Miesvaltainen työpaikka ja navanalushuumori

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En osaa auttaa. Ps kuulun itsekin siiihen roisiin osaan.

Yääh, en voi sietää tollasia naisia jotka pitää itseään jonain yhtenä äijjjistä ja jauhaa jotain pillupierujuttuja nauraen röhönaurua ja vetää tauolla sätkiä muiden kanssa.

Et voi sietää naisia jotka sopivat äijäporukkaan, toivottavasti sinun ei tarvitsekaaan.  :)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Teen opintojen ohessa keikkatyötä miesvaltaisessa duunissa. Minusta törkyjutut on hauskoja, ja lähden niihin itsekin mukaan. On rentouttavaa kun ei tarvitse esittää sivistynyttä koko ajan (joo, en ole sivistynyt, vaikka olenkin akateeminen mukahieno ihminen). Kestän myös minulle suunnatun kuittailun, koska osaan kuittailla takaisin. Ei minua tytötellä, kun en siihen rooliin sovi. Työkaverit on mukavaa porukkaa.

Ymmärrän kyllä, että kaikille tällainen ei sovi. Minusta kuitenkin ap:n työporukalla on oikeus olla rasvaisia ukkoja rasvaisine juttuineen, niin kauan kuin ap ei ole henkilökohtaisen kiusaamisen kohteena. Ei ole kiva, että joku ulkopuolelta tulee vaatimaan muutosta työyhteisöön.

Tietysti huonot ja samanlaisina toistuvat "vitsit" on ärsyttäviä, ihan riippumatta niiden sisällöstä.

Miksi kummassa olisi oikeus? Kohteliasta ja asiallista käytöstä vaaditaan aina ja kaikkialla, miksi työpaikka olisi jokin poikkeus? Kyseessä ei ole mikään kaveriporukka joka viettää aikaa vapaaehtoisesti yhdessä ja missä kaikki voivat olla vapaammin. Aloittaja ei tule ulkopuolelta, hän on työyhteisön jäsen.

Selvästikään ap ei osaa ihan täysin olla työyhteisön jäsen, vaan on tullut ulkopuolelta ja jäänyt henkisellä tasolla ulkopuoliseksi. Anteeksi nyt, mutta kyllä meillä törkyhuumorin ystävilläkin pitää olla elintilaa, ilman että joku kukkahattu tunkee sekaan mieltään pahoittamaan. Antakaa meille tilaa hengittää. En edelleenkään hyväksy ahdistelua, mutta jos tulee valmiiseen työporukkaan sievistelemään eikä kestä "kamalia" juttuja, niin sitten voi lähteä pois.

Ongelmahan oli se että törkyhuumorin ystävät eivät anna elintilaa muulle huumorille... Ja sillä kukkahatulla on samanlainen oikeus taukoihinsa kuin muillakin.

Koko vakiintunut työporukka huumorinsa kera siis joutuu muuttamaan käytöksensä kukkahatun takia. Voi onnistua ettei enää vitsit lennä, mutta miten mahtaa käydä kukkahatun sopeutumisen kanssa? Enemmistö päättää, niin se vaan on.

Mieluummin olen kuitenkin miesvaltaisella kuin naisvaltaisella työpaikalla. Kokemusta on kummastakin, nykyisessä työpaikassa suhde 60-40 miehille. Naisvaltainen työpaikka on vihoviimeinen. Etenkin vanhempien naisten ja pitkään talossa olleiden kesken on kaikenlaisia kärhämiä. Naiset kyttäävät kaikkea ja arvostelevat toisiaan. Uusi nainen on aina uhka, riippuu paljon pomosta, miten sopeutuu. Olin vuosia sitten eräässä paikassa, jossa vuorovastaava otti aina jonkin vihanpidon kohteekseen, yleensä nuoren tytön. Nämä ovat paljon vaikeampia asioita kuin rasvaiset jutut. Mielestäni jutut ovat siistiytyneet 90-luvulla. En ole enää vuosiin nähnyt alaston yms. kuvia työpaikoilla.

Vierailija kirjoitti:

Voisi olla hyvin virkistävää kuunnella miesten juttuja! :) En mä niistä ainakaan osaisi mieltäni pahoittaa, vaan kuuntelisin hymyssä suin vaikka en ehkä mukaan menisikään. Kuinka vanha ap olet? Miten päädyit paikkaan?

No ei olisi. Vai tykkäisitkö siitä kun tulet töihin ja sanot että huh mikä pakkanen niin joku mies kysyy että paniko pakkanen? Tai että työkaveri mies kertoo kahvitauolla kun paikalla on monta miestä ja sinä että mikähän hänen vaivaan auttaisi kun tahtoo tulla verta pissan mukana pissalla käydessä kun naisystävä ottaa niin lujasti suihin jne joka päivä jokaisella tauolla.

Vierailija kirjoitti:

Oletko koittanut keksiä äijille muuta puhuttavaa? Jos itselläsi on vaikka tekninen ongelma auton kanssa niin kysy neuvoja, tai ylipäätään joku aihepiiri mistä nuo äijät tietää ja itse haluat oppia. Tai kysäse vaikka ovatko olleet lapissa tai muualla reissussa ja mitä suosittelevat. Joskus hyökkäys on paras puolustus, siis esitä kysymyksiä. Ja jos ja kun vastaus ui osittain navan alle niin älä ole siitä miksiskaan, kysy tarkentavaa kysymystä vaan jos vastausta ei tullut. Kyllä ne sit pikkuhiljaa ehkä oppii mistä sinunkin kanssa voi jutella. Ja opit samalla tuntemaan vähän niitä ihmisiä, on ne muutakin kuin navanalusjuttuja varmaan.

Tätä oon käyttänyt ja toimii. Miehet tykkää kun kokevat olevansa tärkeitä 😉

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos ne jutut eivät ole tarkoitettu loukkaamaan sinua tai tarkoituksella saamaan olosi epämukavaksi, niin koeta sopeutua. Sellaista se on.

Niin on - kunnes joku tulee ja muuttaa asian. Joku, jolla on sisua enemmän kuin sinulla.

Se henkilö olisi ihailtavan sisukas. Yksin ei voi muuttaa koko yhteisöä eikä edes asioista vastaava henkilö, jos sellaista on, ole erilainen kuin muutkin häiritsevästi käyttäytyvät. Minulla on samanlainen tausta kuin #83:lla.

Yhdestä ihmisestä ne kaikki muutokset lähtevät. Ja nuo sopeutumaan kehottavat haraavat vastaan ja vaikeuttavat asioiden parantamista niin paljon kuin passiivisesti suinkin mahdollista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ohhoh näitä mielensäpahoittajia... Satuttaako sinua jotenkin henkisesti tai fyysisesti se, että toisilla on aidosti hauskaa? Harmi.

Yleensä tuollainen "huumori" jää yläasteelle tai pahimpiin junttimiesten porukoihin.

Tajuatko miten henkisesti rasittavaa on tehdä vaikka matemaattista insinöörityötä, kuten lujuuslaskentaa, 8 tuntia päivässä? Siihen on tosi hyvä vastapaino heittää tauoilla ja töiden ulkopuolella jutut ihan älyvapaiksi, kun itse töitä tehdessä pitää ajatellä järjellä ja vakavasti.

Joo, tietyillä aloilla ronski huumori auttaa palautumaan niistä työasioista. Pienen huumoria, vaikka sitten sitä alapäähuumoria, sisältäneen tauon jälkeen on helpompi palata vaativaan aivotyöskentelyyn.

Ei "tietyillä aloilla" vaan niiden ihmisten keskuudessa, joilla ei ole mitään käsitystä käytöstavoista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Teen opintojen ohessa keikkatyötä miesvaltaisessa duunissa. Minusta törkyjutut on hauskoja, ja lähden niihin itsekin mukaan. On rentouttavaa kun ei tarvitse esittää sivistynyttä koko ajan (joo, en ole sivistynyt, vaikka olenkin akateeminen mukahieno ihminen). Kestän myös minulle suunnatun kuittailun, koska osaan kuittailla takaisin. Ei minua tytötellä, kun en siihen rooliin sovi. Työkaverit on mukavaa porukkaa.

Ymmärrän kyllä, että kaikille tällainen ei sovi. Minusta kuitenkin ap:n työporukalla on oikeus olla rasvaisia ukkoja rasvaisine juttuineen, niin kauan kuin ap ei ole henkilökohtaisen kiusaamisen kohteena. Ei ole kiva, että joku ulkopuolelta tulee vaatimaan muutosta työyhteisöön.

Tietysti huonot ja samanlaisina toistuvat "vitsit" on ärsyttäviä, ihan riippumatta niiden sisällöstä.

Miksi kummassa olisi oikeus? Kohteliasta ja asiallista käytöstä vaaditaan aina ja kaikkialla, miksi työpaikka olisi jokin poikkeus? Kyseessä ei ole mikään kaveriporukka joka viettää aikaa vapaaehtoisesti yhdessä ja missä kaikki voivat olla vapaammin. Aloittaja ei tule ulkopuolelta, hän on työyhteisön jäsen.

Selvästikään ap ei osaa ihan täysin olla työyhteisön jäsen, vaan on tullut ulkopuolelta ja jäänyt henkisellä tasolla ulkopuoliseksi. Anteeksi nyt, mutta kyllä meillä törkyhuumorin ystävilläkin pitää olla elintilaa, ilman että joku kukkahattu tunkee sekaan mieltään pahoittamaan. Antakaa meille tilaa hengittää. En edelleenkään hyväksy ahdistelua, mutta jos tulee valmiiseen työporukkaan sievistelemään eikä kestä "kamalia" juttuja, niin sitten voi lähteä pois.

Ongelmahan oli se että törkyhuumorin ystävät eivät anna elintilaa muulle huumorille... Ja sillä kukkahatulla on samanlainen oikeus taukoihinsa kuin muillakin.

Koko vakiintunut työporukka huumorinsa kera siis joutuu muuttamaan käytöksensä kukkahatun takia. Voi onnistua ettei enää vitsit lennä, mutta miten mahtaa käydä kukkahatun sopeutumisen kanssa? Enemmistö päättää, niin se vaan on.

Enemmistö päättää. Ja enemmistö on päättänyt, että työpaikalla käyttäydytään asiallisesti. Siksi tarpeen tullen koko "vakiintunut työporukka" voi joutua syytteeseen työpaikkakiusamisesta.

Vierailija kirjoitti:

No ei olisi. Vai tykkäisitkö siitä kun tulet töihin ja sanot että huh mikä pakkanen niin joku mies kysyy että paniko pakkanen? Tai että työkaveri mies kertoo kahvitauolla kun paikalla on monta miestä ja sinä että mikähän hänen vaivaan auttaisi kun tahtoo tulla verta pissan mukana pissalla käydessä kun naisystävä ottaa niin lujasti suihin jne joka päivä jokaisella tauolla.

En varsinaisesti tykkäisi, vaan vastaisin muina miehinä -ei kun siis naisina " Ei pannu pakkanen, mutta haluatko tietää mitä Kokkonen teki?" ja aivan vakavissani ryhtyisin hyvin perusteellisesti pohtimaan tätä pissaongelmaa: Onko naisystäväsi alapäässä jotain vikaa vai miksi suihin pitää ottaa, vai ..." Niin, minä taatusti kehittäisin tuosta niin paljon tarinaa kaikella naisellisella asiantuntemuksella, että kahvitauko venähtäisi kolmeksi vartiksi.

Ja kyllä, olen ollut miesvaltaisella alalla ja mm. ammattikouluikäisen poikien opettajana. Härskejä juttuja joskus kokeilivat, mutta ne päättyivät lyhyeen sillä, kun ilmoitin että nyt pidetäänkin sitten sukupuolivalistuksen luento. Aihe oli esimerkiksi "v'ttu kun venyy..."  johon he saivat erittäin asiallisen vastauksen " ei pojat, ei se veny vaan joustaa" ja jostakin kovasta tavarasta " yhtä kova kuin sinun ukkos k'lli" vastasin " kun olisikin", ja sitten jatkettiin taas opetusta varsinaisesta aiheesta.