Ei töitä mistään!
Olen aivan masentunut työtilanteen vuoksi tai töiden puuttumisen vuoksi..
Olen suorittanut ylemmän korkeakoulututkinnon ja hyvin arvosanoin. Omalla alalla ei vain ole töitä tarjolla kuin muutaman kerran vuodessa ja hakijoita on satoja yhteen paikkaan...
Minulle kyllä kelpaisi perusduunikin, mutta olen kuulemma liian koulutettu vaikka kokemusta kassalta ym. on.
Ei oman alan asiantuntijatehtävissä sanotaan taas haastattelussa että vaihdan kuitenkin paikkaa jos oman alan töitä tulee. Ja niitä oman alan töitä ei ole..
Opiskelu ei enää onnistu koska opintotukikuukaudet käytetty. Mitä siis tehdä? Elää pummilla loppuikä? :(
Kommentit (280)
Vierailija kirjoitti:
Jos on todella työhaluinen ja sattuu olemaan hyvässä fyysisessä kunnossa, ainakin vielä pari vuotta sitten betonialan hommia oli tarjolla. Palkka on tosin hyvin pieni ja töitä on lähinnä pikkupaikoilla, joissa tietysti palkatkin on pienempiä. Eräs puolituttu betonifirman omistaja on joutunut tuomaan työntekijöitä Latviasta ja Liettuasta, koska suomalaisia ei nappaa.
Myös korjausrakentamisen puolella töitä olisi, jos on työturvallisuuskortit ja osaa tehdä edes jotakin, kannattaisi kysellä apumiehen paikkoja esim. kattoalan firmoista.
Luuletteko te, että akateemisesti koulutettua huolittaisiin tuollaisten rakennusalan hommiin kun kokemus nolla, sukupuoli nainen ja tällaista naista ei ole huolittu edes siivoamaan vaikka on haettu sen miljoona kertaa?
Kovin kummat on teidän näkemykset siitä miten voi työllistyä.
Mitä jos muuttaisit ulkomaille? :)
Varastoduunia, myyjän hommia? Kyllä nyt johonkin noihin pääsee... Suosittelen kyllä hakemaan töitä ulkomailta, älä heitä koulutusta hukkaan!
Ulkomaille muutossa ja siellä työskentelyssä on sitten otettava se huomioon, että likipitäen sinne täytyykin jäädä.
Suomessa ei osata arvostaa ulkomailla hankittua kokemusta, on todettu kun kyselty paluumuuttajien kokemuksia työllistymisestä.
Vierailija kirjoitti:
Varastoduunia, myyjän hommia? Kyllä nyt johonkin noihin pääsee... Suosittelen kyllä hakemaan töitä ulkomailta, älä heitä koulutusta hukkaan!
Varastoduuniin pitää olla varastotyöntekijän tutkinto ja myyjäksi voi päästä merkonomin papereilla. Aapeellä ei ole näistä kummankaan koulutusta, joten...
Vierailija kirjoitti:
Ulkomaille muutossa ja siellä työskentelyssä on sitten otettava se huomioon, että likipitäen sinne täytyykin jäädä.
Suomessa ei osata arvostaa ulkomailla hankittua kokemusta, on todettu kun kyselty paluumuuttajien kokemuksia työllistymisestä.
Tämä on totta. Ulkomailla kokemusta hankkinutta suomalaista päinvastoin kartetaan; sehän osaa kieliä enemmän kuin johtaja ja voi olla liian hieno auto jne.
Oikeasti, suomalainen v-maisuus yhdistettynä kateuteen ja pikku ilkeilyyn voi olla ulkomailta palaavalle suomalaiselle melkoinen shokki.
Työttömyyttä vuosi takana ja ihan mysteeri minne sitä voisi itsensä tunkea kun mikään valittu polku ei vedä. Mun kutsumus oli tutkimustyö mutta se nyt on sanomattakin selvää, että Suomessa ei kohta enää tutkimusta tehdä kun yliopistot ajetaan alas, tutkimusrahoitusta lakkautetaan valtavasti ja firmat eivät enää investoi eivätkä tee tuotekehitystä ainakaan Suomessa. Apurahoja haen koko ajan mutta nekin alkavat olla niin kilpailtuja, että todennäköisyys saamiseen on hyvin pieni. Oma taustani on poikkitieteellinen ja tutkimusalueeni erittäin ajankohtainen, eikä meillä edes ole valtavaa tohtoritulvaa (yksi tohtori valmistuu joka toinen vuosi minun aineestani).
Olen hakenut muutakin kuin tutkimustyötä, mutta edes haastatteluun ei pääse ja ymmärrän kyllä etten tohtorina ole ihan optimaalinen valinta esim. sihteeriksi, asiakastueksi tai työvoimaneuvojaksi. Miksikään duunariksi en voi muuttua vaikka jättäisin tutkinnot pois CV:stä koska mun duunarialojen työkokemus on 90-luvulta. Tilanne on vaan niin naurettava ja typerä: meillä on valtavasti potentiaalista ja osaavaa työvoimaa ruostumassa reservissä. Jos kyse olisikin vaan minusta tai minun sopimattomuudestani työmarkkinoille mutta kyse on ihan valtavasta ilmiöstä. Koulutetun ja osaavan keskiluokan työttömyydestä on tullut normaalia arkipäivää kuten leipäjonoista tuli aikoinaan ja kun korkean tason osaaminen saa rapistua tarpeettomana on vaikea nähdä että Suomi nousee tästä suosta enää.
Vierailija kirjoitti:
Työttömyyttä vuosi takana ja ihan mysteeri minne sitä voisi itsensä tunkea kun mikään valittu polku ei vedä. Mun kutsumus oli tutkimustyö mutta se nyt on sanomattakin selvää, että Suomessa ei kohta enää tutkimusta tehdä kun yliopistot ajetaan alas, tutkimusrahoitusta lakkautetaan valtavasti ja firmat eivät enää investoi eivätkä tee tuotekehitystä ainakaan Suomessa. Apurahoja haen koko ajan mutta nekin alkavat olla niin kilpailtuja, että todennäköisyys saamiseen on hyvin pieni. Oma taustani on poikkitieteellinen ja tutkimusalueeni erittäin ajankohtainen, eikä meillä edes ole valtavaa tohtoritulvaa (yksi tohtori valmistuu joka toinen vuosi minun aineestani).
Olen hakenut muutakin kuin tutkimustyötä, mutta edes haastatteluun ei pääse ja ymmärrän kyllä etten tohtorina ole ihan optimaalinen valinta esim. sihteeriksi, asiakastueksi tai työvoimaneuvojaksi. Miksikään duunariksi en voi muuttua vaikka jättäisin tutkinnot pois CV:stä koska mun duunarialojen työkokemus on 90-luvulta. Tilanne on vaan niin naurettava ja typerä: meillä on valtavasti potentiaalista ja osaavaa työvoimaa ruostumassa reservissä. Jos kyse olisikin vaan minusta tai minun sopimattomuudestani työmarkkinoille mutta kyse on ihan valtavasta ilmiöstä. Koulutetun ja osaavan keskiluokan työttömyydestä on tullut normaalia arkipäivää kuten leipäjonoista tuli aikoinaan ja kun korkean tason osaaminen saa rapistua tarpeettomana on vaikea nähdä että Suomi nousee tästä suosta enää.
Niinpä. On täysin poliittinen valinta, että korkeakoulutusta ei arvosteta ja töitä ei saa, koska niitä ei ole mahdollista luoda. Tutkimukseen panostamattomuuskin on täysi arvovalinta.
Suurin ryhmä, joka muuttaa ulkomaille ovat korkeakoulutetut nuoret. Voi vaan miettiä miltä yhteiskunta näyttää 10 vuoden kuluttua.
Vierailija kirjoitti:
Luuletteko te, että akateemisesti koulutettua huolittaisiin tuollaisten rakennusalan hommiin kun kokemus nolla, sukupuoli nainen ja tällaista naista ei ole huolittu edes siivoamaan vaikka on haettu sen miljoona kertaa?
Kovin kummat on teidän näkemykset siitä miten voi työllistyä.
No ei ainakaan tuolla asenteella 😅
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luuletteko te, että akateemisesti koulutettua huolittaisiin tuollaisten rakennusalan hommiin kun kokemus nolla, sukupuoli nainen ja tällaista naista ei ole huolittu edes siivoamaan vaikka on haettu sen miljoona kertaa?
Kovin kummat on teidän näkemykset siitä miten voi työllistyä.
No ei ainakaan tuolla asenteella 😅
Täällä myös työtön maisteri, nainen, heiveröinen (47 kg), kokemus rakennusalasta nolla, mutta silti rohkaistuin kysymään kaverin sedän omistamasta firmasta töitä. Mut naurettiin pihalle. Ei hirveästi itseään enää naurata, kun ei saa edes just noita siivoushommia tai kassaneidin töitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luuletteko te, että akateemisesti koulutettua huolittaisiin tuollaisten rakennusalan hommiin kun kokemus nolla, sukupuoli nainen ja tällaista naista ei ole huolittu edes siivoamaan vaikka on haettu sen miljoona kertaa?
Kovin kummat on teidän näkemykset siitä miten voi työllistyä.
No ei ainakaan tuolla asenteella 😅
Mitä ihmettä horiset?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä minun mielestäni korkeakoulututkinnon suorittanut voi olla nirso töiden suhteen. Sitä varten opiskellaan jotta pääsee parempiin töihin. Ei kukaan opiskele 3 vuotta lukiossa plus 5 vuotta yliopistossa jos tietää siivoavansa loppuiän.
+1
Ja siinä on myös se, että jos maisterit jne alkavat hakemaan noihin töihin niin mihin sitten ne huonommin koulutetut vähän ja vähän yksinkertaisimmat ihmiset hakevat ja kelpaavat? Kyllä mä ainakin työnantajana otan sihteeriksi mielummin jonkun maisterin joka osaa vaikka mitä hyödyllistä ekstraa.
Tilanne on nyt mennyt siihen että maisterit ovat vieneet perustason työt jolloin koko esim. Sihteerin paikan vaatimuksensa on muuttunut maisteritason tutkinto, vaikka merkonomi hyvin riittäisi. Siksi kaikkien on kouluttaudutava yhä lisää ja lisää. Kohta myyjän pitää olla tohtori, mitään järkeä koko hommassa enää.
Olen perustason toimistohommissa. Löytyy amk-tutkinto ja maisterintutkinto .Palkka 2800/kk. Sain paikan just maisterintutkinnon takia, kun arveltiin nopeaksi oppimaan. Tylsää työtä, mutta onpahan edes joku työpaikka.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luuletteko te, että akateemisesti koulutettua huolittaisiin tuollaisten rakennusalan hommiin kun kokemus nolla, sukupuoli nainen ja tällaista naista ei ole huolittu edes siivoamaan vaikka on haettu sen miljoona kertaa?
Kovin kummat on teidän näkemykset siitä miten voi työllistyä.
No ei ainakaan tuolla asenteella 😅
Mitä ihmettä horiset?
No en tiedä kuinka soveltuisi tuohon työhön, huonosti vai ei, mutta jos tuolla vihamielisellä asenteella hyökkää pelkkää ehdotusta vastaan, niin eise kovin hyvä asennekaan ole :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Varastoduunia, myyjän hommia? Kyllä nyt johonkin noihin pääsee... Suosittelen kyllä hakemaan töitä ulkomailta, älä heitä koulutusta hukkaan!
Varastoduuniin pitää olla varastotyöntekijän tutkinto ja myyjäksi voi päästä merkonomin papereilla. Aapeellä ei ole näistä kummankaan koulutusta, joten...
Ei välttämättä varsinkaan sellaisella paikkakunnalla, jolla ei varastotyöntekijöitä kouluteta. Aika monella erilaisella ammattikoulutuksella tiedän varastohommiin päässeitä.
Minua naurattaa noissa työpaikkahakemuksissa oleva teksti: "oikea asenne".
Mikähän se pitäisi olla? Nöyrä, halpa, pelokas, puoli-ilmaiseksi hiki päässä uurastava, pomon perseen nuolija, vasikoiva? Tai jotain muuta?
Kertokaa jos tiedätte :)
Vierailija kirjoitti:
Luuletteko te, että akateemisesti koulutettua huolittaisiin tuollaisten rakennusalan hommiin kun kokemus nolla, sukupuoli nainen ja tällaista naista ei ole huolittu edes siivoamaan vaikka on haettu sen miljoona kertaa?
Kovin kummat on teidän näkemykset siitä miten voi työllistyä.
Luulen, että ei. Luuloni perustuu siihen, että juurin nyt samassa työttömien kerhossa on minun = maisterin lisäksi tässä perheessä rakennusalan ammattikoulun käynyt, jolla on jonkun verran kokemustakin, ja rakennusalan ammattiliiton jäsenistä 30% työttöminä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luuletteko te, että akateemisesti koulutettua huolittaisiin tuollaisten rakennusalan hommiin kun kokemus nolla, sukupuoli nainen ja tällaista naista ei ole huolittu edes siivoamaan vaikka on haettu sen miljoona kertaa?
Kovin kummat on teidän näkemykset siitä miten voi työllistyä.
No ei ainakaan tuolla asenteella 😅
Mitä ihmettä horiset?
No en tiedä kuinka soveltuisi tuohon työhön, huonosti vai ei, mutta jos tuolla vihamielisellä asenteella hyökkää pelkkää ehdotusta vastaan, niin eise kovin hyvä asennekaan ole :D
Hauskasti oletat, että maisterilla tulisi automaattisesti olla superi halukkuus rakennusalalle.
Surullisintahan on, että se oma potentiaali ei ehkä koskaan pääse esille vaan joutuu tyytymään johonkin vaatimattomiin suoritusportaan töihin - jos niihinkään kelpaa.
Tätä ketjua lukiessa tuntuu kyllä käsittämättömältä, että Suomen virallinen työttömyysaste on vain 8 %. Taitavat poliitikot olla ainoat, jotka uskovat tuohon lukuun.
Minulla on sellainen tilanne, että ikää on vajaa 50 ja työkokemusta omalta alalta 17 vuotta sisältäen melko rautaisen ammattitaidon. Kuitenkin jokainen ala kehittyy koko ajan; tulee uusia työkaluja, ohjelmia, työmenetelmiä jne. ja itse työskennellesäsi joka päivä kiireisenä ei vain pysty perehtymään kaikkeen uuteen.
Yritykset eivät ole kovin innokkaita kouluttamaan työntekijöitä esim. muutaman kuukauden ja ajamaan sisään tehtäviin. Kaikki pitäisi osata heti ja olla huipputodistukset.
Ja lopuksi palkkaakaan ei tahdottaisi kovin maksaa vaikka yritys tekee hyvää tulosta. Jokin järki myös tuloksen jakamiseen omistajien, johdon ja työntekijöiden välillä pitäisi olla mm. ulkomailla monet yritykset maksavat kunnon bonuksia vuoden hyvästä tuloksesta. Suomessa sen sijaan rahat vetää liiveihinsä johto, omistajat ja työntekijöitä pidetään pelossa ja köyhinä. Ei hän tuollainen ole mikään motivaattori kenellekään; sitten ihmetellään, kun maassa menee huonosti.
Itsellä on tällä hetkellä työpaikka, mutta haluan vaihtaa työpaikan sijaintia. Lähelle perhettä, josta joudun olemaan erossa paljon.