60-luvulla syntyneet, muistoja!

Muistaako kukaan 60-luvun lapsi leikkineensä Nurkka-Jussia?

Yksi porukasta oli luudan kanssa ympäri taloa kiitävä ja etsijän piti jokaisen talon nurkan kohdalla kolauttaa nurkkaan, jonka jälkeen sai sitten katsoa ja huutaa sen nimi, jonka ehähti nähdä kurkattuaan nurkan takaa....

Vanhemmat vaan eivät tykänneet, kun nurkat paukkuivat, ja maalit karisivat seinistä.

Mä sain elää lapsuuteni ja varhaisnuoruusvuoteni omakotitalossa maalaiskylässä ja pihalla oli kesäisin ja talvisin aktiviteetteja laidasta laitaan.  Kesällä piha oli täynnä jos minkäkinlaista peliä.  Krogetti-seurapeliä pelattiin perheenjäsenteni kanssa ja sekaan mahtui myös naapureitakin lapsista nuorisoon.  Sulkapalloverkko oli toisella laidalla pihaa kuin myös pingispelilauta.   Tikkataulu oli liiterin seinällä, ja tikanheittokisoja piisasi koko kesän ajalle.  Uimassa pystyi käymään ihan kodin lähettyvillä olevassa kirkasvetisessä, hiekkapohjaisessa purossa, ja pikkuisen kauempana järvessä, jonne mentiin polkupyörällä polkien.    Talvisin jäädytettiin etupihalle luistelua ja jääkiekkoharkkoja varten jääkenttä.  Rakennettiin lumimajoja, ja pienoishyppyrimäkiä, mistä velipojat laskivat mäenlaskijaukkojaan.  Hiihtämään pääsi kotipihasta laduille, ja luistelemaan pääsi läheisille luonnon jäille.  Pulkkamäkeä sai laskea ja parhaiten on jäänyt mieleeni myös potkukelkalla kylätiellä isossa mäessä laskemiset.  Tehtiin naapurin lapsien potkukelkkojen kanssa pitkiä junamuodostelmia ja eikun mäen päälle ja alas, ja nauru kiljumisineen raikui pitkin tienoota. Sain viettää ihan mukavan lapsuuteni maalla.  Balettitunneilla, enkä pianon soittotunneilla saanut käydä, kuten kaupunkissa asuvat oppikoulukaverini, mutta viis siitä, opin soittamaan ihan ominpäin kotonakin.  Kylän kansakoululla kävin kuitenkin naisvoimisteluseuran järjestämissä jumppatunneilla.

Muistaako kukaan semmoista kotimaista minisarjaa kun Soittorasia? Muistan et oli hiton jännä ja joskus vieläkin on ollut ohjelma mielessä kun olen mökillä.

Mä olin ehkä 9-10 v kun piti saada semmoinen super pitkä kaulaliina. Siis et se todella roikkui maahan asti molemmista päistä. Kaikilla oli sellainen.

Penni oli raha ei sentti. 25 pennillä sai sitruunasoodaa.

Sain teininä joululahjaksi ihanan ison radionauhurin korvaamaan ikivanhan monokasettinauhurini. Olipa ihana! Mahtava stereoääni, raahasin sitä mukana kavereitten luokse.

Muistan kuinka myöhään yöllä etsin taajuuksilta Radio Luxemburgia, kun sieltä piti tulla hyvää musiikkia. Sitten tärppäsi ja kuului 'ReidioLuxembuuuurg'! Eka kappale, jonka sieltä kuulin oli The Crusadersien 'Street Life'. Asema ei ollut kovin vahva, ja ääni särisi, mutta olipa mahtavaa kuulla musiikkia maailmalta. Mietin, että olisiko ollut ihan Michael Jackson, kun laulajan ääni kuulosti vähän samalta (myöhemmin opin, että se oli naislaulaja, Randy Crawford).

Iloa tuli pienistä asioista! Ja maailma oli suuri!

Vierailija kirjoitti:

Mä olin ehkä 9-10 v kun piti saada semmoinen super pitkä kaulaliina. Siis et se todella roikkui maahan asti molemmista päistä. Kaikilla oli sellainen.

Yksi luokkakaverini tuli kouluun sellaisen kanssa. Koulun jälkeen hyökkäsin äitini kimppuun ja julistin, että haluan samanlaisen. Äiti kutoi koko illan, ja aamulla  minullakin oli yhtä pitkä kaulaliina. Sitten koulussa kaikki haukkuivat matkijaksi, huokaus..

Vierailija kirjoitti:

Muistaako kukaan semmoista kotimaista minisarjaa kun Soittorasia? Muistan et oli hiton jännä ja joskus vieläkin on ollut ohjelma mielessä kun olen mökillä.

Oli vähän liian jännä ohjelma mulle. En uskaltanut katsoa.

Vierailija kirjoitti:

"Suomi autoistui kyllä sitten nopeasti. Eli 60-70 -luvun taitteessa keskiluokkaisilla perheillä oli yleensä auto. Naapurilla oli upouusi Volvo ja meillä vanha kuplavolkkari. Köyhiä ei oltu siis, mutta naapuri rikkaampi: )"

Volvo on aina ollut Suomessa traktorin maineessa, nykyään se on kiinalainen traktori.

Ruotsiin töihin muuttaneet tulivat kesäisin Volvollaan Suomeen. Kyllä se hieman kateutta tai ainakin ihailua herätti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä olin ehkä 9-10 v kun piti saada semmoinen super pitkä kaulaliina. Siis et se todella roikkui maahan asti molemmista päistä. Kaikilla oli sellainen.

Yksi luokkakaverini tuli kouluun sellaisen kanssa. Koulun jälkeen hyökkäsin äitini kimppuun ja julistin, että haluan samanlaisen. Äiti kutoi koko illan, ja aamulla  minullakin oli yhtä pitkä kaulaliina. Sitten koulussa kaikki haukkuivat matkijaksi, huokaus..

Tuo on muuten jännä juttu. Useinkin kävi niin, että jos jollain oli jotain samanlaista niin alettiin nimitellä matkijaksi. Se oli aika tyypillistä 70-luvulla.

Ikäänkuin kellään olisi yksin oikeutta johonkin vaatemalliin tai esineeseen.

Toisaalta hyvinkin yhtenäistä saattoi olla koululaisten pukeutuminen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Suomi autoistui kyllä sitten nopeasti. Eli 60-70 -luvun taitteessa keskiluokkaisilla perheillä oli yleensä auto. Naapurilla oli upouusi Volvo ja meillä vanha kuplavolkkari. Köyhiä ei oltu siis, mutta naapuri rikkaampi: )"

Volvo on aina ollut Suomessa traktorin maineessa, nykyään se on kiinalainen traktori.

Ruotsiin töihin muuttaneet tulivat kesäisin Volvollaan Suomeen. Kyllä se hieman kateutta tai ainakin ihailua herätti.

Serkun porukoilla oli volvon lisäksi a s u n t o v a u n u - vähänks olivat lesoja...

Vierailija kirjoitti:

Radiosta tuli päivän mietelause. Ja illalla sitten illan mietelause jos oikein muistan. Kovasti piti miettiä.

ja vielä tuli "sana viikonvaihteeksi". Ei ihme että suomalaiset ovat niin syvällisiä kun näitten päälle oli vielä koulussa aamuhartaus,ruokarukous ja ruoasta kiittäminen. Aika moni kavereistani lausui vielä iltarukouksenkin.

Meillä oli lapsina kummallinen villitys : käytiin pyytämässä kaupoista tyhjiä laatikoita. Mitään isoja pahvilaatikoita emme tietenkään halunneet eikä niitä annettu, mutta sellaisia kenkälaatikon kokoisia suurin piirtein. Niitä sai kenkäkaupoista ja ns. lyhyttavaraliikkeistä ja joistakin muistakin liikkeistä. Ja niitä sitten käytettiin mihin käytettiin. Kerran tehtiin veljen kanssa kissalle sokkeloinen "talo."

60-luvulla olin jo varhaisteini ja voi miten ihana lehti oli SUOSIKKI! Siinä oli valtavasti luettavaa ja se keskiliitekin oli täynnä kaikenlaista jännää plus tietysti se jätti kuva aina jännitti, että mitä se esitti. Muistan kaikkein parhaiten kuvan jossa oli Danny ja The Islanders, niillä oli valkoiset paidat ja punainen rusetti kaulassa, Danny oli niiiiin komea! Ja sitten Irwinistä jättikokoinen naama lätsä päässä, kyllä siinä pikkutytön sydän tykytti!

Beatles oli sitten jo niin ihana että mahaa väänsi kun kuvankin näki.

Appelsiinitiivistemehut tuli kauppoihin ainakin meillä siinä 61-62 ja olisin juonut sitä vaikka kuinka paljon.

Uutuustuote oli myös pakastekala, josta keiton tekeminen oli maailman helpointa ruokaa. Myös paistetut seiviipaleet oli hurjan hyviä, mistähän ihmeestä johtuu että enää en saa samaa makuelämystä siitä.

Paperinuket💕

Muistan jonkun missin, Heli Keinänen. Niille vaatteita, voi miten hauska leikki.

Polttopallo, peili, väri, neljää maalia, kapteeni komentaa...

Sateella ullakolla valitut palat ja aku ankat, nukkeleikit, palapelit, piirtelyt, askartelut

Kyllä riitti leikkejä ulkona ja sisällä, eipä käynyt aika pitkäksi

Mistäs muuten neljän maalin nimi tuli, pesiäkin vain kaksi???

Muistan kun 70-luvun alussa maito haettiin pienellä hinkillä lähikaupasta. Seuraavana vuonna tulivat maitopussit, maito oli valmiiksi pakattu näihin litran pusseihin. Pari vuotta siitä, niin tuli tetra-tyyppiset pahvipakkaukset. 70-luvun puolivälissä kouluun tuli valmiiksi pakatut parin desin muovipikarit, joissa kantena oli eräänlainen karhea folio, niistä tehtiin rääkkäpillejä. Koulussa voinapit olivat näteissä foliopaketeissa. Torstaisin ruokana oli hernekeittoa, näkkileipää ja jälkiruokana appelsiini. Ai kun oli hyvää talvisina pakkaspäivinä.

Vierailija kirjoitti:

Muistan kun 70-luvun alussa maito haettiin pienellä hinkillä lähikaupasta. Seuraavana vuonna tulivat maitopussit, maito oli valmiiksi pakattu näihin litran pusseihin. Pari vuotta siitä, niin tuli tetra-tyyppiset pahvipakkaukset. 70-luvun puolivälissä kouluun tuli valmiiksi pakatut parin desin muovipikarit, joissa kantena oli eräänlainen karhea folio, niistä tehtiin rääkkäpillejä. Koulussa voinapit olivat näteissä foliopaketeissa. Torstaisin ruokana oli hernekeittoa, näkkileipää ja jälkiruokana appelsiini. Ai kun oli hyvää talvisina pakkaspäivinä.

Hernekeitto oli kyllä parhaita kouluruokia. Joskus meille oli tarjolla juustoviipaleet näkkärin päälle, usein jälkiruoaksi appelsiini.

Karkkia mussutin salaa välitunneilla. Joskus oli pieni merkkaripala tunnillakin suussa. Hampaani ovatkin sitten reikäiset ja moneen kertaan paikatut.

Ei mennyt hammaspeikko-valistus minulle perille, eivätkä vanhempani välittäneet huolehtia, että pesisin hampaani säännöllisesti.

Heillä itsellään oli tekarit jo parikymppisenä.

Kymppi. Palloa heitettiin seinän kymmenellä tavalla ja otettiin koppi

10 10kertaa

9 yhdeksänkertaa jne

10 oli helpoin 1 vaikein

Kuka muistaa?

Kinkkaus. Voi miten kivaa, lirppa heitettiin ruutuun ja ei kun hyppimään.

Hyppynaru

Anna, ystävämme

60-luvun alkulainen kirjoitti:

Sauna lämmitettiin lauantaisin melko varhain, puilla tietysti. Olin usein isän kanssa sytyttämässä kiuasta. Luultavasti hän veisteli lastuja sytytykseen, ja sain siitä himon saada oma puukko. Sainkin sellaisen 6-vuotislahjaksi.

Mikä nyt hämmästyttää on se kun isä pesi aina "päänsä" (niin meillä sanottiin) Selukos-shampoolla päästäkseen eroon hilseestä. Se ei ollut nestemäistä vaan tahnaa. Muistan vieläkin sen putkilon ja hajun (tuoksun). Se ei muistaakseni siis kylläkään auttanut yhtään vaikka hän uskollisesti käytti Selukosia.

Muistan myös miten ihanaa kiukaalla käristetty, alumiinifolioon kääritty Vammalan lenkki oli syödä saunan jälkeen. Ja Turun sinappi lasista, minulla on vieläkin jäljellä sellainen muodokas lasi.

Meillä taas pihasauna lämpesi kesät talvet vasta illalla, kun lypsyn jälkeen saunaan mentiin. Muistan se tuoksun aina. Padan alla tulet kuumensi veden, kiuas oli kertalämmitteinen, piti heittää häkälöylyt. Isommat lapset auttoi pienempiä, meitä on seittemän. Talvella kierittiin lumihangessa ja paljain varpain hilppastiin talolle. Juhannuksena sai joskus puolikkaan limpsapullollisen, isällä oli keskikeppana.