Lue keskustelun säännöt.
Miten toimia kun kyseessä avioehto..
02.02.2016 |
Elikäs ensi kesänä olisi tarkoitus mennä naimisiin.Minä mies 31v ja nainen 29v.Itselläni on kertynyt omaisuutta vanhempien kautta, mutta naisellani on lähinnä velkaa yhteisestä asunnostamme.Olen ehdottanut avioehtoa, mutta naiseni meinaa ottaa tämän loukkauksena.En varmaankaan mene naimisiin ilman avioehtoa, koska tuollainen ei mielestäni voi olla rakkauden ehtona.Yhteisesti hankittu omaisuus on jees jakaa, jos tarvetta tulee.Mites muut ovat ratkaisseet tälläiset tilanteet?
Kommentit (120)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaikea arvata millaiset naiset tässäkin ketjussa vastustavat avioehdon tekemistä.
Vihjesanoina lompakko ja loinen.
Mitä vikaa on lompakkoloisissa? Kysyn ihan tosissani. Selitä oikein perin pohjin. Kiitän.
Rakkaus jää rahan taakse -tunne? Sinänsä toisen rahoilla eläminen ei ole mitään loisimista, jos tuo tunne ei täyty.
Mutta henk koht uskon joidenkin miesten kyvyttömyyden itse rakastaa ja tuntea ja vastaanottaa rakkautta olla esteenä rakkaudelle, ei sen, mitä naisen kanssa asuminen miehelle maksaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä minäkin loukkaantuisin, jos minulle ehdotettaisiin tuollaista avioehtoa kuin ap kaavailee, vaikken avioehtoa yleensäottaen vastustakaan. En muutenkaan ymmärrä tuollaista "ei ole reilua jos toinen maksaa jatkuvasti enemmän" kun puhutaan kuukausituloista (joihin tässä lasken myös vuokratulot yms). Tietysti maksetaan tulojen suhteessa, tai sitten valitaan jo alun alkaen puoliso tulojensa mukaan.
Mutta tämä aloitus oli nyt muutenkin vähän plääh. Ensin puhutaan merkittävistä rahoista, sitten paljastuu pari kämppää joista on lainaakin vielä jäljellä.
Vierailija kirjoitti:
Perustelet vaan asiallisesti. Mielestäni reilu systeemi on vaikka:
- rajataan avio-omaisuuden ulkopuolelle avioliittoa edeltävä omaisuus tai tietty osa sinun omaisuudestasi (vanhemmilta saatu)
- avioliiton aikainen omaisuus avio-omaisuudeksi puoliksi
- rajataan tulevat perinnöt ja lahjat avio-omaisuuden ulkopuolelle
Millaista olit itse ajatellut?
Itsekkin ehdottaisin tälläistä. Minusta suvulta tulleet kuuluvat suvulle eli sinun jälkeesi lapsille. Meillä ei ole avioehtoa, mutta olen vastaavaa ehdottanut miehelleni. Minun vanhempani ovat sulkeneet puolisot pois testamentilla, joten olisi reilua että minut suljettaisiin miehen perinnöistä.
Meillä rahat yhteisiä, mutta avioehto olisikin lapsia varten.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä minäkin loukkaantuisin, jos minulle ehdotettaisiin tuollaista avioehtoa kuin ap kaavailee, vaikken avioehtoa yleensäottaen vastustakaan. En muutenkaan ymmärrä tuollaista "ei ole reilua jos toinen maksaa jatkuvasti enemmän" kun puhutaan kuukausituloista (joihin tässä lasken myös vuokratulot yms). Tietysti maksetaan tulojen suhteessa, tai sitten valitaan jo alun alkaen puoliso tulojensa mukaan.
Mutta tämä aloitus oli nyt muutenkin vähän plääh. Ensin puhutaan merkittävistä rahoista, sitten paljastuu pari kämppää joista on lainaakin vielä jäljellä.
Asunnot itsessään ovat velattomia, mutta yhtiölainaa on tullut esim hissiremontista ja julkkareista.Mielestäni ei ole väliä onko summa 15 000€, vai 300 000€.Asunnot ovat olleet jo paljon ennen meidän tapaamista meidän suvulla ja täten en ole kiinnostunut mahdollisen eron kohdalla sponsoroimaan ex-vaimoni tulevia lomia etelän lämpöön.AP
Tapauskohtaista.
Kun mun vanhemmat erosivat, heillä ei ollut avioehtoa. Kaikki meni jakoon. Isälläni oli omaisuutta jo ennen heidän liittoaan ja äitiä paremmat tulot (äiti oli myös meidän lasten kanssa vuosia kotona). Ja meillä tuskailtiin sen kanssa, että kumpikaan ei halunnut mitään. Ei taloa, ei kesämökkiä tai autoja tai huonekaluja. Ne myytiin ja omaisuus jaettiin kahtia. Kumpikaan ei ole tilanteesta katkera. Itse olin jonkin aikaa, kun kaikki meni.
Mä puolestani haluan avioehdon, jos joskus menen poikaystäväni kanssa naimisiin. En haluaisi, että hän joutuisi eron sattuessa eroon sukutilastaan eikä itselläni ole mitään hinkua omistaa sitä. Samaten tuntuisi hullulta, että saisin puolet hänen kerrostaloasunnostaan, jonka velat hän on maksanut pois ennen kuin itse olen saanut edes opintoni loppuun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla vähän samantyyppinen tilanne kuin ap:llä.
Itsellä on omaisuutta parin sijoitusasunnon verran, toisella ei, lisäksi toinen on joskus tekopyhästi julistanut, että raha ei ole hänelle tärkeää.
Tuntuisi fiksulta tehdä avioehto ennen naimisiin menoa, mutta miten sitä ehdottaa niin ettei toinen loukkaannu?
Meilläkin on avioehto vaikka uskomme sen olevan täysin turha mutta isoissa raha-asioissa pitää ajatella järjellä!
Minä naisena siis pyysin tätä ja mies suostui ongelmitta.
1. Kaikki mitä ennen avioliittoa on hankittua niin se on suojattu esim minulla on omistusasunto hyvällä alueella (kaksio, sauna, iso parveke..) jossa asutaan. Joten tämä asunto on täysin turvattu minulle.
2. Kaikki mitä on hankkinut ennen avioliittoa esim tavarat jne on suojattu
3. Edesmenneen ja Tulevat perinnöt on sen ko ihmisen eli on suojattu.
En ymmärrä sitä, että avioehtosopimus olisi muka luottamuslause, ei se ole!! Se on vain yksinkertaisesti järkevää jos jotain ikävää tapahtuisi niin esim en joudu velkahelvettiin.
Avioehto on minusta kuin vakuutus ja suurimmalla osalla meistä on esim kotivakuutuskin..
Kaikki mitä me miehen kanssa hankitaan muuten avioliiton aikana on yhteistä. Luonnollisesti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Erotkaa jo nyt, ei kannata mennä naimisiin. Eläkää avoliitossa jos kumppani ei suostu avioehtoon.
Ei kannata. Iso riski elää avoliitossa. Yli 5 vuoden avoliitto, niin kumppani saa oikeuksia toisen omaisuuteen erossa. Etenkin, jos on yhteisiä lapsia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaikea arvata millaiset naiset tässäkin ketjussa vastustavat avioehdon tekemistä.
Vihjesanoina lompakko ja loinen.
Mitä vikaa on lompakkoloisissa? Kysyn ihan tosissani. Selitä oikein perin pohjin. Kiitän.
Miten korkealle itse arvotat maksulliset naiset? Nekin tulee halvemmaksi kuin aviovaimo ilman avioehtoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Erotkaa jo nyt, ei kannata mennä naimisiin. Eläkää avoliitossa jos kumppani ei suostu avioehtoon.
Ei kannata. Iso riski elää avoliitossa. Yli 5 vuoden avoliitto, niin kumppani saa oikeuksia toisen omaisuuteen erossa. Etenkin, jos on yhteisiä lapsia.
Avoliitossa se oikeus toisen omaisuuteen on viiden vuoden jälkeenkin huomattavasti rajatumpi, kuin avioehdottomassa avioliitossa. Lähinnä on mahdollisuus saada hyvitystä, jos on merkittävästi myötävaikuttanut toisen omaisuuden kartuttamiseen omalla kustannuksellaan.
Musta se on avioehto on yhden lainen rakkauden osoitus. "Rakastan sinua, en omaisuuttasi".
Ite en ees menis naimisiin ilman avioehto, vaikka itellä ei kummastakaan omaisuutta oo.
N 30+
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Juttele rauhassa sen kumppanis kanssa asiasta. Mainitsit, että hänellä on velkaa yhteisestä asunnostanne, ehkä hän pelkää, että jätät hänet yksin yhteiseen asuntoon hankitun velan kanssa tai jotain muuta sellaista.
Vierailija kirjoitti:
Juttele rauhassa sen kumppanis kanssa asiasta. Mainitsit, että hänellä on velkaa yhteisestä asunnostanne, ehkä hän pelkää, että jätät hänet yksin yhteiseen asuntoon hankitun velan kanssa tai jotain muuta sellaista.
Erossa sellaiset asunnot myydään, joita ei halukkaalla ole varaa pitää yksin. Yksinasuminen on aina taloudellisesti karumpaa kuin kaksin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap, jatkakaa avoliitossa tai valitse itsellesi puoliso, jolla on varallisuutta suunnilleen saman verran kuin itselläsi. Jätä se nykyinen köyhä muija jonkun toisen riesaksi.
Mun mielestä avioehdon tehdessä liitto on jo tuomittu tuhoon.
Toki meitä on moneen junaan, jotkut voi olla rahan perään. Onneksi raha ei ole itselle kuin se välttämätön paha.
Ilman muuta avioehto!!!
Jos toisella on omaisuutta tai tulee perimään omaisuutta, niin ei pidä silti rahaa ja rakkautta sotkea.
meillä on avioehto. minusta ok. olen nainen. tienaan enemmän kuin mieheni, mutta mieheni on perinyt omaisuutta.
ainahan voi tehdä myös ehdollisena. avioehto voimassa, jos liitto päättyy eroon.
Vierailija kirjoitti:
Rajasivatko vanhempasi puolison pois perimysoikeudesta? Jos ei, niin ainoa mahdollisuus on tuo avioehto. Miten, oletko sitä mieltä, että avioliitona _aikana hankittu omaisuus on yhteistä? Jos nimittäin teillä on ihan erilliset taloudet, niin miten ajattelit rahapolitiikan hoitaa kun jos saatte lapsia jne?
Ei se avioehto välttämättä tarkoita mitään erillisiä talouksia avioliiton aikana. Meillä on avioehto ja kyllä minä enemmän tienaavana ja velattomana maksan koko ajan suuremman osan yhteisen talouden ja lasten juoksevista menoista kuin vähemmän tienaava mieheni. Avioehto on olemassa vain eroa varten. Ja avioehto oli itsestäänselvyys.
Avioehto on oiva osoitus siitä, että naimisiin mennään rakkauden takia. Ei rahan.
Mitä vikaa on lompakkoloisissa? Kysyn ihan tosissani. Selitä oikein perin pohjin. Kiitän.