siis ihanko tosissaan neuvolassa kysellään kaikenlaista asiaankuulumatonta?
Esim montako kertaa vanhemmat harrastavat seksiä viikottain tai mitä ammettaja odottavan äidin ja isän vanhemmilla on tai missä he asuvat? En minä ainakaan aio koskaan kertoa mitään tuollaisia seksiasioita saatika kertoa mikä esim isäni ammatti tai missä hän asuu (ihan normaali ammatti :D ) mutta ei kuulu neuvolaan tuollainen...
Kommentit (231)
Monissa vastauksissa tulee esiin vain minäminäminä ja minun mies ja minun lapsi. Eiköhän se neuvola yritä auttaa erityisesti niitä jotka tarvitsevat neuvolan apua ja hyötyvät siitä. Te joilla kaikki asiat on reilassa niin hienoa:). Toivottavasti teille löytyy sopiva terkka neuvolasta jos siellä kuitenkin koette pakotetuksi käydä. Harmi että ne ihmiset joilla on niitä oikeita ongelmia, kuten perheväkivaltaa ja päihteidenkäyttöä, eivät yleensä vastaa rehellisesti ensimmäiseen suoraan kysymykseen. Kuitenkin osa saa sieltä neuvolasta apua niihin ongelmiin sitten kun asia vihdoin tulee esiin. olisi mielenkiintoista lukea täältä ehdotuksia ihmisiltä joilla on näitä ongelmia, että miten ja kuka teitä voisi parhaiten auttaa.
Vierailija kirjoitti:
Monissa vastauksissa tulee esiin vain minäminäminä ja minun mies ja minun lapsi. Eiköhän se neuvola yritä auttaa erityisesti niitä jotka tarvitsevat neuvolan apua ja hyötyvät siitä. Te joilla kaikki asiat on reilassa niin hienoa:). Toivottavasti teille löytyy sopiva terkka neuvolasta jos siellä kuitenkin koette pakotetuksi käydä. Harmi että ne ihmiset joilla on niitä oikeita ongelmia, kuten perheväkivaltaa ja päihteidenkäyttöä, eivät yleensä vastaa rehellisesti ensimmäiseen suoraan kysymykseen. Kuitenkin osa saa sieltä neuvolasta apua niihin ongelmiin sitten kun asia vihdoin tulee esiin. olisi mielenkiintoista lukea täältä ehdotuksia ihmisiltä joilla on näitä ongelmia, että miten ja kuka teitä voisi parhaiten auttaa.
Ai että jos jokin asia tuntuu tunkeilevalta, niin siitä ei saisi puhua? Loistavaa, näinkö kehitetään palveluja. Kai jokainen puhuu omasta puolestaan, naapurin Pirkko kertokoon itse oman näkemyksensä. Neuvolan kuuluu olla paikka, jossa käyminen lapsen asioissa on luontevaa ja mukavaa. Ja käyttäjä määrittelee sen mikä on hänelle luontevaa ja mukavaa. Täällä moni on sitä vastaan, että heidän ylitsensä kävellään, vaaditaan kertomaan henkilökohtaisia asioita. Kukaan ei ole sanonut, etteikö HALUTESSAAN saisi käydä näitä keskusteluja.
Väkivallasta kannattaa ilmoittaa suoraan poliisille, ei se terkka sitä saa loppumaan tai lähestymiskieltoa hae. Mutta kirjaa sen sinne LAPSEN tietoihin huolella kylläkin. Päihdeongelmiin on myös järkevämpää hakea apua muualta kuin neuvolasta, ellei halua sitten 18 vuoden ajan tulla kohdelluksi päihdeongelmaisena. Ja tietysti se lapsi on aina päihdeongelmaisen lapsi, vaikka koulussa kiusattaisiin, niin sieltähän se selitys kätevästi löytyy...
Eikö se vasta olisi kummallista jos valittaisin neuvolan tunkeilevaisuudesta ilman sitä omaa lasta tai miestä?
Valitettavasti nämä järkevät keinot eivät toteudu näillä ihmisillä tarpeeksi usein eli aina. No seuraava keskustelunaihe voi toki olla miten poliisille ei kannata kertoa aiheista y ja x ettei jää merkintää tietoihin ja sitä kautta vaikeuta elämää...
Seuraavat kysymykset: onko neuvolasta ollut enemmän hyötyä vai haittaa? Onko siitä mielestäsi joillekin ryhmille enemmän hyötyä kuin haittaa? Pitäiskö lopettaa koko systeemi? Miten tehdä palvelusta mahdollisimman hyvä mahdollisimman monelle? Miten yhteiskunta voisi ennaltaehkäistä lasten ja perheiden ongelmia mielestäsi parhaiten? Realistisia ehdotuksia:).
Vierailija kirjoitti:
Seuraavat kysymykset: onko neuvolasta ollut enemmän hyötyä vai haittaa? Onko siitä mielestäsi joillekin ryhmille enemmän hyötyä kuin haittaa? Pitäiskö lopettaa koko systeemi? Miten tehdä palvelusta mahdollisimman hyvä mahdollisimman monelle? Miten yhteiskunta voisi ennaltaehkäistä lasten ja perheiden ongelmia mielestäsi parhaiten? Realistisia ehdotuksia:).
Neuvolasta on hyötyä koska monilla ei ole varaa yksityisiin palveluihin. On huomattavasti yksinkertaisempaa ja fiksumpaa käydä alan ammattilaisen luona tekemässä odottavan äidin tai lapsen terveystarkastus, kuin yrittää itse opiskella näitä.
Neuvolasta on haittaa, jos terveydenhoitaja on tunkeileva, kävelee asiakkaansa toiveiden ja rajojen yli, mitätöi asiakkaan mielipiteet, jos ne ovat eri kuin hänen, kohtelee holhoavasti jne.
Palvelevia puhelimia, internet-vastaanottoja niin että nimeä ei tarvitse kertoa, puheluita ja yhteydenottoja ei rekisteröidä, lasulla ei uhata, asiakasta ei mollata, mielipitet ja faktat erillään, esim. jos asiakas on eri mieltä, auttavan tahon on perusteltava näkemyksensä jne. Jos lapsen kotona juodaan kevytmaitoa eikä rasvatonta, niin siitä ei pidä ottaa nokkiinsa henkilökohtasesti jne.
Koulutuksessa selvennettävä virkamiehen asemaa, se ei tarkoita että on aina oikeassa, vaan neuvolatyö on palveluammatti. Asiakastyytyväisyyskyselyitä nimettömänä tietenkin.
Eniten näistä kaipaan julkista nettineuvolaa, jossa voisi olla yleisimpiä kysymyksiä ja pulmia julkisina, ilman henkilötietoja tietenkin, ja vastaukset niihin. Myös mahdollisuus kommentoida ja tehdä lisäkysymyksiä.
Vierailija kirjoitti:
Nuorempana olisi luultavasti vastaillut tuollaisiin kysymyksiin aika avomielisesti. Vanhemmiten olen huomannut, miten kärkkäästi kaikkea antamaasi tietoa usein käytetään sinua vastaan. Tämä koskee valitettavasti myös terveydenhuollon ihmisiä, ihan tavallisia tallaajia vikoineen hekin ovat ja joukossa on omat pers.häiriöisensä.
Ennen kaikkea minua närästää tässä nykysysteemissä se, että ihmistä seurataan käytännössä kehdosta hautaan ja usein leimataan jo kotiolojen perusteella. Eli jos annatte tietoa liian avomielisesti tai sinisilmäisesti, se on lapsenne joka siitä voi kärsiä. Asiat voidaan vetää esiin vaikka jos hän joutuu koulukiusatuksi yläkoulussa, sairastuu johonkin psyykkiseen sairauteen tai saa omia lapsia. Älkää tehkö päätöstä lastenne puolesta kertoa kaikkia perheen asioita systeemille.
Sivistynyt muoto 30-luvun rotuhygenia- ajattelusta.
Jep...just toi lokeroihin laittaminen. Esim mitä ihmettä se kertoo, että odottavalla äidillä on joskus ollut menneisyydessä psyykkinen sairaus? se kertoo vain ja ainoastaan, että hänellä on ollut psyykkinen sairaus. Ei esim sitä, millainen äiti hänestä tulee. Luultavasti jopa parempi, kuin ns terveistä, jotka ylimielisesti haukkuvat usein juurikin esim mt-eläkeläisiä ja muita "huonompia". Tuollaiset lokerot nyt vain ovat loistava syy hallita ihmisiä.
Vierailija kirjoitti:
Minä ainakin kysyisin, jos kartoittaisin tilannettanne työkseni...
Käsittääkseni neuvolan terkan työtä on raskaudenajan seuranta (ja siis tarkemmin vielä lääketieteellisestä näkökulmasta), ei suinkaan vanhempien "tilanteen kartoittaminen".
Monet muutkin lomakkeet ovat ns liian kattavia. Esim papakoeseulontoja ennen tulee lomakkeeseen kertoa kaikenlaisia intiimialueen tietoja (toki lääketieteellisiä), vaikka niillä tiedoilla ei ole kokeen ottamisen kannalta merkitystä. Vasta, jos löydetään jotain, on järkevää kartoittaa asiakkaan/potilaan koko tilanne.
En halua itsestäni niin tarkkoja tietoja ylös minnekään yleisiin rekistereihin ilman syvempää syy-yhteyttä.
(Sori, ei ollut ihan otsikkoon vastaus).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä ainakin kysyisin, jos kartoittaisin tilannettanne työkseni...
Siis miten isän ammatti tai pariskunnan seksielämä kuuluu neuvolalla?? Mitä ihmeen väliä?? Aina voi kysyä, asiakas voi olla vastaamatta. Minä ainakin aion sanoa, että henk.koht. asioita, en vastaa. ap
Ehkä sillä mitä vastaa, ei olekaan väliä, vaan sillä miten vastaa.
EI kai se neuvolakeskustelu nyt mikään työhaastattelu ole, jossa siis on tarkoitus testata että minkälainen tyyppi meille on nyt hakemassa töihin ja sopisiko hän tähän meidän työyhteisöön. Tarkoitan siis, että mitä väliä jos jonkun tuikituntemattoman neuvolantädin esittämään intiimiin kysymykseen vastaa vaikka vähän nuivastikin?
Usein vanhempien ammatteja kysellään niin (tulevien) vanhempien on helppo avautua esim siitä onko heillä paljon tukea tai mahdollista hoitopaikkaa lapselle. Esim isäni on kolmivuorotöissä ja äitini käy toisella paikkakunnalla - tällöin hoitopaikkaa tai apua voi olla vaikea saada. Ja huolien kertominen sekä asioista avautuminen kuuluu tähän työhön. Harvalle on helppo rueta kertomaan askarruttavia asioita, helppoa on jos paperissa on valmiiksi kysymys siihen "suuntaan" niin asiasta on helppo puhua :). Seksielämäkysymykset taas liittyvät varmasti siihen että arvioidaan parisuhteen tilaa ja voidaan keskustella myös niistä vaikeuksista mitä seksielämä kohtaa uuden vauvan myötä.
Vierailija kirjoitti:
Neuvolan th:na voin vastata :)
Relevanttia tietoa neuvolatyön näkökulmasta on se, että onko pariskunnalla sukurasitetta tiettyihin sairauksiin eli halutaan tietää vanhempien ja sisarusten terveydentila (jos esim diabetesta, tukostaipumusta, autoimmuunisairauksia tai syöpää jne.). Nämä ovat oleellisia tietoja raskauden ja terveyden seurannassa.
Lisäksi sukulaisten ja ystävien asuinpaikka voidaan kysyä, koska halutaan kartoittaa millainen tukiverkosto perheellä on. Jos perheellä on huono tukiverkosto, voidaan yhdessä pohtia keinoja millä tavoin perhe ei ylikuormitu. Esi. yksinhuoltajalle voi olla korvaamaton apu perhetyöntekijästä. Tämä ei tarkoita sitä, että hän ei pystyisi huolehtimaan yksin lapsesta vaan halutaan tarjota apua. Joskus kyse on vilpittömästä avusta arjessa, joskus ennalta ehkäisevästä toiminnasta (voidaan välttää sijoitustarvetta Ym).
Neuvolassa halutaan tietää myös parisuhteen tila. Tämä EI tarkoita seksielämän utelemista, vaan yleisesti elämäntilanteen kartoittamista: onko asiat hyvin, sujuuko arki. Väkivallasta on kysyttävä lakiuudistuksista johtuen, ne kysytään rutiinina aina silloin kun perheen toinen osapuoli on yksin vastaanotolla.
Neuvolassa prioriteetti 1 on edistää ja ylläpitää terveyttä ja hyvinvointia sekä tarjota tukitoimia tarvitseville. Näiden tavoitteiden täyttymiseksi täytyy joskus kysellä aikalailla, osalta asiakkaista on joskus "lypsettävä" tietoa. Kyse ei ole tällöin uteliaisuudesta vaan siitä että halutaan turvata perheen arki. Epämääräiset vastaukset ruokkivat epäluuloa, ja välillä tulee vaikutelma että kaikki ei ole kunnossa. Tällöin konsultoidaan lasua.
Yleensä asiakkaat kertovat avoimesti elämästään ja se helpottaa yhteistyötä. Henk koht mua ei juuri koskaan kiinnosta perheen asiat uteliaisuuttani vaan ihan puhtaasti ammatillisesta näkökulmasta. Rakastelutiheyden kysyminen ei ole työn kannalta relevanttia ellei kyse ole esim. seksuaalineuvonnasta. Muuten pistäisin uteliaan työntekijän piikkiin.
Muistakaa, mihinkään ei ole pakko vastata ja neuvolassa käyminen perustuu täysin vapaaehtoisuuteen (okei, ehtona tukien saamiselle), mutta periaatteessa näin. Yksityisellä voi toki käydä tai terveydenhoitajaa voi vaihtaa jos kemiat eivät kohtaa :)
Toivottavasti tästä oli apua. Ymmärrätte että kysymysten taustalla on usein "suurempi ajatus" eikä uteliaisuus. Paitsi joskus ;)
Okei, tulipa sekava vastaus :D olen flunssassa. Iloista alkavaa viikkoa!
Olen onneksi saanut lapset 90-luvulla, milloin neuvolassa käytiin vain ottaan pissanäytteet ja verenpaineet ja kuuntelemassa sydänäänet yms.
Jos näinä aikoina tekisin lapsia, maksaisin varmaan yksityisestä palvelusta, missä saisin ne palvelut, mitä tarvitsisin. Minusta neuvolapalveluihin kuuluu raskauden seuranta, ei minun seksielämä, ei vanhempieni asuinpaikat ja se, pystyykö he hoitamaan lastenlasta, eikä muutkaan asiat.
Vierailija kirjoitti:
Usein vanhempien ammatteja kysellään niin (tulevien) vanhempien on helppo avautua esim siitä onko heillä paljon tukea tai mahdollista hoitopaikkaa lapselle. Esim isäni on kolmivuorotöissä ja äitini käy toisella paikkakunnalla - tällöin hoitopaikkaa tai apua voi olla vaikea saada. Ja huolien kertominen sekä asioista avautuminen kuuluu tähän työhön. Harvalle on helppo rueta kertomaan askarruttavia asioita, helppoa on jos paperissa on valmiiksi kysymys siihen "suuntaan" niin asiasta on helppo puhua :). Seksielämäkysymykset taas liittyvät varmasti siihen että arvioidaan parisuhteen tilaa ja voidaan keskustella myös niistä vaikeuksista mitä seksielämä kohtaa uuden vauvan myötä.
Öööh...Seksielämä ei kuulu terkalle pätkän vertaa, ellei asiakas itse halua siitä puhua. Parisuhteen tila ei myöskään kuulu. Nämä asiat voi aivan hyvin pitää itsellään, niitä ei tarvitse kertoa. Ei kuulu laisinkaan terkalle, vaikka vuodessa olisi vain yksi yhdyntä ja pari ei osoita toisilleen hellyyttää olenkaan. Tämä on pariskunnan välinen asia, joka myös pysyy heidän välisenään, jos he eivät halua siitä puhua. Parisuhteen tila seksielämineen ja hellyysasteineen ei kuulu mihinkään valtion rekisteriin.
Mitä tulee isovanhempien ammatteihin, niin tuollaisia ei vaan kuulu kysellä. Ei isovanhempien jutut kuulu neuvolaan. Eikä myöskään se, mistä pariskunta saa apua vauvan hoitoon. Voidaan toki kysyä, että tarvitseeko pariskunta apua lapsenhoitoon, jos he sanovat etteivät, niin sitten terkan ei pidä kysellä enempää. Pelkästään esim siitä, että asuuko isovanhemmat lähellä ei voi päätellä yhtään mitään. Joku pariskunta saattaa tosiasiallisesti tarvita paljonkin apua, mutta vaikka isovanhemmat asuvat lähellä, niin eivät auta tätä pariskuntaa, mutta pariskunta sitten ostaa lastenhoitoapua yksityissektorilta. Toisaalta taas joku pariskunta ei tartte apua ollenkaan. On aivan turhaa ja väärin alkaa kyselemään ulkopuolisten sukulaisten tietoja johonkin järjestelmään.
Huolia ei tartte terkalle kertoa, vaan voi suoraan ottaa yhteyttä kunkin alan ammattilaisee, psykoterapeuttin, gyneen, lastenlääkäriin yms.
Vierailija kirjoitti:
Usein vanhempien ammatteja kysellään niin (tulevien) vanhempien on helppo avautua esim siitä onko heillä paljon tukea tai mahdollista hoitopaikkaa lapselle. Esim isäni on kolmivuorotöissä ja äitini käy toisella paikkakunnalla - tällöin hoitopaikkaa tai apua voi olla vaikea saada. Ja huolien kertominen sekä asioista avautuminen kuuluu tähän työhön. Harvalle on helppo rueta kertomaan askarruttavia asioita, helppoa on jos paperissa on valmiiksi kysymys siihen "suuntaan" niin asiasta on helppo puhua :). Seksielämäkysymykset taas liittyvät varmasti siihen että arvioidaan parisuhteen tilaa ja voidaan keskustella myös niistä vaikeuksista mitä seksielämä kohtaa uuden vauvan myötä.
Miksi sitä oman parisuhteen tilaa ja seksielämän sujumista pitää arvioida neuvolan terkan kanssa? Ja vaikka ne omat isovanhemmat asuisi naapurissa, niin ei se sitä tarkoita että apua olisi aina saatavilla.
En ole tuollaisia kysymyksiä onneksi saanut. Mutta olisin kokenut hassuksi, jos minulta hoitoalan ammattilaiselta, 34 vuotiaalta esikoista odottavalta äidiltä olisi alettu kyselemään seksitiheydestä ja hellyydestä ja jopa isovanhempien ammatteja :D
Varsinkin, kun kyselijä olisi ollut parikymppinen, vasta valmistunut terveydenhoitaja. Kun yritän kuvitella tilannetta, se näyttäytyy mielessäni vain absurdilta ja kornilta tilannehuumorilta.
Ymmärrän, jos jotain teinipariskuntaa halutaan holhota ja ohjata, mutta että aikuisia ihmisiä, jotka ovat elättäneet itsensä pitkään ja asuneet omillaan ja hoitaneet omat asiansa, aletaan holhota, kun siittiö kohtaa munasolun.
Ketjua läpi lukemattomana toteen vain että kysellään. Multa aikoinaan kyseltiin vain omaisuudesta ja siitä missä päin ja kuinka monta mökkiä teillä olikaan ja minne ulkomaille aiotte nyt seuraavaksi reissata ja oliko teillä taas joku kämppä ulkomaillakin vai. Luojan kiitos lapset kasvoi ja käynnit loppui. Ja ei, en ikinä vastannut kysymyksiin vaan vein jutun aina lapseen. Se pölhö täti vain joka kerta yritti silti uudelleen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voisin kuvitella että yksityisasioista puhuminen tuntuu oudolta jos on samaa ikäluokkaa taikka huomattavasti neuvolatätiä vanhempi. Itsellä ei siis vielä ole lapsia niin ei ole omaa kokemusta.. Jatkan mutulinjaa vielä sen verran että uskon kyllä että niiden henkilökohtaisempienkin kysymysten taustalla on vain se "kissan nostaminen pöydälle", eli tehdään se avun saaminen mahdollisimman helpoksi mikäli sille on tarvetta/halua
Pointtina tässä nyt on se, että vaikka kysyttäisin mitä, niin pariskunnalla on oikeus jättää vastaamatta ilman pelkoa lasusta tai terkkarin painostamisesta.
Esim:
Oletteko harrastaneet seksiä synnytyksen jälkeen?
-Pidämme tätä asiaa meidän kahden välisenä
Tässä kohtaa terkkari ei saa alkaa painostamaan.
Asuuko isovanhemmat lähettyvillä?
-Meillä on tarpeeksi tukiverkkoja, mutta emme ala luettelemaan ystävien ja sukulaisten asuinpaikkoja.
Tässä vaihessa terkkarin pitää lopettaa utelu.
Vaihdattako vaipan vuorotellen?
-Parisuheemme työnjako on henkilökohtainen asiamme, mutta koemme, että kaikki sujuu oikeudenmukaisesti.
Tähän vastaukseen pitää terkan tyytyä.
Mitä ehkäisyä olette käyttäneet nyt synnytyksen jälkeen?
-Tämä asia on meidän kahden välinen, mutta tiedämme, että imetys ei ehkäise mutta emme halua hormonaalista ehkäisyä tällä hetkellä.
Oliko teillä vaikea lapsuus?
-Tämä asia on henkilökohtainen, eikä liity konkreettisesti vauvan hyvinvointiin. Ilmoitamme jos tarvitsemme täältä apua.
Toitteko voimavaralomakkeen näytille?
-Koimme kysymykset liian henkilökohtaisiksi ja käsittelemme niitä kahdestaan kotona, mutta emme koe tarvetta keskustella asasta täällä.
JNE...
No tottakai on, eiks se nyt oo ihan itsestäänselvyys jo ihan senkin takia että koko neuvolassa käyminen on vapaaehtoista muutenkin. Enkä nyt tarkoita sitä että ei kannata käydä neuvolassa ollenkaan jos ei kiinnosta puhua seksiasioistaan terkkarin kanssa. Kuhan vaan pohdiskelin "ääneen", että miksi niitä ylipäätään kysytään ja miksi monet ei halua niitä puida tavallaan tuntemattoman kanssa.. eikä siinä mitään väärää ole, jokainen taplaa tyylillään
Onko pikkulapsiperheiden erot vähentyneet voimavarakyselyjen avulla? Voiko parisuhteet paremmin, kun neuvolassa autetaan parin seksielämässä ja turvaverkoissa yms. verrattuna aikaisempaan systeemiin, missä keskityttiin raskauteen
Vierailija kirjoitti:
Onko pikkulapsiperheiden erot vähentyneet voimavarakyselyjen avulla? Voiko parisuhteet paremmin, kun neuvolassa autetaan parin seksielämässä ja turvaverkoissa yms. verrattuna aikaisempaan systeemiin, missä keskityttiin raskauteen
Vain onko tullut lisää suorituspaineita ja riitoja, kenties erokin? Jos pari ei olekaan ymmärtänyt, ettei heillä ole kaikki hyvin, niin kannattaako sitä kaivaa esiin ihan viranomaisvoimin? Jotenkin uskon, että ne ongelmat tuleva ja menevät muutenkin, ilman jatkuvaa puhumista ja analysointia. Siis jos vaikka isovanhemmat todella asuvat kaukana, niin onhan se tiedossa jo surusteluaikana, miksi se erikseen pitäisi nostaa pöydälle käsittelyyn ja kenties tehdä kärpäsestä härkänen. Ja kun vauva on 4 kk, niin onko ihan oikea hetki udella tyytyväisyyttä seksielämään... Entä jos vanhemmat haluavat keskittyä siihen vauvaan sen ekan vuoden, sitten vasta ottaa parisuhdeasiat esille, kun uusi perheenjäsen ja uusi tilanne on muodostunut ihan rutiiniksi.
Nuorena avioituessani päätin, että kaikki riidat ja vaikeudet käsitellään ainoastaan ja vaan miehen kanssa, ei ulkopuolisten. No koska olimme erilaisia (se juuri veti meidät yhteen) sitä riitaa oli ja oli ja oli. Vauvavuosi oli aika kamala parisuhteen kannalta. Pikkuhiljaa kuitenkin kaiken vänkäämisen ja sanaharkan jälkeen aloimme löytää yhteisen hiilen, hyväksyä toisemme ja kunnioittaa toisiamme. Elimme yhdessä viisitoista vuotta, erosimme sopuisasti kun aloimme tuntea olevamme ennemminkin veli ja sen sisko, ei aviopari. Tämä liitto siis 90- ja 2000 luvun alussa.
Nyt jälkeenpäin mietin, että olisimme eronneet erittäin riitaisasti jo vauvavuonna jos olisin tyhmänä käynyt jollekin terveydenhoitajalle (tai ystävättärelle tai äidilleni) haukkumassa miestäni tai hän minua. Tuollainen lomake olisi varmaan pistänyt pystyyn ankaran riitelyn meidän välillämme, niiden muiden riitojen lisäksi. Kahden kesken heitetyt pahatkin loukkaukset voi antaa anteeksi, mutta ei sitten enää jos se on kirjattuna viranomaistietoihin ja muutenkin ulkopuoliselle haukkuminen on kyllä syvältä. Onhan se aikamoinen selkäänpuukotus, jos avautuu puolisolle heikkouksistaan ja tämä käy kertomassa kaiken eteenpäin.