Lue keskustelun säännöt.
Sosiaalisuudella pääsee elämässä pitkälle (valitettavasti)
31.01.2016 |
Aika moni nuoruudenystäväni on menestynyt työelämässään todella hyvin. Löytyy yrittäjää, näyttelijää, elokuvaohjaajaa ja kaikenlaisia myyntimiehiä ym. Osalla menee todella hyvin. Ketkään näistä tyypeistä ei ikinä vakuuttanut lahjoillaan tai älyllään kovinkaan suuresti - eivät kuitenkaan aivan idiootteja olleet.
Yhteistä näille henkilöille on se, että heillä on aina ollut kova usko itseensä. Nyt en edes tarkoita semmoista tervettä itsetuntoa, vaan he aina kuvittelivat olevansa poikkeuksellisen nerokkaita. Minä olin aina sitä mieltä että kuvittelivat itsestään liikoja, ja olen sitä mieltä vieläkin. Kummasti se usko omiin kykyihin tuntuu kuitenkin vievän ihmistä eteenpäin, ainakin työelämässä. Itse pikemminkin vähättelen itseäni ja se näkyy myös saavutuksissani. Itse en kuitenkaan valitse ihmissuhteitani sillä perusteella, että haluaisin hyötyä heistä. Nämä menestyjät taas ovat aina olleet taitavia verkostoitumaan, tuttuja löytyy vaikka kuinka paljon ja suurin on jonkin alan spesialisteja ja heistä on varmasti hyötyä. Eli kaipa se menestyminen taitaa vaatia usein hieman röyhkeyttä (ei aina).
Hieman surettaa että vaatimaton ihminen jäö usein sivustaseuraajaksi, vaikka kykyjä olisi enempäänkin. Enkä nyt tarkoita vain itseäni vaan monia muita tuntemiani ihmisiä.
Kommentit (72)
Vierailija kirjoitti:
Verkostoituminen ei ole sitä, että yrittäisi hyötyä josta kusta, vaan että rakentaa verkoston jossa vuorotellen jeesataan toidia. Kukaan ei voi osata kaikkea, niimpä minä ammatillisessa verkostossani kysyn apua ystäviltäni ja he auttavat ja tietävät vastavuoroisesti saavansa sitten minulta apua, jos tarvitsevat.
Verkosto auttaa työtilaisuuksien löytymisessä ja tarjoaa toisilleen töitä. Mun ammatillisessa verkostossani it-alalla on reilu 250 kontaktia ja tätä verkostoa tottakai hyödynnän.
Ystäviä mulla on sen sijaan paljon vähemmän.
Juuri näin. Verkostoitumisen kautta saa tietoa ja taitoa, jotka muuten olisi etsittävä ja hankittava itse. Kun jakaa omaa osaamistaan muille, muut jakavat omaansa sinulle. Pätee työelämän lisäksi myös yksityselämässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä on töissä sellainen hyvä tyyppi, siis ihan oikeasti hyvä tyyppi. Mutta työnsä hän tekee huonosti ja hutiloiden.
Tämähän on ihan selvä asia. Siksi minäkin olen sitä joutunut opettelemaan, muuten varmasti olisi ikuisesti työtön.
No naisilla ulkonäkö ratkaisee vielä enemmän. Aika vähän näkee julkisuudessa hyvin pärjääviä sosiaalisia naisia, jotka ei ole suunnilleen missi-osastoa, varsinkin nuorissa. Ja tässä on myös syy-seuraus -ilmiötä. On helpompi olla sosiaalinen, jos on hyvännäköinen ja kaikki suhtautuu positiivisesti jo ensivaikutelman perusteella.
Minkälaisessa maailmassa te elätte? Mulle on ainakin tullut vastaan tosi töykeitä ihmisiä, jotka ovat työelämässä, koulutustasosta riippumatta. Enkä tarkoita, että itseäni kohtaan töykeitä, päinvastoin, minusta on yleensä jostain kumman syystä pidetty, vaikka olen aika hiljainen. Mutta se hiljaisuuteni ja rohkeuden puute estää menestymisen. Teen nytkin enimmäkseen amistason töitä, vaikka koulutustaso on insinööri. Näin on aina ollut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No naisilla ulkonäkö ratkaisee vielä enemmän. Aika vähän näkee julkisuudessa hyvin pärjääviä sosiaalisia naisia, jotka ei ole suunnilleen missi-osastoa, varsinkin nuorissa. Ja tässä on myös syy-seuraus -ilmiötä. On helpompi olla sosiaalinen, jos on hyvännäköinen ja kaikki suhtautuu positiivisesti jo ensivaikutelman perusteella.
ja kolikon kääntöpuolena on vähättely ja ahdistelu. Yhtään sievät naiset nähdään lähinnä tissit & perse - kokonaisuuksina. Ihan sama oletko maisteri tai DI tai peräti tohtori. Miehillä on omat tiukat piirinsä ja juttunsa ja niihin ei varsinkaan nätti tyttö mahdu. Eihän sellaisen seurassa kehtaa näyttäytyäkään!
Jos joku mies sattuu ihastumaan niin sievä nainenkin voi saada mahdollisuuden. Aina ovat toki muut naiset ja miehet selkään puukottamassa. Lisäksi jos et anna sille ihastuneelle pilperoa niin saat jossain vaiheessa vihamiehen itsellesi.
t. en edes missi tai malli, mutta näin työelämässä
Miten sosiaalisuus nyt liittyy tähän mitenkään? Itse voin sanoa että olen epäsosiaalinen ja ujo, mutta itseluottamus on todella korkealla. Tiedän että tulen menestymään elämässäni ja olen jo menestynyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No naisilla ulkonäkö ratkaisee vielä enemmän. Aika vähän näkee julkisuudessa hyvin pärjääviä sosiaalisia naisia, jotka ei ole suunnilleen missi-osastoa, varsinkin nuorissa. Ja tässä on myös syy-seuraus -ilmiötä. On helpompi olla sosiaalinen, jos on hyvännäköinen ja kaikki suhtautuu positiivisesti jo ensivaikutelman perusteella.
ja kolikon kääntöpuolena on vähättely ja ahdistelu. Yhtään sievät naiset nähdään lähinnä tissit & perse - kokonaisuuksina. Ihan sama oletko maisteri tai DI tai peräti tohtori. Miehillä on omat tiukat piirinsä ja juttunsa ja niihin ei varsinkaan nätti tyttö mahdu. Eihän sellaisen seurassa kehtaa näyttäytyäkään!
Jos joku mies sattuu ihastumaan niin sievä nainenkin voi saada mahdollisuuden. Aina ovat toki muut naiset ja miehet selkään puukottamassa. Lisäksi jos et anna sille ihastuneelle pilperoa niin saat jossain vaiheessa vihamiehen itsellesi.
t. en edes missi tai malli, mutta näin työelämässä
No aika harvat naiset silti valittaa että olisinpa rumempi niin pääsisin helpommalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En voi ymmärtää miksi minua vituttaa tämänkin ketjun ylimieliset, aavistuksen tunnekylmät sosiaalisuuden ja "hyvän tyypin" varauksettomat fanittajat. Ehkä minua fiksuna ja syvällisesti ajattelevana ihmisenä häiritsee se sosiaalisuuden täysin överi vaade nykyisessä yhteiskunnassa, jossa taidoilla ei etenkään it-alalla ole enää mitään arvoa, vaan ainoastaan sillä että on joku toistaitoinen tiimipeluri.
Kova ammattitaito on tietenkin itsestään selvä asia, tumpelot eivät pärjää.
Jos kovan ammattitaidon lisäksi olet tiimipeluri, pääset pitkälle.
Tärkein asia on se miten hoidat palkkasi oikean maksajan, asiakkaan. Jos saat asiakkaan "syömään kädestäsi", olet kovapalkkainen voittaja. Ja tässä osa-alueessa aidosti sosiaalinen ihminen on kuin kala vedessä.
Fiksuus ja syvällinen ajattelu eivät sulje pois sosiaalista lahjakkuutta. Kun ne kaikki ovat samassa paketissa, ei työpaikkoja tarvitse hakea. Työpaikat hakevat näitä "paketteja".
Ja hyvin usein työpaikat tekevät virheitä hakiessaan näitä "paketteja", sillä nämä itsensä mainostajat saattavat pitkällä aikavälillä myrkyttää työilmapiirin. Sosiaalisesti lahjakas ihminen osaa myös kuuntelun jalon taidon, ja se onkin vaikeaa näille myyntitykeille.
Käsittämättömän vääristyneesti lähestyt asiaa.
Sinun käsityksesi sosiaalisesta ihmisestä on pahasti vääristynyt.
Tässä ketjussa on kuvailtu pikemminkin narsistisia piirteitä omaavia persoonia sosiaalisten sijaan.
Onko sinulle tapahtunut töissä jotain ikävää jonkun ihmisen toimesta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No naisilla ulkonäkö ratkaisee vielä enemmän. Aika vähän näkee julkisuudessa hyvin pärjääviä sosiaalisia naisia, jotka ei ole suunnilleen missi-osastoa, varsinkin nuorissa. Ja tässä on myös syy-seuraus -ilmiötä. On helpompi olla sosiaalinen, jos on hyvännäköinen ja kaikki suhtautuu positiivisesti jo ensivaikutelman perusteella.
ja kolikon kääntöpuolena on vähättely ja ahdistelu. Yhtään sievät naiset nähdään lähinnä tissit & perse - kokonaisuuksina. Ihan sama oletko maisteri tai DI tai peräti tohtori. Miehillä on omat tiukat piirinsä ja juttunsa ja niihin ei varsinkaan nätti tyttö mahdu. Eihän sellaisen seurassa kehtaa näyttäytyäkään!
Jos joku mies sattuu ihastumaan niin sievä nainenkin voi saada mahdollisuuden. Aina ovat toki muut naiset ja miehet selkään puukottamassa. Lisäksi jos et anna sille ihastuneelle pilperoa niin saat jossain vaiheessa vihamiehen itsellesi.
t. en edes missi tai malli, mutta näin työelämässä
No aika harvat naiset silti valittaa että olisinpa rumempi niin pääsisin helpommalla.
no valittaakin. Yleensä sellaiset naikkoset vaiennetaan aika nopeasti älä lesoo kommenteilla tai et sä nyt niin hyvännäköinen oo.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En voi ymmärtää miksi minua vituttaa tämänkin ketjun ylimieliset, aavistuksen tunnekylmät sosiaalisuuden ja "hyvän tyypin" varauksettomat fanittajat. Ehkä minua fiksuna ja syvällisesti ajattelevana ihmisenä häiritsee se sosiaalisuuden täysin överi vaade nykyisessä yhteiskunnassa, jossa taidoilla ei etenkään it-alalla ole enää mitään arvoa, vaan ainoastaan sillä että on joku toistaitoinen tiimipeluri.
Kova ammattitaito on tietenkin itsestään selvä asia, tumpelot eivät pärjää.
Jos kovan ammattitaidon lisäksi olet tiimipeluri, pääset pitkälle.
Tärkein asia on se miten hoidat palkkasi oikean maksajan, asiakkaan. Jos saat asiakkaan "syömään kädestäsi", olet kovapalkkainen voittaja. Ja tässä osa-alueessa aidosti sosiaalinen ihminen on kuin kala vedessä.
Fiksuus ja syvällinen ajattelu eivät sulje pois sosiaalista lahjakkuutta. Kun ne kaikki ovat samassa paketissa, ei työpaikkoja tarvitse hakea. Työpaikat hakevat näitä "paketteja".
Ja hyvin usein työpaikat tekevät virheitä hakiessaan näitä "paketteja", sillä nämä itsensä mainostajat saattavat pitkällä aikavälillä myrkyttää työilmapiirin. Sosiaalisesti lahjakas ihminen osaa myös kuuntelun jalon taidon, ja se onkin vaikeaa näille myyntitykeille.
Kyllä, myyntitykit on ihan oma heimonsa. He osaavat puhua paljon, kuuntelu sitten saattaa olla vähän niin ja näin.
Oikeasti hyvälle myyjälle kuuntelemisen taito on menestymisen edellytys.
On osattava kuunnella asiakasta, myös niitä sanomattomia asioita on kyettävä aistimaan.
Mainitsemasi kaltaiset "myyntitykit" eivät pärjää kuin hetken.
Meille rantautui jossain vaiheessa 90-lukua amerikkalainen malli b-to-b-maailmassa. Kuten tavallista, se vääristyi meillä, koska me suomalaiset emme ole luonteeltamme samanlaisia kuin jenkit. Silloin saivat jalansijaa juuri ne kovaääniset myyntitykit ja tyyliin kuului mm. jenkkityylinen asiakkaan nimen jatkuva toistaminen keskustelun aikana, joka herätti lähinnä myötähäpeää.
Heidän taipaleensa jäi onneksi lyhyeksi. Oletteko käyneet autokaupoilla 2000-luvulla? Automyyjät pahimmillaan aikoinaan edustivat tätä tyyppiä. Nykyiset automyyjätkin ovat täysin erilaisia.
Ap ja moni muukin ei ole sisäistänyt sosiaalisten taitojen merkitystä. Hyviin sellaisiin luetaan myös kuunteleminen, samoin kuin muiden huomioiminen ja tilan antaminen heille.
Jos jollain työpaikalla vielä näkyy noita 90-luvun myyntitykkejä, olen varma, että ko. yritys ei ole kovin hyvin menestyvä.
Tässä se on pähkinänkuoressa koko verkostoitumisen idea.