Ärsyttää kotityöt...!!! jakautuuko nämä teidän mielestä meillä tasaisesti?
Eli olemme lapsiperhe ja sekä minä että mies käymme kokopäivätyössä n. 8 h päivässä ma - pe.
Mun keskimääräiset kotityöt viikon ajalta:
- talon imurointi (noin 220 neliötä)
- vessojen pesu (2 vessaa)
- ruoanlaitto joka päivälle (joskus syödään edellisen päivän ruokaa tai jotain nopeaa)
- pyykkihuolto kokonaisuudessaan
- tiskeistä noin 90 %
- yleinen järjestely yhdessä lasten kanssa
- isot ruokaostokset
- lasten hankinnat (vaatteet, lahjat ym.)
- lahjojen osto kummilapsille, jouluksi, omille lapsille, sukulaisten ja ystävien juhliin
- kaikista pihatöistä noin 40 %
- lakanoiden vaihdot ym.
- Lasten läksyjen autteluista ja kokeisiin kyselyistä noin 80 % (mies hoitaa niistä noin 20 %)
- Lasten harrastuskuskailuista noin 70 %
Miehen hommat:
- takan lämmitys noin 70 %:sti (mulla noin 30 %)
- lumityöt noin 90 %.sti
- auton huolloista noin 60 % (itse hoidan loput 40 %)
- käy silloin tällöin, kerran - pari viikossa ostamassa kaupasta esim. maitoa tai muuta kotoa puuttuvaa
- saunan pesu noin joka toinen vuosi
Tuntuu, että itse raadan hikihieverissä ja en ehdi juuri muuta kuin lasten kanssa olla, tehdä kotitöitä ja palkkatyötäni ja loppuaika menee väsyneenä makoillessa. Mies taas on sitä mieltä, että olen rasittava marttyyri ja valitan tyhjästä ja mun pitäisi ottaa rennommin ja jättää tekemättä jos ei huvita, kuten hänkin jättää. Mies käy salilla, tapaa aktiivisesti ystäviään jne. Itse koen, etten jaksa sellaista enää lastenhoidon, palkkatyön ja kotitöiden päälle. Miehen mielestä olen saamaton ja mun pitäisi yhtälailla ottaa ja mennä harrastuksiin ym.
=(
No, odotan innolla palstamammojen tuomioita tilanteestamme?
Kommentit (174)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ensinnäkin. Miksi ihmeessä teillä on noin helvetin iso talo??? Onko teillä 10 kakaraa?? Jos on, niin kakarat ite siivoomaan oma osuutensa!
Meillä on kaks lasta, neljä makuuhuonetta talossa 130 neliössä, enkä jaksa kyllä tätäkään imuroida kerralla. Minä olen ennen tehnyt lähes kaiken yksin, ja sitten vaan väsyin, olen ollut vuosia uupunut, en vaan kertakaikkiaan jaksa tehdä, teen tärkeimmät asiat, ja jätän loput tekemättä, mies sitten tekee mitä tekee koska haluaa.
Minä käyn kaupassa ja ostan siis ihan kaiken, miehen kenkiä myöden. Sitten teen ruuan suurimmaksi osaksi, mies kuorii perunat jos tarvii ja joskus laittaa uunissa ranskiksia ja nugettia jos haluaa syödä lasten kanssa ennenkuin minä tulen kotiin. Mies hoitaa roskien viemisen, kissojen hiekat ja muun hoidon ja tiskit joka päivä. Minä hoidan pyykit omaan tahtiini. Mies imuroi ja pesee lattiat silloin kun jaksaa, nyt on se tehty viimeksi viikoa ennen joulua, mies lakaisee luudalla suurimmat keittiöstä, olohuoneesta ja eteisestä aina iltaisin kun saanut lapset nukkumaan.
Lasten hoito menee melko hyvin nykyään niin että mies osallistuu lähes kaikkeen, minä pesen niiltä hampaat illalla ja mies lukee sadut. Eskariin viedään ja haetaan aika lailla puoliksi, usein minä vien ja mies hakee. Minä olen ainoa joka vaihtaa lakanat, n. kerran kuussa. Minä olen ainoa joka pyyhkii pölyjä, mutta se toki johtuu siitä että ne on mun hyllyjä ja mun kamat niillä, mieshän ei sellasia tarvi. Minä olen myös ainoa joka siivoaa jääkaapin ja sulattaa pakastimen, niitä teen kyllä myös liian harvoin. Minä olen ainoa joka järjestelee kaappeja ym. mies ei järjestele tavaroita, korkeintaan työntää johonkin väärään paikkaan jos joku on sen tiellä jossain. Mies mäkättää kyllä että meillä on sottasta. Mutta ei voi mitään, jos kumpikaan ei jaksa siivota tarpeeksi ja on kaks poikaa sotkemassa, niin ei voi mitään, sotkusta on. Lasten huoneet on yleensä aina ihan hirveessä kaaoksessa, kun tuntien työllä saa kamat omiin laatikoihinsa, niin ne voi seuravana päivänä kun menee kattoon kaadettu taas kaikki lattialle, ja osa kuskattu toki leikkihuoneesta makuuhuoneeseen sänkyjen alle ym. Jos mies kerää joskus harvoin leluja, se heittää kaikki sekasin laatikoihin, ja sehän vaan pahentaa asiaa, jos pojat ettii jotain tiettyä lelua, ne kaataa kaikki laatikot, mies on sitä mieltä että lelujen laitto eri laatikoihin on täyttä ajanhukkaa.
Mutta joo, jätät vaan tekemättä ne mitä et jaksa. Jos mieskään ei jaksa, niin sitten ne vaan on tekemättä. Niin kauan kun on puhtaita vaatteita ja astioita ja ruokaa kaapissa pärjää.
Tuossa on lihavoituna se ongelman aika kompaktisti. Miksi teet sellaista turhaa järjestelyä? En minäkään ole eläissäni järjestellyt jotain tavaroita. Tyhjänpäiväistä hommaa.
Siksi on pakko järjestellä, että saa ne tavarat mahtumaan sinne kaappiin. Kun on pöydällä tavaraa, ja kaapin avaa ja se näyttää täydeltä, se pitää jotenkin järjestää että sinne mahtuu ne tavarat pöydältä, esim. ruokakaapista pitää heittää vanhat pois joita ei ole käytetty. Sama juttu vaatteissa ne joita ei enää käytetä on pakko laittaa pois kun ostaa uusia, ja vaatteet pitää kääriä nätisti jos vaan myttää kuten mieheni, niin eihän ne mahdu. Ja kun tavarat on sullottu ties mihin ties kuinka, ei niitä sieltä löydä kun etsii jotain. Mieskin aina valittaa että kun ei ole hyviä vaatteita, vaikka kaappi pursuaa. Tavarat pitää olla jossain loogisesa järjestyksessä säilytyksessä, muuten ei mikään mahdu mihinkään koskaan eikä mitään löydä.
Sulla ei varmaan ole juuri mitään tavaroita, sillä ne pysyykin järjestyksessä järjestelemättä. Mies kun asui poikamiesboxissaan ei keittiössä ollut kaapeissa kuin kahvia, sokeria ja kaurahiutaleita, oli siistit paikat, oli muuttanut uuteen kämppään, ja kun muutti sieltä pois, oli uunipeleissäkin vielä muovit päällä, koskaan ei ollut uunia laitettu päälle, joten eipä tarvinnut sitäkään pestä. Mies söi töissä, äidillään ja mikroaterioita, eipä tarvinnut astioita, eikä tiskata.
Minulla on paljonkin tavaroita, mutta kumma kyllä ne pysyy itsestään järjestyksessä. Ei voi olla vaikeaa. Eikä ruoanlaitto ole sotkuista puuhaa, jos ei ole täysi mongoloidi.
Sulla ei taida olla neljää alle 10-vuotiasta "auttamassa" järjestyksen ylläpitämisessä ja kokkailussa?
No ei ole, koska valitsin paremman elämän.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaihtakaa tehtäviä. Kolaa sinä lumet ja huollata auto. Etenkin jälkimmäisessä menee ihan valtavasti aikaa. Tilaa ja kanna puut.
Mies hoitaa loput eli auttaa lapsia läksyissä, käy kaupassa, kokkaa, tiskaa ja siivoaa.
Kätevää.
Taitaisi paleltua perhe hengiltä, jos vaihtaisivat. Naisen näkökulmasta saattaa vaikuttaa siltä, että se öljyauto hoksaa ihan itsellään tulla, kun lämmitysöljy on lopussa, mutta ei se nyt ihan niin toimi oikeasti.
Samoin haluaisin olla paikalla, kun huollosta soitellaan pitkin päivää että autoon pitäisi tällaista ja tällaista tehdä. Annatteko naiset kiltisti luvan tehdä mitä haluavat ja maksatte vain laskun?
Miten se miesparka oikein jaksaa soittaa sen puhelun kun öljyauto on saatava paikalle? Numeron netistä etsimiseen ja puheluun voi mennä jopa kolme minuuttia!
Olen ollut paikalla kun miehelle soitellaan pitkin päivää autokorjaamosta ja hän antoi luvan kaikkiin toimenpiteisiin. Miksikö? Siksi, että ennen auton huoltoon viemistä otetaan selvää, vaikuttaako paikka luotettavalta. Sitten ei tarvitse pelätä koko ajan tulevansa huijatuksi.
Eivät nämä jutut vaikeita ole ja kuka tahansa nainen pystyy niihin - samoin kuin kuka tahansa mies osaa laittaa ruokaa.
Henkisesti keskenkasvuisia pojuja ahistaa kotityöt ei ne sellasia jaksa ja vielä enemmän ahistaa jos nainen sanoo miten asiat on eikä ylistä ja kehu ja anna kunniaa miehelleen. Urpomiähet haluaa kynnysmattonaisen tekemään kaiken työn ja antamaan hyvää seksiä eikä sitten saa hoksata olevansa hyväksikäytetty parisuhteessaan tai jos hoksaakin niin siitä pitää vaieta muuten miäs suuttuu ja haukkuu naisen valittavaksi marttyyriksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaihtakaa tehtäviä. Kolaa sinä lumet ja huollata auto. Etenkin jälkimmäisessä menee ihan valtavasti aikaa. Tilaa ja kanna puut.
Mies hoitaa loput eli auttaa lapsia läksyissä, käy kaupassa, kokkaa, tiskaa ja siivoaa.
Kätevää.
Taitaisi paleltua perhe hengiltä, jos vaihtaisivat. Naisen näkökulmasta saattaa vaikuttaa siltä, että se öljyauto hoksaa ihan itsellään tulla, kun lämmitysöljy on lopussa, mutta ei se nyt ihan niin toimi oikeasti.
Samoin haluaisin olla paikalla, kun huollosta soitellaan pitkin päivää että autoon pitäisi tällaista ja tällaista tehdä. Annatteko naiset kiltisti luvan tehdä mitä haluavat ja maksatte vain laskun?
Höpöhöpö. Minä olen nainen, ja olen meistä se joka hoitaa sekä öljytilauksen, että auton huoltoasiat. Ei ne mitään rakettitiedettä ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan ensin: muuta pois makuuhuoneesta, tee jostain toisesta huoneesta omasi (ei tarkoita, että seksi loppuisi!). Silloin sinulla on oma pesäkolo, jossa voit olla niin siisti kuin haluat.
Lopeta miehen pyykkien peseminen, ruuanlaitto miehelle, miehen jälkien siivoaminen. Kun saat näistä huomautuksen, niin hymyile iloisesti ja totea, että opettelet ottamaan rennommin. Et syyllistä, et valita, et ryhdy pyykinpesuun vaan ainoastaan sanot, että opettelet tätä juttua.
Pudota omaa siisteystasoasi. Mieti, minkä huoneen haluat olevan aina siisti ja huolehdi siitä mukisemata. Mutta esimerkiksi eteisen voi jättää ihan hyvin pyörremyrskyn valtaan. Kun tulee vieraita, naura itsellesi ja sano, että vuorokaudessa on niin vähän tunteja, siisti eteinen ei tällä viikolla mahtunut aikatauluihin. Anna miehen nalkuttaa (ne tekee sitä mielellään vieraiden kuullen) ja iske sitten: totta, sinä kuulustelit lasten läksyjä ja mies meni salille, kumpikaan ei ehtinyt siivoamaan. Anna vieraiden tehdä itse päätelmänsä.
Kun se puukuorma tulee pihaan, lastaa lapset autoon ja muistuta, että olet sopinut meneväsi siskolle/serkulle/mihin tahansa juuri silloin, miksi mies on sen unohtanut. Ja lähde!
Tämä kaikki sillä oletuksella, että ensin olet yrittänyt puhua miehen kanssa, mutta hän ei suostu kuuntelemaan.
Kertakäyttöastiat muulle perheelle on kätevä ratkaisu, jos sinusta on hankala jättää miehen tiskit lojumaan, kun laitat muiden tiskit koneeseen.
Passiivis-aggressiivisuus, tuo parisuhteen pettämätön pelastaja!
Jos mies ei suostu keskustelemaan asiasta, naisen kannattaa tehdä niin kuin mies ehdottaa eli ottaa sitä omaa aikaa. Parhaiten se onnistuu niin, että lopettaa piikomisen ja huolehtii lapsista. Mies pärjää kyllä omillaan.
Tietenkin pitää ottaa omaa aikaa, sen pitäisi olla sanomattakin selvää, mutta ei siitä omasta ajasta pidä asetta tehdä taistelussa puolisoa vastaan.
Jos mies ei suostu tekemään osaa kotitöistä, niin omaa aikaa ei saa, jos edelleen tekee kaiken saman kuin nyt. Siksi on priorisoitava ja miehen passaaminen on ensimmäinen, josta voi luopua. Jos nainen pitää koko talon siistinä, ei mies edes huomaa, että jotain on muuttunut.
Miehelle oma aika on jo nyt ase naista vastaan: miksi teet kotitöitä, tee kuin minä ja ota se aikasi! Lapsille ei pidä kostaa sitä, että mies ei viitsi osallistua päivittäisiin kotitöihin, joten ei heiltä pidä viedä ruokaa ja puhtaita vaatteita. Joku rännien putsaaminen kerran vuodessa vie noin 3 tuntia (kokemusta on), mutta ruuanlaittoon, keittiön siistimiseen, roskien viemiseen, tiskaamiseen (vaikka sen tekee kone, niin jonkun on kone täytettävä ja tyhjennettävä) menee jo päivässä pari tuntia, joten en ihan rinnastaisi näitä töitä keskenään. Kun nainen ottaa oman ajan, miehen pitää joko hyväksyä likaiset paidat tai ryhtyä itse pyykinpesuun ja silitykseen.
Pari tuntia tiskikoneen täyttöön ja tyhjennykseen? Mikä vitun norsulauma siellä niitä astioita sotkee? Ja miksi niitä on niin paljon, että täytyy koko ajan sitä konetta pyörittää? Minulla kestää pari päivää, ennen kuin tiskikone on edes täynnä.
Lue koko lause idiootti!
Ei voi mennä paria tuntia päivässä ruuanlaittoon ja siistimiseen. Kannattaa hiukan ajatella sitä ajankäyttöä. Marttyyrimaista itkua ja niin vähäpätöiset ongelmat teillä naisilla, ettei niihin mitään kantaa voi ottaa.
En tiedä, mitä ja miten hitaasti ap näitä puuhia tekee, mutta ei mulla kahta tuntia kulu noihin...
Pöydän kattamiseen kannattaa opettaa niitä lapsiaan ja moneen muuhunkin puuhaan mukaan, toki sen miehenkin tulisi tehdä enemmän.
Aikaa ei kulu, jos käyttää eineksiä! Siksi monen naisen mielestä päivässä ruuanlaittoon jne. voi mennä max 15 minuuttia, koska uuni laitetaan päälle, sinne lykätään valmislaatikko ja sen jälkeen avataan rasia, jossa on salaatti. Naps vaan, päivällinen on valmis 4 minuutin puuhastelulla. Aamulla menee enemmän aikaa, kun täytyy ladata kahvinkeitin ja avata appelsiinimehutölkki.
AIka kehitysvammainen saa olla, jos menee 15min valmisruokiin. En syö eineksiä, niin en niiden tekemisestä tiedä, mutta kokkaamiseen ei pitäisi mennä kovin kauaa, jos ei sählää ja tietää mitä tekee.
Vahvasti epäilen että vaikka olisit liitossa toisen naisen kanssa olisi elämä silti yhtä hankalaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan ensin: muuta pois makuuhuoneesta, tee jostain toisesta huoneesta omasi (ei tarkoita, että seksi loppuisi!). Silloin sinulla on oma pesäkolo, jossa voit olla niin siisti kuin haluat.
Lopeta miehen pyykkien peseminen, ruuanlaitto miehelle, miehen jälkien siivoaminen. Kun saat näistä huomautuksen, niin hymyile iloisesti ja totea, että opettelet ottamaan rennommin. Et syyllistä, et valita, et ryhdy pyykinpesuun vaan ainoastaan sanot, että opettelet tätä juttua.
Pudota omaa siisteystasoasi. Mieti, minkä huoneen haluat olevan aina siisti ja huolehdi siitä mukisemata. Mutta esimerkiksi eteisen voi jättää ihan hyvin pyörremyrskyn valtaan. Kun tulee vieraita, naura itsellesi ja sano, että vuorokaudessa on niin vähän tunteja, siisti eteinen ei tällä viikolla mahtunut aikatauluihin. Anna miehen nalkuttaa (ne tekee sitä mielellään vieraiden kuullen) ja iske sitten: totta, sinä kuulustelit lasten läksyjä ja mies meni salille, kumpikaan ei ehtinyt siivoamaan. Anna vieraiden tehdä itse päätelmänsä.
Kun se puukuorma tulee pihaan, lastaa lapset autoon ja muistuta, että olet sopinut meneväsi siskolle/serkulle/mihin tahansa juuri silloin, miksi mies on sen unohtanut. Ja lähde!
Tämä kaikki sillä oletuksella, että ensin olet yrittänyt puhua miehen kanssa, mutta hän ei suostu kuuntelemaan.
Kertakäyttöastiat muulle perheelle on kätevä ratkaisu, jos sinusta on hankala jättää miehen tiskit lojumaan, kun laitat muiden tiskit koneeseen.
Passiivis-aggressiivisuus, tuo parisuhteen pettämätön pelastaja!
Jos mies ei suostu keskustelemaan asiasta, naisen kannattaa tehdä niin kuin mies ehdottaa eli ottaa sitä omaa aikaa. Parhaiten se onnistuu niin, että lopettaa piikomisen ja huolehtii lapsista. Mies pärjää kyllä omillaan.
Tietenkin pitää ottaa omaa aikaa, sen pitäisi olla sanomattakin selvää, mutta ei siitä omasta ajasta pidä asetta tehdä taistelussa puolisoa vastaan.
Jos mies ei suostu tekemään osaa kotitöistä, niin omaa aikaa ei saa, jos edelleen tekee kaiken saman kuin nyt. Siksi on priorisoitava ja miehen passaaminen on ensimmäinen, josta voi luopua. Jos nainen pitää koko talon siistinä, ei mies edes huomaa, että jotain on muuttunut.
Miehelle oma aika on jo nyt ase naista vastaan: miksi teet kotitöitä, tee kuin minä ja ota se aikasi! Lapsille ei pidä kostaa sitä, että mies ei viitsi osallistua päivittäisiin kotitöihin, joten ei heiltä pidä viedä ruokaa ja puhtaita vaatteita. Joku rännien putsaaminen kerran vuodessa vie noin 3 tuntia (kokemusta on), mutta ruuanlaittoon, keittiön siistimiseen, roskien viemiseen, tiskaamiseen (vaikka sen tekee kone, niin jonkun on kone täytettävä ja tyhjennettävä) menee jo päivässä pari tuntia, joten en ihan rinnastaisi näitä töitä keskenään. Kun nainen ottaa oman ajan, miehen pitää joko hyväksyä likaiset paidat tai ryhtyä itse pyykinpesuun ja silitykseen.
Pari tuntia tiskikoneen täyttöön ja tyhjennykseen? Mikä vitun norsulauma siellä niitä astioita sotkee? Ja miksi niitä on niin paljon, että täytyy koko ajan sitä konetta pyörittää? Minulla kestää pari päivää, ennen kuin tiskikone on edes täynnä.
Lue koko lause idiootti!
Ei voi mennä paria tuntia päivässä ruuanlaittoon ja siistimiseen. Kannattaa hiukan ajatella sitä ajankäyttöä. Marttyyrimaista itkua ja niin vähäpätöiset ongelmat teillä naisilla, ettei niihin mitään kantaa voi ottaa.
En tiedä, mitä ja miten hitaasti ap näitä puuhia tekee, mutta ei mulla kahta tuntia kulu noihin...
Pöydän kattamiseen kannattaa opettaa niitä lapsiaan ja moneen muuhunkin puuhaan mukaan, toki sen miehenkin tulisi tehdä enemmän.
Aikaa ei kulu, jos käyttää eineksiä! Siksi monen naisen mielestä päivässä ruuanlaittoon jne. voi mennä max 15 minuuttia, koska uuni laitetaan päälle, sinne lykätään valmislaatikko ja sen jälkeen avataan rasia, jossa on salaatti. Naps vaan, päivällinen on valmis 4 minuutin puuhastelulla. Aamulla menee enemmän aikaa, kun täytyy ladata kahvinkeitin ja avata appelsiinimehutölkki.
AIka kehitysvammainen saa olla, jos menee 15min valmisruokiin. En syö eineksiä, niin en niiden tekemisestä tiedä, mutta kokkaamiseen ei pitäisi mennä kovin kauaa, jos ei sählää ja tietää mitä tekee.
"Ei kovin kauaa" on siitä mukava käsite, että se on liian epämääräinen tarkoittaakseen mitään.
Pitääkö niihin kokeisiin kuulustella (aina)? Ei minulta ainakaan kukaan kuulustellut, vaan ihan itse valmistauduin.Läksytkin tein itse. Mutta olenkin tyttö.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan ensin: muuta pois makuuhuoneesta, tee jostain toisesta huoneesta omasi (ei tarkoita, että seksi loppuisi!). Silloin sinulla on oma pesäkolo, jossa voit olla niin siisti kuin haluat.
Lopeta miehen pyykkien peseminen, ruuanlaitto miehelle, miehen jälkien siivoaminen. Kun saat näistä huomautuksen, niin hymyile iloisesti ja totea, että opettelet ottamaan rennommin. Et syyllistä, et valita, et ryhdy pyykinpesuun vaan ainoastaan sanot, että opettelet tätä juttua.
Pudota omaa siisteystasoasi. Mieti, minkä huoneen haluat olevan aina siisti ja huolehdi siitä mukisemata. Mutta esimerkiksi eteisen voi jättää ihan hyvin pyörremyrskyn valtaan. Kun tulee vieraita, naura itsellesi ja sano, että vuorokaudessa on niin vähän tunteja, siisti eteinen ei tällä viikolla mahtunut aikatauluihin. Anna miehen nalkuttaa (ne tekee sitä mielellään vieraiden kuullen) ja iske sitten: totta, sinä kuulustelit lasten läksyjä ja mies meni salille, kumpikaan ei ehtinyt siivoamaan. Anna vieraiden tehdä itse päätelmänsä.
Kun se puukuorma tulee pihaan, lastaa lapset autoon ja muistuta, että olet sopinut meneväsi siskolle/serkulle/mihin tahansa juuri silloin, miksi mies on sen unohtanut. Ja lähde!
Tämä kaikki sillä oletuksella, että ensin olet yrittänyt puhua miehen kanssa, mutta hän ei suostu kuuntelemaan.
Kertakäyttöastiat muulle perheelle on kätevä ratkaisu, jos sinusta on hankala jättää miehen tiskit lojumaan, kun laitat muiden tiskit koneeseen.
Passiivis-aggressiivisuus, tuo parisuhteen pettämätön pelastaja!
Ajattelin vain tuota hiljaa mielessäni, en olisi uskaltanut sanoa ääneen! :-D
Vierailija kirjoitti:
Kun mies alkoi valittaa, että olisi muka sinun vuorosi pestä sauna, mikset vastannut siihen, että sehän sopii hyvin ja huomauttanut samalla, että miehen vuoro onkin sitten vaihtaa lakanat, käydä kaupassa, laittaa ruoka, pestä vessat, imuroida ja pistää pyykit narulle. En käsitä, miten nielet tuollaista. Millä verukkeella mies muka ei tee noita hommia? Käske tekemään, koska sinä hoidit viimeksi.
"Käske tekemään"? Ihan kuin jollekin palkolliselle puhuttaisiin, kas kummaa jos ei ole sydämestään sitoutunut.
Vierailija kirjoitti:
Pitääkö niihin kokeisiin kuulustella (aina)? Ei minulta ainakaan kukaan kuulustellut, vaan ihan itse valmistauduin.Läksytkin tein itse. Mutta olenkin tyttö.
Tyttö olen minäkin, ja ikuisesti äidilleni kiitollinen, että oli kiinnostunut koulutyöstä, kuulusteli kokeisiin, piti huolta, että läksyt tuli tehtyä, vaikka joskus yritin niistä luistaa. Kirjoitin 2 laudaturia ja 4 eximiaa. Kiitos äiti!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun mies alkoi valittaa, että olisi muka sinun vuorosi pestä sauna, mikset vastannut siihen, että sehän sopii hyvin ja huomauttanut samalla, että miehen vuoro onkin sitten vaihtaa lakanat, käydä kaupassa, laittaa ruoka, pestä vessat, imuroida ja pistää pyykit narulle. En käsitä, miten nielet tuollaista. Millä verukkeella mies muka ei tee noita hommia? Käske tekemään, koska sinä hoidit viimeksi.
"Käske tekemään"? Ihan kuin jollekin palkolliselle puhuttaisiin, kas kummaa jos ei ole sydämestään sitoutunut.
Niin? Jos ei oma-aloitteisuutta löydy, pyynnöt eivät tehoa ja keskustelu tulkitaan nalkuttamiseksi, niin jäljelle jää käskeminen. Toki toisena vaihtoehtona myös se, että mies ostaa rahoillaan sen siivoojan. Kaksi simppeliä vaihtoehtoa, mies joko tarttuu luutun ja imurin varteen tai hankkii kodinhoitajan. Vaimo ei ole mikään kodinhoitaja, jonka kuuluisi tehdä miehenkin osuus.
Miehille on niin vaikeaa myöntää että he eivät yksinkertaisesti jaksa saman verran kuin naiset. Miehet ovat ihan puhki kahdeksan tunnin työpäivän jälkeen. Naisethan ne yleensä käyvät kaupassa, tekevät ruuan, ruokkivat lapset ja siivoaa jälkikäteen. Miehet sitten välillä mukavasti auttelevat ja tuntevat jo siitä suurta ylpeyttä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ensinnäkin. Miksi ihmeessä teillä on noin helvetin iso talo??? Onko teillä 10 kakaraa?? Jos on, niin kakarat ite siivoomaan oma osuutensa!
Lapsia on 4 ja talo on iso oikeastaan siksi, että satuttiin löytämään juuri tämä talo sopivalta paikalta ja sopivaan hintaan siinä vaiheessa kun kerrostalosta omakotitaloon muutettiin.
ap
Ja tämän miehen passiivisuus tuli jo ensimmäisen lapsen jälkeen vai vasta viimeisen? Jos eka vaihtoehto niin miksi ihmeessä teit vielä 3 lasta lisää?
Niin, kuinkas pitkää päivää miehesi tekee, ja kuinka pitkää sinä?
Mitenkäs perheen tulot, tuotko saman verran rahaa talouteenne kuin miehesi?
Asun nyt yksin lasten kanssa isohkossa omakotitalossa, koska mies on töissä ulkomailla, ollut syksystä 2015 ja tulee syksyllä 2016, käy ehkä 3-4 kertaa kotona tuona aikana, viimeksi oli jouluna.
Minä siis hoidan kaikki kotityöt ja kaikki nuo autoon ja kiinteistönhuoltoon liittyvät valtavasti aikaa vievät puuhat ihan itse.
ja meillä mies tekee hyvin tasapuolisesti myös ihan tavallisia kotitöitä: ruoanlaittoa, keittiön siivousta, pyykkihuoltoa jne., eli lainkaan ei ole valittamista näissä.
Mutta kun nyt tuosta kiinteistönhuollosta ja autosta joku jankkaa niin mietitääs nyt niitä:
Ennen lähtöään mies:
- Öljysi kaikki terassit (oikeasti iso ja monta päivää vievä homma, mutta tehdään ehkä kolmen vuoden välein)
- vaihtoi kaikki palaneet lamput (myös ne todella hankalat autokatoksen lamput, joihin en yletä talouden pisimmillä tikkaillakaan) ja tilasi sähkömiehen korjaamaan saunan valo-ongelmaa. Minä ostin lamput mallien mukaan kauppareissulla.
- putsasi ne kuuluisat rännit (minun osuuteni oli lakaista se mömmö pois maasta ja kuskata kompostiin )
- leikkasi ruohon kesän ajan
- leikkasi pensasaidan (minä korjasin roskat)
Nämä ovat melko normaalit hommat, mitä tässä talossa joutuu kesän aikana tekemään.
Minä hoidan kiinteistöön liittyen aina:
- Kaikki sopimukset, esim. jätehuolto ja sen katkaisu pidempien lomien ajaksi.Kilpailutan vakuutukset ja sähkösopimukset, varaan nuohoojan ja olen paikalla sen käynnin aikana.
- Kaiken haravoinnin ja sitä kyllä riittää. Lisäksi rännien alla olevat viemärit putsaan lehdistä säännöllisesti. talon vieressä olevan kiveyksen nyppivät lehdistä puhtaaksi lapset pientä palkkiota vastaan.
- kaiken istutuksiin liittyvän: rikkaruohot, lisään kuorikatetta tai koristekiveä, pesen kiveykset painepesurilla, harjaan ne puhtaiksi silloin kun on tarvis
- laitan vuodenaikojen mukaan ruukkuihin kukat/havut/syksyllä krysanteemit ja joo, sytyttelen niitä kyntilöitä lyhtyihin, jotka myös huollan.
Kaksi viimeistä kohtaa ovat toki puuhastelua, jonka voisi jättää tekemättä (tosin piha metsittyisi aika nopeasti ilman tuota puuhastelua, vaikkei se olekaan kiinteistönhuollollisesti tärkeää).
No nyt kun olen ollut yksin, on työtaakkani lisääntynyt näillä "miesten" valtavilla kiinteistönhuoltoon liittyvillä töillä seuraavasti:
- Lämmitän takalla taloa sähkön säästämiseksi 2-3 kertaa viikossa. Tämän tekisi normaalisti mies. Puut ovat katoksessa talon vieressä, eli haen puita sisään esim. edellisenä päivänä, vahdin tulen muiden askareiden lomassa ja lyön pellit kiinni. Tämä toki tietyllä tavalla sitoo, eli en voi olla kuskaamassa lapsia harrastuksiin samalla kun lämmitän ja pitää vahtia, että saa pellit oikeaan aikaan kiinni. Sinänsä ei siis vaadi kuin läsnäoloa ja huomiota. On hommaa siis, myönnän. Mutta periaatteessa puuhastelua, koska talo lämpiäisi muutenkin ja nyt on ollut poikkeuksellisen kovat pakkaset.
- Olen huolehtinut talon lämmityksen säätelystä pakkasten mukaan, samoin ilmanvaihdon (vaatii peräti kahden napin painamista). Olen huomannut, että ilmanvaihto vaatii puhdistuksen ja merkannut sen keväälle tilattavien listalle.
- Leikkasin ruohon sinne syyskuulle asti, mihin sitä nyt piti leikata (n. 1 h per leikkuukerta)
- Olen tehnyt kaikki lumityöt. Lumityöt alkoivat tammikuussa ja lunta on tullut riesaksi asti ehkä 5 kertaa. Peräti kahdesti olen joutunut lapioimaan aura-auton tekemän vallin pihatien alusta. Aikaa koko tämän talven lumitöihin on tähän mennessä mennyt ehkä max. 3 h. Normaalisti teemme nämä periaatteella se tekee, kumpi ehtii.
- Olen vaihtanut lamppuja sisällä ja ulkona. Olen kontannut lauteiden alla sen typerän saunan valo-ongelman takia, luurin päässä sähkömies. Aikaa tälle ehkä 1 h + lamppujen oston vievä vaiva (meillä on 10 v vanha omakotitalo ja esim. katon halogeenit alkavat ikävästi paukahdella nyt tiuhaan)
- Olen katsastuttanut kaksi autoa (aikaa meni ehkä 1 h/auto) ja huollatanut yhden (ja joo, soitettiin, että vaihdetaanko yksi osa, maksaa x € ja sanoin kesken työpäivän, että joo vaihdetaan. Aikaa meni ehkä 1 h vientiin ja hakuun ja minuutti tuohon puheluun). Joudun ehkä huollattamaan tuon toisenkin, eli lasketaan sillekin 1 h.
Tulevina töinä voin vielä laskea tulevan kevään ja kesän nurmikonleikkuun, lasketaan sille 1 h kerran viikossa, poislukien miehen loma kotimaassa 5 viikkoa). ja tietenkin kaiken muun kevään tuloon liittyvän pihan ja terassien huoltamisen, terassikalusteiden pesemisen jne. jonka tekisin muutenkin itse.
Jos nyt mietin tätä työtaakkaa verrattuna monen täällä listaamiin päivittäistöihin, kuten ruoka, siivous, pyykki, niin ei nuo nyt ihan suoraan verrannollisia ole. Ehkä olen unohtanut jotain? Tää kiinteistöhuoltoguru voisi listata, niin muistan sitten hoitaa, jos on hoitamatta. Ei pääse syntymään isompaa vahinkoa.
On tämä kyllä kummallinen ketju näin ikänsä sinkkuna olleen, itse remontoimassaan omakotitalossa asuvan viisikymppisen silmin. Jos olisin ruvennut parisuhteeseen, olisi tosiaan tullut ongelmia, koska tämän ketjun mukaan miehet ovat saaneet tai valinneet tehtäväkseen juuri ne hommat, joista minä en suostuisi luopumaan. Siivoamisen ja ruoanlaiton kyllä delegoisin mielelläni pois, mutta kyllä nekin minulta sujuvat ihan oman viihtyvyyteni takia.
I feel you sister.
Meillä mies on kotona (työtön koti-isä), mä töissä päivittäin, mutta silti hoidan lähes kaiken. Lapset herätän aamulla (7.30) ja hoidan kaikki aamutouhut: aamupalan, vaatteiden etsinnän ja pukemisen, kerhorepun pakkaamisen ja lisäksi monena aamuna siivoilen edellisen päivän jälkiä (tiskejä, pyykkejä, yms) jos ehdin. Sitten vien lapset kerhoon (9.00) ja menen hetkeksi töihin.
Lähden töistä välillä hakemaan lapset ja viemään kotiin. Tällöin herätän miehen (klo 12), joka jää kyllä sänkyyn vielä lepäilemään vaikka herääkin. Lepäily tarkoittaa sitä, että "heräilee" tunnin verran ja sen jälkeen ottaa läppärin syliin toiseksi tunniksi tai pariksikin. Yleensä laitan lapsille jonkun videon ja välipalaa, tai sitten leikkivät jotain mutta isänsä ei kyllä muuta tee kuin just ja just katsoo etteivät tapata itseään tai toisiaan. Tässä välissä saatan myös hoitaa jotain kotitöitä, jos ei ole töihin kiire takaisin
Lähden takas töihin 13-14. Töistä lähden yleensä 16-19 välillä. Jos kaupassa pitää käydä, yleensä sen hoidan minä töiden jälkeen. Joskus mennään koko perheen voimin.
Kun tulen kotiin, alan tekemään ruokaa. Ruoan jälkeen siivoilen, pesen pyykkiä, tiskaan, imuroin, siivoan lasten huonetta tai jotain vastaavaa. Joka päivä yritän jaksaa mahdollisimman paljon, koska ei niitä kukaan muukaan hoida.
Illalla totean miehelle että on aika laittaa lapset nukkumaan. Joskus sovittiin, että hän hoitaa lasten iltapuuhat kun minä hoidan aina aamut. No ei hoida. Jos jätän yksin hoitamaan niin ei muista edes hampaidenpesua. Täytyy sitten mun hoitaa sekin (joo anteeksi uhriutumiseni, jos ja kun se siltä kuulostaa). Ja lasten nukkumaan laittaminen on hänestä sitä, että vie sänkyyn ja sanoo hyvää yötä. Ei lue satuja. Jos lapset ei heti mene nukkumaan vaan pöljäilee jotain, niin käy karjumassa pari kertaa. Sen jälkeen toteaa että on mun vuoro. I
Nyt on olohuoneen sohvan edessä ollut kananmunankuorimurskaa viikon verran (lapset kuorineet itse kananmunia kun olin töissä). Olen odottanut, että josko ne häviäisivät jossain vaiheessa. Liekö mies edes huomannut moista vaikka sohvalla asuu päivät pitkät. Eivät ole ainakaan vielä hävinneet..
Hoidan myös pihan kolaamisen, koska minä olen se joka aamuisin tuosta autolla lähtee. Hoidan myös öljytilauksen ja auton huollot. Lasten tavarahankinnat, kumminkaimojen lahjat jne jutut. Vien myös roskat aina.
Mitäs tuo mies sitten hoitaa? No öm, pitää lapset hengissä kun olen poissa. Pesee saunan pari kertaa vuodessa (itse en edes sauno, hän usein). Korjaa tekniset laitteet, seuraa öljynkulutusta. Rännejä meillä ei oo putsattu aikoihin mutta se on varmaan hänen hommaa. Vaihtaa palaneet lamput. Pesee pyykkiä kerran kuussa. Joskus ripustaa minun pesemät pyykit, kun erikseen pyydän. Joskus vie muualta talosta tiskejä keittiöön. Siinä se aikalailla. Ei ole sellaisia juttuja joita tekisi päivittäin. Paitsi läppäri sylissä sohvalla tai sängyssä röhnöttäminen.
Kyllä mies osallistuu suursiivouksiin sitten kun niitä on. Esim ennen joulua siivottiin koko talo.
Kaipaisin kyllä tähän arkeen osallistumista, varsinkin kun on kotona kaiket päivät.
Mies valittaa olematonta seksielämää.. mistäköhän voisi johtua? Ja ei, en ole siisteysfriikki tai vaadi "täydellisyyttä". Jos nyt edes joskus olisi ruoka odottamassa kun tulen töistä. Tai tiskit tiskattu. Tai edes ne vitun kananmunankuoret imuroitu siitä keskeltä olkkarin lattiaa...
Vierailija kirjoitti:
I feel you sister.
Meillä mies on kotona (työtön koti-isä), mä töissä päivittäin, mutta silti hoidan lähes kaiken. Lapset herätän aamulla (7.30) ja hoidan kaikki aamutouhut: aamupalan, vaatteiden etsinnän ja pukemisen, kerhorepun pakkaamisen ja lisäksi monena aamuna siivoilen edellisen päivän jälkiä (tiskejä, pyykkejä, yms) jos ehdin. Sitten vien lapset kerhoon (9.00) ja menen hetkeksi töihin.
Lähden töistä välillä hakemaan lapset ja viemään kotiin. Tällöin herätän miehen (klo 12), joka jää kyllä sänkyyn vielä lepäilemään vaikka herääkin. Lepäily tarkoittaa sitä, että "heräilee" tunnin verran ja sen jälkeen ottaa läppärin syliin toiseksi tunniksi tai pariksikin. Yleensä laitan lapsille jonkun videon ja välipalaa, tai sitten leikkivät jotain mutta isänsä ei kyllä muuta tee kuin just ja just katsoo etteivät tapata itseään tai toisiaan. Tässä välissä saatan myös hoitaa jotain kotitöitä, jos ei ole töihin kiire takaisin
Lähden takas töihin 13-14. Töistä lähden yleensä 16-19 välillä. Jos kaupassa pitää käydä, yleensä sen hoidan minä töiden jälkeen. Joskus mennään koko perheen voimin.
Kun tulen kotiin, alan tekemään ruokaa. Ruoan jälkeen siivoilen, pesen pyykkiä, tiskaan, imuroin, siivoan lasten huonetta tai jotain vastaavaa. Joka päivä yritän jaksaa mahdollisimman paljon, koska ei niitä kukaan muukaan hoida.
Illalla totean miehelle että on aika laittaa lapset nukkumaan. Joskus sovittiin, että hän hoitaa lasten iltapuuhat kun minä hoidan aina aamut. No ei hoida. Jos jätän yksin hoitamaan niin ei muista edes hampaidenpesua. Täytyy sitten mun hoitaa sekin (joo anteeksi uhriutumiseni, jos ja kun se siltä kuulostaa). Ja lasten nukkumaan laittaminen on hänestä sitä, että vie sänkyyn ja sanoo hyvää yötä. Ei lue satuja. Jos lapset ei heti mene nukkumaan vaan pöljäilee jotain, niin käy karjumassa pari kertaa. Sen jälkeen toteaa että on mun vuoro. I
Nyt on olohuoneen sohvan edessä ollut kananmunankuorimurskaa viikon verran (lapset kuorineet itse kananmunia kun olin töissä). Olen odottanut, että josko ne häviäisivät jossain vaiheessa. Liekö mies edes huomannut moista vaikka sohvalla asuu päivät pitkät. Eivät ole ainakaan vielä hävinneet..
Hoidan myös pihan kolaamisen, koska minä olen se joka aamuisin tuosta autolla lähtee. Hoidan myös öljytilauksen ja auton huollot. Lasten tavarahankinnat, kumminkaimojen lahjat jne jutut. Vien myös roskat aina.
Mitäs tuo mies sitten hoitaa? No öm, pitää lapset hengissä kun olen poissa. Pesee saunan pari kertaa vuodessa (itse en edes sauno, hän usein). Korjaa tekniset laitteet, seuraa öljynkulutusta. Rännejä meillä ei oo putsattu aikoihin mutta se on varmaan hänen hommaa. Vaihtaa palaneet lamput. Pesee pyykkiä kerran kuussa. Joskus ripustaa minun pesemät pyykit, kun erikseen pyydän. Joskus vie muualta talosta tiskejä keittiöön. Siinä se aikalailla. Ei ole sellaisia juttuja joita tekisi päivittäin. Paitsi läppäri sylissä sohvalla tai sängyssä röhnöttäminen.
Kyllä mies osallistuu suursiivouksiin sitten kun niitä on. Esim ennen joulua siivottiin koko talo.
Kaipaisin kyllä tähän arkeen osallistumista, varsinkin kun on kotona kaiket päivät.
Mies valittaa olematonta seksielämää.. mistäköhän voisi johtua? Ja ei, en ole siisteysfriikki tai vaadi "täydellisyyttä". Jos nyt edes joskus olisi ruoka odottamassa kun tulen töistä. Tai tiskit tiskattu. Tai edes ne vitun kananmunankuoret imuroitu siitä keskeltä olkkarin lattiaa...
Tämä nyt ainakin on niin selkeä porvoolainen kuin olla ja voi.
Aikaa ei kulu, jos käyttää eineksiä! Siksi monen naisen mielestä päivässä ruuanlaittoon jne. voi mennä max 15 minuuttia, koska uuni laitetaan päälle, sinne lykätään valmislaatikko ja sen jälkeen avataan rasia, jossa on salaatti. Naps vaan, päivällinen on valmis 4 minuutin puuhastelulla. Aamulla menee enemmän aikaa, kun täytyy ladata kahvinkeitin ja avata appelsiinimehutölkki.