Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Lapsen kaverin äiti soitti ja valitti, kun ei päästetä kaveria meille koulun jälkeen.
29.01.2016 |
Meillä on kaksoset, kohta vuoden ikäiset. Ovat aivan normaaleja lapsia, mutta päiväuniaikaan meillä ei metelöidä. Ei imuroida, ei huudeta, ei kuunnella musiikkia. Voidaan puhua normaalilla puheäänellä.
Lapsella on kaveri, jolla on jotain ongelmaa äänenkäytössä tai kurkussa. Röhii ja köhii koko ajan ja puheääni on poikkeuksellisen kimeä ja kovaääninen. En osaa kuvailla sitä, mutta yskii ja röhii todella kovaäänisesti ja se puheääni on aivan liian kova kaksosten uniaikaan.
Tuo lapsi ei jotenkin osaa säädellä omaa puheääntään ja joka kerta kaksoset heräävät kesken unien, kun lapsi tämän kaverin kanssa on tullut meille. Kaksoset nukkuvat 12-14 ja lapsi pääsee useimmiten vasta klo 14 koulusta, joten ongelmaa on ollut vain niinä päivinä, kun he pääsevät klo 13 koulusta.
Syksyn aikana näitä kesken heräämisiä oli seitsemän ja kielsin nyt uudenvuoden jälkeen tätä kaveria tulemasta meille niinä päivinä, kun koulu loppuu klo 13. Luulin, että asia oli ok.
Lapsen kaverin äiti soitti ja kysyi, miksei kaveri enää pääse meille. Sanoin, että meillä on päiväuniaika ja siksi en toivo, että meille tullaan juuri silloin. Mutta hänpä olikin selvillä siitä, että muut kaverit kyllä saavat tulla ja kysyi, syrjinkö heidän lasta. Yritin sanoa nätisti, että meillä päiväuniaikaan eletään rauhallisesti ja kaverin tullessa kaksoset ovat usein heränneet.
Tuo äiti ei ymmärtänyt ollenkaan. Lopuksi sanoi, että olen tosi inhottava ja ilkeä ihminen, kun en ymmärrä toisenlaisia lapsia lainkaan ja etteivät kaikki lapset ole täydellisiä.
Laittoi luurin kiinni :(
Kommentit (231)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapseni käy usein myös tällä röhisevällä lapsella kylässä, mutta useimmiten lapset haluavat tulla meille, koska meillä on aikuisia kotona (minä). Kyllä meille saa tulla ja annan välipalaa, mutta kaksosten päiväunien takia meillä pitää olla kahteen asti metelöimättä. Muut lapset tietävät tämän ja osaavat olla kiljumatta ja kolistelematta turhaan, mutta tämä yksi ei siis osaa edes kuiskata. Yritin joskus opettaa ja kysellä, mutta se vaan ei osaa kuiskata millään. Ääntä tulee siis vain täysillä tai ei ollenkaan.
ap
Niin eli kyseessä selkeästi joku rakenteellinen tms. ongelma, jolle lapsi ei itse voi mitään. Todella lapsellinen ratkaisu sulkea vain tämä yksi ulos. Selkeää kiusaamista ja syrjintäähän tuo on, kun jonkun vamman takia laitetaan eriarvoiseen asemaan kuin muut. Kaikille lapsille kielto päiväuniaikaan, ei ne kuole jos tunnin verran joutuvat olemaan ulkona tai klo 13 loppuvina päivinä menemään jonkun toisen kaverin luokse.
Höpö höpö, ei ole mitään syrjintää. Talossa talon tavalla, niinkuin jo joku sanoikin! Jos lapsi ei syystä tai toisesta osaa olla hiljaa,ja talon pikkulapset heräävät tähän, niin tottakai äidillä on oikeus päättää mitä haluaa. Ja miksi muut kaverit joutuisivat "kärsimään" tämän yhden äänekkään takia ja olemaan ulkona? Ei kuitenkaan nyt olla missään päiväkodissa, jossa kaikkia kohdellaan tasavertaisesti, vaan jonkun kotona! Mitä te äidit nykyään oikein ajattelette, että joku toinen äiti (siis kotiäiti) toimii teidän lasten ilmaisena hoitajana vai, ja että hänelle voi soittaa ja valittaa että lasta syrjitään. Urpot!
Miksi jos kaveriporukassa yksi liikkuu pyörätuolilla, mennään siihen ravintolaan, jonne hänkin pääsee? Vaikka joku muu olisikin parempi.
Miksi jos näkee kaupassa ihmisen kainalosauvoilla, avataan ovi?
...
Miksi yleensä ollaan empaattisia, jos jollakulla on joku haitta? Tai sanotaan näin, miksi kohtelias ja ystävällinen ihminen huomioi niitäkin, joilla on jokin haitta?
Lueppa nyt koko tarina uudestaan, ja mieti. Onko se empaattista, että empatiasta toista lasta kohtaan, jolla on joku vamma, niin antaa omien lapsien kärsiä (vähäisestä unesta). Yksivuotiaan unentarve on tärkeä, aivot kehittyvät nukkuessa, tiesitkö? Ja herkällä lapsella voi mennä pasmat loppupäiväksi sekaisin, jos aina joutuu heräämään kesken unien. Antaisitko itse omien vauvojen herätä joka päivä vain sen takia, että isomman lapsen kaverilla on joku vika tai vamma? Mietippä nyt mistä puhut. Kyllä hyvä äiti osaa ja saa vetää rajat, myös niille lasten kavereille. Jos lapsen äiti ei ole tajunnut, että lapsi on kovaääninen, niin ehkä pitäisi satsata siihen oman lapsen käytökseen ja vointiin, eikä soitella pitkin kyliä ja valittaa toiselle äidille? Ja loppujen lopuksi jokainen äiti tekee niin mikä tuntuu parhaimmalta juuri ajatellen omia lapsiaan. Joten eipä nyt haukuta ap:ta tai ketään muutakaan kiusaajaksi tai empatiakyvyttömäksi. Enemmänkin surettaa että tämän kovaäänisen lapsen äiti ei huomaa/tajua että lapsella ehkä jotain vikaa. Saattaa esim olla erikoislapsi, joka ei osaa hiljentää ääntään.. Ei silti toisten perheiden elämää tarvitse mennä sekoittamaan,vaikka olisikin erityislapsi tai astmaa sairastava tms.
Voi pyhä yksinkertaisuus, ei kyse ole siitä, että ap:n tarvitsee ottaa ketään kotiinsa sotkemaan päiväunia, vaan siitä, ettei tule tilanteita, joissa yksi eristetään. Aikuinen ihminen pystyy esittämään lapsille vaihtoehdon, joita tässäkin ketjussa on ollut kymmenittäin (esim. menkää tunniksi ulos, menkää toiselle kaverille, menkää puistoon, oma lapsi tulee nyt syömään ja tekemään läksyt ja tavataan sitten...)
Niin, tai sitten vielä yksinkertaisemmin: tämän kovaäänisen lapsen ÄITI VOISI ehdottaa että kaikki menevät heille näinä tiettyinä päivinä!!!! Miksi juuri ap on velvollinen keksimään ratkaisuja ja viihdyttää koko kaveriporukkaa, ehdottamalla kaikille että menevät puistoo tai ulos tms. Selitä se! En ymmärrä miksi ap on syyllinen, vaikka oikeasti syyllinen on niiden kaikkien muiden lasten äidit, kun pitävät itsestäänselvyytenä että ap:n kotiin voi aina mennä. Vuoroin vieraissa, tiedätkö?
Hirveän rankkaa "viihdyttämistä" sanoa, että nyt tänne tulee vain oma lapsi tai jos haluatte olla yhdessä, menkää puistoon. Oikeasti, kyllä on hankala elämä, jos tuon sanomisesta ihan pitäisi kunniakirja ja mitali saada. Todellista "viihdyttämistä".
Mietin ihan samaa tuota lukiessa. Mutta niinhän se on, että kun kotona vaan pyörii, kovin pienet asiat alkavat tuntea suurilta saavutuksilta. Muistan itsekin kotonaollessa, kuinka eilisen ruuan lämmittäminenkin tuntui isolta jutulta väsyneenä hormonipöllyssä.
"Kun kotona vaan pyörii". Siinähän se asenne tuli esille. Aika törkeä kommentti. Sinun mielestäsi joku vaan pyörii kotona, joka tosiasiassa hoitaa omat kaksoset eikä laita niitä hoitoon, ja hoitaa siinä samassa koululaisten kaverit ja välipalat. Oletpas törkeä! Kuinkas kauan jaksoit itse "kotona pyöriä"? Annas kun veikkaan. 9kk ja risat? Tai vuoden? Ja sitten lapsi puoli-ilmaiseen hoitoon, eikö niin?
Jos joku haluaa hoitaa kotona omia lapsiaan, se ei tarkoita että haluaisi hoitaa koko kylää!! Törkeän itsekkäitä mammoja täällä.
MOT
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapseni käy usein myös tällä röhisevällä lapsella kylässä, mutta useimmiten lapset haluavat tulla meille, koska meillä on aikuisia kotona (minä). Kyllä meille saa tulla ja annan välipalaa, mutta kaksosten päiväunien takia meillä pitää olla kahteen asti metelöimättä. Muut lapset tietävät tämän ja osaavat olla kiljumatta ja kolistelematta turhaan, mutta tämä yksi ei siis osaa edes kuiskata. Yritin joskus opettaa ja kysellä, mutta se vaan ei osaa kuiskata millään. Ääntä tulee siis vain täysillä tai ei ollenkaan.
ap
Niin eli kyseessä selkeästi joku rakenteellinen tms. ongelma, jolle lapsi ei itse voi mitään. Todella lapsellinen ratkaisu sulkea vain tämä yksi ulos. Selkeää kiusaamista ja syrjintäähän tuo on, kun jonkun vamman takia laitetaan eriarvoiseen asemaan kuin muut. Kaikille lapsille kielto päiväuniaikaan, ei ne kuole jos tunnin verran joutuvat olemaan ulkona tai klo 13 loppuvina päivinä menemään jonkun toisen kaverin luokse.
Höpö höpö, ei ole mitään syrjintää. Talossa talon tavalla, niinkuin jo joku sanoikin! Jos lapsi ei syystä tai toisesta osaa olla hiljaa,ja talon pikkulapset heräävät tähän, niin tottakai äidillä on oikeus päättää mitä haluaa. Ja miksi muut kaverit joutuisivat "kärsimään" tämän yhden äänekkään takia ja olemaan ulkona? Ei kuitenkaan nyt olla missään päiväkodissa, jossa kaikkia kohdellaan tasavertaisesti, vaan jonkun kotona! Mitä te äidit nykyään oikein ajattelette, että joku toinen äiti (siis kotiäiti) toimii teidän lasten ilmaisena hoitajana vai, ja että hänelle voi soittaa ja valittaa että lasta syrjitään. Urpot!
Miksi jos kaveriporukassa yksi liikkuu pyörätuolilla, mennään siihen ravintolaan, jonne hänkin pääsee? Vaikka joku muu olisikin parempi.
Miksi jos näkee kaupassa ihmisen kainalosauvoilla, avataan ovi?
...
Miksi yleensä ollaan empaattisia, jos jollakulla on joku haitta? Tai sanotaan näin, miksi kohtelias ja ystävällinen ihminen huomioi niitäkin, joilla on jokin haitta?
Lueppa nyt koko tarina uudestaan, ja mieti. Onko se empaattista, että empatiasta toista lasta kohtaan, jolla on joku vamma, niin antaa omien lapsien kärsiä (vähäisestä unesta). Yksivuotiaan unentarve on tärkeä, aivot kehittyvät nukkuessa, tiesitkö? Ja herkällä lapsella voi mennä pasmat loppupäiväksi sekaisin, jos aina joutuu heräämään kesken unien. Antaisitko itse omien vauvojen herätä joka päivä vain sen takia, että isomman lapsen kaverilla on joku vika tai vamma? Mietippä nyt mistä puhut. Kyllä hyvä äiti osaa ja saa vetää rajat, myös niille lasten kavereille. Jos lapsen äiti ei ole tajunnut, että lapsi on kovaääninen, niin ehkä pitäisi satsata siihen oman lapsen käytökseen ja vointiin, eikä soitella pitkin kyliä ja valittaa toiselle äidille? Ja loppujen lopuksi jokainen äiti tekee niin mikä tuntuu parhaimmalta juuri ajatellen omia lapsiaan. Joten eipä nyt haukuta ap:ta tai ketään muutakaan kiusaajaksi tai empatiakyvyttömäksi. Enemmänkin surettaa että tämän kovaäänisen lapsen äiti ei huomaa/tajua että lapsella ehkä jotain vikaa. Saattaa esim olla erikoislapsi, joka ei osaa hiljentää ääntään.. Ei silti toisten perheiden elämää tarvitse mennä sekoittamaan,vaikka olisikin erityislapsi tai astmaa sairastava tms.
Voi pyhä yksinkertaisuus, ei kyse ole siitä, että ap:n tarvitsee ottaa ketään kotiinsa sotkemaan päiväunia, vaan siitä, ettei tule tilanteita, joissa yksi eristetään. Aikuinen ihminen pystyy esittämään lapsille vaihtoehdon, joita tässäkin ketjussa on ollut kymmenittäin (esim. menkää tunniksi ulos, menkää toiselle kaverille, menkää puistoon, oma lapsi tulee nyt syömään ja tekemään läksyt ja tavataan sitten...)
Niin, tai sitten vielä yksinkertaisemmin: tämän kovaäänisen lapsen ÄITI VOISI ehdottaa että kaikki menevät heille näinä tiettyinä päivinä!!!! Miksi juuri ap on velvollinen keksimään ratkaisuja ja viihdyttää koko kaveriporukkaa, ehdottamalla kaikille että menevät puistoo tai ulos tms. Selitä se! En ymmärrä miksi ap on syyllinen, vaikka oikeasti syyllinen on niiden kaikkien muiden lasten äidit, kun pitävät itsestäänselvyytenä että ap:n kotiin voi aina mennä. Vuoroin vieraissa, tiedätkö?
Hirveän rankkaa "viihdyttämistä" sanoa, että nyt tänne tulee vain oma lapsi tai jos haluatte olla yhdessä, menkää puistoon. Oikeasti, kyllä on hankala elämä, jos tuon sanomisesta ihan pitäisi kunniakirja ja mitali saada. Todellista "viihdyttämistä".
Mietin ihan samaa tuota lukiessa. Mutta niinhän se on, että kun kotona vaan pyörii, kovin pienet asiat alkavat tuntea suurilta saavutuksilta. Muistan itsekin kotonaollessa, kuinka eilisen ruuan lämmittäminenkin tuntui isolta jutulta väsyneenä hormonipöllyssä.
"Kun kotona vaan pyörii". Siinähän se asenne tuli esille. Aika törkeä kommentti. Sinun mielestäsi joku vaan pyörii kotona, joka tosiasiassa hoitaa omat kaksoset eikä laita niitä hoitoon, ja hoitaa siinä samassa koululaisten kaverit ja välipalat. Oletpas törkeä! Kuinkas kauan jaksoit itse "kotona pyöriä"? Annas kun veikkaan. 9kk ja risat? Tai vuoden? Ja sitten lapsi puoli-ilmaiseen hoitoon, eikö niin?
Jos joku haluaa hoitaa kotona omia lapsiaan, se ei tarkoita että haluaisi hoitaa koko kylää!! Törkeän itsekkäitä mammoja täällä.
MOT
Niinpä :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapseni käy usein myös tällä röhisevällä lapsella kylässä, mutta useimmiten lapset haluavat tulla meille, koska meillä on aikuisia kotona (minä). Kyllä meille saa tulla ja annan välipalaa, mutta kaksosten päiväunien takia meillä pitää olla kahteen asti metelöimättä. Muut lapset tietävät tämän ja osaavat olla kiljumatta ja kolistelematta turhaan, mutta tämä yksi ei siis osaa edes kuiskata. Yritin joskus opettaa ja kysellä, mutta se vaan ei osaa kuiskata millään. Ääntä tulee siis vain täysillä tai ei ollenkaan.
ap
Niin eli kyseessä selkeästi joku rakenteellinen tms. ongelma, jolle lapsi ei itse voi mitään. Todella lapsellinen ratkaisu sulkea vain tämä yksi ulos. Selkeää kiusaamista ja syrjintäähän tuo on, kun jonkun vamman takia laitetaan eriarvoiseen asemaan kuin muut. Kaikille lapsille kielto päiväuniaikaan, ei ne kuole jos tunnin verran joutuvat olemaan ulkona tai klo 13 loppuvina päivinä menemään jonkun toisen kaverin luokse.
Höpö höpö, ei ole mitään syrjintää. Talossa talon tavalla, niinkuin jo joku sanoikin! Jos lapsi ei syystä tai toisesta osaa olla hiljaa,ja talon pikkulapset heräävät tähän, niin tottakai äidillä on oikeus päättää mitä haluaa. Ja miksi muut kaverit joutuisivat "kärsimään" tämän yhden äänekkään takia ja olemaan ulkona? Ei kuitenkaan nyt olla missään päiväkodissa, jossa kaikkia kohdellaan tasavertaisesti, vaan jonkun kotona! Mitä te äidit nykyään oikein ajattelette, että joku toinen äiti (siis kotiäiti) toimii teidän lasten ilmaisena hoitajana vai, ja että hänelle voi soittaa ja valittaa että lasta syrjitään. Urpot!
Miksi jos kaveriporukassa yksi liikkuu pyörätuolilla, mennään siihen ravintolaan, jonne hänkin pääsee? Vaikka joku muu olisikin parempi.
Miksi jos näkee kaupassa ihmisen kainalosauvoilla, avataan ovi?
...
Miksi yleensä ollaan empaattisia, jos jollakulla on joku haitta? Tai sanotaan näin, miksi kohtelias ja ystävällinen ihminen huomioi niitäkin, joilla on jokin haitta?
Lueppa nyt koko tarina uudestaan, ja mieti. Onko se empaattista, että empatiasta toista lasta kohtaan, jolla on joku vamma, niin antaa omien lapsien kärsiä (vähäisestä unesta). Yksivuotiaan unentarve on tärkeä, aivot kehittyvät nukkuessa, tiesitkö? Ja herkällä lapsella voi mennä pasmat loppupäiväksi sekaisin, jos aina joutuu heräämään kesken unien. Antaisitko itse omien vauvojen herätä joka päivä vain sen takia, että isomman lapsen kaverilla on joku vika tai vamma? Mietippä nyt mistä puhut. Kyllä hyvä äiti osaa ja saa vetää rajat, myös niille lasten kavereille. Jos lapsen äiti ei ole tajunnut, että lapsi on kovaääninen, niin ehkä pitäisi satsata siihen oman lapsen käytökseen ja vointiin, eikä soitella pitkin kyliä ja valittaa toiselle äidille? Ja loppujen lopuksi jokainen äiti tekee niin mikä tuntuu parhaimmalta juuri ajatellen omia lapsiaan. Joten eipä nyt haukuta ap:ta tai ketään muutakaan kiusaajaksi tai empatiakyvyttömäksi. Enemmänkin surettaa että tämän kovaäänisen lapsen äiti ei huomaa/tajua että lapsella ehkä jotain vikaa. Saattaa esim olla erikoislapsi, joka ei osaa hiljentää ääntään.. Ei silti toisten perheiden elämää tarvitse mennä sekoittamaan,vaikka olisikin erityislapsi tai astmaa sairastava tms.
Voi pyhä yksinkertaisuus, ei kyse ole siitä, että ap:n tarvitsee ottaa ketään kotiinsa sotkemaan päiväunia, vaan siitä, ettei tule tilanteita, joissa yksi eristetään. Aikuinen ihminen pystyy esittämään lapsille vaihtoehdon, joita tässäkin ketjussa on ollut kymmenittäin (esim. menkää tunniksi ulos, menkää toiselle kaverille, menkää puistoon, oma lapsi tulee nyt syömään ja tekemään läksyt ja tavataan sitten...)
Niin, tai sitten vielä yksinkertaisemmin: tämän kovaäänisen lapsen ÄITI VOISI ehdottaa että kaikki menevät heille näinä tiettyinä päivinä!!!! Miksi juuri ap on velvollinen keksimään ratkaisuja ja viihdyttää koko kaveriporukkaa, ehdottamalla kaikille että menevät puistoo tai ulos tms. Selitä se! En ymmärrä miksi ap on syyllinen, vaikka oikeasti syyllinen on niiden kaikkien muiden lasten äidit, kun pitävät itsestäänselvyytenä että ap:n kotiin voi aina mennä. Vuoroin vieraissa, tiedätkö?
Hirveän rankkaa "viihdyttämistä" sanoa, että nyt tänne tulee vain oma lapsi tai jos haluatte olla yhdessä, menkää puistoon. Oikeasti, kyllä on hankala elämä, jos tuon sanomisesta ihan pitäisi kunniakirja ja mitali saada. Todellista "viihdyttämistä".
Mietin ihan samaa tuota lukiessa. Mutta niinhän se on, että kun kotona vaan pyörii, kovin pienet asiat alkavat tuntea suurilta saavutuksilta. Muistan itsekin kotonaollessa, kuinka eilisen ruuan lämmittäminenkin tuntui isolta jutulta väsyneenä hormonipöllyssä.
"Kun kotona vaan pyörii". Siinähän se asenne tuli esille. Aika törkeä kommentti. Sinun mielestäsi joku vaan pyörii kotona, joka tosiasiassa hoitaa omat kaksoset eikä laita niitä hoitoon, ja hoitaa siinä samassa koululaisten kaverit ja välipalat. Oletpas törkeä! Kuinkas kauan jaksoit itse "kotona pyöriä"? Annas kun veikkaan. 9kk ja risat? Tai vuoden? Ja sitten lapsi puoli-ilmaiseen hoitoon, eikö niin?
Jos joku haluaa hoitaa kotona omia lapsiaan, se ei tarkoita että haluaisi hoitaa koko kylää!! Törkeän itsekkäitä mammoja täällä.
APko se siellä riehuu? Ei oikeasti ole maailman suurin saavutus hoitaa paria yksivuotiasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapseni käy usein myös tällä röhisevällä lapsella kylässä, mutta useimmiten lapset haluavat tulla meille, koska meillä on aikuisia kotona (minä). Kyllä meille saa tulla ja annan välipalaa, mutta kaksosten päiväunien takia meillä pitää olla kahteen asti metelöimättä. Muut lapset tietävät tämän ja osaavat olla kiljumatta ja kolistelematta turhaan, mutta tämä yksi ei siis osaa edes kuiskata. Yritin joskus opettaa ja kysellä, mutta se vaan ei osaa kuiskata millään. Ääntä tulee siis vain täysillä tai ei ollenkaan.
ap
Niin eli kyseessä selkeästi joku rakenteellinen tms. ongelma, jolle lapsi ei itse voi mitään. Todella lapsellinen ratkaisu sulkea vain tämä yksi ulos. Selkeää kiusaamista ja syrjintäähän tuo on, kun jonkun vamman takia laitetaan eriarvoiseen asemaan kuin muut. Kaikille lapsille kielto päiväuniaikaan, ei ne kuole jos tunnin verran joutuvat olemaan ulkona tai klo 13 loppuvina päivinä menemään jonkun toisen kaverin luokse.
Höpö höpö, ei ole mitään syrjintää. Talossa talon tavalla, niinkuin jo joku sanoikin! Jos lapsi ei syystä tai toisesta osaa olla hiljaa,ja talon pikkulapset heräävät tähän, niin tottakai äidillä on oikeus päättää mitä haluaa. Ja miksi muut kaverit joutuisivat "kärsimään" tämän yhden äänekkään takia ja olemaan ulkona? Ei kuitenkaan nyt olla missään päiväkodissa, jossa kaikkia kohdellaan tasavertaisesti, vaan jonkun kotona! Mitä te äidit nykyään oikein ajattelette, että joku toinen äiti (siis kotiäiti) toimii teidän lasten ilmaisena hoitajana vai, ja että hänelle voi soittaa ja valittaa että lasta syrjitään. Urpot!
Miksi jos kaveriporukassa yksi liikkuu pyörätuolilla, mennään siihen ravintolaan, jonne hänkin pääsee? Vaikka joku muu olisikin parempi.
Miksi jos näkee kaupassa ihmisen kainalosauvoilla, avataan ovi?
...
Miksi yleensä ollaan empaattisia, jos jollakulla on joku haitta? Tai sanotaan näin, miksi kohtelias ja ystävällinen ihminen huomioi niitäkin, joilla on jokin haitta?
Lueppa nyt koko tarina uudestaan, ja mieti. Onko se empaattista, että empatiasta toista lasta kohtaan, jolla on joku vamma, niin antaa omien lapsien kärsiä (vähäisestä unesta). Yksivuotiaan unentarve on tärkeä, aivot kehittyvät nukkuessa, tiesitkö? Ja herkällä lapsella voi mennä pasmat loppupäiväksi sekaisin, jos aina joutuu heräämään kesken unien. Antaisitko itse omien vauvojen herätä joka päivä vain sen takia, että isomman lapsen kaverilla on joku vika tai vamma? Mietippä nyt mistä puhut. Kyllä hyvä äiti osaa ja saa vetää rajat, myös niille lasten kavereille. Jos lapsen äiti ei ole tajunnut, että lapsi on kovaääninen, niin ehkä pitäisi satsata siihen oman lapsen käytökseen ja vointiin, eikä soitella pitkin kyliä ja valittaa toiselle äidille? Ja loppujen lopuksi jokainen äiti tekee niin mikä tuntuu parhaimmalta juuri ajatellen omia lapsiaan. Joten eipä nyt haukuta ap:ta tai ketään muutakaan kiusaajaksi tai empatiakyvyttömäksi. Enemmänkin surettaa että tämän kovaäänisen lapsen äiti ei huomaa/tajua että lapsella ehkä jotain vikaa. Saattaa esim olla erikoislapsi, joka ei osaa hiljentää ääntään.. Ei silti toisten perheiden elämää tarvitse mennä sekoittamaan,vaikka olisikin erityislapsi tai astmaa sairastava tms.
Voi pyhä yksinkertaisuus, ei kyse ole siitä, että ap:n tarvitsee ottaa ketään kotiinsa sotkemaan päiväunia, vaan siitä, ettei tule tilanteita, joissa yksi eristetään. Aikuinen ihminen pystyy esittämään lapsille vaihtoehdon, joita tässäkin ketjussa on ollut kymmenittäin (esim. menkää tunniksi ulos, menkää toiselle kaverille, menkää puistoon, oma lapsi tulee nyt syömään ja tekemään läksyt ja tavataan sitten...)
Niin, tai sitten vielä yksinkertaisemmin: tämän kovaäänisen lapsen ÄITI VOISI ehdottaa että kaikki menevät heille näinä tiettyinä päivinä!!!! Miksi juuri ap on velvollinen keksimään ratkaisuja ja viihdyttää koko kaveriporukkaa, ehdottamalla kaikille että menevät puistoo tai ulos tms. Selitä se! En ymmärrä miksi ap on syyllinen, vaikka oikeasti syyllinen on niiden kaikkien muiden lasten äidit, kun pitävät itsestäänselvyytenä että ap:n kotiin voi aina mennä. Vuoroin vieraissa, tiedätkö?
Hirveän rankkaa "viihdyttämistä" sanoa, että nyt tänne tulee vain oma lapsi tai jos haluatte olla yhdessä, menkää puistoon. Oikeasti, kyllä on hankala elämä, jos tuon sanomisesta ihan pitäisi kunniakirja ja mitali saada. Todellista "viihdyttämistä".
Mietin ihan samaa tuota lukiessa. Mutta niinhän se on, että kun kotona vaan pyörii, kovin pienet asiat alkavat tuntea suurilta saavutuksilta. Muistan itsekin kotonaollessa, kuinka eilisen ruuan lämmittäminenkin tuntui isolta jutulta väsyneenä hormonipöllyssä.
"Kun kotona vaan pyörii". Siinähän se asenne tuli esille. Aika törkeä kommentti. Sinun mielestäsi joku vaan pyörii kotona, joka tosiasiassa hoitaa omat kaksoset eikä laita niitä hoitoon, ja hoitaa siinä samassa koululaisten kaverit ja välipalat. Oletpas törkeä! Kuinkas kauan jaksoit itse "kotona pyöriä"? Annas kun veikkaan. 9kk ja risat? Tai vuoden? Ja sitten lapsi puoli-ilmaiseen hoitoon, eikö niin?
Jos joku haluaa hoitaa kotona omia lapsiaan, se ei tarkoita että haluaisi hoitaa koko kylää!! Törkeän itsekkäitä mammoja täällä.
APko se siellä riehuu? Ei oikeasti ole maailman suurin saavutus hoitaa paria yksivuotiasta.
Ehkä sinulle ei, mutta jollekin toiselle voi olla. Olipa taas yksi epäempaattisimmista vastauksista. Sinäkö täällä puhut empaattisuudesta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapseni käy usein myös tällä röhisevällä lapsella kylässä, mutta useimmiten lapset haluavat tulla meille, koska meillä on aikuisia kotona (minä). Kyllä meille saa tulla ja annan välipalaa, mutta kaksosten päiväunien takia meillä pitää olla kahteen asti metelöimättä. Muut lapset tietävät tämän ja osaavat olla kiljumatta ja kolistelematta turhaan, mutta tämä yksi ei siis osaa edes kuiskata. Yritin joskus opettaa ja kysellä, mutta se vaan ei osaa kuiskata millään. Ääntä tulee siis vain täysillä tai ei ollenkaan.
ap
Niin eli kyseessä selkeästi joku rakenteellinen tms. ongelma, jolle lapsi ei itse voi mitään. Todella lapsellinen ratkaisu sulkea vain tämä yksi ulos. Selkeää kiusaamista ja syrjintäähän tuo on, kun jonkun vamman takia laitetaan eriarvoiseen asemaan kuin muut. Kaikille lapsille kielto päiväuniaikaan, ei ne kuole jos tunnin verran joutuvat olemaan ulkona tai klo 13 loppuvina päivinä menemään jonkun toisen kaverin luokse.
Höpö höpö, ei ole mitään syrjintää. Talossa talon tavalla, niinkuin jo joku sanoikin! Jos lapsi ei syystä tai toisesta osaa olla hiljaa,ja talon pikkulapset heräävät tähän, niin tottakai äidillä on oikeus päättää mitä haluaa. Ja miksi muut kaverit joutuisivat "kärsimään" tämän yhden äänekkään takia ja olemaan ulkona? Ei kuitenkaan nyt olla missään päiväkodissa, jossa kaikkia kohdellaan tasavertaisesti, vaan jonkun kotona! Mitä te äidit nykyään oikein ajattelette, että joku toinen äiti (siis kotiäiti) toimii teidän lasten ilmaisena hoitajana vai, ja että hänelle voi soittaa ja valittaa että lasta syrjitään. Urpot!
Miksi jos kaveriporukassa yksi liikkuu pyörätuolilla, mennään siihen ravintolaan, jonne hänkin pääsee? Vaikka joku muu olisikin parempi.
Miksi jos näkee kaupassa ihmisen kainalosauvoilla, avataan ovi?
...
Miksi yleensä ollaan empaattisia, jos jollakulla on joku haitta? Tai sanotaan näin, miksi kohtelias ja ystävällinen ihminen huomioi niitäkin, joilla on jokin haitta?
Lueppa nyt koko tarina uudestaan, ja mieti. Onko se empaattista, että empatiasta toista lasta kohtaan, jolla on joku vamma, niin antaa omien lapsien kärsiä (vähäisestä unesta). Yksivuotiaan unentarve on tärkeä, aivot kehittyvät nukkuessa, tiesitkö? Ja herkällä lapsella voi mennä pasmat loppupäiväksi sekaisin, jos aina joutuu heräämään kesken unien. Antaisitko itse omien vauvojen herätä joka päivä vain sen takia, että isomman lapsen kaverilla on joku vika tai vamma? Mietippä nyt mistä puhut. Kyllä hyvä äiti osaa ja saa vetää rajat, myös niille lasten kavereille. Jos lapsen äiti ei ole tajunnut, että lapsi on kovaääninen, niin ehkä pitäisi satsata siihen oman lapsen käytökseen ja vointiin, eikä soitella pitkin kyliä ja valittaa toiselle äidille? Ja loppujen lopuksi jokainen äiti tekee niin mikä tuntuu parhaimmalta juuri ajatellen omia lapsiaan. Joten eipä nyt haukuta ap:ta tai ketään muutakaan kiusaajaksi tai empatiakyvyttömäksi. Enemmänkin surettaa että tämän kovaäänisen lapsen äiti ei huomaa/tajua että lapsella ehkä jotain vikaa. Saattaa esim olla erikoislapsi, joka ei osaa hiljentää ääntään.. Ei silti toisten perheiden elämää tarvitse mennä sekoittamaan,vaikka olisikin erityislapsi tai astmaa sairastava tms.
Voi pyhä yksinkertaisuus, ei kyse ole siitä, että ap:n tarvitsee ottaa ketään kotiinsa sotkemaan päiväunia, vaan siitä, ettei tule tilanteita, joissa yksi eristetään. Aikuinen ihminen pystyy esittämään lapsille vaihtoehdon, joita tässäkin ketjussa on ollut kymmenittäin (esim. menkää tunniksi ulos, menkää toiselle kaverille, menkää puistoon, oma lapsi tulee nyt syömään ja tekemään läksyt ja tavataan sitten...)
Niin, tai sitten vielä yksinkertaisemmin: tämän kovaäänisen lapsen ÄITI VOISI ehdottaa että kaikki menevät heille näinä tiettyinä päivinä!!!! Miksi juuri ap on velvollinen keksimään ratkaisuja ja viihdyttää koko kaveriporukkaa, ehdottamalla kaikille että menevät puistoo tai ulos tms. Selitä se! En ymmärrä miksi ap on syyllinen, vaikka oikeasti syyllinen on niiden kaikkien muiden lasten äidit, kun pitävät itsestäänselvyytenä että ap:n kotiin voi aina mennä. Vuoroin vieraissa, tiedätkö?
Hirveän rankkaa "viihdyttämistä" sanoa, että nyt tänne tulee vain oma lapsi tai jos haluatte olla yhdessä, menkää puistoon. Oikeasti, kyllä on hankala elämä, jos tuon sanomisesta ihan pitäisi kunniakirja ja mitali saada. Todellista "viihdyttämistä".
Mietin ihan samaa tuota lukiessa. Mutta niinhän se on, että kun kotona vaan pyörii, kovin pienet asiat alkavat tuntea suurilta saavutuksilta. Muistan itsekin kotonaollessa, kuinka eilisen ruuan lämmittäminenkin tuntui isolta jutulta väsyneenä hormonipöllyssä.
"Kun kotona vaan pyörii". Siinähän se asenne tuli esille. Aika törkeä kommentti. Sinun mielestäsi joku vaan pyörii kotona, joka tosiasiassa hoitaa omat kaksoset eikä laita niitä hoitoon, ja hoitaa siinä samassa koululaisten kaverit ja välipalat. Oletpas törkeä! Kuinkas kauan jaksoit itse "kotona pyöriä"? Annas kun veikkaan. 9kk ja risat? Tai vuoden? Ja sitten lapsi puoli-ilmaiseen hoitoon, eikö niin?
Jos joku haluaa hoitaa kotona omia lapsiaan, se ei tarkoita että haluaisi hoitaa koko kylää!! Törkeän itsekkäitä mammoja täällä.
APko se siellä riehuu? Ei oikeasti ole maailman suurin saavutus hoitaa paria yksivuotiasta.
Ehkä sinulle ei, mutta jollekin toiselle voi olla. Olipa taas yksi epäempaattisimmista vastauksista. Sinäkö täällä puhut empaattisuudesta?
Ei, minä en puhu empaattisuudesta, vaan siitä, että kotona suhteellisuudentaju ja ymmärrys muita kohtaan tuntuvat katoavan, kun on vain se oma vauva/lapsi ja luullaan olevan maailman suurimpia sankareita, kun omaansa hoitaa. Alkaa nimittely, arvostelu, muiden perheiden kyttääminen, kun elämällä ei ole muuta sisältöä. Ja jopa toisten lapsille puhuminen on jo rankkaa. Saati oman isomman kasvattaminen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapseni käy usein myös tällä röhisevällä lapsella kylässä, mutta useimmiten lapset haluavat tulla meille, koska meillä on aikuisia kotona (minä). Kyllä meille saa tulla ja annan välipalaa, mutta kaksosten päiväunien takia meillä pitää olla kahteen asti metelöimättä. Muut lapset tietävät tämän ja osaavat olla kiljumatta ja kolistelematta turhaan, mutta tämä yksi ei siis osaa edes kuiskata. Yritin joskus opettaa ja kysellä, mutta se vaan ei osaa kuiskata millään. Ääntä tulee siis vain täysillä tai ei ollenkaan.
ap
Niin eli kyseessä selkeästi joku rakenteellinen tms. ongelma, jolle lapsi ei itse voi mitään. Todella lapsellinen ratkaisu sulkea vain tämä yksi ulos. Selkeää kiusaamista ja syrjintäähän tuo on, kun jonkun vamman takia laitetaan eriarvoiseen asemaan kuin muut. Kaikille lapsille kielto päiväuniaikaan, ei ne kuole jos tunnin verran joutuvat olemaan ulkona tai klo 13 loppuvina päivinä menemään jonkun toisen kaverin luokse.
Höpö höpö, ei ole mitään syrjintää. Talossa talon tavalla, niinkuin jo joku sanoikin! Jos lapsi ei syystä tai toisesta osaa olla hiljaa,ja talon pikkulapset heräävät tähän, niin tottakai äidillä on oikeus päättää mitä haluaa. Ja miksi muut kaverit joutuisivat "kärsimään" tämän yhden äänekkään takia ja olemaan ulkona? Ei kuitenkaan nyt olla missään päiväkodissa, jossa kaikkia kohdellaan tasavertaisesti, vaan jonkun kotona! Mitä te äidit nykyään oikein ajattelette, että joku toinen äiti (siis kotiäiti) toimii teidän lasten ilmaisena hoitajana vai, ja että hänelle voi soittaa ja valittaa että lasta syrjitään. Urpot!
Miksi jos kaveriporukassa yksi liikkuu pyörätuolilla, mennään siihen ravintolaan, jonne hänkin pääsee? Vaikka joku muu olisikin parempi.
Miksi jos näkee kaupassa ihmisen kainalosauvoilla, avataan ovi?
...
Miksi yleensä ollaan empaattisia, jos jollakulla on joku haitta? Tai sanotaan näin, miksi kohtelias ja ystävällinen ihminen huomioi niitäkin, joilla on jokin haitta?
Lueppa nyt koko tarina uudestaan, ja mieti. Onko se empaattista, että empatiasta toista lasta kohtaan, jolla on joku vamma, niin antaa omien lapsien kärsiä (vähäisestä unesta). Yksivuotiaan unentarve on tärkeä, aivot kehittyvät nukkuessa, tiesitkö? Ja herkällä lapsella voi mennä pasmat loppupäiväksi sekaisin, jos aina joutuu heräämään kesken unien. Antaisitko itse omien vauvojen herätä joka päivä vain sen takia, että isomman lapsen kaverilla on joku vika tai vamma? Mietippä nyt mistä puhut. Kyllä hyvä äiti osaa ja saa vetää rajat, myös niille lasten kavereille. Jos lapsen äiti ei ole tajunnut, että lapsi on kovaääninen, niin ehkä pitäisi satsata siihen oman lapsen käytökseen ja vointiin, eikä soitella pitkin kyliä ja valittaa toiselle äidille? Ja loppujen lopuksi jokainen äiti tekee niin mikä tuntuu parhaimmalta juuri ajatellen omia lapsiaan. Joten eipä nyt haukuta ap:ta tai ketään muutakaan kiusaajaksi tai empatiakyvyttömäksi. Enemmänkin surettaa että tämän kovaäänisen lapsen äiti ei huomaa/tajua että lapsella ehkä jotain vikaa. Saattaa esim olla erikoislapsi, joka ei osaa hiljentää ääntään.. Ei silti toisten perheiden elämää tarvitse mennä sekoittamaan,vaikka olisikin erityislapsi tai astmaa sairastava tms.
Voi pyhä yksinkertaisuus, ei kyse ole siitä, että ap:n tarvitsee ottaa ketään kotiinsa sotkemaan päiväunia, vaan siitä, ettei tule tilanteita, joissa yksi eristetään. Aikuinen ihminen pystyy esittämään lapsille vaihtoehdon, joita tässäkin ketjussa on ollut kymmenittäin (esim. menkää tunniksi ulos, menkää toiselle kaverille, menkää puistoon, oma lapsi tulee nyt syömään ja tekemään läksyt ja tavataan sitten...)
Niin, tai sitten vielä yksinkertaisemmin: tämän kovaäänisen lapsen ÄITI VOISI ehdottaa että kaikki menevät heille näinä tiettyinä päivinä!!!! Miksi juuri ap on velvollinen keksimään ratkaisuja ja viihdyttää koko kaveriporukkaa, ehdottamalla kaikille että menevät puistoo tai ulos tms. Selitä se! En ymmärrä miksi ap on syyllinen, vaikka oikeasti syyllinen on niiden kaikkien muiden lasten äidit, kun pitävät itsestäänselvyytenä että ap:n kotiin voi aina mennä. Vuoroin vieraissa, tiedätkö?
Hirveän rankkaa "viihdyttämistä" sanoa, että nyt tänne tulee vain oma lapsi tai jos haluatte olla yhdessä, menkää puistoon. Oikeasti, kyllä on hankala elämä, jos tuon sanomisesta ihan pitäisi kunniakirja ja mitali saada. Todellista "viihdyttämistä".
Mietin ihan samaa tuota lukiessa. Mutta niinhän se on, että kun kotona vaan pyörii, kovin pienet asiat alkavat tuntea suurilta saavutuksilta. Muistan itsekin kotonaollessa, kuinka eilisen ruuan lämmittäminenkin tuntui isolta jutulta väsyneenä hormonipöllyssä.
"Kun kotona vaan pyörii". Siinähän se asenne tuli esille. Aika törkeä kommentti. Sinun mielestäsi joku vaan pyörii kotona, joka tosiasiassa hoitaa omat kaksoset eikä laita niitä hoitoon, ja hoitaa siinä samassa koululaisten kaverit ja välipalat. Oletpas törkeä! Kuinkas kauan jaksoit itse "kotona pyöriä"? Annas kun veikkaan. 9kk ja risat? Tai vuoden? Ja sitten lapsi puoli-ilmaiseen hoitoon, eikö niin?
Jos joku haluaa hoitaa kotona omia lapsiaan, se ei tarkoita että haluaisi hoitaa koko kylää!! Törkeän itsekkäitä mammoja täällä.
APko se siellä riehuu? Ei oikeasti ole maailman suurin saavutus hoitaa paria yksivuotiasta.
Ehkä sinulle ei, mutta jollekin toiselle voi olla. Olipa taas yksi epäempaattisimmista vastauksista. Sinäkö täällä puhut empaattisuudesta?
Ei, minä en puhu empaattisuudesta, vaan siitä, että kotona suhteellisuudentaju ja ymmärrys muita kohtaan tuntuvat katoavan, kun on vain se oma vauva/lapsi ja luullaan olevan maailman suurimpia sankareita, kun omaansa hoitaa. Alkaa nimittely, arvostelu, muiden perheiden kyttääminen, kun elämällä ei ole muuta sisältöä. Ja jopa toisten lapsille puhuminen on jo rankkaa. Saati oman isomman kasvattaminen.
Korjaan, joillakin katoavan. Eivät kaikki sentään yhtä sekopäisiksi tule kuin tämä kirjoittaja jolle kommentoin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapseni käy usein myös tällä röhisevällä lapsella kylässä, mutta useimmiten lapset haluavat tulla meille, koska meillä on aikuisia kotona (minä). Kyllä meille saa tulla ja annan välipalaa, mutta kaksosten päiväunien takia meillä pitää olla kahteen asti metelöimättä. Muut lapset tietävät tämän ja osaavat olla kiljumatta ja kolistelematta turhaan, mutta tämä yksi ei siis osaa edes kuiskata. Yritin joskus opettaa ja kysellä, mutta se vaan ei osaa kuiskata millään. Ääntä tulee siis vain täysillä tai ei ollenkaan.
ap
Niin eli kyseessä selkeästi joku rakenteellinen tms. ongelma, jolle lapsi ei itse voi mitään. Todella lapsellinen ratkaisu sulkea vain tämä yksi ulos. Selkeää kiusaamista ja syrjintäähän tuo on, kun jonkun vamman takia laitetaan eriarvoiseen asemaan kuin muut. Kaikille lapsille kielto päiväuniaikaan, ei ne kuole jos tunnin verran joutuvat olemaan ulkona tai klo 13 loppuvina päivinä menemään jonkun toisen kaverin luokse.
Höpö höpö, ei ole mitään syrjintää. Talossa talon tavalla, niinkuin jo joku sanoikin! Jos lapsi ei syystä tai toisesta osaa olla hiljaa,ja talon pikkulapset heräävät tähän, niin tottakai äidillä on oikeus päättää mitä haluaa. Ja miksi muut kaverit joutuisivat "kärsimään" tämän yhden äänekkään takia ja olemaan ulkona? Ei kuitenkaan nyt olla missään päiväkodissa, jossa kaikkia kohdellaan tasavertaisesti, vaan jonkun kotona! Mitä te äidit nykyään oikein ajattelette, että joku toinen äiti (siis kotiäiti) toimii teidän lasten ilmaisena hoitajana vai, ja että hänelle voi soittaa ja valittaa että lasta syrjitään. Urpot!
Miksi jos kaveriporukassa yksi liikkuu pyörätuolilla, mennään siihen ravintolaan, jonne hänkin pääsee? Vaikka joku muu olisikin parempi.
Miksi jos näkee kaupassa ihmisen kainalosauvoilla, avataan ovi?
...
Miksi yleensä ollaan empaattisia, jos jollakulla on joku haitta? Tai sanotaan näin, miksi kohtelias ja ystävällinen ihminen huomioi niitäkin, joilla on jokin haitta?
Lueppa nyt koko tarina uudestaan, ja mieti. Onko se empaattista, että empatiasta toista lasta kohtaan, jolla on joku vamma, niin antaa omien lapsien kärsiä (vähäisestä unesta). Yksivuotiaan unentarve on tärkeä, aivot kehittyvät nukkuessa, tiesitkö? Ja herkällä lapsella voi mennä pasmat loppupäiväksi sekaisin, jos aina joutuu heräämään kesken unien. Antaisitko itse omien vauvojen herätä joka päivä vain sen takia, että isomman lapsen kaverilla on joku vika tai vamma? Mietippä nyt mistä puhut. Kyllä hyvä äiti osaa ja saa vetää rajat, myös niille lasten kavereille. Jos lapsen äiti ei ole tajunnut, että lapsi on kovaääninen, niin ehkä pitäisi satsata siihen oman lapsen käytökseen ja vointiin, eikä soitella pitkin kyliä ja valittaa toiselle äidille? Ja loppujen lopuksi jokainen äiti tekee niin mikä tuntuu parhaimmalta juuri ajatellen omia lapsiaan. Joten eipä nyt haukuta ap:ta tai ketään muutakaan kiusaajaksi tai empatiakyvyttömäksi. Enemmänkin surettaa että tämän kovaäänisen lapsen äiti ei huomaa/tajua että lapsella ehkä jotain vikaa. Saattaa esim olla erikoislapsi, joka ei osaa hiljentää ääntään.. Ei silti toisten perheiden elämää tarvitse mennä sekoittamaan,vaikka olisikin erityislapsi tai astmaa sairastava tms.
Voi pyhä yksinkertaisuus, ei kyse ole siitä, että ap:n tarvitsee ottaa ketään kotiinsa sotkemaan päiväunia, vaan siitä, ettei tule tilanteita, joissa yksi eristetään. Aikuinen ihminen pystyy esittämään lapsille vaihtoehdon, joita tässäkin ketjussa on ollut kymmenittäin (esim. menkää tunniksi ulos, menkää toiselle kaverille, menkää puistoon, oma lapsi tulee nyt syömään ja tekemään läksyt ja tavataan sitten...)
Niin, tai sitten vielä yksinkertaisemmin: tämän kovaäänisen lapsen ÄITI VOISI ehdottaa että kaikki menevät heille näinä tiettyinä päivinä!!!! Miksi juuri ap on velvollinen keksimään ratkaisuja ja viihdyttää koko kaveriporukkaa, ehdottamalla kaikille että menevät puistoo tai ulos tms. Selitä se! En ymmärrä miksi ap on syyllinen, vaikka oikeasti syyllinen on niiden kaikkien muiden lasten äidit, kun pitävät itsestäänselvyytenä että ap:n kotiin voi aina mennä. Vuoroin vieraissa, tiedätkö?
Hirveän rankkaa "viihdyttämistä" sanoa, että nyt tänne tulee vain oma lapsi tai jos haluatte olla yhdessä, menkää puistoon. Oikeasti, kyllä on hankala elämä, jos tuon sanomisesta ihan pitäisi kunniakirja ja mitali saada. Todellista "viihdyttämistä".
Mietin ihan samaa tuota lukiessa. Mutta niinhän se on, että kun kotona vaan pyörii, kovin pienet asiat alkavat tuntea suurilta saavutuksilta. Muistan itsekin kotonaollessa, kuinka eilisen ruuan lämmittäminenkin tuntui isolta jutulta väsyneenä hormonipöllyssä.
"Kun kotona vaan pyörii". Siinähän se asenne tuli esille. Aika törkeä kommentti. Sinun mielestäsi joku vaan pyörii kotona, joka tosiasiassa hoitaa omat kaksoset eikä laita niitä hoitoon, ja hoitaa siinä samassa koululaisten kaverit ja välipalat. Oletpas törkeä! Kuinkas kauan jaksoit itse "kotona pyöriä"? Annas kun veikkaan. 9kk ja risat? Tai vuoden? Ja sitten lapsi puoli-ilmaiseen hoitoon, eikö niin?
Jos joku haluaa hoitaa kotona omia lapsiaan, se ei tarkoita että haluaisi hoitaa koko kylää!! Törkeän itsekkäitä mammoja täällä.
APko se siellä riehuu? Ei oikeasti ole maailman suurin saavutus hoitaa paria yksivuotiasta.
Ehkä sinulle ei, mutta jollekin toiselle voi olla. Olipa taas yksi epäempaattisimmista vastauksista. Sinäkö täällä puhut empaattisuudesta?
Ei, minä en puhu empaattisuudesta, vaan siitä, että kotona suhteellisuudentaju ja ymmärrys muita kohtaan tuntuvat katoavan, kun on vain se oma vauva/lapsi ja luullaan olevan maailman suurimpia sankareita, kun omaansa hoitaa. Alkaa nimittely, arvostelu, muiden perheiden kyttääminen, kun elämällä ei ole muuta sisältöä. Ja jopa toisten lapsille puhuminen on jo rankkaa. Saati oman isomman kasvattaminen.
No jaa, taidamme puhua eri asioista..Minä en ole nähnyt tuollaisia äitejä. Surullista jos sinun kuvasi kotiäideistä on tuollainen. Aika negatiivinen asenne kotiäitejä kohtaan, jotka kuitenkin hoitavat jakasvattavat itse omat lapsensa, kun suurin osa laittaa lapsensa päiväkotiin kasvamaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapseni käy usein myös tällä röhisevällä lapsella kylässä, mutta useimmiten lapset haluavat tulla meille, koska meillä on aikuisia kotona (minä). Kyllä meille saa tulla ja annan välipalaa, mutta kaksosten päiväunien takia meillä pitää olla kahteen asti metelöimättä. Muut lapset tietävät tämän ja osaavat olla kiljumatta ja kolistelematta turhaan, mutta tämä yksi ei siis osaa edes kuiskata. Yritin joskus opettaa ja kysellä, mutta se vaan ei osaa kuiskata millään. Ääntä tulee siis vain täysillä tai ei ollenkaan.
ap
Niin eli kyseessä selkeästi joku rakenteellinen tms. ongelma, jolle lapsi ei itse voi mitään. Todella lapsellinen ratkaisu sulkea vain tämä yksi ulos. Selkeää kiusaamista ja syrjintäähän tuo on, kun jonkun vamman takia laitetaan eriarvoiseen asemaan kuin muut. Kaikille lapsille kielto päiväuniaikaan, ei ne kuole jos tunnin verran joutuvat olemaan ulkona tai klo 13 loppuvina päivinä menemään jonkun toisen kaverin luokse.
Höpö höpö, ei ole mitään syrjintää. Talossa talon tavalla, niinkuin jo joku sanoikin! Jos lapsi ei syystä tai toisesta osaa olla hiljaa,ja talon pikkulapset heräävät tähän, niin tottakai äidillä on oikeus päättää mitä haluaa. Ja miksi muut kaverit joutuisivat "kärsimään" tämän yhden äänekkään takia ja olemaan ulkona? Ei kuitenkaan nyt olla missään päiväkodissa, jossa kaikkia kohdellaan tasavertaisesti, vaan jonkun kotona! Mitä te äidit nykyään oikein ajattelette, että joku toinen äiti (siis kotiäiti) toimii teidän lasten ilmaisena hoitajana vai, ja että hänelle voi soittaa ja valittaa että lasta syrjitään. Urpot!
Miksi jos kaveriporukassa yksi liikkuu pyörätuolilla, mennään siihen ravintolaan, jonne hänkin pääsee? Vaikka joku muu olisikin parempi.
Miksi jos näkee kaupassa ihmisen kainalosauvoilla, avataan ovi?
...
Miksi yleensä ollaan empaattisia, jos jollakulla on joku haitta? Tai sanotaan näin, miksi kohtelias ja ystävällinen ihminen huomioi niitäkin, joilla on jokin haitta?
Lueppa nyt koko tarina uudestaan, ja mieti. Onko se empaattista, että empatiasta toista lasta kohtaan, jolla on joku vamma, niin antaa omien lapsien kärsiä (vähäisestä unesta). Yksivuotiaan unentarve on tärkeä, aivot kehittyvät nukkuessa, tiesitkö? Ja herkällä lapsella voi mennä pasmat loppupäiväksi sekaisin, jos aina joutuu heräämään kesken unien. Antaisitko itse omien vauvojen herätä joka päivä vain sen takia, että isomman lapsen kaverilla on joku vika tai vamma? Mietippä nyt mistä puhut. Kyllä hyvä äiti osaa ja saa vetää rajat, myös niille lasten kavereille. Jos lapsen äiti ei ole tajunnut, että lapsi on kovaääninen, niin ehkä pitäisi satsata siihen oman lapsen käytökseen ja vointiin, eikä soitella pitkin kyliä ja valittaa toiselle äidille? Ja loppujen lopuksi jokainen äiti tekee niin mikä tuntuu parhaimmalta juuri ajatellen omia lapsiaan. Joten eipä nyt haukuta ap:ta tai ketään muutakaan kiusaajaksi tai empatiakyvyttömäksi. Enemmänkin surettaa että tämän kovaäänisen lapsen äiti ei huomaa/tajua että lapsella ehkä jotain vikaa. Saattaa esim olla erikoislapsi, joka ei osaa hiljentää ääntään.. Ei silti toisten perheiden elämää tarvitse mennä sekoittamaan,vaikka olisikin erityislapsi tai astmaa sairastava tms.
Voi pyhä yksinkertaisuus, ei kyse ole siitä, että ap:n tarvitsee ottaa ketään kotiinsa sotkemaan päiväunia, vaan siitä, ettei tule tilanteita, joissa yksi eristetään. Aikuinen ihminen pystyy esittämään lapsille vaihtoehdon, joita tässäkin ketjussa on ollut kymmenittäin (esim. menkää tunniksi ulos, menkää toiselle kaverille, menkää puistoon, oma lapsi tulee nyt syömään ja tekemään läksyt ja tavataan sitten...)
Niin, tai sitten vielä yksinkertaisemmin: tämän kovaäänisen lapsen ÄITI VOISI ehdottaa että kaikki menevät heille näinä tiettyinä päivinä!!!! Miksi juuri ap on velvollinen keksimään ratkaisuja ja viihdyttää koko kaveriporukkaa, ehdottamalla kaikille että menevät puistoo tai ulos tms. Selitä se! En ymmärrä miksi ap on syyllinen, vaikka oikeasti syyllinen on niiden kaikkien muiden lasten äidit, kun pitävät itsestäänselvyytenä että ap:n kotiin voi aina mennä. Vuoroin vieraissa, tiedätkö?
Hirveän rankkaa "viihdyttämistä" sanoa, että nyt tänne tulee vain oma lapsi tai jos haluatte olla yhdessä, menkää puistoon. Oikeasti, kyllä on hankala elämä, jos tuon sanomisesta ihan pitäisi kunniakirja ja mitali saada. Todellista "viihdyttämistä".
Mietin ihan samaa tuota lukiessa. Mutta niinhän se on, että kun kotona vaan pyörii, kovin pienet asiat alkavat tuntea suurilta saavutuksilta. Muistan itsekin kotonaollessa, kuinka eilisen ruuan lämmittäminenkin tuntui isolta jutulta väsyneenä hormonipöllyssä.
"Kun kotona vaan pyörii". Siinähän se asenne tuli esille. Aika törkeä kommentti. Sinun mielestäsi joku vaan pyörii kotona, joka tosiasiassa hoitaa omat kaksoset eikä laita niitä hoitoon, ja hoitaa siinä samassa koululaisten kaverit ja välipalat. Oletpas törkeä! Kuinkas kauan jaksoit itse "kotona pyöriä"? Annas kun veikkaan. 9kk ja risat? Tai vuoden? Ja sitten lapsi puoli-ilmaiseen hoitoon, eikö niin?
Jos joku haluaa hoitaa kotona omia lapsiaan, se ei tarkoita että haluaisi hoitaa koko kylää!! Törkeän itsekkäitä mammoja täällä.
APko se siellä riehuu? Ei oikeasti ole maailman suurin saavutus hoitaa paria yksivuotiasta.
Ehkä sinulle ei, mutta jollekin toiselle voi olla. Olipa taas yksi epäempaattisimmista vastauksista. Sinäkö täällä puhut empaattisuudesta?
Ei, minä en puhu empaattisuudesta, vaan siitä, että kotona suhteellisuudentaju ja ymmärrys muita kohtaan tuntuvat katoavan, kun on vain se oma vauva/lapsi ja luullaan olevan maailman suurimpia sankareita, kun omaansa hoitaa. Alkaa nimittely, arvostelu, muiden perheiden kyttääminen, kun elämällä ei ole muuta sisältöä. Ja jopa toisten lapsille puhuminen on jo rankkaa. Saati oman isomman kasvattaminen.
Korjaan, joillakin katoavan. Eivät kaikki sentään yhtä sekopäisiksi tule kuin tämä kirjoittaja jolle kommentoin.
Mukavasti sanottu, oletko nyt ylpeä itsestäsi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapseni käy usein myös tällä röhisevällä lapsella kylässä, mutta useimmiten lapset haluavat tulla meille, koska meillä on aikuisia kotona (minä). Kyllä meille saa tulla ja annan välipalaa, mutta kaksosten päiväunien takia meillä pitää olla kahteen asti metelöimättä. Muut lapset tietävät tämän ja osaavat olla kiljumatta ja kolistelematta turhaan, mutta tämä yksi ei siis osaa edes kuiskata. Yritin joskus opettaa ja kysellä, mutta se vaan ei osaa kuiskata millään. Ääntä tulee siis vain täysillä tai ei ollenkaan.
ap
Niin eli kyseessä selkeästi joku rakenteellinen tms. ongelma, jolle lapsi ei itse voi mitään. Todella lapsellinen ratkaisu sulkea vain tämä yksi ulos. Selkeää kiusaamista ja syrjintäähän tuo on, kun jonkun vamman takia laitetaan eriarvoiseen asemaan kuin muut. Kaikille lapsille kielto päiväuniaikaan, ei ne kuole jos tunnin verran joutuvat olemaan ulkona tai klo 13 loppuvina päivinä menemään jonkun toisen kaverin luokse.
Höpö höpö, ei ole mitään syrjintää. Talossa talon tavalla, niinkuin jo joku sanoikin! Jos lapsi ei syystä tai toisesta osaa olla hiljaa,ja talon pikkulapset heräävät tähän, niin tottakai äidillä on oikeus päättää mitä haluaa. Ja miksi muut kaverit joutuisivat "kärsimään" tämän yhden äänekkään takia ja olemaan ulkona? Ei kuitenkaan nyt olla missään päiväkodissa, jossa kaikkia kohdellaan tasavertaisesti, vaan jonkun kotona! Mitä te äidit nykyään oikein ajattelette, että joku toinen äiti (siis kotiäiti) toimii teidän lasten ilmaisena hoitajana vai, ja että hänelle voi soittaa ja valittaa että lasta syrjitään. Urpot!
Miksi jos kaveriporukassa yksi liikkuu pyörätuolilla, mennään siihen ravintolaan, jonne hänkin pääsee? Vaikka joku muu olisikin parempi.
Miksi jos näkee kaupassa ihmisen kainalosauvoilla, avataan ovi?
...
Miksi yleensä ollaan empaattisia, jos jollakulla on joku haitta? Tai sanotaan näin, miksi kohtelias ja ystävällinen ihminen huomioi niitäkin, joilla on jokin haitta?
Lueppa nyt koko tarina uudestaan, ja mieti. Onko se empaattista, että empatiasta toista lasta kohtaan, jolla on joku vamma, niin antaa omien lapsien kärsiä (vähäisestä unesta). Yksivuotiaan unentarve on tärkeä, aivot kehittyvät nukkuessa, tiesitkö? Ja herkällä lapsella voi mennä pasmat loppupäiväksi sekaisin, jos aina joutuu heräämään kesken unien. Antaisitko itse omien vauvojen herätä joka päivä vain sen takia, että isomman lapsen kaverilla on joku vika tai vamma? Mietippä nyt mistä puhut. Kyllä hyvä äiti osaa ja saa vetää rajat, myös niille lasten kavereille. Jos lapsen äiti ei ole tajunnut, että lapsi on kovaääninen, niin ehkä pitäisi satsata siihen oman lapsen käytökseen ja vointiin, eikä soitella pitkin kyliä ja valittaa toiselle äidille? Ja loppujen lopuksi jokainen äiti tekee niin mikä tuntuu parhaimmalta juuri ajatellen omia lapsiaan. Joten eipä nyt haukuta ap:ta tai ketään muutakaan kiusaajaksi tai empatiakyvyttömäksi. Enemmänkin surettaa että tämän kovaäänisen lapsen äiti ei huomaa/tajua että lapsella ehkä jotain vikaa. Saattaa esim olla erikoislapsi, joka ei osaa hiljentää ääntään.. Ei silti toisten perheiden elämää tarvitse mennä sekoittamaan,vaikka olisikin erityislapsi tai astmaa sairastava tms.
Voi pyhä yksinkertaisuus, ei kyse ole siitä, että ap:n tarvitsee ottaa ketään kotiinsa sotkemaan päiväunia, vaan siitä, ettei tule tilanteita, joissa yksi eristetään. Aikuinen ihminen pystyy esittämään lapsille vaihtoehdon, joita tässäkin ketjussa on ollut kymmenittäin (esim. menkää tunniksi ulos, menkää toiselle kaverille, menkää puistoon, oma lapsi tulee nyt syömään ja tekemään läksyt ja tavataan sitten...)
Niin, tai sitten vielä yksinkertaisemmin: tämän kovaäänisen lapsen ÄITI VOISI ehdottaa että kaikki menevät heille näinä tiettyinä päivinä!!!! Miksi juuri ap on velvollinen keksimään ratkaisuja ja viihdyttää koko kaveriporukkaa, ehdottamalla kaikille että menevät puistoo tai ulos tms. Selitä se! En ymmärrä miksi ap on syyllinen, vaikka oikeasti syyllinen on niiden kaikkien muiden lasten äidit, kun pitävät itsestäänselvyytenä että ap:n kotiin voi aina mennä. Vuoroin vieraissa, tiedätkö?
Hirveän rankkaa "viihdyttämistä" sanoa, että nyt tänne tulee vain oma lapsi tai jos haluatte olla yhdessä, menkää puistoon. Oikeasti, kyllä on hankala elämä, jos tuon sanomisesta ihan pitäisi kunniakirja ja mitali saada. Todellista "viihdyttämistä".
Mietin ihan samaa tuota lukiessa. Mutta niinhän se on, että kun kotona vaan pyörii, kovin pienet asiat alkavat tuntea suurilta saavutuksilta. Muistan itsekin kotonaollessa, kuinka eilisen ruuan lämmittäminenkin tuntui isolta jutulta väsyneenä hormonipöllyssä.
"Kun kotona vaan pyörii". Siinähän se asenne tuli esille. Aika törkeä kommentti. Sinun mielestäsi joku vaan pyörii kotona, joka tosiasiassa hoitaa omat kaksoset eikä laita niitä hoitoon, ja hoitaa siinä samassa koululaisten kaverit ja välipalat. Oletpas törkeä! Kuinkas kauan jaksoit itse "kotona pyöriä"? Annas kun veikkaan. 9kk ja risat? Tai vuoden? Ja sitten lapsi puoli-ilmaiseen hoitoon, eikö niin?
Jos joku haluaa hoitaa kotona omia lapsiaan, se ei tarkoita että haluaisi hoitaa koko kylää!! Törkeän itsekkäitä mammoja täällä.
APko se siellä riehuu? Ei oikeasti ole maailman suurin saavutus hoitaa paria yksivuotiasta.
Ehkä sinulle ei, mutta jollekin toiselle voi olla. Olipa taas yksi epäempaattisimmista vastauksista. Sinäkö täällä puhut empaattisuudesta?
Ei, minä en puhu empaattisuudesta, vaan siitä, että kotona suhteellisuudentaju ja ymmärrys muita kohtaan tuntuvat katoavan, kun on vain se oma vauva/lapsi ja luullaan olevan maailman suurimpia sankareita, kun omaansa hoitaa. Alkaa nimittely, arvostelu, muiden perheiden kyttääminen, kun elämällä ei ole muuta sisältöä. Ja jopa toisten lapsille puhuminen on jo rankkaa. Saati oman isomman kasvattaminen.
Korjaan, joillakin katoavan. Eivät kaikki sentään yhtä sekopäisiksi tule kuin tämä kirjoittaja jolle kommentoin.
Mukavasti sanottu, oletko nyt ylpeä itsestäsi?
Voih, pahoittiko kotimamma mielensä? Buhuu.
Niin, sen siitä saa, kun väittää että yhden syrjiminen on ok, tai että työssäkäyvät hoidattavat lapsensa kotonaolevilla. Karma, katsos.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapseni käy usein myös tällä röhisevällä lapsella kylässä, mutta useimmiten lapset haluavat tulla meille, koska meillä on aikuisia kotona (minä). Kyllä meille saa tulla ja annan välipalaa, mutta kaksosten päiväunien takia meillä pitää olla kahteen asti metelöimättä. Muut lapset tietävät tämän ja osaavat olla kiljumatta ja kolistelematta turhaan, mutta tämä yksi ei siis osaa edes kuiskata. Yritin joskus opettaa ja kysellä, mutta se vaan ei osaa kuiskata millään. Ääntä tulee siis vain täysillä tai ei ollenkaan.
ap
Niin eli kyseessä selkeästi joku rakenteellinen tms. ongelma, jolle lapsi ei itse voi mitään. Todella lapsellinen ratkaisu sulkea vain tämä yksi ulos. Selkeää kiusaamista ja syrjintäähän tuo on, kun jonkun vamman takia laitetaan eriarvoiseen asemaan kuin muut. Kaikille lapsille kielto päiväuniaikaan, ei ne kuole jos tunnin verran joutuvat olemaan ulkona tai klo 13 loppuvina päivinä menemään jonkun toisen kaverin luokse.
Höpö höpö, ei ole mitään syrjintää. Talossa talon tavalla, niinkuin jo joku sanoikin! Jos lapsi ei syystä tai toisesta osaa olla hiljaa,ja talon pikkulapset heräävät tähän, niin tottakai äidillä on oikeus päättää mitä haluaa. Ja miksi muut kaverit joutuisivat "kärsimään" tämän yhden äänekkään takia ja olemaan ulkona? Ei kuitenkaan nyt olla missään päiväkodissa, jossa kaikkia kohdellaan tasavertaisesti, vaan jonkun kotona! Mitä te äidit nykyään oikein ajattelette, että joku toinen äiti (siis kotiäiti) toimii teidän lasten ilmaisena hoitajana vai, ja että hänelle voi soittaa ja valittaa että lasta syrjitään. Urpot!
Miksi jos kaveriporukassa yksi liikkuu pyörätuolilla, mennään siihen ravintolaan, jonne hänkin pääsee? Vaikka joku muu olisikin parempi.
Miksi jos näkee kaupassa ihmisen kainalosauvoilla, avataan ovi?
...
Miksi yleensä ollaan empaattisia, jos jollakulla on joku haitta? Tai sanotaan näin, miksi kohtelias ja ystävällinen ihminen huomioi niitäkin, joilla on jokin haitta?
Lueppa nyt koko tarina uudestaan, ja mieti. Onko se empaattista, että empatiasta toista lasta kohtaan, jolla on joku vamma, niin antaa omien lapsien kärsiä (vähäisestä unesta). Yksivuotiaan unentarve on tärkeä, aivot kehittyvät nukkuessa, tiesitkö? Ja herkällä lapsella voi mennä pasmat loppupäiväksi sekaisin, jos aina joutuu heräämään kesken unien. Antaisitko itse omien vauvojen herätä joka päivä vain sen takia, että isomman lapsen kaverilla on joku vika tai vamma? Mietippä nyt mistä puhut. Kyllä hyvä äiti osaa ja saa vetää rajat, myös niille lasten kavereille. Jos lapsen äiti ei ole tajunnut, että lapsi on kovaääninen, niin ehkä pitäisi satsata siihen oman lapsen käytökseen ja vointiin, eikä soitella pitkin kyliä ja valittaa toiselle äidille? Ja loppujen lopuksi jokainen äiti tekee niin mikä tuntuu parhaimmalta juuri ajatellen omia lapsiaan. Joten eipä nyt haukuta ap:ta tai ketään muutakaan kiusaajaksi tai empatiakyvyttömäksi. Enemmänkin surettaa että tämän kovaäänisen lapsen äiti ei huomaa/tajua että lapsella ehkä jotain vikaa. Saattaa esim olla erikoislapsi, joka ei osaa hiljentää ääntään.. Ei silti toisten perheiden elämää tarvitse mennä sekoittamaan,vaikka olisikin erityislapsi tai astmaa sairastava tms.
Voi pyhä yksinkertaisuus, ei kyse ole siitä, että ap:n tarvitsee ottaa ketään kotiinsa sotkemaan päiväunia, vaan siitä, ettei tule tilanteita, joissa yksi eristetään. Aikuinen ihminen pystyy esittämään lapsille vaihtoehdon, joita tässäkin ketjussa on ollut kymmenittäin (esim. menkää tunniksi ulos, menkää toiselle kaverille, menkää puistoon, oma lapsi tulee nyt syömään ja tekemään läksyt ja tavataan sitten...)
Niin, tai sitten vielä yksinkertaisemmin: tämän kovaäänisen lapsen ÄITI VOISI ehdottaa että kaikki menevät heille näinä tiettyinä päivinä!!!! Miksi juuri ap on velvollinen keksimään ratkaisuja ja viihdyttää koko kaveriporukkaa, ehdottamalla kaikille että menevät puistoo tai ulos tms. Selitä se! En ymmärrä miksi ap on syyllinen, vaikka oikeasti syyllinen on niiden kaikkien muiden lasten äidit, kun pitävät itsestäänselvyytenä että ap:n kotiin voi aina mennä. Vuoroin vieraissa, tiedätkö?
Hirveän rankkaa "viihdyttämistä" sanoa, että nyt tänne tulee vain oma lapsi tai jos haluatte olla yhdessä, menkää puistoon. Oikeasti, kyllä on hankala elämä, jos tuon sanomisesta ihan pitäisi kunniakirja ja mitali saada. Todellista "viihdyttämistä".
Mietin ihan samaa tuota lukiessa. Mutta niinhän se on, että kun kotona vaan pyörii, kovin pienet asiat alkavat tuntea suurilta saavutuksilta. Muistan itsekin kotonaollessa, kuinka eilisen ruuan lämmittäminenkin tuntui isolta jutulta väsyneenä hormonipöllyssä.
"Kun kotona vaan pyörii". Siinähän se asenne tuli esille. Aika törkeä kommentti. Sinun mielestäsi joku vaan pyörii kotona, joka tosiasiassa hoitaa omat kaksoset eikä laita niitä hoitoon, ja hoitaa siinä samassa koululaisten kaverit ja välipalat. Oletpas törkeä! Kuinkas kauan jaksoit itse "kotona pyöriä"? Annas kun veikkaan. 9kk ja risat? Tai vuoden? Ja sitten lapsi puoli-ilmaiseen hoitoon, eikö niin?
Jos joku haluaa hoitaa kotona omia lapsiaan, se ei tarkoita että haluaisi hoitaa koko kylää!! Törkeän itsekkäitä mammoja täällä.
APko se siellä riehuu? Ei oikeasti ole maailman suurin saavutus hoitaa paria yksivuotiasta.
Ehkä sinulle ei, mutta jollekin toiselle voi olla. Olipa taas yksi epäempaattisimmista vastauksista. Sinäkö täällä puhut empaattisuudesta?
Ei, minä en puhu empaattisuudesta, vaan siitä, että kotona suhteellisuudentaju ja ymmärrys muita kohtaan tuntuvat katoavan, kun on vain se oma vauva/lapsi ja luullaan olevan maailman suurimpia sankareita, kun omaansa hoitaa. Alkaa nimittely, arvostelu, muiden perheiden kyttääminen, kun elämällä ei ole muuta sisältöä. Ja jopa toisten lapsille puhuminen on jo rankkaa. Saati oman isomman kasvattaminen.
No jaa, taidamme puhua eri asioista..Minä en ole nähnyt tuollaisia äitejä. Surullista jos sinun kuvasi kotiäideistä on tuollainen. Aika negatiivinen asenne kotiäitejä kohtaan, jotka kuitenkin hoitavat jakasvattavat itse omat lapsensa, kun suurin osa laittaa lapsensa päiväkotiin kasvamaan.
Suurin osa 1-vuotiaista ei ole vielä päiväkodissa. Suurin osa 3-vuotiaista alkaa jo olla.
Tuleeko teille aina isompi muksulössi kerralla, ja sitten tämä yksi ei pääsekään. Vai käykö kavereita muutenkin vain yksi tai pari päivässä?
En kehtaisi kyllä soitella perään miksei lapseni pääse joka päivä kylään, enkä edes päästäisi joka päivä kun ajattelisin että perhe haluaa olla rauhassakin välillä.
Toki silloin jos yhtäkkiä ei pääse enää ollenkaan, voisin soittaa ja kysyä onko tapahtunut jotain ikävää tms. Mutta en oleta että lapsellani olisi automaattisesti avoimet ovet kenenkään luokse. Enkä koe että kukaan on selvitysvelvollinen siitä miksei joku päivä käy kyläily, riittää kun sanotaan että ei tänään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mieti vähän. Tuo lapsi saattaa poikkeavuuksiensa takia olla muutenkin syrjitty, itsetunto nollissa jo noin pienenä. Sä aikuisena viestit pienelle, että hän ei kelpaa, muut kelpaavat. Uskomatonta. Eikö lapsia voi ohjata ulkoleikkeihin tai puuhaamaan jotakin hiljaista päiväunien vielä kestäessä? Törkeää toimintaa sulta. Et olisi sitten päästänyt muitakaan lapsia. Että tollasta avointa "parhaat ja kelvottomat"-jaottelua lasten edessä?! Häpeä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapseni käy usein myös tällä röhisevällä lapsella kylässä, mutta useimmiten lapset haluavat tulla meille, koska meillä on aikuisia kotona (minä). Kyllä meille saa tulla ja annan välipalaa, mutta kaksosten päiväunien takia meillä pitää olla kahteen asti metelöimättä. Muut lapset tietävät tämän ja osaavat olla kiljumatta ja kolistelematta turhaan, mutta tämä yksi ei siis osaa edes kuiskata. Yritin joskus opettaa ja kysellä, mutta se vaan ei osaa kuiskata millään. Ääntä tulee siis vain täysillä tai ei ollenkaan.
ap
Niin eli kyseessä selkeästi joku rakenteellinen tms. ongelma, jolle lapsi ei itse voi mitään. Todella lapsellinen ratkaisu sulkea vain tämä yksi ulos. Selkeää kiusaamista ja syrjintäähän tuo on, kun jonkun vamman takia laitetaan eriarvoiseen asemaan kuin muut. Kaikille lapsille kielto päiväuniaikaan, ei ne kuole jos tunnin verran joutuvat olemaan ulkona tai klo 13 loppuvina päivinä menemään jonkun toisen kaverin luokse.
Höpö höpö, ei ole mitään syrjintää. Talossa talon tavalla, niinkuin jo joku sanoikin! Jos lapsi ei syystä tai toisesta osaa olla hiljaa,ja talon pikkulapset heräävät tähän, niin tottakai äidillä on oikeus päättää mitä haluaa. Ja miksi muut kaverit joutuisivat "kärsimään" tämän yhden äänekkään takia ja olemaan ulkona? Ei kuitenkaan nyt olla missään päiväkodissa, jossa kaikkia kohdellaan tasavertaisesti, vaan jonkun kotona! Mitä te äidit nykyään oikein ajattelette, että joku toinen äiti (siis kotiäiti) toimii teidän lasten ilmaisena hoitajana vai, ja että hänelle voi soittaa ja valittaa että lasta syrjitään. Urpot!
Miksi jos kaveriporukassa yksi liikkuu pyörätuolilla, mennään siihen ravintolaan, jonne hänkin pääsee? Vaikka joku muu olisikin parempi.
Miksi jos näkee kaupassa ihmisen kainalosauvoilla, avataan ovi?
...
Miksi yleensä ollaan empaattisia, jos jollakulla on joku haitta? Tai sanotaan näin, miksi kohtelias ja ystävällinen ihminen huomioi niitäkin, joilla on jokin haitta?
Lueppa nyt koko tarina uudestaan, ja mieti. Onko se empaattista, että empatiasta toista lasta kohtaan, jolla on joku vamma, niin antaa omien lapsien kärsiä (vähäisestä unesta). Yksivuotiaan unentarve on tärkeä, aivot kehittyvät nukkuessa, tiesitkö? Ja herkällä lapsella voi mennä pasmat loppupäiväksi sekaisin, jos aina joutuu heräämään kesken unien. Antaisitko itse omien vauvojen herätä joka päivä vain sen takia, että isomman lapsen kaverilla on joku vika tai vamma? Mietippä nyt mistä puhut. Kyllä hyvä äiti osaa ja saa vetää rajat, myös niille lasten kavereille. Jos lapsen äiti ei ole tajunnut, että lapsi on kovaääninen, niin ehkä pitäisi satsata siihen oman lapsen käytökseen ja vointiin, eikä soitella pitkin kyliä ja valittaa toiselle äidille? Ja loppujen lopuksi jokainen äiti tekee niin mikä tuntuu parhaimmalta juuri ajatellen omia lapsiaan. Joten eipä nyt haukuta ap:ta tai ketään muutakaan kiusaajaksi tai empatiakyvyttömäksi. Enemmänkin surettaa että tämän kovaäänisen lapsen äiti ei huomaa/tajua että lapsella ehkä jotain vikaa. Saattaa esim olla erikoislapsi, joka ei osaa hiljentää ääntään.. Ei silti toisten perheiden elämää tarvitse mennä sekoittamaan,vaikka olisikin erityislapsi tai astmaa sairastava tms.
Voi pyhä yksinkertaisuus, ei kyse ole siitä, että ap:n tarvitsee ottaa ketään kotiinsa sotkemaan päiväunia, vaan siitä, ettei tule tilanteita, joissa yksi eristetään. Aikuinen ihminen pystyy esittämään lapsille vaihtoehdon, joita tässäkin ketjussa on ollut kymmenittäin (esim. menkää tunniksi ulos, menkää toiselle kaverille, menkää puistoon, oma lapsi tulee nyt syömään ja tekemään läksyt ja tavataan sitten...)
Niin, tai sitten vielä yksinkertaisemmin: tämän kovaäänisen lapsen ÄITI VOISI ehdottaa että kaikki menevät heille näinä tiettyinä päivinä!!!! Miksi juuri ap on velvollinen keksimään ratkaisuja ja viihdyttää koko kaveriporukkaa, ehdottamalla kaikille että menevät puistoo tai ulos tms. Selitä se! En ymmärrä miksi ap on syyllinen, vaikka oikeasti syyllinen on niiden kaikkien muiden lasten äidit, kun pitävät itsestäänselvyytenä että ap:n kotiin voi aina mennä. Vuoroin vieraissa, tiedätkö?
Hirveän rankkaa "viihdyttämistä" sanoa, että nyt tänne tulee vain oma lapsi tai jos haluatte olla yhdessä, menkää puistoon. Oikeasti, kyllä on hankala elämä, jos tuon sanomisesta ihan pitäisi kunniakirja ja mitali saada. Todellista "viihdyttämistä".
Mietin ihan samaa tuota lukiessa. Mutta niinhän se on, että kun kotona vaan pyörii, kovin pienet asiat alkavat tuntea suurilta saavutuksilta. Muistan itsekin kotonaollessa, kuinka eilisen ruuan lämmittäminenkin tuntui isolta jutulta väsyneenä hormonipöllyssä.
"Kun kotona vaan pyörii". Siinähän se asenne tuli esille. Aika törkeä kommentti. Sinun mielestäsi joku vaan pyörii kotona, joka tosiasiassa hoitaa omat kaksoset eikä laita niitä hoitoon, ja hoitaa siinä samassa koululaisten kaverit ja välipalat. Oletpas törkeä! Kuinkas kauan jaksoit itse "kotona pyöriä"? Annas kun veikkaan. 9kk ja risat? Tai vuoden? Ja sitten lapsi puoli-ilmaiseen hoitoon, eikö niin?
Jos joku haluaa hoitaa kotona omia lapsiaan, se ei tarkoita että haluaisi hoitaa koko kylää!! Törkeän itsekkäitä mammoja täällä.
APko se siellä riehuu? Ei oikeasti ole maailman suurin saavutus hoitaa paria yksivuotiasta.
Ehkä sinulle ei, mutta jollekin toiselle voi olla. Olipa taas yksi epäempaattisimmista vastauksista. Sinäkö täällä puhut empaattisuudesta?
Ei, minä en puhu empaattisuudesta, vaan siitä, että kotona suhteellisuudentaju ja ymmärrys muita kohtaan tuntuvat katoavan, kun on vain se oma vauva/lapsi ja luullaan olevan maailman suurimpia sankareita, kun omaansa hoitaa. Alkaa nimittely, arvostelu, muiden perheiden kyttääminen, kun elämällä ei ole muuta sisältöä. Ja jopa toisten lapsille puhuminen on jo rankkaa. Saati oman isomman kasvattaminen.
Korjaan, joillakin katoavan. Eivät kaikki sentään yhtä sekopäisiksi tule kuin tämä kirjoittaja jolle kommentoin.
Mukavasti sanottu, oletko nyt ylpeä itsestäsi?
Voih, pahoittiko kotimamma mielensä? Buhuu.
Niin, sen siitä saa, kun väittää että yhden syrjiminen on ok, tai että työssäkäyvät hoidattavat lapsensa kotonaolevilla. Karma, katsos.
Osuiko arkaan kohtaan, kun joku sanoo ääneen että työssäkäyvät hoidattavat lapsensa kotonaolevilla?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap, mitäpä jos koittaisit itse selittää tuolle lapselle, miksi juuri JA ainoastaan hän ei pääse teille tiettyyn aikaan leikkimään? Itselläni jäisi kyllä varmaan sanat kurkkuun kiinni, mutta reiluahan se olisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapseni käy usein myös tällä röhisevällä lapsella kylässä, mutta useimmiten lapset haluavat tulla meille, koska meillä on aikuisia kotona (minä). Kyllä meille saa tulla ja annan välipalaa, mutta kaksosten päiväunien takia meillä pitää olla kahteen asti metelöimättä. Muut lapset tietävät tämän ja osaavat olla kiljumatta ja kolistelematta turhaan, mutta tämä yksi ei siis osaa edes kuiskata. Yritin joskus opettaa ja kysellä, mutta se vaan ei osaa kuiskata millään. Ääntä tulee siis vain täysillä tai ei ollenkaan.
ap
Niin eli kyseessä selkeästi joku rakenteellinen tms. ongelma, jolle lapsi ei itse voi mitään. Todella lapsellinen ratkaisu sulkea vain tämä yksi ulos. Selkeää kiusaamista ja syrjintäähän tuo on, kun jonkun vamman takia laitetaan eriarvoiseen asemaan kuin muut. Kaikille lapsille kielto päiväuniaikaan, ei ne kuole jos tunnin verran joutuvat olemaan ulkona tai klo 13 loppuvina päivinä menemään jonkun toisen kaverin luokse.
Höpö höpö, ei ole mitään syrjintää. Talossa talon tavalla, niinkuin jo joku sanoikin! Jos lapsi ei syystä tai toisesta osaa olla hiljaa,ja talon pikkulapset heräävät tähän, niin tottakai äidillä on oikeus päättää mitä haluaa. Ja miksi muut kaverit joutuisivat "kärsimään" tämän yhden äänekkään takia ja olemaan ulkona? Ei kuitenkaan nyt olla missään päiväkodissa, jossa kaikkia kohdellaan tasavertaisesti, vaan jonkun kotona! Mitä te äidit nykyään oikein ajattelette, että joku toinen äiti (siis kotiäiti) toimii teidän lasten ilmaisena hoitajana vai, ja että hänelle voi soittaa ja valittaa että lasta syrjitään. Urpot!
Miksi jos kaveriporukassa yksi liikkuu pyörätuolilla, mennään siihen ravintolaan, jonne hänkin pääsee? Vaikka joku muu olisikin parempi.
Miksi jos näkee kaupassa ihmisen kainalosauvoilla, avataan ovi?
...
Miksi yleensä ollaan empaattisia, jos jollakulla on joku haitta? Tai sanotaan näin, miksi kohtelias ja ystävällinen ihminen huomioi niitäkin, joilla on jokin haitta?
Lueppa nyt koko tarina uudestaan, ja mieti. Onko se empaattista, että empatiasta toista lasta kohtaan, jolla on joku vamma, niin antaa omien lapsien kärsiä (vähäisestä unesta). Yksivuotiaan unentarve on tärkeä, aivot kehittyvät nukkuessa, tiesitkö? Ja herkällä lapsella voi mennä pasmat loppupäiväksi sekaisin, jos aina joutuu heräämään kesken unien. Antaisitko itse omien vauvojen herätä joka päivä vain sen takia, että isomman lapsen kaverilla on joku vika tai vamma? Mietippä nyt mistä puhut. Kyllä hyvä äiti osaa ja saa vetää rajat, myös niille lasten kavereille. Jos lapsen äiti ei ole tajunnut, että lapsi on kovaääninen, niin ehkä pitäisi satsata siihen oman lapsen käytökseen ja vointiin, eikä soitella pitkin kyliä ja valittaa toiselle äidille? Ja loppujen lopuksi jokainen äiti tekee niin mikä tuntuu parhaimmalta juuri ajatellen omia lapsiaan. Joten eipä nyt haukuta ap:ta tai ketään muutakaan kiusaajaksi tai empatiakyvyttömäksi. Enemmänkin surettaa että tämän kovaäänisen lapsen äiti ei huomaa/tajua että lapsella ehkä jotain vikaa. Saattaa esim olla erikoislapsi, joka ei osaa hiljentää ääntään.. Ei silti toisten perheiden elämää tarvitse mennä sekoittamaan,vaikka olisikin erityislapsi tai astmaa sairastava tms.
Voi pyhä yksinkertaisuus, ei kyse ole siitä, että ap:n tarvitsee ottaa ketään kotiinsa sotkemaan päiväunia, vaan siitä, ettei tule tilanteita, joissa yksi eristetään. Aikuinen ihminen pystyy esittämään lapsille vaihtoehdon, joita tässäkin ketjussa on ollut kymmenittäin (esim. menkää tunniksi ulos, menkää toiselle kaverille, menkää puistoon, oma lapsi tulee nyt syömään ja tekemään läksyt ja tavataan sitten...)
Niin, tai sitten vielä yksinkertaisemmin: tämän kovaäänisen lapsen ÄITI VOISI ehdottaa että kaikki menevät heille näinä tiettyinä päivinä!!!! Miksi juuri ap on velvollinen keksimään ratkaisuja ja viihdyttää koko kaveriporukkaa, ehdottamalla kaikille että menevät puistoo tai ulos tms. Selitä se! En ymmärrä miksi ap on syyllinen, vaikka oikeasti syyllinen on niiden kaikkien muiden lasten äidit, kun pitävät itsestäänselvyytenä että ap:n kotiin voi aina mennä. Vuoroin vieraissa, tiedätkö?
Hirveän rankkaa "viihdyttämistä" sanoa, että nyt tänne tulee vain oma lapsi tai jos haluatte olla yhdessä, menkää puistoon. Oikeasti, kyllä on hankala elämä, jos tuon sanomisesta ihan pitäisi kunniakirja ja mitali saada. Todellista "viihdyttämistä".
Mietin ihan samaa tuota lukiessa. Mutta niinhän se on, että kun kotona vaan pyörii, kovin pienet asiat alkavat tuntea suurilta saavutuksilta. Muistan itsekin kotonaollessa, kuinka eilisen ruuan lämmittäminenkin tuntui isolta jutulta väsyneenä hormonipöllyssä.
"Kun kotona vaan pyörii". Siinähän se asenne tuli esille. Aika törkeä kommentti. Sinun mielestäsi joku vaan pyörii kotona, joka tosiasiassa hoitaa omat kaksoset eikä laita niitä hoitoon, ja hoitaa siinä samassa koululaisten kaverit ja välipalat. Oletpas törkeä! Kuinkas kauan jaksoit itse "kotona pyöriä"? Annas kun veikkaan. 9kk ja risat? Tai vuoden? Ja sitten lapsi puoli-ilmaiseen hoitoon, eikö niin?
Jos joku haluaa hoitaa kotona omia lapsiaan, se ei tarkoita että haluaisi hoitaa koko kylää!! Törkeän itsekkäitä mammoja täällä.
APko se siellä riehuu? Ei oikeasti ole maailman suurin saavutus hoitaa paria yksivuotiasta.
Ehkä sinulle ei, mutta jollekin toiselle voi olla. Olipa taas yksi epäempaattisimmista vastauksista. Sinäkö täällä puhut empaattisuudesta?
Ei, minä en puhu empaattisuudesta, vaan siitä, että kotona suhteellisuudentaju ja ymmärrys muita kohtaan tuntuvat katoavan, kun on vain se oma vauva/lapsi ja luullaan olevan maailman suurimpia sankareita, kun omaansa hoitaa. Alkaa nimittely, arvostelu, muiden perheiden kyttääminen, kun elämällä ei ole muuta sisältöä. Ja jopa toisten lapsille puhuminen on jo rankkaa. Saati oman isomman kasvattaminen.
Korjaan, joillakin katoavan. Eivät kaikki sentään yhtä sekopäisiksi tule kuin tämä kirjoittaja jolle kommentoin.
Mukavasti sanottu, oletko nyt ylpeä itsestäsi?
Voih, pahoittiko kotimamma mielensä? Buhuu.
Niin, sen siitä saa, kun väittää että yhden syrjiminen on ok, tai että työssäkäyvät hoidattavat lapsensa kotonaolevilla. Karma, katsos.
Osuiko arkaan kohtaan, kun joku sanoo ääneen että työssäkäyvät hoidattavat lapsensa kotonaolevilla?
Ei osunut, vaan osoitti kuinka harhaisia tuollaiset ihmiset ovat, jotka noin väittävät/kuvittelevat. Luulevat itsestään ja erinomaisuudestaan aivan liikoja. Meilläpäin lapset tuppaavat menemään sinne, missä aikuisia ei ole kotona.
fyuujghukilj kirjoitti:
Mieti vähän. Tuo lapsi saattaa poikkeavuuksiensa takia olla muutenkin syrjitty, itsetunto nollissa jo noin pienenä. Sä aikuisena viestit pienelle, että hän ei kelpaa, muut kelpaavat. Uskomatonta. Eikö lapsia voi ohjata ulkoleikkeihin tai puuhaamaan jotakin hiljaista päiväunien vielä kestäessä? Törkeää toimintaa sulta. Et olisi sitten päästänyt muitakaan lapsia. Että tollasta avointa "parhaat ja kelvottomat"-jaottelua lasten edessä?! Häpeä.
Totta. Minut on joskus lapsena jätetty kavereideni vanhempien toimesta ulkopuolelle, vain sen takia, että äitini oli köyhä vuorotyötä tekevä yh. Ei tuntunut hyvältä silloin, eikä tunnu kyllä nytkään. Vähän voisi miettiä asiaa pienen lapsen näkökulmasta.
Vierailija kirjoitti:
Olet kyllä tehnyt elämäsi vaikeaksi kun lapset heräävät noin pienestä. Vauvat pitäisi heti opettaa imurin ym.muihin ääniin kun nukkuvat.
Pah. Meillä esikoinen nukkui, vaikka koira haukkui vieressä, ja ajattelin, että kuopuskin on varmasti samanlainen. No, ei ollut. Vuoden iässä, kun lapsi nukkui enää vain yhdet päiväunet, piti lopettaa pihalla nukkuminenkin, kun lapsi heräsi aina ohi ajavien autojen ja etenkin traktorien ääniin. Joten lasta ei todellakaan voi totuttaa "kodin ääniin", jos lapsi lähtökohtaisesti on herkkäuninen. Herkkäunisten lasten vanhemmat kyllä tietävät! Onneksi nyt, kun lapsi on jo vähän isompi (1,5-vuotias), hän ei herää enää helposti unien alkupäästä, ainoastaan loppupää on se herkempi.
Voi hyvä luoja, se että kouluikäiset lapset leikkivät (jonkun kotona) tarkoittaa nyt yhtäkkiä, että lapset hoidatetaan muilla? Tulkaas takaisin tälle planeetalle sieltä jookos? Tajuatteko edes miten typerä tuo väite on?
Eihän tässä enää uskalla lapsiaan kellekään päästää, ettei luulla, että heistä ei kotona huolehdita.
Vierailija kirjoitti:
Voi hyvä luoja, se että kouluikäiset lapset leikkivät (jonkun kotona) tarkoittaa nyt yhtäkkiä, että lapset hoidatetaan muilla? Tulkaas takaisin tälle planeetalle sieltä jookos? Tajuatteko edes miten typerä tuo väite on?
Eihän tässä enää uskalla lapsiaan kellekään päästää, ettei luulla, että heistä ei kotona huolehdita.
No hei, tämä on av, mitä odotit? Olihan tuolla aiemmin joku valopää, jonka mielestä puistoilun ehdottaminen lapsille on viihdyttämistä. Liian pitkään kotona olleiden räyhäämistä. Kun seinät alkaa kaatua päälle, keksitään rähisemistä vaikka tikusta, ja yritään jotain väitettä edes keksiä oman marttyyrikruunun kiillottamiseksi.
Alue: Aihe vapaa
"Kun kotona vaan pyörii". Siinähän se asenne tuli esille. Aika törkeä kommentti. Sinun mielestäsi joku vaan pyörii kotona, joka tosiasiassa hoitaa omat kaksoset eikä laita niitä hoitoon, ja hoitaa siinä samassa koululaisten kaverit ja välipalat. Oletpas törkeä! Kuinkas kauan jaksoit itse "kotona pyöriä"? Annas kun veikkaan. 9kk ja risat? Tai vuoden? Ja sitten lapsi puoli-ilmaiseen hoitoon, eikö niin?
Jos joku haluaa hoitaa kotona omia lapsiaan, se ei tarkoita että haluaisi hoitaa koko kylää!! Törkeän itsekkäitä mammoja täällä.