Lue keskustelun säännöt.
Vaimoni petti koska ei saanut riittävästi huomiota
28.01.2016 |
Kolme lasta: 2, 4 ja 5-vuotiaat. Vaimoni on kotiäitinä, minä olen yrittäjä. Liittomme on kriisiytynyt ja olemme käyneet selvittelemässä kriisiä pariterapiassa. Eilen sitten selvisi, että vaimoni on pettänyt ja pyörittänyt sivusuhdetta muutaman kuukauden ajan. Syyksi hän ilmoitti, että saa minulta niin vähän huomiota. Sillä aikaa kun vaimoni on pyörinyt vieraissa lakanoissa, lapsia on hoitanut mm. hänen siskonsa ja äitinsä.
On ihan totta, että huomioin vaimoani varsin vähän, koska minulla ei ole yksinkertaisesti aikaa. Sen ylimääräisen, joka minulla on, yritän suoda lapsilleni. Vaimoni ei näytä ymmärtävän, että yrittäminen on yrittämistä. Jos rupean yrittämään kuin palkkatyöläinen, kohta ei ole koko yritystä. En voi yrittää vain vähän, koska se tarkoittaa totaalista romahdusta. Yritykseni taloudellinen tilanne ei ole sellainen.
Yritykseni ansiosta olemme pystyneet pitämään yllä keskiluokkaista elintasoa, vaikka vaimoni ei käy töissä. Olemme säästäneet hänelle myös yksityistä eläkettä, koska minusta lastenhoito on arvokasta työtä.
Seuraavalla kerralla keskustelemme vaihtoehdoista. Ehdottakaahan te arvon naiset, mitä tässä tilanteessa voisi tai kannattaisi tehdä. Minä lopetan yritykseni, lapset laitetaan hoitoon ja menemme kumpikin palkkatyöhön, jonka saaminen voi olla haasteellista?
Kommentit (103)
Vierailija kirjoitti:
Toisen huomioiminen ei tosin vie edes oikeastaan aikaa
Olen minä vaimoani huomioinut, mutta hän tahtoisi enemmän yhteistä aikaa. Lauantaisin teen lyhyen päivän, olen kotona kahdelta. Sunnuntaisin olen vapaa. Viikolla aloitan seitsemältä tai kahdeksalta ja palaan kotiin kahdeksan ja kymmenen välillä. Poikkeuksia on joukossa, joskus paljonkin.
Vaimoni kaipaa aikaa etenkin arkeen, iltoihin. En vain mitenkään keksi, kuinka pystyisin sitä järjestämään. Hän kokee olevansa aina jumissa lasten kanssa illat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toisen huomioiminen ei tosin vie edes oikeastaan aikaa
Olen minä vaimoani huomioinut, mutta hän tahtoisi enemmän yhteistä aikaa. Lauantaisin teen lyhyen päivän, olen kotona kahdelta. Sunnuntaisin olen vapaa. Viikolla aloitan seitsemältä tai kahdeksalta ja palaan kotiin kahdeksan ja kymmenen välillä. Poikkeuksia on joukossa, joskus paljonkin.
Vaimoni kaipaa aikaa etenkin arkeen, iltoihin. En vain mitenkään keksi, kuinka pystyisin sitä järjestämään. Hän kokee olevansa aina jumissa lasten kanssa illat.
Tuossa tilanteessa pettäminen syynä kuulostaa kyllä selittelyltä. Epäilen että sillä saisi enemmän yhteistä aikaa. Syy eroon se toki voi olla että näkemykset yhteisenajan määrästä on kovin erilaiset.
Pettäminen tietty väärin, mutta yhteisne ajan puuttuminen on takuuvarma kuolisku parisuhteelle.
Tekstin perusteella huomion annat vain lapsille, mutta olisitko voinut esim. edes kerran viikossa antaa ajan parisuhteellenne?
Vierailija kirjoitti:
Olen minä vaimoani huomioinut, mutta hän tahtoisi enemmän yhteistä aikaa. Lauantaisin teen lyhyen päivän, olen kotona kahdelta. Sunnuntaisin olen vapaa. Viikolla aloitan seitsemältä tai kahdeksalta ja palaan kotiin kahdeksan ja kymmenen välillä. Poikkeuksia on joukossa, joskus paljonkin.
Vaimoni kaipaa aikaa etenkin arkeen, iltoihin. En vain mitenkään keksi, kuinka pystyisin sitä järjestämään. Hän kokee olevansa aina jumissa lasten kanssa illat.
Kaipaako vaimo siis enemmän seuraasi vai ns. omaa-aikaa? Voisiko lastenhoitajan palkkaaminen silloin tällöin olla vaihtoehto?
Ainoa realistinen skenaario on, että jätät säännölliset lauantain työt väliin. Tai sitten viikolle muutama ilta että kotiin 18. Jos tuo ei riitä, niin lusikat jakoon. Jos ja kun olet yrittäjä, niin turha haihatella, että onni tulisi jos työ olisi 8-16.
Omaa lapsivapaata aikaahan vaimo oli jo ottanut. Kun koko vaimon suku ollut pettämistä auttamassa, niin olisi sen sijaan voinut harrastaa tai liikkua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voi olla, että vaimosi on vaan luopunut toivosta sinun suhteesi. Minulle kävi samalla tavalla työnarkomaanimiehen kanssa. Aikansa sitä jaksoi kärsiä lasten kanssa aina yksin. Kun mies oli kotona, hänestä oli melkeinpä enemmän haittaa kuin hyötyä, minua ei auttanut mitenkään eikä ollut minusta kiinnostunut tipan vertaa. Kerroin kyllä hänelle, että tunteeni ovat kuolemaisillaan ja sanoin myös silloin kun koin, etten enää häntä rakastanut. Jatkoimme kuitenkin yhdessä asumista vielä muutaman vuoden ennen kuin tapahtui väistämätön, eli ihastuin toiseen. Se helpotti sitten tuon kuolleen avioliiton hylkäämiseen. Eli minä uskon kyllä, että vaimosi olisi ottanut huomion mieluummin sinulta, mutta haki sen sitten lopulta muualta kun kotoa ei saanut. Sellaista on elämä.
Et tunnu vieläkään välittävän vaimostasi yhtään, joten et menetä erossa mitään. Vaikutat itsekkäältä ääliöltä, ja vaimosi ansaitsee parempaa.
Kun vaimo kerran on pettänyt, hän kaipaa takuulla mieheltään muutakin kuin olemista kotona lasten seurassa, siis olisivat koko perhe yhdessä. Eihän hänellä käytännössä ole aviomiestä paitsi sunnuntaisin. Vähemmästäkin tympääntyy. Ja onko mies sitten tyytyväinen, aina duunissa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitäs jos tässä keississä olisikin kyseessä koti-isä ja uranainen...
Vierailija kirjoitti:
Väärin tehneellä ihmisellä on aina selitys teolleen. Ei se sitä oikeuta. Tunnut kuitenkin suhtautuvan täysin välinpitämättömästi vaimosi pettämiseen, sinulle on selvästi tärkeämpää puolustaa yritystäsi. Neuvon siis pitämään siitä kiinni, koska se selvästi on vaimoa tärkeämpi.
Eiköhän tuo yritys ollut sen takia tärkeä, että mies voisi kustantaa perheelle joskus hyvän elintason. Ainakin minulla on naisettomana miehenä hyvin vähän motivaatiota tehdä ihan vaan itselleni rahaa ja naisettomuuteni takia myös työttömyyteni pitkittyy, kun ei vaan kiinnosta työt oman itsen takia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mitäs jos tässä keississä olisikin kyseessä koti-isä ja uranainen...
Miksi ihmeessä tilanne olisi toinen? Tällä palstalla syytetään miehenkin tekemästä pettämisestä aina naista, vaikka ei olisi syytä mitenkään.
Jotenkin minulla ei ole ymmärrystä pettäjiä kohtaan ollenkaan. Olen itse ollut sinkkuna 8 vuotta, enkä ole harrastanut seksiä tai edes suudellut yhdenkään ihmisen kanssa sinä aikana. Jotkut vaan eivät ilmeisesti osaa hillitä itseään. Vaikka pelkästään yksi vuosi suhteessa niin, että menee vähän huonommin on sopiva peruste pettämiseen. Hohhoi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jotenkin minulla ei ole ymmärrystä pettäjiä kohtaan ollenkaan. Olen itse ollut sinkkuna 8 vuotta, enkä ole harrastanut seksiä tai edes suudellut yhdenkään ihmisen kanssa sinä aikana. Jotkut vaan eivät ilmeisesti osaa hillitä itseään. Vaikka pelkästään yksi vuosi suhteessa niin, että menee vähän huonommin on sopiva peruste pettämiseen. Hohhoi.
8 vuotta? Ilmeisesti sun kohdalla kannattaisi siirtyä itsensä hillinnästä vaikka itsensä vapauttamiseen. Seksi, haliminen ja pussailu on kivaa!
Samat työajat ap:lla ja minun miehellä sillä poikkeuksella, että lauantaisin mieheni tulee kotiin kello 18 töistä ja lisäksi toisinaan koittaa järjestää itselleen töitä myös sunnuntaiksi. Kotona ollessaan sama kuin tuossa ylempänä kirjoittaneella, en kiinnosta miestäni edes silloin kun on kotona.
Olen ns. unelmavaimo, hyvä kokki, koti on siisti, lapsesta pidän huolen, käyn töissä ja järkkäilen miehelle yllätyksiä menemällä viereen keskellä yötä suihkunraikkaana (nukumme eri huoneissa hänen kuorsaamisen takia) ja silloinkin toisinaan mies vain jatkaa kuorsaamista...
Mies on sellaista ei puhu eikä pussaa-tyyppiä, ihan sama kenen kanssa hän olisi niin aina sama meininki.
Itsellä on alkanut käydä mielessä pettäminen. Perheen hajottaminen olisi kamalaa lapsen takia, mutta olen niin kyllästynyt tähän elämään. Haluan tuntea itseni halutuksi ja kaipaan läheisyyttä.
Minulla ei ole ketään joka voisi edes hetken olla lapsen kanssa, todellakin olen sidottu häneen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jotenkin minulla ei ole ymmärrystä pettäjiä kohtaan ollenkaan. Olen itse ollut sinkkuna 8 vuotta, enkä ole harrastanut seksiä tai edes suudellut yhdenkään ihmisen kanssa sinä aikana. Jotkut vaan eivät ilmeisesti osaa hillitä itseään. Vaikka pelkästään yksi vuosi suhteessa niin, että menee vähän huonommin on sopiva peruste pettämiseen. Hohhoi.
8 vuotta? Ilmeisesti sun kohdalla kannattaisi siirtyä itsensä hillinnästä vaikka itsensä vapauttamiseen. Seksi, haliminen ja pussailu on kivaa!
"Se on kivaa, joten petin! :)" Lol. On minusta sipsienkin syönti kivaa, mutten siltikään ole läski.
Vierailija kirjoitti:
Mitäs jos tässä keississä olisikin kyseessä koti-isä ja uranainen...
Ihan samat ongelmat tässäkin tapauksessa. Turha lähteä sukupuolien vastakkainasetteluun.
Vierailija kirjoitti:
Voi olla, että vaimosi on vaan luopunut toivosta sinun suhteesi. Minulle kävi samalla tavalla työnarkomaanimiehen kanssa. Aikansa sitä jaksoi kärsiä lasten kanssa aina yksin. Kun mies oli kotona, hänestä oli melkeinpä enemmän haittaa kuin hyötyä, minua ei auttanut mitenkään eikä ollut minusta kiinnostunut tipan vertaa. Kerroin kyllä hänelle, että tunteeni ovat kuolemaisillaan ja sanoin myös silloin kun koin, etten enää häntä rakastanut. Jatkoimme kuitenkin yhdessä asumista vielä muutaman vuoden ennen kuin tapahtui väistämätön, eli ihastuin toiseen. Se helpotti sitten tuon kuolleen avioliiton hylkäämiseen. Eli minä uskon kyllä, että vaimosi olisi ottanut huomion mieluummin sinulta, mutta haki sen sitten lopulta muualta kun kotoa ei saanut. Sellaista on elämä.
Et tunnu vieläkään välittävän vaimostasi yhtään, joten et menetä erossa mitään. Vaikutat itsekkäältä ääliöltä, ja vaimosi ansaitsee parempaa.
Olisin voinut kirjoittaa tämän. Täysin sama asetelma ja samoin kävi minullekin. Samaa mieltä että tuo mies vaikuttaa itsekkäältä ääliöltä. Minä ja minun yritys. Olisi pysynyt sinkkuna.
Vierailija kirjoitti:
Samaa mieltä että tuo mies vaikuttaa itsekkäältä ääliöltä.
Tietenkin aloittaja kääntyy tässä ääliöksi, koska on mies. Mutta mitenköhän se sitten menee, jos nainen ei saakaan olla kotiäiti, ei saa mukavaa elintasoa ja joutuu menemään töihin?
Onko tilanne taas se, että miehen pitäisi hankkia naiselleen rahaa työtä tekemättä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jotenkin minulla ei ole ymmärrystä pettäjiä kohtaan ollenkaan. Olen itse ollut sinkkuna 8 vuotta, enkä ole harrastanut seksiä tai edes suudellut yhdenkään ihmisen kanssa sinä aikana. Jotkut vaan eivät ilmeisesti osaa hillitä itseään. Vaikka pelkästään yksi vuosi suhteessa niin, että menee vähän huonommin on sopiva peruste pettämiseen. Hohhoi.
8 vuotta? Ilmeisesti sun kohdalla kannattaisi siirtyä itsensä hillinnästä vaikka itsensä vapauttamiseen. Seksi, haliminen ja pussailu on kivaa!
"Se on kivaa, joten petin! :)" Lol. On minusta sipsienkin syönti kivaa, mutten siltikään ole läski.
Kyllä se valitettavasti on niin, että aikuinen seksiin ja läheisyyteen tottunut ihminen kaipaa niitä jos niitä ei ole saatavilla. Yksi avioliiton tarkoituksista on nimenomaan tarjota puitteet noiden tarpeiden tyydyttymiselle. Jos toista osapuolta ei kiinnosta, tilanne voi johtaa pettämiseen. Ei tämä varmasti tule yllätyksenä kenellekään. Ja mitä itsestä tiedän tapauksia, fyysisten tarpeiden lisäksi aika usein on jäänyt henkiset tarpeet tyydyttymättä jo pitkään ennen kuin nainen pettää. Mies taas saattaa olla munansa vietävissä helpomminkin.
Provo!!!!! Pakkohan sen naisen on sun kanssa olla kun sulla on rahaa, ainahan naiset on vain ja ainoastaan rahan perässä, VALEHTELIJA!!!!
Vai voisko sittenkin olla toisin.
Jos puoliso ei huomio eikä millään tavalla ota huomioon samassa yrityksessä työskentely ei ole vaihtoehto. nim. kokemusta löytyy siitäkin