Lue keskustelun säännöt.
Avoin työpaikka-haku-vaikka jo valmiiksi sovittu uusi työntekijä?
17.01.2016 |
Onko kovinkin yleistä, miten yhdenvertaisuus laki toimii tällöin. hain erästä paikkaa, ja jo haastattelussa sanottiin että ulkopuolelta tulevan täytyy olla jotain erikoista jos palkkaavat. En saanut paikkaa.
Kommentit (65)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi piti kuitenkin tuhlata kaikkien paikkaa turhaan hakeneiden aikaa? Itsekin olin ottanut lomapäivän silloiselta työpaikaltani, jotta pääsin paikalle haastatteluun. Ja näin oli voinut moni muukin tehdä.
Jos meno julkisella puolella on edelleenkin tuota samaa, niin jo rekrytointikäytäntöjä tarkastamalla julkinen sektori saisi tehostettua toimintaansa. Jos paikka ei ole oikeasti auki, voisi hakuilmoituksen laittaa vaikka vain viraston ilmoitustaululle näkyviin.
Se johtuu ihan lainsäädännöstä, että julkisen puolen paikka on pakko laittaa julkiseen hakuun työkkärin sivulle eikä vain oman viraston ilmoitustaululle. Ei se hauskaa ole rekrytoivallekaan, joka tietää että 99,9 % hakuprosessi on ajantuhlausta, kun tehtävää on jo hoitamassa pätevä henkilö määräaikaisena. Oikeastaan vain silloin, kun tämä määräaikainen henkilö koetaan hankalana ja hänestä halutaan eroon, harkitaan tilalle ulkopuolista.
Ei lainsäädäntö estä kertomasta, että tehtävässä on sisäinenkin hakija tai sitä hoitanut hakee tehtävää myös. Menee paljon helpommaksi kaikkien osalta jos niin toimitaan. Ihan vastaavahan on ollut joissain oikeuslaitoksen hauissa, muut ovat vetäneet hakemuksen, kun on kerrottu, ketä siihen tehtävään on jo suositeltu.
Tarkalleen näin. Tämä on kaikkien etu eikä aiheuta kellekään turhaa vaivaa.
Kyllä mulle on kerrottu, kun olen kysynyt onko tehtävää jo hoitamassa joku. Olen sitten asettanut odotukseni sen mukaiseksi ja lähtenyt lähinnä haastattelukokemusta hakemaan ja esittelemään itseni siltä varalta että jotain ilmestyisi myöhemmin. Olen ollut työttömänä nyt puoli vuotta ja hakenut kahta julkisen puolen vakituista virkaa ja päässyt sinne haastatteluun, mutta en tullut valituksi, vaan se virkaa jo hoitanut. Pelin henki...
Ainakin meidän taloon palkataan kuitenkin näistä ns. ulkopuolisista hakijoista usein myös uusia määräaikaisia tarpeen mukaan, joten hakeminen kannattaa kuitenkin. Talon sisältä sitten täytetään vakivirat saapumisjärjestyksessä. Mielestäni ihan reilua.
Reilua kenelle?
Ilmoitettua paikkaa saattaa hakea turhaan esimerkiksi 50 henkilöä, jotka käyttävät aikaa hakemuksen tekemiseen. Joku organisaatiossa hakemukset joutuu lukemaan ja kutsumaan osan haastatteluun.
Sen jälkeen haastatteluun kutsutut järjestävät vapaata haastattelua varten ja mahdollisesti matkustavat toiselta paikkakunnalta maksaen matkansa ja kenties majoittumisensakin. Tämän jälkeen odottelua haun tuloksesta. Ja jonkun tehtävänä kai on hakijoille ilmoitus lähettää.
Sitten lopputulos: valitaan tehtävään henkilö, joka on ollut talossa pitkään määräaikaisena.
Eikö oikeasti tällaista turhaa työnhakusirkusta voitaisi julkisella puolella muuttaa? Johan näitä käytäntöjä muuttamalla saataisiin säästöjä aikaan, koska rekrytoinnissa ei tarvittaisi julkisella puolella niin suurta työpanosta kuin nyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi piti kuitenkin tuhlata kaikkien paikkaa turhaan hakeneiden aikaa? Itsekin olin ottanut lomapäivän silloiselta työpaikaltani, jotta pääsin paikalle haastatteluun. Ja näin oli voinut moni muukin tehdä.
Jos meno julkisella puolella on edelleenkin tuota samaa, niin jo rekrytointikäytäntöjä tarkastamalla julkinen sektori saisi tehostettua toimintaansa. Jos paikka ei ole oikeasti auki, voisi hakuilmoituksen laittaa vaikka vain viraston ilmoitustaululle näkyviin.
Se johtuu ihan lainsäädännöstä, että julkisen puolen paikka on pakko laittaa julkiseen hakuun työkkärin sivulle eikä vain oman viraston ilmoitustaululle. Ei se hauskaa ole rekrytoivallekaan, joka tietää että 99,9 % hakuprosessi on ajantuhlausta, kun tehtävää on jo hoitamassa pätevä henkilö määräaikaisena. Oikeastaan vain silloin, kun tämä määräaikainen henkilö koetaan hankalana ja hänestä halutaan eroon, harkitaan tilalle ulkopuolista.
Mikä laki oikeasti kehottaa tällaiseen tehottomuuteen? Sen lain muutoksesta voisi lainsäätäjä aloittaa. Tai vastaavasti hakuilmoituksessa pitäisi olla selvästi näkyvillä, että kyseessä ei ole oikeasti auki oleva paikka.
Hupaisaa kokemassani haastatteluteatterissa oli sekin, että paikalla oli kolme kyseisen viraston työntekijää ja he haastattelivat yhteensä kymmentä hakijaa. Kun kyse oli pelkästä teatterista, olisi varmaan riittänyt, että vain yksi viraston työntekijä olisi käyttänyt haastatteluihin työaikaansa ja haastateltavien määräkin olisi voinut olla huomattavasti pienempi.
Jospa he ihan tosissaan halusivat kartoittaa, olisiko tehtävään joku sopivampi henkilö, kuin se, joka siihen loppujen lopuksi valittiin?
Kuinka se ei tullut esille jo hakemuksia lukemalla?
Toki jos sen kiireellisempiä töitä ei ole, niin saahan johtajatkin työaikansa kulumaan vaikka ihan uusia henkilöitä tapaamalla.
Hakeuduin samanaikaisesti myös yksityiselle puolelle. Yllättäen siellä haastattelun ekalla kierroksella ei yksikön johtaja ollut paikalla.
En tiedä, millaisesta työstä on kyse, mutta itse olen työssä, jota tehdään pitkälti omalla persoonalla ja haluan aina haastatella minulle tuntemattomia hakijoita kasvotusten, sillä livenä saa hakijasta paljon selkeämmän kuvan kuin kirjoitetuista sanoista paperilla.
Perustelusi ei oikein osu tähän tapaukseen, koska kuitenkin valittiin tehtävää jo hakenut eli hakuprosessi haastatteluineen oli teatteria. Lisäksi kummallista, että johtajatason tehtävää hoitanut oli paikalla haastattelusta alkaen.
Haastatteluja en mitenkään väheksy, sillä erääseenkin yksityisen puolen tehtävään kävin kolmessa haastattelussa ja psykologisissa testeissä (sain paikan).
Tuonne kuitenkaan ei ensimmäisellä kierroksella haastateltu kymmentä henkilöä ja johtaja oli paikalla vasta viimeisessä haastattelussa. Itse asiassa myös kaksi muutakin samanaikaisesti hakenutta ja testeihin laitettua henkilöä palkattiin. Haku oli siis auki siksi, että yritys oli oikeastikin palkkaamassa talon ulkopuolelta työntekijöitä.
Logiikkasi ontuu; ennen kuin paikka onaitettu hakuun ja parhaat hakijat haastateltu,ei voi tietää, onko tehtävää jo hoitava henkilö paras hakia vai ei.
Kannattaa kyllä hakea, jos tehtävät tuntuvat kiinnostavilta ja paikka itselle sopivalta.
Jotkut johtajat haluavat olla mukana valitsemassa alaisiaan, itse ainakin olisin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi piti kuitenkin tuhlata kaikkien paikkaa turhaan hakeneiden aikaa? Itsekin olin ottanut lomapäivän silloiselta työpaikaltani, jotta pääsin paikalle haastatteluun. Ja näin oli voinut moni muukin tehdä.
Jos meno julkisella puolella on edelleenkin tuota samaa, niin jo rekrytointikäytäntöjä tarkastamalla julkinen sektori saisi tehostettua toimintaansa. Jos paikka ei ole oikeasti auki, voisi hakuilmoituksen laittaa vaikka vain viraston ilmoitustaululle näkyviin.
Se johtuu ihan lainsäädännöstä, että julkisen puolen paikka on pakko laittaa julkiseen hakuun työkkärin sivulle eikä vain oman viraston ilmoitustaululle. Ei se hauskaa ole rekrytoivallekaan, joka tietää että 99,9 % hakuprosessi on ajantuhlausta, kun tehtävää on jo hoitamassa pätevä henkilö määräaikaisena. Oikeastaan vain silloin, kun tämä määräaikainen henkilö koetaan hankalana ja hänestä halutaan eroon, harkitaan tilalle ulkopuolista.
Mikä laki oikeasti kehottaa tällaiseen tehottomuuteen? Sen lain muutoksesta voisi lainsäätäjä aloittaa. Tai vastaavasti hakuilmoituksessa pitäisi olla selvästi näkyvillä, että kyseessä ei ole oikeasti auki oleva paikka.
Hupaisaa kokemassani haastatteluteatterissa oli sekin, että paikalla oli kolme kyseisen viraston työntekijää ja he haastattelivat yhteensä kymmentä hakijaa. Kun kyse oli pelkästä teatterista, olisi varmaan riittänyt, että vain yksi viraston työntekijä olisi käyttänyt haastatteluihin työaikaansa ja haastateltavien määräkin olisi voinut olla huomattavasti pienempi.
Jospa he ihan tosissaan halusivat kartoittaa, olisiko tehtävään joku sopivampi henkilö, kuin se, joka siihen loppujen lopuksi valittiin?
Kuinka se ei tullut esille jo hakemuksia lukemalla?
Toki jos sen kiireellisempiä töitä ei ole, niin saahan johtajatkin työaikansa kulumaan vaikka ihan uusia henkilöitä tapaamalla.
Hakeuduin samanaikaisesti myös yksityiselle puolelle. Yllättäen siellä haastattelun ekalla kierroksella ei yksikön johtaja ollut paikalla.
En tiedä, millaisesta työstä on kyse, mutta itse olen työssä, jota tehdään pitkälti omalla persoonalla ja haluan aina haastatella minulle tuntemattomia hakijoita kasvotusten, sillä livenä saa hakijasta paljon selkeämmän kuvan kuin kirjoitetuista sanoista paperilla.
Perustelusi ei oikein osu tähän tapaukseen, koska kuitenkin valittiin tehtävää jo hakenut eli hakuprosessi haastatteluineen oli teatteria. Lisäksi kummallista, että johtajatason tehtävää hoitanut oli paikalla haastattelusta alkaen.
Haastatteluja en mitenkään väheksy, sillä erääseenkin yksityisen puolen tehtävään kävin kolmessa haastattelussa ja psykologisissa testeissä (sain paikan).
Tuonne kuitenkaan ei ensimmäisellä kierroksella haastateltu kymmentä henkilöä ja johtaja oli paikalla vasta viimeisessä haastattelussa. Itse asiassa myös kaksi muutakin samanaikaisesti hakenutta ja testeihin laitettua henkilöä palkattiin. Haku oli siis auki siksi, että yritys oli oikeastikin palkkaamassa talon ulkopuolelta työntekijöitä.
Logiikkasi ontuu; ennen kuin paikka onaitettu hakuun ja parhaat hakijat haastateltu,ei voi tietää, onko tehtävää jo hoitava henkilö paras hakia vai ei.
Kannattaa kyllä hakea, jos tehtävät tuntuvat kiinnostavilta ja paikka itselle sopivalta.
Jotkut johtajat haluavat olla mukana valitsemassa alaisiaan, itse ainakin olisin.
Omat perustelusi turhan työn tekemiseen vain jatkuvat. Jos työhaastatteluun pyydetään kymmentä, ei selvästikään ole tehty riittävää karsintaa. Vastauksestasi päätellen et myöskään ole johtajatason tehtävissä, tai toki voit ollakin, mikäli kyseessä on eräs valtion virasto.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi piti kuitenkin tuhlata kaikkien paikkaa turhaan hakeneiden aikaa? Itsekin olin ottanut lomapäivän silloiselta työpaikaltani, jotta pääsin paikalle haastatteluun. Ja näin oli voinut moni muukin tehdä.
Jos meno julkisella puolella on edelleenkin tuota samaa, niin jo rekrytointikäytäntöjä tarkastamalla julkinen sektori saisi tehostettua toimintaansa. Jos paikka ei ole oikeasti auki, voisi hakuilmoituksen laittaa vaikka vain viraston ilmoitustaululle näkyviin.
Se johtuu ihan lainsäädännöstä, että julkisen puolen paikka on pakko laittaa julkiseen hakuun työkkärin sivulle eikä vain oman viraston ilmoitustaululle. Ei se hauskaa ole rekrytoivallekaan, joka tietää että 99,9 % hakuprosessi on ajantuhlausta, kun tehtävää on jo hoitamassa pätevä henkilö määräaikaisena. Oikeastaan vain silloin, kun tämä määräaikainen henkilö koetaan hankalana ja hänestä halutaan eroon, harkitaan tilalle ulkopuolista.
Mikä laki oikeasti kehottaa tällaiseen tehottomuuteen? Sen lain muutoksesta voisi lainsäätäjä aloittaa. Tai vastaavasti hakuilmoituksessa pitäisi olla selvästi näkyvillä, että kyseessä ei ole oikeasti auki oleva paikka.
Hupaisaa kokemassani haastatteluteatterissa oli sekin, että paikalla oli kolme kyseisen viraston työntekijää ja he haastattelivat yhteensä kymmentä hakijaa. Kun kyse oli pelkästä teatterista, olisi varmaan riittänyt, että vain yksi viraston työntekijä olisi käyttänyt haastatteluihin työaikaansa ja haastateltavien määräkin olisi voinut olla huomattavasti pienempi.
Jospa he ihan tosissaan halusivat kartoittaa, olisiko tehtävään joku sopivampi henkilö, kuin se, joka siihen loppujen lopuksi valittiin?
Kuinka se ei tullut esille jo hakemuksia lukemalla?
Toki jos sen kiireellisempiä töitä ei ole, niin saahan johtajatkin työaikansa kulumaan vaikka ihan uusia henkilöitä tapaamalla.
Hakeuduin samanaikaisesti myös yksityiselle puolelle. Yllättäen siellä haastattelun ekalla kierroksella ei yksikön johtaja ollut paikalla.
En tiedä, millaisesta työstä on kyse, mutta itse olen työssä, jota tehdään pitkälti omalla persoonalla ja haluan aina haastatella minulle tuntemattomia hakijoita kasvotusten, sillä livenä saa hakijasta paljon selkeämmän kuvan kuin kirjoitetuista sanoista paperilla.
Sinun kuuluu valita tehtävään pätevin. Et ehkä onnistu siinä kun korostat niin paljon tuon "pärstäkertoimen" merkitystä. Juuri sinunlaisten takia tällä maalla menee niin huonosti kuin menee.
Anteeksi, en huomannut kertoa asiaa, jota pidin itsestäänselvyytenä, eli valitsen haastatteluun hakemusten perusteella ne pätevimmät.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi piti kuitenkin tuhlata kaikkien paikkaa turhaan hakeneiden aikaa? Itsekin olin ottanut lomapäivän silloiselta työpaikaltani, jotta pääsin paikalle haastatteluun. Ja näin oli voinut moni muukin tehdä.
Jos meno julkisella puolella on edelleenkin tuota samaa, niin jo rekrytointikäytäntöjä tarkastamalla julkinen sektori saisi tehostettua toimintaansa. Jos paikka ei ole oikeasti auki, voisi hakuilmoituksen laittaa vaikka vain viraston ilmoitustaululle näkyviin.
Se johtuu ihan lainsäädännöstä, että julkisen puolen paikka on pakko laittaa julkiseen hakuun työkkärin sivulle eikä vain oman viraston ilmoitustaululle. Ei se hauskaa ole rekrytoivallekaan, joka tietää että 99,9 % hakuprosessi on ajantuhlausta, kun tehtävää on jo hoitamassa pätevä henkilö määräaikaisena. Oikeastaan vain silloin, kun tämä määräaikainen henkilö koetaan hankalana ja hänestä halutaan eroon, harkitaan tilalle ulkopuolista.
Mikä laki oikeasti kehottaa tällaiseen tehottomuuteen? Sen lain muutoksesta voisi lainsäätäjä aloittaa. Tai vastaavasti hakuilmoituksessa pitäisi olla selvästi näkyvillä, että kyseessä ei ole oikeasti auki oleva paikka.
Hupaisaa kokemassani haastatteluteatterissa oli sekin, että paikalla oli kolme kyseisen viraston työntekijää ja he haastattelivat yhteensä kymmentä hakijaa. Kun kyse oli pelkästä teatterista, olisi varmaan riittänyt, että vain yksi viraston työntekijä olisi käyttänyt haastatteluihin työaikaansa ja haastateltavien määräkin olisi voinut olla huomattavasti pienempi.
Jospa he ihan tosissaan halusivat kartoittaa, olisiko tehtävään joku sopivampi henkilö, kuin se, joka siihen loppujen lopuksi valittiin?
Kuinka se ei tullut esille jo hakemuksia lukemalla?
Toki jos sen kiireellisempiä töitä ei ole, niin saahan johtajatkin työaikansa kulumaan vaikka ihan uusia henkilöitä tapaamalla.
Hakeuduin samanaikaisesti myös yksityiselle puolelle. Yllättäen siellä haastattelun ekalla kierroksella ei yksikön johtaja ollut paikalla.
En tiedä, millaisesta työstä on kyse, mutta itse olen työssä, jota tehdään pitkälti omalla persoonalla ja haluan aina haastatella minulle tuntemattomia hakijoita kasvotusten, sillä livenä saa hakijasta paljon selkeämmän kuvan kuin kirjoitetuista sanoista paperilla.
Perustelusi ei oikein osu tähän tapaukseen, koska kuitenkin valittiin tehtävää jo hakenut eli hakuprosessi haastatteluineen oli teatteria. Lisäksi kummallista, että johtajatason tehtävää hoitanut oli paikalla haastattelusta alkaen.
Haastatteluja en mitenkään väheksy, sillä erääseenkin yksityisen puolen tehtävään kävin kolmessa haastattelussa ja psykologisissa testeissä (sain paikan).
Tuonne kuitenkaan ei ensimmäisellä kierroksella haastateltu kymmentä henkilöä ja johtaja oli paikalla vasta viimeisessä haastattelussa. Itse asiassa myös kaksi muutakin samanaikaisesti hakenutta ja testeihin laitettua henkilöä palkattiin. Haku oli siis auki siksi, että yritys oli oikeastikin palkkaamassa talon ulkopuolelta työntekijöitä.
Jospa tuo haku tehtiin noin isossa mittakaavassa juuri siksi, ettei jälkeen päin syntyisi tällaista narinaa, että paikka on annettu epäreilusti pärstäkertoimella, eikä muille hakijoille olla annettu edes mahdollisuutta? Kun sekä haastateltavia että haastattelijoita on ollut useampia, on epätodennäköisempää, että työpaikka on täytetty hyväveli -systeemillä lähiesimiehen ja määräaikaisen työntekijän kesken.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Opettajien työpaikkojen hakuilmoitukset ovat samaa pelleilyä. Ovat vain näennäisesti auki ja valinta on todellisuudessa jo tehty.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi piti kuitenkin tuhlata kaikkien paikkaa turhaan hakeneiden aikaa? Itsekin olin ottanut lomapäivän silloiselta työpaikaltani, jotta pääsin paikalle haastatteluun. Ja näin oli voinut moni muukin tehdä.
Jos meno julkisella puolella on edelleenkin tuota samaa, niin jo rekrytointikäytäntöjä tarkastamalla julkinen sektori saisi tehostettua toimintaansa. Jos paikka ei ole oikeasti auki, voisi hakuilmoituksen laittaa vaikka vain viraston ilmoitustaululle näkyviin.
Se johtuu ihan lainsäädännöstä, että julkisen puolen paikka on pakko laittaa julkiseen hakuun työkkärin sivulle eikä vain oman viraston ilmoitustaululle. Ei se hauskaa ole rekrytoivallekaan, joka tietää että 99,9 % hakuprosessi on ajantuhlausta, kun tehtävää on jo hoitamassa pätevä henkilö määräaikaisena. Oikeastaan vain silloin, kun tämä määräaikainen henkilö koetaan hankalana ja hänestä halutaan eroon, harkitaan tilalle ulkopuolista.
Mikä laki oikeasti kehottaa tällaiseen tehottomuuteen? Sen lain muutoksesta voisi lainsäätäjä aloittaa. Tai vastaavasti hakuilmoituksessa pitäisi olla selvästi näkyvillä, että kyseessä ei ole oikeasti auki oleva paikka.
Hupaisaa kokemassani haastatteluteatterissa oli sekin, että paikalla oli kolme kyseisen viraston työntekijää ja he haastattelivat yhteensä kymmentä hakijaa. Kun kyse oli pelkästä teatterista, olisi varmaan riittänyt, että vain yksi viraston työntekijä olisi käyttänyt haastatteluihin työaikaansa ja haastateltavien määräkin olisi voinut olla huomattavasti pienempi.
Jospa he ihan tosissaan halusivat kartoittaa, olisiko tehtävään joku sopivampi henkilö, kuin se, joka siihen loppujen lopuksi valittiin?
Kuinka se ei tullut esille jo hakemuksia lukemalla?
Toki jos sen kiireellisempiä töitä ei ole, niin saahan johtajatkin työaikansa kulumaan vaikka ihan uusia henkilöitä tapaamalla.
Hakeuduin samanaikaisesti myös yksityiselle puolelle. Yllättäen siellä haastattelun ekalla kierroksella ei yksikön johtaja ollut paikalla.
En tiedä, millaisesta työstä on kyse, mutta itse olen työssä, jota tehdään pitkälti omalla persoonalla ja haluan aina haastatella minulle tuntemattomia hakijoita kasvotusten, sillä livenä saa hakijasta paljon selkeämmän kuvan kuin kirjoitetuista sanoista paperilla.
Perustelusi ei oikein osu tähän tapaukseen, koska kuitenkin valittiin tehtävää jo hakenut eli hakuprosessi haastatteluineen oli teatteria. Lisäksi kummallista, että johtajatason tehtävää hoitanut oli paikalla haastattelusta alkaen.
Haastatteluja en mitenkään väheksy, sillä erääseenkin yksityisen puolen tehtävään kävin kolmessa haastattelussa ja psykologisissa testeissä (sain paikan).
Tuonne kuitenkaan ei ensimmäisellä kierroksella haastateltu kymmentä henkilöä ja johtaja oli paikalla vasta viimeisessä haastattelussa. Itse asiassa myös kaksi muutakin samanaikaisesti hakenutta ja testeihin laitettua henkilöä palkattiin. Haku oli siis auki siksi, että yritys oli oikeastikin palkkaamassa talon ulkopuolelta työntekijöitä.
Jospa tuo haku tehtiin noin isossa mittakaavassa juuri siksi, ettei jälkeen päin syntyisi tällaista narinaa, että paikka on annettu epäreilusti pärstäkertoimella, eikä muille hakijoille olla annettu edes mahdollisuutta? Kun sekä haastateltavia että haastattelijoita on ollut useampia, on epätodennäköisempää, että työpaikka on täytetty hyväveli -systeemillä lähiesimiehen ja määräaikaisen työntekijän kesken.
Ei, vaan kyse oli verovaroin ylläpidettävän organisaation tehottomuudesta. Jo alkuvaiheessa oltaisiin voitu kertoa, että tehtävää on hoitanut määräaikaisesti henkilö, joka on tarkoitus vakinaistaa - kuten tapahtuikin. Tuskin paikkaa olisi kovin moni hakenut, mikäli tämä olisi avoimesti kerrottu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko kovinkin yleistä, miten yhdenvertaisuus laki toimii tällöin. hain erästä paikkaa, ja jo haastattelussa sanottiin että ulkopuolelta tulevan täytyy olla jotain erikoista jos palkkaavat. En saanut paikkaa.
Esimerkiksi tilanne, että tehtävässä on ollut sijaisena pätevä ja työnsä hyvin hoitanut henkilö kolme vuotta. Sitten se, jonka paikka se varsinaisesti on, ei tulekaan enää esim. hoitovapaalta takaisin tähän työhön ja paikka tulee avoimeksi ja se on pakko laittaa julkisesti hakuun. Aika ihme olisi, jos joku ulkopuolelta tuleva ohittaisi tämän sijaisuutta hoitaneen henkilön haussa. Ehkä tällainen tilanne siellä oli?
Lähes identtinen tilanne oli pienessä kunnassa 2000- l. alussa: tein pitkällä saikulla olleen hoitoapulaisen sijaisuutta yli 2 vuotta ( saikku jatkui ja jatkui), lopulta jäi sairaseläkkeelle ja paikkansa aukesi. Hain ja kollegat suositteli mua ym mut paikka meni kokemattomalle nuorelle. Paljastui jonkun kunnan työntekijän sukulaiseksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi piti kuitenkin tuhlata kaikkien paikkaa turhaan hakeneiden aikaa? Itsekin olin ottanut lomapäivän silloiselta työpaikaltani, jotta pääsin paikalle haastatteluun. Ja näin oli voinut moni muukin tehdä.
Jos meno julkisella puolella on edelleenkin tuota samaa, niin jo rekrytointikäytäntöjä tarkastamalla julkinen sektori saisi tehostettua toimintaansa. Jos paikka ei ole oikeasti auki, voisi hakuilmoituksen laittaa vaikka vain viraston ilmoitustaululle näkyviin.
Se johtuu ihan lainsäädännöstä, että julkisen puolen paikka on pakko laittaa julkiseen hakuun työkkärin sivulle eikä vain oman viraston ilmoitustaululle. Ei se hauskaa ole rekrytoivallekaan, joka tietää että 99,9 % hakuprosessi on ajantuhlausta, kun tehtävää on jo hoitamassa pätevä henkilö määräaikaisena. Oikeastaan vain silloin, kun tämä määräaikainen henkilö koetaan hankalana ja hänestä halutaan eroon, harkitaan tilalle ulkopuolista.
Ei lainsäädäntö estä kertomasta, että tehtävässä on sisäinenkin hakija tai sitä hoitanut hakee tehtävää myös. Menee paljon helpommaksi kaikkien osalta jos niin toimitaan. Ihan vastaavahan on ollut joissain oikeuslaitoksen hauissa, muut ovat vetäneet hakemuksen, kun on kerrottu, ketä siihen tehtävään on jo suositeltu.
Tarkalleen näin. Tämä on kaikkien etu eikä aiheuta kellekään turhaa vaivaa.
Kyllä mulle on kerrottu, kun olen kysynyt onko tehtävää jo hoitamassa joku. Olen sitten asettanut odotukseni sen mukaiseksi ja lähtenyt lähinnä haastattelukokemusta hakemaan ja esittelemään itseni siltä varalta että jotain ilmestyisi myöhemmin. Olen ollut työttömänä nyt puoli vuotta ja hakenut kahta julkisen puolen vakituista virkaa ja päässyt sinne haastatteluun, mutta en tullut valituksi, vaan se virkaa jo hoitanut. Pelin henki...
Ainakin meidän taloon palkataan kuitenkin näistä ns. ulkopuolisista hakijoista usein myös uusia määräaikaisia tarpeen mukaan, joten hakeminen kannattaa kuitenkin. Talon sisältä sitten täytetään vakivirat saapumisjärjestyksessä. Mielestäni ihan reilua.
Reilua kenelle?
Ilmoitettua paikkaa saattaa hakea turhaan esimerkiksi 50 henkilöä, jotka käyttävät aikaa hakemuksen tekemiseen. Joku organisaatiossa hakemukset joutuu lukemaan ja kutsumaan osan haastatteluun.
Sen jälkeen haastatteluun kutsutut järjestävät vapaata haastattelua varten ja mahdollisesti matkustavat toiselta paikkakunnalta maksaen matkansa ja kenties majoittumisensakin. Tämän jälkeen odottelua haun tuloksesta. Ja jonkun tehtävänä kai on hakijoille ilmoitus lähettää.
Sitten lopputulos: valitaan tehtävään henkilö, joka on ollut talossa pitkään määräaikaisena.
Eikö oikeasti tällaista turhaa työnhakusirkusta voitaisi julkisella puolella muuttaa? Johan näitä käytäntöjä muuttamalla saataisiin säästöjä aikaan, koska rekrytoinnissa ei tarvittaisi julkisella puolella niin suurta työpanosta kuin nyt.
Reilua esimerkiksi jo talossa oleville määräaikaisille, jollaiseksi sinä näiden hakusirkusten kautta saattaisit päätyä. Vai odotatko, että sinut tuosta vain palkataan kenties vuosia tehtävää talossa hoitaneen määräaikaisen tilalle vailla esimerkiksi kokemusta talon tavoista? Eipä ihme, että olet työtön, kun kerran asenne on tuo.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Julkiset paikat on pakko laittaa hakuun, vaikka valinta olisi jo selvä. Joskus koomista, kun työkkärin listalla on siivoojien ja asentajien seassa jotain ylilääkäreiden paikkoja avoinna. He varmasti käyvät työkkäristä kyselemässä töitä...
Te-palvelut.fi -sivuilla on avoimia työpaikkoja, jotka on tarkoitettu muillekin kuin työttömille. Itse asiassa ko. paikoista alle 30% menee työttömille, muihin valitaa jo työssäoleva tai vastavalmistunut.
Omalla alallani harjoittelu- ja opparipaikat saattoivat palkata vastavalmistuneet suoraan töihin. Nämäkin paikat tulivat yleiseen hakuun, mutta onneksi satuin tietämään, jos paikka oli menossa jo jollekin kurssikaverille, niin en vaivautunut edes hakemaan. Turhauttavaahan se on, jos omat harjoittelupaikat eivät tarvitse työntekijöitä ja toisen harjoittelupaikka palkkaa heti töihin. Ei mene nallekarkit tasan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei missään laissa pakoteta haastattelemaan kymmentä ihmistä. Itseasiassa ei ole pakko haastatella ketään, jos esimies toteaa tehtävää hoitaneen parhaimmaksi papereiden perusteella. Tämä on laillista ja suositeltavaakin, jos kerran valittava on tiedossa. Säästää kaikkien aikaa.
Itsellä kanssa kokemus, että kolme julkisen pomoa haastattelee kymmenen ihmistä määräaikaiseen työhön. Aikoja oli klo 9:30 ja 13. Kaksi haastateltavaa per päivä. Siinä menikin mukavasti viikko noilta kolmelta ihmiseltä, kun aamulla juotiin kahvit, tunnin haastattelu, juttelut, lounas ja iltapäivällä taas yksi ja taas kahville jne. Veikkaan, että kukaan noista kolmesta ei koko viikkona tehnyt muuta kuin haastatteli. Jotta show olisi vielä täydellisempi, niin kolme parasta haastateltiin kakkoskierroksella. Kaiken tämän valintaprosessin jälkeen vuoden sijaisuuteen valittiin.... tadaa, tehtävää aiemmin hoitanut!
Että semmoisia kiireitä julkisella.
Melko monen työpaikkailmoituksen kohdalla mietin, kannattaako siihen edes vastata. Lain mukaan työpaikka on laitettava julkiseen hakuun, vaikka se todellisuudessa on jo suunniteltu jollekin talossa jo työskentelevälle. On aikamoista resurssien tuhlaamista tällainen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yhdenvertaisuuslaista en tiedä, mutta lain mukaan julkiset työpaikat on oltava julkisessa haussa.
Niissä voi olla hakijana henkilö, joka on vuosikymmeniä ollut määräaikaisena on viimein pakko vakinaistaa, kun ei ole enää perustetta määräaikaisuudelle. Mutta on oltava julkinen haku!
Toisaalta on kyllä niitäkin tapauksia, että paikka on ollut jollekin tietylle henkilölle sovittu ja hän on hankkinut siihen tarpeellisen kelpoisuudenkin, mutta valituksi on tullutkin joku muu.
Tällaisen vahingon vältämiseksi ei yleensä alkuperäistä vahvempia hakijoita edes kutsuta haastatteluun. Siihen taas sisältyy se riski, että vaikkapa toista sukupuolta oleva ansioituneempi hakija valittaa syrjinnästä ja voittaa jutun. Tällainen on sattunut omallekin kohdalle ja valitus oli jo melkein etukäteen kirjoitettu, mutta turhaan kun valituksi tullut oli samaa sukupuolta, saman ikäinen ja koulutuskin täytti sen vaatimuksen, joka hakuilmoitukseen oli kirjattu.
Vierailija kirjoitti:
Reilua esimerkiksi jo talossa oleville määräaikaisille, jollaiseksi sinä näiden hakusirkusten kautta saattaisit päätyä. Vai odotatko, että sinut tuosta vain palkataan kenties vuosia tehtävää talossa hoitaneen määräaikaisen tilalle vailla esimerkiksi kokemusta talon tavoista? Eipä ihme, että olet työtön, kun kerran asenne on tuo.
Kyllä sinut voidaan aivan hyvin valita esimerkiksi sairaanhoitajaksi, jos satut olemaan uuden ylilääkärin puoliso tai opettajaksi, jos olet vastavalitun rehtorin puoliso.
Näitä on sattunut eikä pari vuosikymmentä työssä olleen ja siinäkin tehtävässä pitkään toimineen mieli mettä keittänyt, kun tuli uusi, osaamaton työntekijä muualta ja hän joutui sitten oman työnsä ohella opastamaan sitä uutta.
Vierailija kirjoitti:
Ei se niin mene että sijaisuutta hoitanut valittaisiin ja hakuprosessi olisi turha.
Pätevin pitää valita. Ei minkään pikku piirin suosikki ja ennalta päätetty.
Jos "ulkopuolisella" hakijalla on pätevämpi koulutus niin hänet pitää valita. Voisi ajatella niinkin että jos taas "sisäpiirin" suosikkia varten alennetaan esim.kolutusvaatimusta niin korkeammin koulutetulle pitää antaa ko. työpaikka jos voi osoittaa että lisäkolutuksesta on hyötyä ko. tehtävään. Voi esim. ottaa vertailun kohteeksi tehtävän vaatiman koulutuksen esim. muissa kunnissa
Kannattaa valittaa.
Tämä ei pidä paikkaansa, että pätevin pitää valita. Tästä on olemassa korkeimman oikeuden päätös, jota luin silloin, kun itse tein valitusta. Onhan valintaa perusteltu jopa sillä, että valituksi tullut oli rippikoululeirin isosena. En tiedä, miten siinä valituksessa kävi, kun paljon kokeneempi nainen valitti nuoren miehen valinnasta.
Pikkupiirien suosikki voidaan valita vaikka keksimällä sellainen vaatimus, jonka vain suosikki täyttää. Olen kerran itsekin kysynyt valitsijoilta, miksi valituksi tuli selvästi vähemmän ansioitunut, opistokoulutuksen suorittanut henkilö NN enkä minä tai toinen minuakin ansioituneempi MM. Puhelimessa oli pieni miettimistauko, kun tätä ei ilmeisesti oltukaan sovittu etukäteen. Sitten valitsija kertoi " tällä NN:lla on tämä pd-erikoistumiskoulutus" eli joku muutaman viikon täydennyskoulutus, jota kummallakaan meistä ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneella, vastaavaa työtä tehneellä ei ollut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi piti kuitenkin tuhlata kaikkien paikkaa turhaan hakeneiden aikaa? Itsekin olin ottanut lomapäivän silloiselta työpaikaltani, jotta pääsin paikalle haastatteluun. Ja näin oli voinut moni muukin tehdä.
Jos meno julkisella puolella on edelleenkin tuota samaa, niin jo rekrytointikäytäntöjä tarkastamalla julkinen sektori saisi tehostettua toimintaansa. Jos paikka ei ole oikeasti auki, voisi hakuilmoituksen laittaa vaikka vain viraston ilmoitustaululle näkyviin.
Se johtuu ihan lainsäädännöstä, että julkisen puolen paikka on pakko laittaa julkiseen hakuun työkkärin sivulle eikä vain oman viraston ilmoitustaululle. Ei se hauskaa ole rekrytoivallekaan, joka tietää että 99,9 % hakuprosessi on ajantuhlausta, kun tehtävää on jo hoitamassa pätevä henkilö määräaikaisena. Oikeastaan vain silloin, kun tämä määräaikainen henkilö koetaan hankalana ja hänestä halutaan eroon, harkitaan tilalle ulkopuolista.
Ei lainsäädäntö estä kertomasta, että tehtävässä on sisäinenkin hakija tai sitä hoitanut hakee tehtävää myös. Menee paljon helpommaksi kaikkien osalta jos niin toimitaan. Ihan vastaavahan on ollut joissain oikeuslaitoksen hauissa, muut ovat vetäneet hakemuksen, kun on kerrottu, ketä siihen tehtävään on jo suositeltu.
Tarkalleen näin. Tämä on kaikkien etu eikä aiheuta kellekään turhaa vaivaa.
Kyllä mulle on kerrottu, kun olen kysynyt onko tehtävää jo hoitamassa joku. Olen sitten asettanut odotukseni sen mukaiseksi ja lähtenyt lähinnä haastattelukokemusta hakemaan ja esittelemään itseni siltä varalta että jotain ilmestyisi myöhemmin. Olen ollut työttömänä nyt puoli vuotta ja hakenut kahta julkisen puolen vakituista virkaa ja päässyt sinne haastatteluun, mutta en tullut valituksi, vaan se virkaa jo hoitanut. Pelin henki...
Ainakin meidän taloon palkataan kuitenkin näistä ns. ulkopuolisista hakijoista usein myös uusia määräaikaisia tarpeen mukaan, joten hakeminen kannattaa kuitenkin. Talon sisältä sitten täytetään vakivirat saapumisjärjestyksessä. Mielestäni ihan reilua.
Reilua kenelle?
Ilmoitettua paikkaa saattaa hakea turhaan esimerkiksi 50 henkilöä, jotka käyttävät aikaa hakemuksen tekemiseen. Joku organisaatiossa hakemukset joutuu lukemaan ja kutsumaan osan haastatteluun.
Sen jälkeen haastatteluun kutsutut järjestävät vapaata haastattelua varten ja mahdollisesti matkustavat toiselta paikkakunnalta maksaen matkansa ja kenties majoittumisensakin. Tämän jälkeen odottelua haun tuloksesta. Ja jonkun tehtävänä kai on hakijoille ilmoitus lähettää.
Sitten lopputulos: valitaan tehtävään henkilö, joka on ollut talossa pitkään määräaikaisena.
Eikö oikeasti tällaista turhaa työnhakusirkusta voitaisi julkisella puolella muuttaa? Johan näitä käytäntöjä muuttamalla saataisiin säästöjä aikaan, koska rekrytoinnissa ei tarvittaisi julkisella puolella niin suurta työpanosta kuin nyt.
Reilua esimerkiksi jo talossa oleville määräaikaisille, jollaiseksi sinä näiden hakusirkusten kautta saattaisit päätyä. Vai odotatko, että sinut tuosta vain palkataan kenties vuosia tehtävää talossa hoitaneen määräaikaisen tilalle vailla esimerkiksi kokemusta talon tavoista? Eipä ihme, että olet työtön, kun kerran asenne on tuo.
Kuvastaako kommenttisi päättelykykyäsi? Missä vaiheessa olen kertonut olevani työtön? Työskentelen yksityisellä, joten osaltani olen itsekin ollut mahdollistamassa julkisen sektorin ylläpitoa maksamillani veroilla.
Ketjun julkisen sektorin tehottomuutta puolustelevat kommentit kuvastavat sitä, että rekrytointikäytännöissä tarvitaan läpinäkyvyyttä. Miksi edelleenkin tuhlataan hakijoiden aikaa turhiin hassutteluun, kun kerran on monenkin mielestä reilua, että vakipaikan saa sijaisuuksia tehnyt.
Turhiin rekrytointeihin käytetty hallintohenkilöiden työaika olis lisäksi reilu säästökohde. Se kohdistuisi nimenomaan kankean hallintoon, eikä ole siis niinkään julkisen sektorin rivityöntekijöihin tai asiantuntijoihin kohdistuva säästökohde.
Vierailija kirjoitti:
Ei missään laissa pakoteta haastattelemaan kymmentä ihmistä. Itseasiassa ei ole pakko haastatella ketään, jos esimies toteaa tehtävää hoitaneen parhaimmaksi papereiden perusteella. Tämä on laillista ja suositeltavaakin, jos kerran valittava on tiedossa. Säästää kaikkien aikaa.
Itsellä kanssa kokemus, että kolme julkisen pomoa haastattelee kymmenen ihmistä määräaikaiseen työhön. Aikoja oli klo 9:30 ja 13. Kaksi haastateltavaa per päivä. Siinä menikin mukavasti viikko noilta kolmelta ihmiseltä, kun aamulla juotiin kahvit, tunnin haastattelu, juttelut, lounas ja iltapäivällä taas yksi ja taas kahville jne. Veikkaan, että kukaan noista kolmesta ei koko viikkona tehnyt muuta kuin haastatteli. Jotta show olisi vielä täydellisempi, niin kolme parasta haastateltiin kakkoskierroksella. Kaiken tämän valintaprosessin jälkeen vuoden sijaisuuteen valittiin.... tadaa, tehtävää aiemmin hoitanut!
Että semmoisia kiireitä julkisella.
Kuulostaa niin tutulta! On todellakin kumma, että miksei ilmiselvää rekrytointia hoideta kuvaamallasi tavalla, ilman turhaa hakuprosessia ja tarpeettomia haastatteluita.
Tuollainen hassuttelushow vain entisestään vähentää ihmisten luottamusta julkisen puolen rekrytointeja kohtaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi piti kuitenkin tuhlata kaikkien paikkaa turhaan hakeneiden aikaa? Itsekin olin ottanut lomapäivän silloiselta työpaikaltani, jotta pääsin paikalle haastatteluun. Ja näin oli voinut moni muukin tehdä.
Jos meno julkisella puolella on edelleenkin tuota samaa, niin jo rekrytointikäytäntöjä tarkastamalla julkinen sektori saisi tehostettua toimintaansa. Jos paikka ei ole oikeasti auki, voisi hakuilmoituksen laittaa vaikka vain viraston ilmoitustaululle näkyviin.
Se johtuu ihan lainsäädännöstä, että julkisen puolen paikka on pakko laittaa julkiseen hakuun työkkärin sivulle eikä vain oman viraston ilmoitustaululle. Ei se hauskaa ole rekrytoivallekaan, joka tietää että 99,9 % hakuprosessi on ajantuhlausta, kun tehtävää on jo hoitamassa pätevä henkilö määräaikaisena. Oikeastaan vain silloin, kun tämä määräaikainen henkilö koetaan hankalana ja hänestä halutaan eroon, harkitaan tilalle ulkopuolista.
Mikä laki oikeasti kehottaa tällaiseen tehottomuuteen? Sen lain muutoksesta voisi lainsäätäjä aloittaa. Tai vastaavasti hakuilmoituksessa pitäisi olla selvästi näkyvillä, että kyseessä ei ole oikeasti auki oleva paikka.
Hupaisaa kokemassani haastatteluteatterissa oli sekin, että paikalla oli kolme kyseisen viraston työntekijää ja he haastattelivat yhteensä kymmentä hakijaa. Kun kyse oli pelkästä teatterista, olisi varmaan riittänyt, että vain yksi viraston työntekijä olisi käyttänyt haastatteluihin työaikaansa ja haastateltavien määräkin olisi voinut olla huomattavasti pienempi.
Jospa he ihan tosissaan halusivat kartoittaa, olisiko tehtävään joku sopivampi henkilö, kuin se, joka siihen loppujen lopuksi valittiin?
Kuinka se ei tullut esille jo hakemuksia lukemalla?
Toki jos sen kiireellisempiä töitä ei ole, niin saahan johtajatkin työaikansa kulumaan vaikka ihan uusia henkilöitä tapaamalla.
Hakeuduin samanaikaisesti myös yksityiselle puolelle. Yllättäen siellä haastattelun ekalla kierroksella ei yksikön johtaja ollut paikalla.
En tiedä, millaisesta työstä on kyse, mutta itse olen työssä, jota tehdään pitkälti omalla persoonalla ja haluan aina haastatella minulle tuntemattomia hakijoita kasvotusten, sillä livenä saa hakijasta paljon selkeämmän kuvan kuin kirjoitetuista sanoista paperilla.
Perustelusi ei oikein osu tähän tapaukseen, koska kuitenkin valittiin tehtävää jo hakenut eli hakuprosessi haastatteluineen oli teatteria. Lisäksi kummallista, että johtajatason tehtävää hoitanut oli paikalla haastattelusta alkaen.
Haastatteluja en mitenkään väheksy, sillä erääseenkin yksityisen puolen tehtävään kävin kolmessa haastattelussa ja psykologisissa testeissä (sain paikan).
Tuonne kuitenkaan ei ensimmäisellä kierroksella haastateltu kymmentä henkilöä ja johtaja oli paikalla vasta viimeisessä haastattelussa. Itse asiassa myös kaksi muutakin samanaikaisesti hakenutta ja testeihin laitettua henkilöä palkattiin. Haku oli siis auki siksi, että yritys oli oikeastikin palkkaamassa talon ulkopuolelta työntekijöitä.
Logiikkasi ontuu; ennen kuin paikka onaitettu hakuun ja parhaat hakijat haastateltu,ei voi tietää, onko tehtävää jo hoitava henkilö paras hakia vai ei.
Kannattaa kyllä hakea, jos tehtävät tuntuvat kiinnostavilta ja paikka itselle sopivalta.
Jotkut johtajat haluavat olla mukana valitsemassa alaisiaan, itse ainakin olisin.
Omat perustelusi turhan työn tekemiseen vain jatkuvat. Jos työhaastatteluun pyydetään kymmentä, ei selvästikään ole tehty riittävää karsintaa. Vastauksestasi päätellen et myöskään ole johtajatason tehtävissä, tai toki voit ollakin, mikäli kyseessä on eräs valtion virasto.
Jos olisit lukenut kommenttini, olisit huomannut, etten kommentoinut haastateltavien määrää ollenkaan. Toistan siis: ennen kuin parhaat hakijat on haastateltu, ei voi tietää, onko tehtävää jo hoitava henkilö paras hakija vai ei. Haastateltavien määrä (10 henkilöä) on tuossa kuvatussa tapauksessa suuri, mutta tuntematta työpaikan tulevia sijaisuus- ym. henkilöstötarpeita minusta asiaan on turha ottaa kantaa. Rekrytointi niin tärkeä asia työpaikalla että siihen käytetty aika ei mene hukkaan - virheet tulevat sekä kalliiksi että voivat pilata hyvänkin työilmapiirin ja pudottaa työhyvinvoinnin ja suoritustason todella alas. Motivaatio-ongelmat on parempi ehkäistä ennalta huolellisella rekrytoinnilla, paperilla kun moni kehno työntekijä voi vaikuttaa hyvältäkin. Esimerkiksi hyvä työtodistus voi kertoa totuudenhakijan työkyvyiistä ja -haluista tai kyseisestä työntekijästä on voitu haluta päästä eroon ja tätä et haastatteematta selville saa.
Perustelusi ei oikein osu tähän tapaukseen, koska kuitenkin valittiin tehtävää jo hakenut eli hakuprosessi haastatteluineen oli teatteria. Lisäksi kummallista, että johtajatason tehtävää hoitanut oli paikalla haastattelusta alkaen.
Haastatteluja en mitenkään väheksy, sillä erääseenkin yksityisen puolen tehtävään kävin kolmessa haastattelussa ja psykologisissa testeissä (sain paikan).
Tuonne kuitenkaan ei ensimmäisellä kierroksella haastateltu kymmentä henkilöä ja johtaja oli paikalla vasta viimeisessä haastattelussa. Itse asiassa myös kaksi muutakin samanaikaisesti hakenutta ja testeihin laitettua henkilöä palkattiin. Haku oli siis auki siksi, että yritys oli oikeastikin palkkaamassa talon ulkopuolelta työntekijöitä.