Lue keskustelun säännöt.
Mieheni mielestä minä ja lapset olemme hänen "vieraitaan"
16.01.2016 |
Asumme siis yhdessä, mutta miehen käsityksen mukaan minä ja lapset olemme hänen vieraitaan, sillä hän omistaa asunnon. Siispä hänen sanansa aina painaa kaikessa eniten, mikä näkyy esim. huonekaluhankinnoissa (mitään ei saa ostaa ilman todella tarkkoja neuvotteluja ja hän mielellään päättää ostettavat huonekalut, vaikka itse maksaisin ne). Televisiosta ei saa kukaan muu katsella mitään, ellei satu haluamaan saman tv-ohjelman katsomista kuin mitä hän katselee. Suihkussakäynteihin ja pesulla käyntiin pitää kysyä mieheltä lupa aina, ts. jos vaikka oon aamulla menossa töihin, saan liiankin monesti anella, että pääsen vaikkapa vain viiden minuutin suihkuun. Samoin lapsia hän ei välttämättä anna aina kylvettää, jos hän on sitä mieltä, että se on tarpeetonta. Nykyään mies jopa itsekin sanoo myös pienelle lapsellekin, että "tämä on minun talo ja minä päätän - sinun pitää totella". Minua kohtaan hän on ollut tuollainen melkein yhtä kauan kuin olen asunut hänen luonaan. Miehen mielestä käytäntö on ihan normaali, kun kuulemma heidän lapsuudenperheessään oli sama juttu. Mutta onko tämä normaalia?!? T. Eräs, jonka lapsuudenperheessä koti oli kaikkien perheenjäsenten yhteinen ja "oma"
Kommentit (91)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sanoohan todella moni biologinenkin vanhempi lapselleen, että omistaa kodin ja saa siellä määrätä eli lapsen pitää siivota oma huoneensa/olla ihmisiksi/täyttää tiskikone, koska vanhempi maksaa asumisen.
Enkä ihan oikeasti ymmärrä sitä, että jos se mies sen kodin omistaa, niin miksi naisella olisi oikeus tehdä sille mitä tahtoo. Ostakoot oman kämpän, jos tahtoo sisustaa.
Tähän mennessä 11 alapeukkua, joten nyt varmaan kerrotte, mitä väärää on siinä, että omistaja määrää omaisuudestaan? Ei ap:n olisi tarvinnut muuttaa miehen luokse, hän olisi voinut asua muualla. Koska hän kuitenkin muutti eikä kaikesta päätellen maksa eurokaan omasta tai lastensa asumisesta, niin seksikö oikeuttaa hänet määräämään miehen kodissa?
Miehen kanssa yhteistuumin sovimme, että muutan hänen luokseen. Maksan myös hänen koko vastikkeensa ja meillä ei ole ollut noin kahteen vuoteen sitä seksiäkään, sillä miehellä on "haluttomuusongelmia" tms. Maksan myös puolet muista kuluista. Viime aikoina mies on pyytänyt mua "lunastamaan" joitain sellaisia huonekaluja, joita hän itse on ainoastaan ostanut, ts. olen ostanut parilla satasella ruokapöydän ja vastaavasti muutamalla satasella vaatekaapin jne. Viimeisimpänä juttuna hän on yrittänyt saada mua "lunastamaan" hänen ostaman pesutornin, sillä kuulemma kulutan sitä niin paljon pesemällä yhteisiä pyykkejämme, että häntä harmittaa. Mies itse kuittailee minulle iästäni ja siitä, että olen liian vanha (35+) ja kulahtanut hänelle (olen hieman häntä nuorempi); veikkaan kuitenkin, että sellainen nuori ja nätimpi ei hänen käytöstään sulattaisi myöskään. Ero on suunnitteilla ja olen mieheltä salaa hommannut jo asunnonkin. T. AP
Ap, sun mies on henkisesti sairas, hyvin sairas. Ja toiseksi, et kai sinä helvetin lapatossu ole sille maksanut mitään sen vanhoista huonekaluista? Sinähän sanoit että sinä olet sinne ostanut uusiakin? Käsittääkö miehesi että kun hän kuolee, kämppä kalusteineen jää sulle ja lapsille? Lapset ovat hänen perillisiään. Ja tosiaan kun eroatte, puolet kämpästä on sun, ja hän saa maksaa sut ulos siitä. Jos uhkailee sua siitä asiasta, niin heti menet hakemaan apua, muutat lasten kanssa turvakotiin heti, sun mies on niin sairas että oikeasti voi tappaa teidät kaikki.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sanoohan todella moni biologinenkin vanhempi lapselleen, että omistaa kodin ja saa siellä määrätä eli lapsen pitää siivota oma huoneensa/olla ihmisiksi/täyttää tiskikone, koska vanhempi maksaa asumisen.
Enkä ihan oikeasti ymmärrä sitä, että jos se mies sen kodin omistaa, niin miksi naisella olisi oikeus tehdä sille mitä tahtoo. Ostakoot oman kämpän, jos tahtoo sisustaa.
Tähän mennessä 11 alapeukkua, joten nyt varmaan kerrotte, mitä väärää on siinä, että omistaja määrää omaisuudestaan? Ei ap:n olisi tarvinnut muuttaa miehen luokse, hän olisi voinut asua muualla. Koska hän kuitenkin muutti eikä kaikesta päätellen maksa eurokaan omasta tai lastensa asumisesta, niin seksikö oikeuttaa hänet määräämään miehen kodissa?
Se on nyt naisen ja lastenkin koti, kun nainen on sinne miehen suostumuksella muuttanut. On kovan luokan henkistä väkivaltaa kieltää niinkin normaali arkiteko kuin peseytyminen.
Ja nainen ei maksa euroakaan kotiin liittyvistä kuluista vaan olettaa, että mies kustantaa hänelle kaiken? Nainen lotraa suihkussa 30 min joka päivä ja ihmettelee, että onpa tässä iso vesilasku.
Ehkö mies ei tajunnut, että yhteenmuutto oli naiselle pelkästään hyötynäkökohtiin perustuva toimi. Sai ilmaisen kämpän itselleen ja lapsilleen ja oletti, että määräysoikeus miehen omaisuuteen tulee samantien.
Maksan siis miehelle koko hänen vastikkeensa ja vähän päälle - hän ainoastaan itse lyhentää asuntolainaansa. Meillä on myös kiinteä vesilasku per henkilö riippumatta siitä, kuinka paljon vettä oikeasti kuluttaa. Maksamme myös ruoat ym. puoliksi. Miehellä on itsellään myös huomattavan hyvä palkka, mutta hän on erittäin pihi monissa asioissa. Lapsilukumme perusteella meidän olisi hyvä asua kolmiossa ja neliössä, mutta mies ei suostu ostamaan (tai edes vuokraamaan ja edes yhdessä kanssani) isompaa asuntoa, vaan joudumme asumaan kaksiossa. Palkkojen perusteella olisi varmasti varaa, mutta miehellä on päähänpinttymä, että hän haluaa maksaa koko asuntolainansa pois, ennen kuin suostuu päivittämään isompaan asuntoon. Ongelmana siinä on vain se, että lapsethan ovat siinä vaiheessa jo teini-ikäisiä ja siihen asti pitäisi kitkutella liian pienessä asunnossa. Ratkaisuksi olen itse harkinnut sitä, että minun pitää sitten itse yksin ostaa perheelle asunto, kun siis mieheni ei sellaista suostu hankkimaan edes yhdessä kanssa. Tosin on tässä erokin suunnitteilla, joten hommaan sen asunnon sitten yksin ja ainoana aikuisena. T. AP
Kerroppa tuosta systeemistänne myös miehen sukulaisille vielä ennen poismuuttoanne. Eipä sitten pääse mies uhriutumaan ja mustamaalaamaan jälkikäteen.
Tämä ap:n tapaus on taas yksi esimerkki siitä miksi ihmiset eroaa, ja sitten muut ihmettelee että miksi erosivat, ihan hyvä perhe, kaikki hyvin, mies ei juonut eikä hakannutkaan tms.
Soita Naisten linjalle ennenkuin eroat. Tuo mied oikeasti saattaa tappaa sinut ja lapsetkin, hän vakavasti sairas ja vaarallinen. Saat nuvovasta puhelimesta ohjeet, miten toteutat eron turvallisesti. Sillä erita sinun pitää paitsi itsesi myös lasten vuoksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kerroppa tuosta systeemistänne myös miehen sukulaisille vielä ennen poismuuttoanne. Eipä sitten pääse mies uhriutumaan ja mustamaalaamaan jälkikäteen.
Olen itse asiassa kertonutkin, mutta mieheni on erittäin ovela ja älykäskin. Hän sai kuitattua kaikki mun puheeni roskaksi hänen vanhempiensa silmissä sanomalla, että olen "hullu" ja "laiska vaimo", kun siis yritän epätoivoisesti vaatia häntä tekemään edes jotain kotitöitä. "Hulluuteni" aiheutuu siitä, kun pelkään miestäni jonkin verran, sillä mies on ollut minua kohtaan väkivaltainen. Miehen lapsuudenperhe on ollut erittäin väkivaltainen, joten miehen isä ymmärtää kyllä, jos "nalkuttavaa akkaa" vähän "kopautetaan" (=lyödään nyrkillä päähän ja hampaat kurkkuun, kuten appi on kuulemma tehnyt useita kertoja anopille vuosikymmenten saatossa).
Olen myös herkempi ja olen joskus itkeskellyt keskinäisiä riitojamme ja epäreiluja käytäntöjämme ollessamme anoppilassa (toki mies hälytti appivanhemmat siihen viereen ihmettelemään sen sijaan että olisi pitänyt ne asiat meidän välisenä siinä vierashuoneessa), kun olimme siellä käymässä ja miehen vanhemmat pitävät mua oudon hermoheikkona, sillä heidän mielestään "itkeminen on turhaa".
Se koko perhekuvio heillä on oikeasti aivan sairas ja oon itse vain normaalilla tavalla empaattinen ja herkkä. Olen kuitenkin ihan kouluttautunut, töissä ja muuten normaali (kiva, kun tässäkin tulee sellainen olo, että pitää selitellä asiaa) :(. Mutta siis miehen vanhemmat eivät pidä minua tai mielipiteitäni minään. Olen heidän mielestään outo, hullu kaupunkilaispelle ja ituviherhihhuli, vaikka siis oon ihan tavallinen ikäiseni eteläsuomalainen. :) T. AP
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi ystävä rakas, hanki itsellesi ja lapsellesi OMA KOTI!
Et tiedäkään, kuinka kivaa se on kun on "oma tupa, oma lupa". Jos tämä ei ole "hulluimmat säännöt"-ketjun innoittama provo, niin tee jotain itsellesi ja elämällesi.
On ihan eri asia, kun vanhemmat määräilevät lapsiaan periaatteella " kenen leipää syöt ..." ja onhan vanhemmilla suorastaan velvollisuus kasvattaa lapsiaan. Ei sitä voi mitenkään verrata siihen, että asunnon omistaja määrää yksin puolisonsakin asioista.
Onko aloittajan tapauksessa asunnon omistaja hänen lapsensa isä vai aivan 'vieras' mies?
Asunnon omistaja on lastemme isä ja muita lapsia ei ole meillä kummallakaan, ts. ei ole uusperhe kyseessä. T. AP
Eikä. Miten voi olla totta? Todella huono provo tai sitten totuus on todellakin tarua ihmeellisempi,
Kuvittelin, että tällainen kuvio voisi olla jossain vinksahtaneessa uusperhe-kuviossa! Joidenkin eronneiden mielestä huono parisuhde kun on parempi kuin yksinolo (tai "yksin" lasten kanssa).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joo ap, olet kirjoitellut tästä monesti ennenkin. Et tule koskaan hankkimaan sitä omaa asuntoa. (Ketjun alussa sanoit että se on jo hankittu, myöhemmin se olikin vasta aie. Mutta ei se tule koskaan tapahtumaan.)
taas eka viestit melkeen samalla kellon lyömällä = provo
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nyt kun on iltapäivälehdistössä päästy naisten parjaamisen makuun, niin on hienoa AP että olet täällä vielä kertomassa minkälaisista tilanteista on kyse kun nainen "hyppyyttää" miestä ja nainen "näyttää nyrpeää naamaa".
Mutta lähde ihmeessä äläkä koskaan enää palaa! Sinänsä ikävä sinun kannaltasi jos et vaadi asunnon ositusta, mutta lapsenne sen kaksion joka tapauksessa joskus perivät.
Tosin tuollaista miestä kun ajattelee niin olisi lastenkin etu että ottaisit asunnon arvosta puolet, käyttäisit sen uuteen asuntoon sinulle ja lapsille ja antaisit miehen tursoutua vaikka siellä vanhempiensa luona.
Ties millaiseen kuntoon asunto menee yksinäisen sekopäisen ukon käsissä, voipi olla ettei jää lapsille kummoista perittävää sitten.
Vieraat ja kala alkaa haista kolmessa päivässä. Teidän on jo korkea aika lähteä nurkista omaan kotiinne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Joo ap, olet kirjoitellut tästä monesti ennenkin. Et tule koskaan hankkimaan sitä omaa asuntoa. (Ketjun alussa sanoit että se on jo hankittu, myöhemmin se olikin vasta aie. Mutta ei se tule koskaan tapahtumaan.)
Idiootti, älä masenna alistettua naista! Mäkin tunnistan sut ap ja olen iloinen, että olet edistynyt eroajatuksessa. Tarvitset siihen tukea ja siksi sun pitää soittaa sinne Naisten linjalle. Rohkeutta eroon!
Vierailija kirjoitti:
Tämä ap:n tapaus on taas yksi esimerkki siitä miksi ihmiset eroaa, ja sitten muut ihmettelee että miksi erosivat, ihan hyvä perhe, kaikki hyvin, mies ei juonut eikä hakannutkaan tms.
Totta. Perheessämme ei ole koskaan käytetty pisaraakaan alkoholia ja mies vaikuttaa äkkiseltään "unelmavävyltä"; hän on muutenkin mukava ja puhelias seuramies, tosi. Totuus on tosiaan taruakin ihmeellisempää. T. AP
P.S. Huomasin juuri, että mies oli rikkonut taas "vahingossa" kaksi aikoinaan omasta kodistani yhteiseen kotiin tuomaani Iittalan juomalasia sekä yhden mukin. Mies kuittaa ne vahinkoina, tosin satuin taannoin näkemään, että hän paiskoo niitä tahallaan rikki, samoin kuin omistamia huonekalujakin, joita "vahingossa" paiskoo päin seiniä, että menevät kolhuille. Tietenkään hän ei noista pyydä anteeksi, pahoittele tai osta uutta vastaavaa tilalle, vaikka on omista tavaroistaan todella tarkka. Kun kommentoin hänelle rikotuista astioista, niin hän totesi, että "kulutathan säkin tässä koko ajan lattioitani, kun kävelet siinä edes takaisin" ja jatkoi pelaamistaan konsolilla. Tässä kyllä tulee ajan mittaan todella katkeraksi. :(
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Joo ap, olet kirjoitellut tästä monesti ennenkin. Et tule koskaan hankkimaan sitä omaa asuntoa. (Ketjun alussa sanoit että se on jo hankittu, myöhemmin se olikin vasta aie. Mutta ei se tule koskaan tapahtumaan.)
Oon jo hankkinut sen, vaikka vaikealta tuntui ottaa niinkin rohkea askel. Tosin vielä tuossa mietin, jos sittenkin peruisin sen. Soitin äidillenikin ja pohdin tilannetta ja hän sanoi, että nyt kyllä pitää ottaa se, ettei toistu sama kuin kerran aiemmin, jolloin viime hetkillä peruin, kun mies muuttuikin taas vähäksi aikaa mukavammaksi. Tällaisesta suosta on tosi vaikeaa nousta ylös, mutta nyt näyttää jo lupaavalta kyllä. T. AP
Vierailija kirjoitti:
Nyt kun on iltapäivälehdistössä päästy naisten parjaamisen makuun, niin on hienoa AP että olet täällä vielä kertomassa minkälaisista tilanteista on kyse kun nainen "hyppyyttää" miestä ja nainen "näyttää nyrpeää naamaa".
Mutta lähde ihmeessä äläkä koskaan enää palaa! Sinänsä ikävä sinun kannaltasi jos et vaadi asunnon ositusta, mutta lapsenne sen kaksion joka tapauksessa joskus perivät.
Tosin tuollaista miestä kun ajattelee niin olisi lastenkin etu että ottaisit asunnon arvosta puolet, käyttäisit sen uuteen asuntoon sinulle ja lapsille ja antaisit miehen tursoutua vaikka siellä vanhempiensa luona.
Ties millaiseen kuntoon asunto menee yksinäisen sekopäisen ukon käsissä, voipi olla ettei jää lapsille kummoista perittävää sitten.
Mies kieltämättä kohtelee myös kotiaan itse tosi huonosti ja seinissä on lommoja, ovenkarmista puuttuu pala, kun hän kerran väkisin riuhtoi lukossa olevan oven auki jne. Myös huonekaluissa on vaurioita ja hän pistikin säpäleiksi yhden lipastoni. Mutta tällä haavaa en uskalla vaatia sitä puolikasta. Mies on tosiaan sen verran rahanhimoinen, että tulisi ihan oikeasti hulluksi, jos menettäisi rahoistaan osan. T. AP
Mä en ikinä suostuisi siihen, että toinen makselisi lainaa ja itse maksaisin yhtiövastikkeen, jos toinen koko ajan toisi esiin sen, että koti on vain hänen. Joko osallistuisin itsekin lainanmaksuun ja saisin nimeni omistuspapereihin tai muuttaisin pois.
Vierailija kirjoitti:
Vieraat ja kala alkaa haista kolmessa päivässä. Teidän on jo korkea aika lähteä nurkista omaan kotiinne.
Jep, mutta ap ei olekaan terve. Myös hänellä on isot ongelmat elämän hallinnassa ja kaikessa. Ei kukaan normaali ihminen suostuisi ikinä tuollaiseen. Mutta tylsä trollihan tämä on, aika kivasti eteenpäin viety tosin. Ihmetyttää vain sen aloittajan mielenterveys...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vieraat ja kala alkaa haista kolmessa päivässä. Teidän on jo korkea aika lähteä nurkista omaan kotiinne.
Jep, mutta ap ei olekaan terve. Myös hänellä on isot ongelmat elämän hallinnassa ja kaikessa. Ei kukaan normaali ihminen suostuisi ikinä tuollaiseen. Mutta tylsä trollihan tämä on, aika kivasti eteenpäin viety tosin. Ihmetyttää vain sen aloittajan mielenterveys...
Hmm, perustele hieman lisää väitettäsi. Mikä ongelma mun mielenterveydessäni on? Vai onko niin, että mun vaikeudet kestää tuollaista miestä on jotenkin outo juttu ja mun siis pitäisi vain kiltimmin sietää miestäni tai muuten olen jotenkin outo? Olen yleensä sisukas ja sitkeä, mutta en vissiin tarpeeksi sisukas, jos tulen joskus surulliseksi mieheni käytöksestä, jolloin mies pääsee syyttämään mua "hulluksi", kun itkettää ja tekee mieli mennä nukkumaan vähän aiemmin. Eli siis olenko sittenkin oikeasti hullu ja sen vuoksi mua siis saa kohdella huonosti ja myös syyllistää täällä palstalla? Mulla ei ole mitään ns. mielenterveystaustaa, mutta en minäkään jaksa ala-arvoista kohtelua vuosikausia. Mitä mun ois pitänyt tehdä, jos siis olisin mielestäsi ns. täysjärkinen?
Olen vain yrittänyt pitää liiton kasassa, vaikka pahalta tuntuukin. Ja miehen sukulaiset ovat täysin mieheni puolella, vaikka he tietävätkin hänen tietyistä pimeistä puolistaan -- miehen sukulaisille kun on ihan normaalia käyttää ns. oman käden oikeuksia vaimoonsa, joten he ymmärtävät miestäni. Omituisesti anoppikin syyllistää minua lähinnä, vaikka häntä itseään on pahoinpidelty ja alistettu rankasti vuosikaudet. Omille sukulaisilleni tai kavereilleni en ole kertonut juuri mitään vaikeuksistamme ja ne vähät kertomani jutut ovat hyvin siloiteltuja versioita, sillä en vain kehtaa livenä kertoa moisia juttuja kenellekään. T. AP
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vieraat ja kala alkaa haista kolmessa päivässä. Teidän on jo korkea aika lähteä nurkista omaan kotiinne.
Jep, mutta ap ei olekaan terve. Myös hänellä on isot ongelmat elämän hallinnassa ja kaikessa. Ei kukaan normaali ihminen suostuisi ikinä tuollaiseen. Mutta tylsä trollihan tämä on, aika kivasti eteenpäin viety tosin. Ihmetyttää vain sen aloittajan mielenterveys...
Mutta siis mikä iso ongelma mulla on tekstin perusteella elämänhallinnassani ja kaikessa? Ihan vilpittömästi kiinnostaisi tietää. T. AP
Totta hemmetissä eron tullessa omaisuus pitää osittaa. Ei ole mitenkään reilua, että toinen kerää omaisuutta ja toinen maksaa yhtiövastiketta, laskuja ja ruokia, joista ei jää mitään käteen.