Lue keskustelun säännöt.
Pahastuuko äitini ja pitääkö minun välittää siitä?
06.01.2016 |
Äidilläni on tänään syntymäpäivä, mutta olemme olleet viimeaikoina puhelinhiljaisuudessa. Minä katkaisin välit, mutta muutama yhteydenpito on silti tähän tullut. Mulle tulee hirveä olo, jos otan yhteyttä, koska se tarkoittaisi, että mitätöin omat tuntemukseni, joiden takia katkaisin välit. Niin no, kai se ratkaisu tuli jo tuossa.
Surettaa vain äiti, jonka pelkään ei-tajuavan, että mullakin on tunteet ja mun on kuitenkin itseni takia ratkaistava asia näin. Kun en ymmärrä, miksi äiti on aina ystävällinen ja jotenkin silleen ehkä hiukan vain marttyyri, jos mä toimin ns. omasta itsestäni käsin häneen nähden.
Kommentit (164)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli katkaisit välit omien tuntemustesi takia ja nyt mietit, että jos otat yhteyttä, niin mitätöit ne?
Jokaisella on oikeus omiin kokemuksiinsa ja jokainen kokee tilanteet eri tavalla. Vaikutat kuitenkin aika lailla kypsymättömältä, jos joku mekaaninen synttärionnittelu saa sinut suunniltaan ja miettimään, että luuleeko se äiti nyt mitä ja alkaako se raivoamaan.
Jos sinusta "hyvää syntymäpäivää" -toivotus on henkiselle hyvinvoinnillesi liikaa, niin jätä ihmeessä se väliin. Uskon, että äitisi on sinuun joka tapauksessa hyvin pettynyt ja miettii, miksi hän joutuu sietämään tempauksiasi. Puhelimessa riitaa haastava itsekkäästi kiukutteleva marttyyritytär ei ole mikään varsinainen syntymäpäivälahja.
Kyllä ystävällinen ele ihmistä kohtaan joka on sinua loukannut voi olla joskus liikaa.
Enkä mä äitiä onnittelisi antaakseni hänelle syntymäpäivälahjaa, vaan koska en tosiaan jaksa kiukuttelua siitä, etten onnitellut, jos sitä olisi tullakseen, mutta 7 ratkaisi asian hienosti: on aikuisuutta odottaa äidiltään, ettei tämä marttyyrinä kosta pahaa mieltään minulle, jos loukkasinkin häntä, kun en edes muista syntymäpäivänä.Kysynpä vain, että mitä hän niillä paskatyttären (se koen jo jokatapauksessa hänelle olevani ja oon ollut aina) onnitteluilla niinkuin tekee?
Se ei ole selvinnyt minulle koskaan.
Kuvittelee itsessään, että on hyvä äiti? Että välini häneen ovat kunnossa? Mitä?
ApEiköhän 7 tarkoittanut quoten sinulle, ei äidille :D
No tajusin, mutta äiti ensin.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Synttärit nyt on vaan synttärit, ei mikään big deal, enemmänkin sellainen kohteliaisuusjuttu vaan että onnittelee. Laita vaan tekstari jos toivotat hyvää syntymäpäivää. Se kohteliasta mutta samalla pidät haluamaasi etäisyyttä. Minusta onnittelematta jättäminen on vähän lapsellista JOS ette kuitenkaan ole katkaisseet välejä kokonaan.
No joo, lapsellista sitten. Taidan suoda sen vian itselleni. Mutta on kyllä epämukava olo, ei voi mitään.
Olisin halunnut katkaista ne välit täysin, mutta äiti sitten soitti tilanteissa, joissa häntä tarttin, ja no niin, siihen jäi se lakko. Tosin jatkoin sitä niin, etten enää oikeastaan pidä yhteyttä, mutta isoja asioita oon soittanut itsekin. Se on ollut tavallaan virhe, koska nyt oon sit lapsellinen kun en voi ees viestiä laittaa. Ehkä äiti joutuu nyt vain kestämään sen, että hänen tyttärensä on lapsellinen. Mun on ilmeisesti todella vaikeaa kunnioittaa itseäni, meinaan, etten pitänyt sitä lakkoa.
Ap
Eli haluat olla yhteydessä silloin kun häntä tarvitset ja on "isoa asiaa" - olet siis hyväksikäyttäjä.
Toivon vaan, ettei äiti todellakaan odottele siellä mun soittavan. Sit voisin itsekin olla vaan, ihan kuin ei mitään. Soitan sit ehkä kun oon muutaman vuoden pitänyt äitiä kanveesissa.
Ap
Laita ihmeessä onnitteluviesti - Hyvää syntymäpäivää!
Ja ihan oman mielenterveyden takia kannattaisi lopettaa tuo äiti-suhteen märehtiminen.
Oletko muuten sama, joka ei jaksanut tehdä joulua lapsilleen? Hän nimittäin kertoi vähän samaa omasta äiti-suhteestaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Synttärit nyt on vaan synttärit, ei mikään big deal, enemmänkin sellainen kohteliaisuusjuttu vaan että onnittelee. Laita vaan tekstari jos toivotat hyvää syntymäpäivää. Se kohteliasta mutta samalla pidät haluamaasi etäisyyttä. Minusta onnittelematta jättäminen on vähän lapsellista JOS ette kuitenkaan ole katkaisseet välejä kokonaan.
No joo, lapsellista sitten. Taidan suoda sen vian itselleni. Mutta on kyllä epämukava olo, ei voi mitään.
Olisin halunnut katkaista ne välit täysin, mutta äiti sitten soitti tilanteissa, joissa häntä tarttin, ja no niin, siihen jäi se lakko. Tosin jatkoin sitä niin, etten enää oikeastaan pidä yhteyttä, mutta isoja asioita oon soittanut itsekin. Se on ollut tavallaan virhe, koska nyt oon sit lapsellinen kun en voi ees viestiä laittaa. Ehkä äiti joutuu nyt vain kestämään sen, että hänen tyttärensä on lapsellinen. Mun on ilmeisesti todella vaikeaa kunnioittaa itseäni, meinaan, etten pitänyt sitä lakkoa.
ApEli haluat olla yhteydessä silloin kun häntä tarvitset ja on "isoa asiaa" - olet siis hyväksikäyttäjä.
Joo, aivan, se mä olen. Onneksi on edes jotain, mitä äidiltä voi saada. Miksi ihmeessä en hyväksikäyttäisi sitä?
Ai niin, kai sen itsekunnioituksen takia. Hitto tää on vaikeaa :(
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
^ toivottavasti tällä tyypillä ei ole lapsia, ap on todelka kypsymätön viimeisen viestin oerusteella.
Ok ap, älä laita mitään viestiä tai soita, ihan sama, turha ketju.
Vierailija kirjoitti:
^ toivottavasti tällä tyypillä ei ole lapsia, ap on todelka kypsymätön viimeisen viestin oerusteella.
Ok ap, älä laita mitään viestiä tai soita, ihan sama, turha ketju.
Miten niin turha ketju? Eikö mun tuntemukseni ole tärkeitä? Ehkä ne ei oo mitään sulle, mutta noin yleensä. Oon mäkin ihminen.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onpa kyllä ihmeellisiä vastauksia täällä aloittajalle. Äitikö on niin pyhä teistä, ettei oikeasti ole tässä väärin voinut tehdä? Ja siis aloittajako muka "vaikuttaa kypsymättömältä" ihan muutaman viestin perusteella?
AP, sehän on juuri manipulointia että vasta silloin kun olet katkaisemassa välejä äitisi antaa tukea mitä tarvitset. Et ole hyväksikäyttäjä jos otat sen vastaan, koska tietenkin olet ikäsi sitä kaivannut mutta en silti hirveästi suosittele tai ainakin opettele tunnistamaan taka-ajatukset
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Synttärit nyt on vaan synttärit, ei mikään big deal, enemmänkin sellainen kohteliaisuusjuttu vaan että onnittelee. Laita vaan tekstari jos toivotat hyvää syntymäpäivää. Se kohteliasta mutta samalla pidät haluamaasi etäisyyttä. Minusta onnittelematta jättäminen on vähän lapsellista JOS ette kuitenkaan ole katkaisseet välejä kokonaan.
No joo, lapsellista sitten. Taidan suoda sen vian itselleni. Mutta on kyllä epämukava olo, ei voi mitään.
Olisin halunnut katkaista ne välit täysin, mutta äiti sitten soitti tilanteissa, joissa häntä tarttin, ja no niin, siihen jäi se lakko. Tosin jatkoin sitä niin, etten enää oikeastaan pidä yhteyttä, mutta isoja asioita oon soittanut itsekin. Se on ollut tavallaan virhe, koska nyt oon sit lapsellinen kun en voi ees viestiä laittaa. Ehkä äiti joutuu nyt vain kestämään sen, että hänen tyttärensä on lapsellinen. Mun on ilmeisesti todella vaikeaa kunnioittaa itseäni, meinaan, etten pitänyt sitä lakkoa.
Ap
Äitisi soitti ja auttoi sinua, kun et pystynyt itse hoitamaan lapsiasi. Miehellä oli harrastusmeno. Hän yleensä hoitaa lapsenne. Joten jouduit uhrautumaan ja menit lapsinesi äidin luo. Se oli pienempi paha kuin itse antaa ruokaa ja huomiota 5- ja 8-vuotiaille koko päivän ajan
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
^ toivottavasti tällä tyypillä ei ole lapsia, ap on todelka kypsymätön viimeisen viestin oerusteella.
Ok ap, älä laita mitään viestiä tai soita, ihan sama, turha ketju.Miten niin turha ketju? Eikö mun tuntemukseni ole tärkeitä? Ehkä ne ei oo mitään sulle, mutta noin yleensä. Oon mäkin ihminen.
Ap
Kysytkö täältä lupaa tuntemuksillesi?
Vierailija kirjoitti:
Onpa kyllä ihmeellisiä vastauksia täällä aloittajalle. Äitikö on niin pyhä teistä, ettei oikeasti ole tässä väärin voinut tehdä? Ja siis aloittajako muka "vaikuttaa kypsymättömältä" ihan muutaman viestin perusteella?
AP, sehän on juuri manipulointia että vasta silloin kun olet katkaisemassa välejä äitisi antaa tukea mitä tarvitset. Et ole hyväksikäyttäjä jos otat sen vastaan, koska tietenkin olet ikäsi sitä kaivannut mutta en silti hirveästi suosittele tai ainakin opettele tunnistamaan taka-ajatukset
Joo, tää ketju on antanut mulle itselleni etäisyyttä äidin tämänpäiväisiin syntymäpäiviin, kun jos täällä yksin märehtisin asiaa (se vaivaa minua aivan väkisinkin, enkä koe oikeutetuksi sivuuttaa asiaa kokonaan, koska en todellakaan toivoisi, että välimme olisivat tällaiset. Mutta en ole itse valinnut äidin käytöstä.).
Ja kiitos kun ymmärrät, mille tuntuu saada hieman sitä mitä äitihahmosta tarvitseekin, vaikka silloin joutuukin jopa hyväksikäyttäjän asemaan, aika ironista minusta äidiltä päin, jos kokee niin (mutta en usko oikeastaan). Mutta tietenkin siten se on oikein, että tavallaan tilanne näyttää nyt hyväksikäytöltä, koska olenhan päättänyt jatkaa ilman äitiä, niin tavallaan sen tulisi koskea for better or worse tai miten se sanoaan, eli ei sitten edes vastaanoteta sitä hyvää, just, ettei kukaan voi syyttää, että se vain kelpaa, mutta et välitä hänestä itse.
Kun ne ajat meni jo, jolloin olisin hänestä välittänyt. Se pieni minä...
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
^ toivottavasti tällä tyypillä ei ole lapsia, ap on todelka kypsymätön viimeisen viestin oerusteella.
Ok ap, älä laita mitään viestiä tai soita, ihan sama, turha ketju.Miten niin turha ketju? Eikö mun tuntemukseni ole tärkeitä? Ehkä ne ei oo mitään sulle, mutta noin yleensä. Oon mäkin ihminen.
ApKysytkö täältä lupaa tuntemuksillesi?
Mitä meinaat?
Ap
En tiedä miksi, mutta minusta sinä kuulostat vielä aika nuorelta ja lapselliselta. Olet mukamas katkaissut välit äitiisi, mutta napanuora on selvästi vielä katkaisematta. Et siis seiso vieläkään omilla jaloillasi, vaan äidin mielipiteet ovat sinulle vieläkin merkityksellisiä, vaikaa toista väittäisitkin. Onnittele äitiäsi joko puhelinsoitolla tai tekstiviestissä. Samaan konkurssiin se menee!
En vaan jaksa ymmärtää näitä jääräpäätyttäriä, joiden pitää katkaista välit äitiinsä, kun eivät osaa muuten pitää puoliaan ja tehdä itsenäisiä ratkaisuja. Minä olisin iloinen, jos minulla vielä olisi äiti, vaikka sitten marttyyriuteen taipuvainen, mutta syöpä vei äidin jo ollessani melko nuori.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Synttärit nyt on vaan synttärit, ei mikään big deal, enemmänkin sellainen kohteliaisuusjuttu vaan että onnittelee. Laita vaan tekstari jos toivotat hyvää syntymäpäivää. Se kohteliasta mutta samalla pidät haluamaasi etäisyyttä. Minusta onnittelematta jättäminen on vähän lapsellista JOS ette kuitenkaan ole katkaisseet välejä kokonaan.
No joo, lapsellista sitten. Taidan suoda sen vian itselleni. Mutta on kyllä epämukava olo, ei voi mitään.
Olisin halunnut katkaista ne välit täysin, mutta äiti sitten soitti tilanteissa, joissa häntä tarttin, ja no niin, siihen jäi se lakko. Tosin jatkoin sitä niin, etten enää oikeastaan pidä yhteyttä, mutta isoja asioita oon soittanut itsekin. Se on ollut tavallaan virhe, koska nyt oon sit lapsellinen kun en voi ees viestiä laittaa. Ehkä äiti joutuu nyt vain kestämään sen, että hänen tyttärensä on lapsellinen. Mun on ilmeisesti todella vaikeaa kunnioittaa itseäni, meinaan, etten pitänyt sitä lakkoa.
ApÄitisi soitti ja auttoi sinua, kun et pystynyt itse hoitamaan lapsiasi. Miehellä oli harrastusmeno. Hän yleensä hoitaa lapsenne. Joten jouduit uhrautumaan ja menit lapsinesi äidin luo. Se oli pienempi paha kuin itse antaa ruokaa ja huomiota 5- ja 8-vuotiaille koko päivän ajan
Ei se ollut äiti! Lapset olin saanut jo hoitoon kuin ihmeen kaupalla muualle kun hän soitti kun olin helvetin kivuissa yksin kotona (muille huom.). Äiti asuu niin kaukana, ettei ollut vaihtoehto. Se apu oli puhua jollekin, jolla kans ollut hirveä iskias. Hän soitti kaksi kertaa, ekalla en vastannut, mutta sitten heikko hetki - annoin periksi. Enkä kadu, oikeastaan.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli katkaisit välit omien tuntemustesi takia ja nyt mietit, että jos otat yhteyttä, niin mitätöit ne?
Jokaisella on oikeus omiin kokemuksiinsa ja jokainen kokee tilanteet eri tavalla. Vaikutat kuitenkin aika lailla kypsymättömältä, jos joku mekaaninen synttärionnittelu saa sinut suunniltaan ja miettimään, että luuleeko se äiti nyt mitä ja alkaako se raivoamaan.
Jos sinusta "hyvää syntymäpäivää" -toivotus on henkiselle hyvinvoinnillesi liikaa, niin jätä ihmeessä se väliin. Uskon, että äitisi on sinuun joka tapauksessa hyvin pettynyt ja miettii, miksi hän joutuu sietämään tempauksiasi. Puhelimessa riitaa haastava itsekkäästi kiukutteleva marttyyritytär ei ole mikään varsinainen syntymäpäivälahja.
Kyllä ystävällinen ele ihmistä kohtaan joka on sinua loukannut voi olla joskus liikaa.
Enkä mä äitiä onnittelisi antaakseni hänelle syntymäpäivälahjaa, vaan koska en tosiaan jaksa kiukuttelua siitä, etten onnitellut, jos sitä olisi tullakseen, mutta 7 ratkaisi asian hienosti: on aikuisuutta odottaa äidiltään, ettei tämä marttyyrinä kosta pahaa mieltään minulle, jos loukkasinkin häntä, kun en edes muista syntymäpäivänä.Kysynpä vain, että mitä hän niillä paskatyttären (se koen jo jokatapauksessa hänelle olevani ja oon ollut aina) onnitteluilla niinkuin tekee?
Se ei ole selvinnyt minulle koskaan.
Kuvittelee itsessään, että on hyvä äiti? Että välini häneen ovat kunnossa? Mitä?
ApEiköhän 7 tarkoittanut quoten sinulle, ei äidille :D
Joo, nimenomaan tarkoitin ap:lle sen. Ohi taisi mennä. t.7
Vierailija kirjoitti:
En tiedä miksi, mutta minusta sinä kuulostat vielä aika nuorelta ja lapselliselta. Olet mukamas katkaissut välit äitiisi, mutta napanuora on selvästi vielä katkaisematta. Et siis seiso vieläkään omilla jaloillasi, vaan äidin mielipiteet ovat sinulle vieläkin merkityksellisiä, vaikaa toista väittäisitkin. Onnittele äitiäsi joko puhelinsoitolla tai tekstiviestissä. Samaan konkurssiin se menee!
En vaan jaksa ymmärtää näitä jääräpäätyttäriä, joiden pitää katkaista välit äitiinsä, kun eivät osaa muuten pitää puoliaan ja tehdä itsenäisiä ratkaisuja. Minä olisin iloinen, jos minulla vielä olisi äiti, vaikka sitten marttyyriuteen taipuvainen, mutta syöpä vei äidin jo ollessani melko nuori.
Niin, sinäpä sen itse sanoit: eivät osaa pitää puoliaan. Nauratko ja iloitsetko siellä, kun en kykene? Halveksit?
Ap
Vierailija kirjoitti:
Hei äitijankkaaja
Kerrotko mistä tiedät isoäitisi kuolevan 3-5 v kuluessa. Mikä sairaus se on, josta voit olla noin varma?
Muutatko sitten omillesi ja tavoittelet rakkauttasi?
Vastaa nyt tähän
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onpa kyllä ihmeellisiä vastauksia täällä aloittajalle. Äitikö on niin pyhä teistä, ettei oikeasti ole tässä väärin voinut tehdä? Ja siis aloittajako muka "vaikuttaa kypsymättömältä" ihan muutaman viestin perusteella?
AP, sehän on juuri manipulointia että vasta silloin kun olet katkaisemassa välejä äitisi antaa tukea mitä tarvitset. Et ole hyväksikäyttäjä jos otat sen vastaan, koska tietenkin olet ikäsi sitä kaivannut mutta en silti hirveästi suosittele tai ainakin opettele tunnistamaan taka-ajatuksetJoo, tää ketju on antanut mulle itselleni etäisyyttä äidin tämänpäiväisiin syntymäpäiviin, kun jos täällä yksin märehtisin asiaa (se vaivaa minua aivan väkisinkin, enkä koe oikeutetuksi sivuuttaa asiaa kokonaan, koska en todellakaan toivoisi, että välimme olisivat tällaiset. Mutta en ole itse valinnut äidin käytöstä.).
Ja kiitos kun ymmärrät, mille tuntuu saada hieman sitä mitä äitihahmosta tarvitseekin, vaikka silloin joutuukin jopa hyväksikäyttäjän asemaan, aika ironista minusta äidiltä päin, jos kokee niin (mutta en usko oikeastaan). Mutta tietenkin siten se on oikein, että tavallaan tilanne näyttää nyt hyväksikäytöltä, koska olenhan päättänyt jatkaa ilman äitiä, niin tavallaan sen tulisi koskea for better or worse tai miten se sanoaan, eli ei sitten edes vastaanoteta sitä hyvää, just, ettei kukaan voi syyttää, että se vain kelpaa, mutta et välitä hänestä itse.
Kun ne ajat meni jo, jolloin olisin hänestä välittänyt. Se pieni minä...
Ap
Selkeästi asiat vaivaavat sinua yhä todella paljon kun syntymäpäivä aiheuttaa noin suurta ahdistusta. Ota netflixistä jokin sarja ja tuijota sitä koko päivä ja unohda äiti. Suosittelen mahdollisesti terapiaa jossain vaiheessa. Tsemppiä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli katkaisit välit omien tuntemustesi takia ja nyt mietit, että jos otat yhteyttä, niin mitätöit ne?
Jokaisella on oikeus omiin kokemuksiinsa ja jokainen kokee tilanteet eri tavalla. Vaikutat kuitenkin aika lailla kypsymättömältä, jos joku mekaaninen synttärionnittelu saa sinut suunniltaan ja miettimään, että luuleeko se äiti nyt mitä ja alkaako se raivoamaan.
Jos sinusta "hyvää syntymäpäivää" -toivotus on henkiselle hyvinvoinnillesi liikaa, niin jätä ihmeessä se väliin. Uskon, että äitisi on sinuun joka tapauksessa hyvin pettynyt ja miettii, miksi hän joutuu sietämään tempauksiasi. Puhelimessa riitaa haastava itsekkäästi kiukutteleva marttyyritytär ei ole mikään varsinainen syntymäpäivälahja.
Kyllä ystävällinen ele ihmistä kohtaan joka on sinua loukannut voi olla joskus liikaa.
Enkä mä äitiä onnittelisi antaakseni hänelle syntymäpäivälahjaa, vaan koska en tosiaan jaksa kiukuttelua siitä, etten onnitellut, jos sitä olisi tullakseen, mutta 7 ratkaisi asian hienosti: on aikuisuutta odottaa äidiltään, ettei tämä marttyyrinä kosta pahaa mieltään minulle, jos loukkasinkin häntä, kun en edes muista syntymäpäivänä.Kysynpä vain, että mitä hän niillä paskatyttären (se koen jo jokatapauksessa hänelle olevani ja oon ollut aina) onnitteluilla niinkuin tekee?
Se ei ole selvinnyt minulle koskaan.
Kuvittelee itsessään, että on hyvä äiti? Että välini häneen ovat kunnossa? Mitä?
ApEiköhän 7 tarkoittanut quoten sinulle, ei äidille :D
Joo, nimenomaan tarkoitin ap:lle sen. Ohi taisi mennä. t.7
No ei mennyt. Vaan keksin jonkun, jolle se lause on minuakin hyödyllisempi: äitini.
Ap
Eiköhän 7 tarkoittanut quoten sinulle, ei äidille :D