Miksi jotkut eivät hyväksy lastensa tyttö- ja poikaystäviä?
On tullut omassa perheessä vähän liiankin konkreettiseksi. Poikani on seurustellut tyttöystävänsä kanssa jo runsaan vuoden, eikä tytön perhe vieläkään hyväksy poikaa tai heidän suhdettaan. Ei puhettakaan, että poika saisi mennä tytön luokse yökylään, saati että tyttö saisi tulla meille. Tytön kotona he eivät kuulemma saa myöskään olla kahdestaan tytön huoneessa, vaan heidän on oltava keittiössä tai olohuoneessa tai tytön sisarusten on oltava mukana. Kysyttiin kesällä muutaman kerran tyttöystävää mukaan mökille, mutta lupaa ei tietenkään tullut. Pojassa ei ole mitään sellaista vikaa, minkä vuoksi ymmärtäin vanhempien tiukkuuden. Myös perheemme on aivan normaali perhe, ei pitäisi olla mitään pelkoa että tyttö olisi huonossa seurassa. Mikä siis voisi olla syynä? Poika on 17-vuotias ja tyttö 16-vuotias.
Kommentit (85)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten niin ei hyväksy? Poika on tervetullut tyttöystävän perheeseen, koska saa siellä oleskella.
Sen sijaan tytön perhe lienee näitä aika tavallisia perheitä, joissa ei yritetä usuttaa nuoria naimaan vaan lähdetään siitä, että on koko perheen vieraana, ei vain alaikäisen tyttöystävän. Kohta taas kohkataan, että voi ne nuoret naida missä tahansa, ei siihen samaa sänkyä tarvita. Selvä. Silloinhan niillä nuorilla ei ole mitään tarvetta yökyläillä toisillaan tai olla kahdestaan tytön huoneessa, koska se mahdollinen seksipuoli on jo siellä koulun vessassa hoidettu. Vierailulla voi keskittyä sen opettelemiseen, miten ollaan tyttöystävän perheen kanssa. Jos suhde jatkuu, se on yhteisö, jonka kanssa tulee olemaan aika paljon tekemisissä. Miksi siis ei siihenkin tutustuisi hyvin. Ihan housut jalassa.
Meillä on alaikäisten kanssa selkeät säännöt: tämä on lapsuudenkoti, täällä tyttö- ja poikaystävät eivät mene makuuhuoneisiin. 16v on lapsi enkä halua, että lapseni joutuu kokemaan abortin tai teinivanhemmuuden. En voi sitä estää, mutta ainakin voin estää sen, että raskaus ei saa alkuaan lapsuudenkodissa.
Naapurissa on 16v teini-isä, jonka tyttöystävä ja nyt myös lapsen äiti ei halunnut aborttia. Poikaa vauva ei voisi vähempää kiinnostaa. Naiminen oli silti kivaa. Vastuun kantaa se tyttö yksin. Minusta ei mikään mukava nuoruus.
Taas näköjään mennään seksi edellä. Eli ilmeisesti kyse on nyt sitten siitä. No, minusta seurustelevat nuoret tarvitsevat kahdenkeskistä aikaa siinä missä aikuisetkin, eikä se sulje millään tavalla pois muun perheen kanssa oleskelua. En koe, että usuttaisin nuoria harrastamaan seksiä, vaikka en menekään nykäisemään ovea auki heti kun he menevät pojan huoneeseen.
ap
Tiesitkö, että iso osa nuorista pystyy seurustelemaan, vaikka eivät pääse suljetun oven taakse olemaan kahden! Tässä maassa on tuhansia kahviloita, joissa voi olla kahdestaan. Kirjastoja, joissa voi jutella rauhassa. Miksi se nuorten kahdenkeskisyys edellyttää huoneeseen ovea? Eikö muka jutella voi muutenkin? Äläkä nyt itse mene seksi edellä eteenpäin!
Isossa osassa perheitä suljettu ovi merkitsee sitä, että ko. huoneessa tapahtuu jotain, mikä ei kuulu muille. Siksi yhdenkään aikuisen ei tarvitse lähteä siitä, että nuori voi perustaa perheen sisälle uuden yksikön, jolla on omat sääntönsä. Niin kauan kuin siellä asuu, hyväksyy vanhempien säännöt, jos ne eivät ole laittomia tai henkisesti tai fyysisesti loukkaavia.
Mikäli poika/tyttö on kun velttoräkä, ottaa cuppia viikottain niin kuka sellaisen haluaa lapselleen. Itse aina oon korostanut kun vertaisensa ottaa.
Meillä tyttö on 15v ja poikakaverinsa täyttää ensi kuussa 17v. Tilanne on ihan sama kuin ap:lla eli tyttö ei yökyläile poikakaverilla eikä poikakaveri meillä.
Asia vaivasi pojan vanhempia, joten he kutsuivat meidät kahville. Heillä ei ollut yhtäkään perustelua sille, miksi yökyläily tulisi sallia. Ainoa, mitä äiti hoki oli se, että "kun sitä seksiä voi harrastaa vaikka missä, ei siihen yökyläilyä tarvita". Eli hänellä tuntui olevan suurin huoli siitä, että poikansa saa seksikokemuksia jossain muualla kuin peiton alla pehmeässä sängyssä.
Koko vierailu oli nolo, onneksi nuoret ei itse olleet paikalla. En halua puhua tyttäreni sukupuolielämästä minulle vieraiden ihmisten kanssa enkä näe mitään tarvetta perustella sitä, että olen alaikäisen lapseni holhooja ja hänestä vastuussa, joten minun ei tarvitse sallia asioita, jotka voivat saattaa hänet vaaraan.
Minut erotettiin mutta loppujen lopuksi kumikin sitä mieltä että ero ainut ratkaisu. Ei ollut viina eikä väkivalta kuvioissa. Osoittautui erittäin hyväksi ratkaisuksi kummallekin. Itse olin harkinnut eroa jo jonkun aikaa ja olin todella kypsä eroamaan.
Minä en halua meille ketään yökylään, koska se häiritsee mukavaa elämääni. Pelkkä ajatus, että en saisi kulkea alasti aamulla kotonani vain siksi, että siellä yöpyy joku teini - kiitos ei! Tosin omanlapsi on vasta 13v, parin vuoden kuluttua saatan ajatella niin, että talo elää tavallaan ja vieras on hyvä ja katsoo vähän rupsahtanutta kroppaani siinä keittiössä. Toinen tissi teekupissa ja toinen pöydällä. Enkä tajua hävetä yhtään, minun kotinihan se on.
Vierailija kirjoitti:
Minä en halua meille ketään yökylään, koska se häiritsee mukavaa elämääni. Pelkkä ajatus, että en saisi kulkea alasti aamulla kotonani vain siksi, että siellä yöpyy joku teini - kiitos ei! Tosin omanlapsi on vasta 13v, parin vuoden kuluttua saatan ajatella niin, että talo elää tavallaan ja vieras on hyvä ja katsoo vähän rupsahtanutta kroppaani siinä keittiössä. Toinen tissi teekupissa ja toinen pöydällä. Enkä tajua hävetä yhtään, minun kotinihan se on.
Ymmärrän epämukavuuden, mutta onhan koti myös lapsesi, eikä ainoastaan sinun. Oletan? Olisi ankeaa, jos vain yksi perheenjäsen saisi sanella, mitä kotona tehdään milläkin säännöillä, ja keitä saa tulla kylään.
Vierailija kirjoitti:
Meillä tyttö on 15v ja poikakaverinsa täyttää ensi kuussa 17v. Tilanne on ihan sama kuin ap:lla eli tyttö ei yökyläile poikakaverilla eikä poikakaveri meillä.
Asia vaivasi pojan vanhempia, joten he kutsuivat meidät kahville. Heillä ei ollut yhtäkään perustelua sille, miksi yökyläily tulisi sallia. Ainoa, mitä äiti hoki oli se, että "kun sitä seksiä voi harrastaa vaikka missä, ei siihen yökyläilyä tarvita". Eli hänellä tuntui olevan suurin huoli siitä, että poikansa saa seksikokemuksia jossain muualla kuin peiton alla pehmeässä sängyssä.
Koko vierailu oli nolo, onneksi nuoret ei itse olleet paikalla. En halua puhua tyttäreni sukupuolielämästä minulle vieraiden ihmisten kanssa enkä näe mitään tarvetta perustella sitä, että olen alaikäisen lapseni holhooja ja hänestä vastuussa, joten minun ei tarvitse sallia asioita, jotka voivat saattaa hänet vaaraan.
Minä taas ihmettelen, mitkä ovat perusteet sille, miksi jo lähes täysi-ikäiset eivät saisi olla yökylässä. Ja hei: mitkä ovat sinun omat pelkosi siitä, mikä saattaa lapsesi vaaraan silloin, kun poikaystävä tulee yökylään? Kuulostaa vähän suojeluntarpeen liioittelulta, niin kuin toisaalta sekin, että (eräissä toisissa kommenteissa esiintynyt) nuoret eivät saisi olla suljettujen ovien takana. Herran tähden, missä yksityisyys? Kuulostaa tosi ahdistavalta, jos kaiken tekemisen pitäisi olla täysin avoimesti vanhempien silmien edessä. Enkä edes puhu seksistä enkä mistään muustakaan levottomasta, vaan vaikkapa siitä, että nuoret voisivat vaikkapa haluta jutella kahden kesken, asioista, jotka eivät kuulu pätkääkään vanhemmille (vaikka ne eivät liittyisikään mihinkään "vaaralliseen"). Kai se yksityisyys lapsille ja nuorillekin sallitaan?
No mulla oli vaikeuksia sulattaa tyttöni poikaystävää. Vanhemmat eronneet, äidillä lapsia monelle miehelle, kerran kävin heillä ja heidän terrieri oikeasti hyökkäili minun päälle. Äiti ja isäpuoli tosi höveleitä, heille ok jättää silloin 16v poika yksin kotiin viikoksi. Koko sen ajan pojalla oli kavereita kylässä ryyppäämässä, ja se oli ok! Tyttö itki koko viikon kun hän ei saanut jäädä yöksi, viikonloppuna sitten lähdettiin kaksin matkalle koska en enää jaksanut sitä. Poika oli läheisessä lukiossa, joskaan ei käynyt siellä. Sinäänsä oli ihan mukava ja hurmaava poika, mutta kieroon kasvatettu. Erosivat kun poika petti. Poika täyttää parin kk päästä 18v, ja tytöltä kuulin että eka lapsi on jo tulossa, tosin ei seurustele lapsen äidin kanssa.
Näin 16-vuotiaan tytön äitinä kanssa sanon, että varmasti se seksi on kyseessä tuossa asiassa. Kyllähän se perhe pojan näköjään hyväksyy, mutta seksiä ei. Sitä pitää omaa tytärtään vielä aivan liian nuorena moiseen touhuun, ja haluaa estä sen helppouden minkä yökyläily asiaan antaa.
Tosin omani pääsi sinisilmäisyyttäni(todellista tyhmyyttä)jo 15-vuotiaana yökylään poikkikselle. Olihan mun pään sisällä melkoinen taistelu, kun selvisi seksin alkaminen samantien.
Suurin osa varmaan antaa nuoren olla kaverinsa kanssa suljetun oven takana, joten mikä siitä tyttö- tai poikaystävästä tekee niin pelottavan ettei saa olla hetkeäkään kahdestaan? Kuinka monella oikeasti on pokkaa alkaa paneskella keskellä kirkasta päivää, kun tietää että se ei ole vanhemmille ok ja vanhemmat ovat siellä oven toisella puolen? Sekin kannattaa muistaa, että vastustus liimaa nuoret entistä tiiviimmin yhteen.
Minun appivanhemmat eivät selvästikään hyväksyneet minua koska olin köyhä. Siis köyhä sillä lailla, ettei ollut odotettavissa isoja perintöjä. Tein kyllä töitä ja tienasin välillä hyvinkin, se riitti minulle ja vaimolleni mutta ei vaimoni vanhemmille. Seurusteluaikanamme tuleva vaimoni oli lähdössä kaupunkiin opiskelemaan tarkoituksenaan asua viikot siellä. Olin paikalla kun anoppi neuvoi tytärtään katsomaan itselleen kaupungista kunnon miehen ja senhän hän sitten tekikin, jäi siitä kiinni ja lopetti tuon suhteen. Myöhemmin menimme appivanhempien suureksi harmiksi naimisiin, rakensimme talon ja teimme lapsia, joista myös tuli toisen luokan kansalaisia..
Vanhemmat haluaa aina parasta lapsilleen. Onko siinä mitään vikaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä tyttö on 15v ja poikakaverinsa täyttää ensi kuussa 17v. Tilanne on ihan sama kuin ap:lla eli tyttö ei yökyläile poikakaverilla eikä poikakaveri meillä.
Asia vaivasi pojan vanhempia, joten he kutsuivat meidät kahville. Heillä ei ollut yhtäkään perustelua sille, miksi yökyläily tulisi sallia. Ainoa, mitä äiti hoki oli se, että "kun sitä seksiä voi harrastaa vaikka missä, ei siihen yökyläilyä tarvita". Eli hänellä tuntui olevan suurin huoli siitä, että poikansa saa seksikokemuksia jossain muualla kuin peiton alla pehmeässä sängyssä.
Koko vierailu oli nolo, onneksi nuoret ei itse olleet paikalla. En halua puhua tyttäreni sukupuolielämästä minulle vieraiden ihmisten kanssa enkä näe mitään tarvetta perustella sitä, että olen alaikäisen lapseni holhooja ja hänestä vastuussa, joten minun ei tarvitse sallia asioita, jotka voivat saattaa hänet vaaraan.
Minä taas ihmettelen, mitkä ovat perusteet sille, miksi jo lähes täysi-ikäiset eivät saisi olla yökylässä. Ja hei: mitkä ovat sinun omat pelkosi siitä, mikä saattaa lapsesi vaaraan silloin, kun poikaystävä tulee yökylään? Kuulostaa vähän suojeluntarpeen liioittelulta, niin kuin toisaalta sekin, että (eräissä toisissa kommenteissa esiintynyt) nuoret eivät saisi olla suljettujen ovien takana. Herran tähden, missä yksityisyys? Kuulostaa tosi ahdistavalta, jos kaiken tekemisen pitäisi olla täysin avoimesti vanhempien silmien edessä. Enkä edes puhu seksistä enkä mistään muustakaan levottomasta, vaan vaikkapa siitä, että nuoret voisivat vaikkapa haluta jutella kahden kesken, asioista, jotka eivät kuulu pätkääkään vanhemmille (vaikka ne eivät liittyisikään mihinkään "vaaralliseen"). Kai se yksityisyys lapsille ja nuorillekin sallitaan?
Lähes täysi-ikäinen ei ole täysi-ikäinen. Kun on täyttänyt 18v ja muuttanut pois lapsuudenkodista, saa tehdä mitä tahtoo. Siihen asti hyväksyy sen, että kotona on kodin säännöt. Niitä vastaan voi kapinoida tai voi jopa hakeutua lastenkotiin, mutta sielläkin on samat säännöt: ovi on auki, jo huoneessa on vieraita.
Jos haluaa olla kahdestaan poikakaverin kanssa, voi mennä vaikka puistoon juttelemaan.
Vanhempien tehtävänä on suojella lapsiaan asioilta, jotka ovat kovin vaarattomia, mutta jotka tapahtuessaan sattuvat hyvin paljon.
Enkä ole vielä kuullut yhdenkään nuoren menehtyvän siihen, että ei pääse yökylään. Se ei siis ole perustarve.
Tämä on varmasti helpompaa poikien vanhemmille kuin tyttöjen. Itsellänikin on vaan poikia.
Monesti pojat on vanhempia joilla on itseään nuorempi tyttöystävä ja huolta sitten kantaa nuorten tyttöjen vanhemmat.
On vaan hiukka eroa onko 17v. vai 15v.
Voi noita tulevia aikoja.
15 v aborttipotilas ei ole mikään kiva näky. Monelle tulee psyykkisiä ongelmia, tarvitaan terapia-apua jne. Turhan kallis hinta siitä, että vanhempien mielestä alaikäisten yökyläily on OK.
On olemassa yökyläilyn kiellon lisäksi toinenkin tapa estää seksi. Olin itse nuori 90- ja 2000-lukujen taitteessa ja ehdotin silloin sitä oma-aloitteisesti vanhemmilleni: ehdotin, että minulle hommataan siveysvyö, jonka äiti saa lukita päälleni yökyläilyn ajaksi ja hän saa pitää avaimen. Näin tehtiin ja pystyin olemaan turvallisesti poikaystäväni kanssa yötä samassa huoneessa ilman vaaraa, että harrastamme seksiä.
Vierailija kirjoitti:
On olemassa yökyläilyn kiellon lisäksi toinenkin tapa estää seksi. Olin itse nuori 90- ja 2000-lukujen taitteessa ja ehdotin silloin sitä oma-aloitteisesti vanhemmilleni: ehdotin, että minulle hommataan siveysvyö, jonka äiti saa lukita päälleni yökyläilyn ajaksi ja hän saa pitää avaimen. Näin tehtiin ja pystyin olemaan turvallisesti poikaystäväni kanssa yötä samassa huoneessa ilman vaaraa, että harrastamme seksiä.
Erinomainen idea. Itse ainakin tulen ehdottamaan työtä omalle tytölleni.
Vierailija kirjoitti:
Vanhemmat haluaa aina parasta lapsilleen. Onko siinä mitään vikaa?
Ei muuta kuin se, että se minkä vanhemmat olettavat olevan lapsilleen parasta ei välttämättä olekaan sitä.
En lukenut muiden kommentteja. Mutta siis mun tuttavapiirissä on saman tapainen tilanne paitsi että pari on jo 2kymppisiä ja asuvat keskenään (alkoivat seurustella yläaste-iässä). Tytön vanhemmat on ihan todella nirppanokkia ja "parempaa väkeä". Tytön äiti on joku maisteri ja isäkin esimiestehtävissä (vaikka taitaa alunperin ihan perus amis olla). Siinä perheessä on aina oltu rautakanki ahterissa joka asian suhteen (tunnen siis perheen lapsuudesta asti) ja äiti varsinkin haluaa ylläpitää bätre folke-statusta. Yläasteella kun pariskunta oli niin kaikki oli hyvin, pojasta tuli tytön perheessä kuin perheen jäsen mutta sitten tuli jatko-opintojen aika. Tyttö meni luonnollisesti lukioon mutta poika menikin amikseen. Siitä alkoi tytön perheessä nenän nyrpistely ja pojan sättiminen. Edelleen kyllä poika oli aina tervetullut kylään ja yökyläänkin ja kun poika muutti ensin omilleen niin tyttö yöpyi siellä lähes aina mutta kyllä heistä huomasi että se poika ärsytti. Joskus jopa ihan suoraan sättivätkin poikaa (selän takana tietenkin) mun vanhemmille.
Voisko siis olla teidän tapauksessa tällainen? Tuokin poika on kaikin puolin mukava ja kunnollinen mutta jumalauta työväenluokkaa... :(
Minusta seksiä ei kannata kannustaa aloitettavaksi alaikäisenä. Siinä on myös valtava vastuu, jos sattuu tulemaan raskaaksi.
Mielestäni jos antaa nukkua samassa huoneessa, antaa samalla hiljaisen hyväksynnän seksille.
Itselläni oli poikkis 16-vuotiaana 180 km päässä kotoani. Olin siellä useinbyökylässä ja se meillä. Emme milloinkaan nukkuneet samassa huoneessa, vaikka pari vuotta seurustelimme. Itsekään en halunnut. Tosin Ruotsin matkalla poikkis oli kiellostani huolimatta ottanut yhteisen hotellihuoneen. No, ei siinä mitään seksiä silti harrastettu. (Laivoilla ei ollut silloin ikärajoja.)