Hulluin/erikoisin sääntö, jonka tiedät jossain perheessä olevan?

Osa asiallisia, osa eriskummallisia, omat kommenttini kursiivilla.

Vierailija kirjoitti:

Minä taidan olla sellainen tyhjästä nalkuttaja, jonka koti on täynnä outoja sääntöjä. Lapsia minulla ei ole. Kuljen korjaamassa poikaystävän jälkiä, vaikka hän onkin oppinut hyvin siihen miten asunnossani ollaan.

- astiat on laitettava tietyille paikoille kuivauskaapissa (en käytä muuta astiakaappia). Erityisen tärkeää on laittaa isot syvät lautaset reunimmaiseksi, koska ne eivät pysy kunnolla pystyssä kuin astiakaapin seinää vasten Ymmärrettävä ja asiallinen jos ei käytä muita kaappeja astioille.

- astiat on huuhdeltava käytön jälkeen Hyvä sääntö.

- verhot on suljettava iltaisin niin, ettei mistään raosta pääse aamulla auringonvaloa Erikoinen sääntö, paitsi jos kaikki verhot on nousevan auringon suunnassa, talvella varsinkin aurinko nousee niin myöhään että kuuluu keskustelun otsikon alle hyvin.

- kattiloita ja paistinpannua säilytetään puhtaina liedellä, kahvat käännettynä niin ettei niihin voi törmätä Makuasia, mutta ok, jos kaappitilaa ei ole.

- jääkaappia ja pakastinta ei saa tuulettaa, siis pohtia ovi auki mitä haluaisi Erinomainen sääntö *yläpeukku*

- myöhään illalla pidetään vain himmeitä valoja tai lukuvaloa päällä Ihan järkevää, kirkas valo estää melatoniinin tuotantoa, ja nukahtamiseen menee pidempään.

- vessan ovi suljetaan sen jälkeen kun siitä on kuljettu, muuten se tukkii ulko-oven Järkevä, jos tilaratkaisu sellainen kuin teillä näköjään on. Meillä kylppärin ovi ei tuki edes apposen ammollaan mitään.

- jokaista vesilasillista varten ei oteta uutta lasia, tulee kamalasti tiskiä muuten Erinomainen tämäkin *yläpeukku*

- vessaharjalla pestään vain pöntön sisäosa, ei reunoja. Reunat pestään sienellä tai rätillä Kunhan sieni tai rätti on vain tähän tarkoitukseen, niin ihan järkevää.

- pyykätessä pestään tummat, värilliset ja valkoiset erikseen Taas keskustelun aiheeseen kuulumaton sääntö, kaikki järkeväthän noin tekee :)

- pyyhkeet ja lakanat rullataan eikä viikata, ettei niihin tule rumia painaumia Makukysymys, lakanat voi  myös viikata niin, ettei tule painaumia, omat lakanat on niin, eli ei rullalla, vaan enemmän viikatun näköisenä, mutta kuitenkin osin rullattuna, eli aluksi viitataan/taitellaan, lopuksi rullataan.

Eräässä perheessä vain tytöt joutuivat tekemään kotitöitä, koska ne olivat "naisten töitä". Siksi pojat eivät saaneet tehdä niitä ja vasta lasten aikuistuessa vanhemmat huomasivat, että miten avuttomia heidän poikansa tuon tavan vuoksi sitten olivat, kun he eivät osanneet tehdä mitään kotitöitä oikein kunnolla itse muuttaessaan omiin koteihin.

Lisää!!

Meillä (tai oikeastaan mulla) on sellanen sääntö että kukaan muu ei saa tyhjentää vessan roskista paitsi minä.

Mies pariin otteeseen yrittäny ja tein hyvin selväks että ei ni ei. Umpinainen roskis ja se vaan haisee järkyttävältä kun menkkojen jälkeen tyhjennän sen, että en halua miehen kontolle sitä :D

Aaa ja edelliseen vielä lisäys. Ei nyt sääntö mut lähinnä tapa et vaan mä täytän tiskikoneen. Mies tekee sen _aina_ tosi epätehokkaasti. Mies tyhjentää.

Hah, meillä on kanssa tuo ettei kynnysten päälle saa astua :D en astu vieläkään ja valitan myös poikaystävälle jos astuu. Kasvatus menny näköjään perille

Vierailija kirjoitti:

Koko ketjun luettuani, huomasin joitakin häiritseviä kommentteja ilmeisen ymmärtämättömiltä ihmisiltä: "Miksi te ette nyt sitten aikuisina tee juuri kuten tahdotte?"

Kun lapsi opetetaan mahdollisesti hyvin pienestä pitäen jatkuvalla henkisellä ja/tai fyysisellä väkivallalla tiettyyn muottiin, hän ei yksinkertaisesti muutu kuin avaimesta kääntämällä tyystin toisenlaiseksi ihmiseksi täysi-ikäiseksi tultuaan tai pois muutettuaan. Jokainen annettu sääntö, ohje, neuvo, kulkee takaraivossa mukana pitkään. Kyllä sen tietää ja tajuaa, että yksin aikuisena kotona ollessa äiti tai isä ei ole selän takana kyyläämässä, mutta häpeä, epävarmuus ja epätietoisuus puskevat esiin niitä juttuja tehdessä, mitä on joutunut lapsena kokemaan. Kun pientä ihmistainta koulitaan parikymmentä vuotta ulkopuolelta tulevilla säännöillä olemaan tietynlainen, häneltä katoaa kyky haluta asioita, olla oma-aloitteinen, tuntea itseään ja tunteitaan omina ja aitoina. Joillakin valitettavasti katoaa kosketus ympäristöön, kaverit ja tuttavat katoavat, ja vanhemmat saattavat yrittää jatkaa koulimistaan myös vanhempana. Irtikin on vaikea päästää, kun ei ole mitään muuta. Olet kasvanut siihen, ja joka tapauksessa haluaisit välittää vanhemmistasi, vaikka he tekevät edelleen yhtä järjettömiä tekoja. "Kunnioita isääsi ja äitiäsi". Bullshit, kunnioitus pitää aina ansaita.

Lapsi ja nuori kasvaa vanhempiensa jatkeena, kuin ohjattuna bonsaipuuna tietynlaiseksi. Kasvua, ulottuvuuksia, muotoa, ravintoa rajoitetaan omistajan tahdon mukaan. Sellaisesta puusta kasvaa tuskin täydellistä, vaikka se yhtäkkiä istutettaisiinkin hyvään maahan vapaasti kasvamaan. Monet vain heivataan ulos pärjäämään niillä heikoilla eväillä, mitä on tarjottu.

Minulla ei ole ollut yksityisyyttä (kirjeiden, päiväkirjojen lukemiset), ei mahdollisuutta vaikuttaa omaan ympäristöön ("oman" huoneen kalustus, järjestys, lelut, vaatteet, esillä olevat kirjat olivat äidin päätettävissä). Lelut saattoivat kadota milloin tahansa, äiti itseasiassa tunnusti muutama kuukausi sitten - omahyväisesti hymyillen - että hän iltaisin ja öisin keräili omasta mielestään rumia tai tarpeettomia leluja roskiin, ettei "sotku valtaudu". Kaipaan henkisesti edelleen sitä kiinalaista, kumisekoitteesta tehtyä sammakkoa, jonka ostin itse alle kouluikäisenä keräyspulloista saamallani rahalla, ja jonka tuoksun muistan edelleen lähes neljänkymmenen ikäisenä. Se oli äitini mielestä iljettävä, ja vain katosi eräs yö. Menemiset, tulemiset, tekemiset, harrastukset olivat rajattuja. Olisi pitänyt harrastaa mitä vanhempani, erityisesti äitini, halusivat, ei sitä mitä itse halusin. Omaa tahtoa ei saanut olla, vanhempia ihmisiä ja heidän keskustelujaan ei saanut häiritä, minähän olin vain mistään ymmärtämätön lapsi. Olisi niin paljon yksittäisiä, pieniä ja suurempia sääntöjä kerrottavaksi, mutta en yksinkertaisesti jaksa niitä muistella. Kolmen vuoden terapia auttoi jonkin verran ymmärtämään miksi olen nykyään sellainen kuin olen, mutta ei parantanut tai tehnyt minusta vieläkään ehjää.

Minusta tuli masentunut, sosiaalisesti syrjäytynyt ja epäluuloinen kaikkia ihmisiä kohtaan. Olen aivan hukassa itseni, unelmieni ja halujeni kanssa. Äitini on edelleen sitä mieltä, että hänen kasvatuksensa on ollut hyvää, antoisaa, mahdollisuuksia tarjoavaa ja pienikin arvostelu on häntä syyttävää, eikä hän suostu siitä puhumaan.

Viestisi kosketti minua. Olet taitava kirjoittaja. Kaikkea hyvää sinulle. <3

Vau, tämä keskustelu täyttää huomenna vuoden ja on yhä elossa :D Uskomattomia juttuja!

T. Alkuperäinen ap

Meillä sai lapsuudenkodissani syödä max. kaksi voileipää iltapalaksi,

Isä laittoi kiertävät suihkuvuorot 10 min./nokka. Kylpyhuoneita oli yksi ja lapsia neljä. Isä samoin otti kuittauksen maksetuista viikkorahoista.

Isoäitini silppusi roskapusseihin pitkät viillot ennen roskikseen viemistä, etteivät muut talon asukkaat kerää niitä roskiksesta itselleen. Aivan kuin joku olisi edes niin tehnyt.

Tuttavaperheessä on ilmeisesti sellainen sääntö, ettei wc;ssä saa käydä ulostamassa kun muita on talossa tai saapumassa taloon. Tosin sitä sääntöä ei ole koskaan kerrottu suoraan, mutta käyttäytyminen antaa ymmärtää niin.

Joku ei oikeen ymmärtänyt miks verhot makuuhuoneessa pitää olla kiinni myös pimeänä vuodenaikana. No meillä kaupungissa katuvalot, mainosvalot, täysikuu, naapuritalojen valot, autojen valot yms. tuovat valoa makuuhuoneeseen 24/7 että on se melko valoisa nukkumiseen.

No kyllä meillä tuo vauvan kakkapylly pestään vessan/kylppärin hanan alla, eikä todellakaan kävisi mielessä ottaa siitä juomavettä. Yöks!

Ja eläähän siinä hanan kahvassa vaikka mitä bakteereja!

Mun kaverin kotona oli tuo sama sääntö että vessaa ei saanut vetää jos kävi vain pissalla. Oksettavaa.

Lapsen kaveri ei saanut syödä juustoa, äiti oli kieltänyt ettei liho. Langanlaiha tyttö kyseessä

Täällä oli jo vastaava mutta myös yhdessä maalaistalossa oli sääntö että jos tytöillä ei ollut hametta tai korkokenkiä, he joutuivat tekemään omien töidensä lisäksi myös maataloustyöt (lypsäminen,munien kerääminen,tallin siivoaminen, kaikkien ruokkiminen yms. Sairasta. Joskus kysyin heidän isältään että mikä järki tällaisessa on ja sain sähköisestä kärpäslätkästä perseelleni. Olin 13v ja tuntui jokseenkin nöyryyttävältä.

Vierailija kirjoitti:

Vieraat eivät saa serkkuni kotona koskea lemmikeihin :D heillä siis kolme koiraa ja kissa. Koirat ihan perus seurakoiria, ei siis metsästys- tai esim opaskoiria.

Kissakin saattaa kehrätä jalkaa vasten mutta sille ei saa tehdä mitään? Koirat sentään ovat onnellisen näköisiä kun niille lässyttää. Kissa ei puheista paljoa välitä..

Mun koiraan ei saa koskea, koska se saa kaikesta huomiosta hirmuiset riemuhepulit. Sitä ei saa myöskään puhutella. Näin se pysyy rauhallisena vieraiden tullessa.

Joskus yksi kaveri, jolla itsellään on todella flegmaattinen koira, tätä ihmetteli. No sitten valitettaisiin, jos 60kg koira hyppisi, pomppisi ja nuolisi naaman? 

Tämä ei aivan suoraan liity aiheeseen, mutta katsoin joskus kesällä amerikkalaista TV-ohjelmaa nimeltä "Hysteerikkovanhemmat". Siinä perheen äiti hyysäsi täysi-ikäistä, piakkoin toiselle puolelle jenkkilää yliopisto-opintoihin lähtevää tytärtänsä kaikilla aivan naurettavilla säännöillä, esim. sellaisilla, että hänen tyttärensä ei saa laittaa itse ruokaa, koska saattaa loukata tai satuttaa itsensä, kuten voi saada haavan tai polttaa kätensä jossain kuumassa jne. Silloin tuli oikeasti mieleen, että mitä helvettiä? :D :D

Pyykit pestiin todella harvoin, ja lakanat sai vaihtaa silloin kun ne olivat vanhempien mielestä tarpeeksi likaiset (=kerran yhteen tai kahteen kuukauteen). Peittoja tai tyynyjä ei pesty koskaan, joten en edes tiennyt että nekin pitää puhdistaa joskus.

Vierailija kirjoitti:

Tuttavaperheessä on ilmeisesti sellainen sääntö, ettei wc;ssä saa käydä ulostamassa kun muita on talossa tai saapumassa taloon. Tosin sitä sääntöä ei ole koskaan kerrottu suoraan, mutta käyttäytyminen antaa ymmärtää niin.

Aika paha. Entä jos tulee yövieraita?

Vierailija kirjoitti:

Tuttavaperheessä on ilmeisesti sellainen sääntö, ettei wc;ssä saa käydä ulostamassa kun muita on talossa tai saapumassa taloon. Tosin sitä sääntöä ei ole koskaan kerrottu suoraan, mutta käyttäytyminen antaa ymmärtää niin.

Mikä ihmeen käyttäytyminen kertoo sen että ei saa käydä ulostamassa kun talossa on muita? En kyllä käsitä. Taitaa olla kirjoittajalla itsellään joku ulostusfetissi.