Lue keskustelun säännöt.
Hulluin/erikoisin sääntö, jonka tiedät jossain perheessä olevan?
Tästä oli keskustelu demi.fi:ssä joskus vuonna nakki ja kivi ja siellä sai hyvät naurut joten ajatettelin tehdä tännekin :)
Tämä ei ole omani mutta joku kirjoitti sinne että hänen tuttavaperheessään oli sellainen sääntö etteivät tytöt (teinejä) saaneet käyttää mitään hajusteita, siis edes deodoranttia. Syystä että vanhemmat eivät halunneet että he tutustuvat poikiin ja hyväntuoksuisena se onnistuisi helpommin :D
Kommentit (3002)
Samanlaista vessakulttuuria myös Kurikassa ent.Jalasjärvi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jäi tuossa yhdessä (muuten hauskasti kirjoitetussa kommentissa) kaihertamaan tuo kohtaus, jossa kertojan isoveli pyöräili pyykkien seassa ja naapurin lakana repeytyi.
Onko muiden mielestä sitten ihan ok leikkiä esim. hippaa pyykkinarujen alla naapurin pyykkien ollessa kuivumassa? En itse olis mennyt ja kieltäisin kyllä sekä omia että naapurinkin lapsia leikkimästä kuivuvien pyykkien keskellä.
Väärinhän se oli tottakai, ei siinä mitään. Oltiin ehkä jotain 5 ja 6-vuotiaita kun tuo tapahtu. Meitä oli varotettu ajelemasta siellä naruilla, mut veli jostain syystä oikas telineiden ohi, jolloin pyöränsarvi sit repäs sen lakanan. Muistan miten peloissamme oltiin eikä uskallettu mennä heti kotiinkaan :)
-Se lakanan repijän sisko-
Tädin perheessä lasten piti mennä nukkumaan jo 18.00 jälkeen.Sitten aamulla heräsivät jo viideltä.Sama sääntö kesät talvet ja kun oli vieraita.Ymmärtäisin jos olis aamulla aikainen tarhaan lähtö,mutta heille tuli kotiapulainen.Tällaista 70 luvulla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on sellainen sääntö, että lettuja ei syödä ennen kuin kaikki on paistettu. Paistajana mua ärsyttää, jos se lettupino ei kasva vaan siitä tullaan hakemaan sitä mukaa kun valmistuu :)
Miehelläni oli tämä sääntö, kunnes ymmärsi että mikä järki niitä kylmiä lettuja on enää pastamisen lopuksi syödä.
Nyt syödään heti paiston jälkeen.
Juu, vähän sama anoppilassa tuoreen leivän tai karjalan piirakoiden suhteen. Ne eiliseltä jääneet syödään ensin.
Meinasin ruveta ääneen nauramaan, kun anoppi itsekin tajusi, ettei leipää syödä koskaan tuoreena tuolla tavoin. "...mutta eihän tässä muuta voi..." sanoi tunkiessaan lämpimät leivät kuivumaan komeroon...
No, jos ei ensi jouluna mennä, ei tarvitse vierailla siellä kahteen vuoteen!
Meillä oli sääntönä, ettei tampooneja saanut käyttää. Kerran 17-vuotiaana sanoin siskolleni ollessani vessassa, että älä tule tänne vaihdan tampoonia ja äiti kuuli ja alkoi raivoamaan miksi käytän tampoonia vaikka hän on kieltänyt. Vanhempani etenkin äitini tuntui pelkäävän naapureitamme. Kello yhdeksän jäkjeen ei saanut puhua kuin kuiskimalla ettemme häiritse naapureita. Asuimme omakotitalossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tätini ei ollut vielä perheellinen, mutta hänen kotonaan ollut outo sääntö kuitenkin: olimme serkkujen kanssa hänellä kylässä (ikähaarukka 5 - 10v.), itse olin 9- tai 10-vuotias. Menin vessaan ja lukitsin oven, mutta hetken päästä täti vääntää vessan oven ulkopuolelta auki sanoen, että hänen talossaan ei ovia lukita. En muista avasiko vielä oven vai pelkästään lukon. Ai että tuon ikäinen ei olisi saanut käydä edes rauhassa p*skalla? :D
Espoon Asunnoissa (kaupungin vuokra-asuntoja siis) asuvista yli puolet perheistä noudattaa varsin kummallista, minulle käsittämätöntä sääntöä: Jos jätekatoksessa olevin jäteastioiden ensimmäinen astia on täynnä, roskapussi jätetään siihen jätekatoksen lattialle.
Ei ole mitään merkitystä, onko niitä tyhjiä jäteastioita 5 vai 7, näin tulee ja pitää toimia.
Muutamilla talouksilla on tähän vielä oma sääntönsä: Jos ensimmäinen astia on täynnä, sen kansi käännetään seuraavan jäteastian päälle (seuraava astia voi siis olla ihan tyhjä, sillä ei ole väliä) ja jätepusseja aletaan kasata tämän kannen päälle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meidän perheessä tytöillä oli aina palvelusvuorot. Tämä homma alkoi aina sen jälkeen, kun oli täyttänyt 10 vuotta. Palvelusvuoro kesti aina viikon. Palvelusvuoron aikana tuli aina tehdä kaikki koityöt, paitsi ei arkisin lounasta ja päivällistä, nämä kuuluivat äidin toimenkuvaan. Viikonloppuna myös lounas ja päivällinen kuuluivat palvelusvuorolaiselle. Kukaan ei saanut auttaa palveluvuorolaista kotitöiden kanssa, vain äidiltä sai käydä kysymässä neuvoa, jos ei osannut ehdä jotain työtä, tai tiennyt, mitä pitäisi tehdä. Lisäksi palvelusvuorolaisen piti pitää essua merkkinä siitä, että on palvelusvuorossa. Tätä essua tuli siis pitää palvelusvuorossa ollessaan arkena aina kotona ollessa. Kun lähti pois kotoa esim. kouluun, piti tämä essu jättää eteiseen ja laittaa takaisin päälle heti, kun tuli takaisin kotiin.
Meillä ei myöskään naisväki saanut syödä yhtä aikaa kuin miesväki. Palvelusvuorolaisen piti myös tarjoilla perheen miehille eli isälle ja veljille ruoat (lounaan hoiti äiti). Vasta, kun miesväki oli ruokaillut perheen naiset saivat tulla syömään. Miesten ruokailun aikana muita naisia kuin palvelusvuorolainen ei saanut olla keittiössä.
Ja vuosi oli 1930...
Vierailija kirjoitti:
Meidän perheessä tytöillä oli aina palvelusvuorot. Tämä homma alkoi aina sen jälkeen, kun oli täyttänyt 10 vuotta. Palvelusvuoro kesti aina viikon. Palvelusvuoron aikana tuli aina tehdä kaikki koityöt, paitsi ei arkisin lounasta ja päivällistä, nämä kuuluivat äidin toimenkuvaan. Viikonloppuna myös lounas ja päivällinen kuuluivat palvelusvuorolaiselle. Kukaan ei saanut auttaa palveluvuorolaista kotitöiden kanssa, vain äidiltä sai käydä kysymässä neuvoa, jos ei osannut ehdä jotain työtä, tai tiennyt, mitä pitäisi tehdä. Lisäksi palvelusvuorolaisen piti pitää essua merkkinä siitä, että on palvelusvuorossa. Tätä essua tuli siis pitää palvelusvuorossa ollessaan arkena aina kotona ollessa. Kun lähti pois kotoa esim. kouluun, piti tämä essu jättää eteiseen ja laittaa takaisin päälle heti, kun tuli takaisin kotiin.
Meillä ei myöskään naisväki saanut syödä yhtä aikaa kuin miesväki. Palvelusvuorolaisen piti myös tarjoilla perheen miehille eli isälle ja veljille ruoat (lounaan hoiti äiti). Vasta, kun miesväki oli ruokaillut perheen naiset saivat tulla syömään. Miesten ruokailun aikana muita naisia kuin palvelusvuorolainen ei saanut olla keittiössä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ja vuosi oli 1930...
Vierailija kirjoitti:
Meidän perheessä tytöillä oli aina palvelusvuorot. Tämä homma alkoi aina sen jälkeen, kun oli täyttänyt 10 vuotta. Palvelusvuoro kesti aina viikon. Palvelusvuoron aikana tuli aina tehdä kaikki koityöt, paitsi ei arkisin lounasta ja päivällistä, nämä kuuluivat äidin toimenkuvaan. Viikonloppuna myös lounas ja päivällinen kuuluivat palvelusvuorolaiselle. Kukaan ei saanut auttaa palveluvuorolaista kotitöiden kanssa, vain äidiltä sai käydä kysymässä neuvoa, jos ei osannut ehdä jotain työtä, tai tiennyt, mitä pitäisi tehdä. Lisäksi palvelusvuorolaisen piti pitää essua merkkinä siitä, että on palvelusvuorossa. Tätä essua tuli siis pitää palvelusvuorossa ollessaan arkena aina kotona ollessa. Kun lähti pois kotoa esim. kouluun, piti tämä essu jättää eteiseen ja laittaa takaisin päälle heti, kun tuli takaisin kotiin.
Meillä ei myöskään naisväki saanut syödä yhtä aikaa kuin miesväki. Palvelusvuorolaisen piti myös tarjoilla perheen miehille eli isälle ja veljille ruoat (lounaan hoiti äiti). Vasta, kun miesväki oli ruokaillut perheen naiset saivat tulla syömään. Miesten ruokailun aikana muita naisia kuin palvelusvuorolainen ei saanut olla keittiössä.
Ei, vaan 1970-luku ja maaseutu.
Vierailija kirjoitti:
Espoon Asunnoissa (kaupungin vuokra-asuntoja siis) asuvista yli puolet perheistä noudattaa varsin kummallista, minulle käsittämätöntä sääntöä: Jos jätekatoksessa olevin jäteastioiden ensimmäinen astia on täynnä, roskapussi jätetään siihen jätekatoksen lattialle.
Ei ole mitään merkitystä, onko niitä tyhjiä jäteastioita 5 vai 7, näin tulee ja pitää toimia.
Muutamilla talouksilla on tähän vielä oma sääntönsä: Jos ensimmäinen astia on täynnä, sen kansi käännetään seuraavan jäteastian päälle (seuraava astia voi siis olla ihan tyhjä, sillä ei ole väliä) ja jätepusseja aletaan kasata tämän kannen päälle.
Olen asunut Espoossa vuokra-asunnossa ja huomannut tämän saman. Käsittääkseni kyse on siitä, että tyypillinen vuokratalossa asuva espoolainen säästää askeliaan eikä siksi yksinkertaisesti jaksa kävellä sinne roskakatokseen yhtään pidemmälle, vaikka laatikoita olisi kuinka paljon. Kaivoin myös tosi usein pahvikeräyslaatikosta muovipusseja. Joku siis kiltisti kierrätti pahvit, mutta ei osannut ravistaa niitä muovipussista pois. Bioroskiksesta löytyi usein sinne kuulumatonta jätettä. Voi että ketutti joka kerta kun itse vein jätteitäni mahdollisimman oikeaoppisesti pois.
Onneksi muutettiin veke sieltä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Edellisellä sivulla ollut äiti, miksi vtussa et anna lapsillesi omaa rauhaa?
Lestadiolaisesta perheestä hei!
- vanhempia ja isovanhempia teititeltiin
- ei deodoranttia, puhumattakaan hajuvesistä, meikeistä ja koruista
- yökyläilyt oli kiellettyjä
- ruoka-ja iltarukous
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapsuudessani ei ollut mitään niin järkyttäviä sääntöjä kuin täällä, vaan meidän ainoa kummallisuus liittyi harrastuksiin. Harrastukset olivat jaettu tytöille sopiviin ja pojille sopiviin ja ristiin ei voinut valita. Tytöille sallittuja liikuntaharrastuksia olivat tanssi, taito- ja muodostelmaluistelu sekä voimistelu. Pojille kaikki muut liikuntalajit, paitsi nuo kyseiset. Musiikkipuolella tytöille sallittuja soittimia olivat kaikki klassisen musiikin soittimet sekä laulu. Pojille taas oli sallittu kitara (normaali ja sähköversio), rummut ja basso. Työille oli lisäksi sallittua muut taideharrastukset, kuten maalaus tai piirtäminen ja pojille puutyöt sekä metallityöt.
Jos halusi harrastaa jotain, niin noista piti valita. Muita ei sallittu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naapurissa saatetaan ottaa vettä juomavedeksi tai ruuanlaittoon vessan hanasta mikä on minusta todella ällöttävää.
Samaa vetthän se on kuin keittiönhanasta tulevakin
Ehkä samaa vettä mutta hana täynnä kakka ja persebakteereita jotka tarttuvat siihen veteenkin.
No aika harva hieroo persettään hanaan.
Tuttavaperheessä pitää pylly pestä raanan alla! Ei kyllä tarvitse hieroa, mutta pitää siis sovittaa ahtero tätä varten valittuun lavuaariin ja huljutella siinä ettei tule hajuja!
Mun lapsuudessa oli huvittava aamiaispalasääntö: jokainen päivä lukuunottomatta jouluaatto ja joulupäivää oli samanlainen aamiainen: lautasellinen puuroa (tämä vaihteli eri päivinä, mitä puuroa), lasillinen appelsiinimehua ja jos halusi, kuppi kahvia tai teetä. Ainoa siis valinnainen osuus oli tuo kahvi tai tee. Muuten tuo oli pakko syödä juuri tuollaisena ja tähteeksi ei saanut jättää. Jouluaattona ja joulupäivänä tuo aamainen koostui riisipuurosta ja glögistä.
Muuten oli normaali perhe.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Espoon Asunnoissa (kaupungin vuokra-asuntoja siis) asuvista yli puolet perheistä noudattaa varsin kummallista, minulle käsittämätöntä sääntöä: Jos jätekatoksessa olevin jäteastioiden ensimmäinen astia on täynnä, roskapussi jätetään siihen jätekatoksen lattialle.
Ei ole mitään merkitystä, onko niitä tyhjiä jäteastioita 5 vai 7, näin tulee ja pitää toimia.
Muutamilla talouksilla on tähän vielä oma sääntönsä: Jos ensimmäinen astia on täynnä, sen kansi käännetään seuraavan jäteastian päälle (seuraava astia voi siis olla ihan tyhjä, sillä ei ole väliä) ja jätepusseja aletaan kasata tämän kannen päälle.
Olen asunut Espoossa vuokra-asunnossa ja huomannut tämän saman. Käsittääkseni kyse on siitä, että tyypillinen vuokratalossa asuva espoolainen säästää askeliaan eikä siksi yksinkertaisesti jaksa kävellä sinne roskakatokseen yhtään pidemmälle, vaikka laatikoita olisi kuinka paljon. Kaivoin myös tosi usein pahvikeräyslaatikosta muovipusseja. Joku siis kiltisti kierrätti pahvit, mutta ei osannut ravistaa niitä muovipussista pois. Bioroskiksesta löytyi usein sinne kuulumatonta jätettä. Voi että ketutti joka kerta kun itse vein jätteitäni mahdollisimman oikeaoppisesti pois.
Onneksi muutettiin veke sieltä.
Tuttua on! Vain ensimmäistä astiaa kuuluu käyttää, olipa kyseessä se sekajäteastia tai pahvinkeräysastia. Muut on kai sitten koristeina tai niitä ei ole jostain muusta syystä lupa käyttää.
Meidän taloyhtiössä (Espoon Asunnot) on muitakin sääntöjä: Biojäteastiaan kuuluu laittaa myös sekajätepussit silloin kun ne on pakattu läpinäkyvään pussiin. Ja kun se ensimmäinen astia on täynnä, sinne kirsikaksi pinon päälle pitää heittää sulkematon, vaipoilla ja ruoantähteillä tupaten täyteen ahdettu pussi. Luonnollisesti meidän taloyhtiössä on jatkuvasti rottaongelma, mutta asukkaat ei keksi mitään syytä miksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin sama tunne. Meilläkin tytöt eivät saaneet laiskotella, tekemistä löytyi aina. Isällemme oli pettymys, että poikia oil vain yksi, vanhin ja me muut kolme olimme tyttöjä. Meidän velvollisuuksiin kuului myös muun muassa tämän pojan huoneen siivoaminen. Kummallisin sääntö oli, että aina, jos isämme tai veljemme tuli huoneeseen, piti meidän keskeyttää puuhamme, nuosta seisomaan ja niiata sekä pyytää lupaa jatkaa puuhaamme. Isoveljellämme oli 10 vuoden ikäero meihin ja hän käytti surutta hyväkseen määräysvaltaa meihin nuorempiin. Olen mm. kerran putsannut hammasharjallani hänen huoneensa jalkalistoja ja siskoni on kerran joutunut jalkarahiksi. Onneksi muurrosikäisenä pystyi olemaan paljon poissa kotoa. Muutettuani pois kotoa, myös nuoremmat siskot viettivät paljon aikaa luonani.
Teillä siis isoveli luvan kanssa alisti ja nöyryytti siskojaan, ja rikkoi oikeutta fyysiseen koskemattomuuteen? Taisi kasvaa siitäkin pojasta tosi tervepäinen tapaus.
En ole tämän ensimmäisen lainauksen kirjoittaja, sillä minulla oli vain 2 pikkusiskoa, joihin ikäero mulla oli 5 vuotta, mutta meininki oli sama. Minulla oli lupa tehdä siskoilleni mitävain, mutta en käyttänyt sitä ja tämän takia jouduin usein itse ongelmiin. Toisinaan myös isä valvoi, että rankaisin siskojani. En pitänyt yhtään asemastani, itseasiassa vihasin tilannettani. Onneksi myös saimme olla joskus kolmestaan, kun isä oli työmatkalla ja äiti iltavuorossa töissä. Tuolloinkin isä oletti, että pitäisin kuria siskoilleni, mutta käytännössä tuolloin vietimme ainoita normaaleja hetkiä lapsuudessamme, kun pystyimme kolmestaan tekemään kaikkea kivaa, kuten katsomaan videokasetteja tai pelaamaan lautapelejä. Meillä oli aina kehitetty tarina vanhempia varten, mitä kertoa, jos sattuvat kysymään.
Sitten, kun muutin kotoa opiskelemaan, pyysin usein siskojani käymään milloin milläkin tekosyyllä, jotta pääsivät karkuun tuota isän loputonta työleiriä. Tänäkin päivänä meidän sisarusten välit on ihan normaalit sisarusvälit ja olemme mm. toistemme lastemme kummeja, mutta vanhempiimme kenelläkään meistä ei ole hyvät välit. Käymme siellä kerran pari vuodessa, mutta muuten emme ole tekemisissä.
Ei meillä kyllä vessan hanasta mitään pissavettä tule. Ihan eri putket on pöntölle ja hanalle. Ja meidän vessan hanasta tulee talon kylmin ja raikkain vesi kesät talvet, joten käytämme sitä juomiseen.
P.s lapsena join navettamme karjakeittiön hanasta ja olen terve kuin pukki :D
tuttavaperheessä etelä-pohjanmaalla oli sama sääntö.Heidän kaksi kouluikäistä lastaan eivät saaneet "sotkea" lunta.Lumipenkat oli siistit ja lumenpinta puutarhassa koskematon.Kauniin näköistä,mutta minua suretti kun tiesin kuinka hauskaa lapsilla on peuhata lumessa.