Hulluin/erikoisin sääntö, jonka tiedät jossain perheessä olevan?
Tästä oli keskustelu demi.fi:ssä joskus vuonna nakki ja kivi ja siellä sai hyvät naurut joten ajatettelin tehdä tännekin :)
Tämä ei ole omani mutta joku kirjoitti sinne että hänen tuttavaperheessään oli sellainen sääntö etteivät tytöt (teinejä) saaneet käyttää mitään hajusteita, siis edes deodoranttia. Syystä että vanhemmat eivät halunneet että he tutustuvat poikiin ja hyväntuoksuisena se onnistuisi helpommin :D
Kommentit (3002)
Kaverin äiti: Ei saa kävellä paljain jaloin, koska siitä tulee jälkiä lattiaan...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naapurissa saatetaan ottaa vettä juomavedeksi tai ruuanlaittoon vessan hanasta mikä on minusta todella ällöttävää.
Samaa vetthän se on kuin keittiönhanasta tulevakin
Ehkä samaa vettä mutta hana täynnä kakka ja persebakteereita jotka tarttuvat siihen veteenkin.
Voin tutkijana kertoa että jos pelkäät bakteereja noin paljon, en sinuna söisi esim keittiönpöydällä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aplle, sitkeitä urbaanilegendoja lestadiolaisista nuo pyykkikone ja deodoranttijutut. Ihmiset, kaikkea mitä netin keskustelupalstoilta lukee, ei kannata uskoa. Ihan normaalit pyykkikoneet meillä on, ja jos mieli tekee tuijottaa siellä pyöriviä pikkareita ja rintsikoita, niin ei varmasti kukaan kiellä :'D Enkä tuosta deodoranttikiellostakaan ole valitettavasti koskaan kuullut, vaikka 22v vanha vanhoillislestadiolainen olen. Toki en tunne tarkemmin muita lestadiolaisuuden haaroja kun tämän vanhoillislestadiolaisuuden, mutta kuulostaa silti aika uskomattomalta ollakseen totta. Hei, me ollaan ihan normaaleja ihmisiä!
Ette te kyllä ole mitään normaaleja ihmisiä :D Olette tekopyhää sakkia, jotka mm.voitte hengata kyllä netissä, mutta teillä ei ole telkkareita. Ja ainiin! Uskotte SATUKIRJAAN! Lapsia osaatte kyllä tehdä, halusitte tai ette.
Ööh, olen kyllä ollut ateisti niin nuoresta kuin jotain jostain tajusin, mutta en ennen teini-ikää voinut kieltäytyä istumasta kokouksissa. Että en tiedä, ketkä ne "te" nyt sitten ovat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naapurissa saatetaan ottaa vettä juomavedeksi tai ruuanlaittoon vessan hanasta mikä on minusta todella ällöttävää.
Samaa vetthän se on kuin keittiönhanasta tulevakin
Ehkä samaa vettä mutta hana täynnä kakka ja persebakteereita jotka tarttuvat siihen veteenkin.
Voin tutkijana kertoa että jos pelkäät bakteereja noin paljon, en sinuna söisi esim keittiönpöydällä.
Joskus tuli myös sellainen tv-ohjelma, joka oli katsojille samalla selviytymispeli. Siinä piti aina valita kahdesta vaihtoehdosta mielestään pienempi paha (eli jonka valitsemalla todennäköisemmin selviää "hengissä").
Yksi valinta oli tilanne, että olisi (töissä) syötävä eväät joko wc:ssä tai toimistossa (tietokoneen ääressä). Se oli nimenomaan se toimisto, joka on keskimäärin saastaisempi ja siten ohjelman logiikan mukaan vaarallisempi valinta. Toimiston wc:tä kun siivotaan ahkerammin kuin sitä itse työpistettä, oli jonkun tilaston mukaan vatsapöpön saaminen huomattavasti todennäköisempää tietokoneen ääressä ruokaillessa.
Ja joo, hygieniapassin suorittaminen oli aika vikatikki, tieto todellakin lisää tuskaa. Eipä paljoa tehnyt mieli enää käyttää tiskirättiä yhtä pitkiä aikoja kuin aiemmin :D Ja leivän todellakin teen lautasen päällä, en keittiön tiskipöydällä/työtasolla suoraan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei omasta tuttavapiiristä tule mitään mieleen, mutta jossain vastaavassa ketjussa joskus joku kertoi perheestä, jossa takapihalle ei saanut talvella astua, ettei lumi mene ruman näköiseksi.
Meillä oli tää sääntö! :D
Asuttiin 2000 -luvun taitteessa rivarissa, jossa meillä oli pieni oma etu- sekä takapiha, eikä niissä saanu talvena leikkiä ettei sotke lunta. Piti mennä rivarin leikkipaikalle leikkimään.. Ja näen jo itsessäni sen, että musta saattaa kasvaa samanlainen natsi tän asian suhteen koska ymmärrän nykyään, mitä äiti haki takaa! :D
Meillä isälle estetiikka oli tärkeää ja tähän kuului myös pihan ja puutarhan kauneus - ehyt, puhdas lumipinta. Saimme kyllä leikkiä lumessa, mutta sille oli määrätyt paikat. Oli latu, jolla hiihdettiin ja erikseen riehumispaikat. Minusta se oli ihan normaalia. Piha oli kaunis. Olisin varmaan samanlainen jos asuisin omt:ssa..
Omt?
Ei mekään anneta ulkoilla omalla pihalla, lapset 4, 7 ja 11. Piha alueella 2 m syvä lampi. Leikit menee sisälläkin siihen että isompi keksii pienemmille vaarallisia ja epäreiluja leikkejä joihin aikuisten pitää puuttua, niin empä uskalla kuvitella mitä ulkona tapahtuisi. Vuorovaikutustaidot ja toisten huomioon ottaminen ei ole ikätasolla, on omaan napaan tuijottaja ja tosi itsekäs. Siinä varmaan syy miksi leikit menee miten menee... pienempien leikit on kaksin tosi fyysisiä eivätkä ymmärrä vaarallisuutta ajoissa, osaavat kyllä muutenleikkiä sovussa. Jokainen näistä isommista lapsista pärjää kyllä oman ikäisen kanssa, siksi ihmetyttää miten varsinkin isompi taantuu tosi paljon sisarusten seurassa...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
44, pitääkö se paikkaansa että lestadiolaislapset ei saa katsoa pesukoneen rumpuun jos siellä pyörii alusvaatteita? :D Yksi tuttu väittää yhä kivenkovaan että jossain tuntemassaan perheessä oli näin mutta en jotenkin jaksa uskoa :D
Ap
Vanhoillislestadiolaisilla ei ole tällaista sääntöä. Kaikilla tuttavaperheillä on ihan ikkunalliset pesukoneet, ja alusvaatteet saavat myös kuivua näkösällä, ihan normaaleja vaatteita nuo ovat. Missä perähikiällä/sivistämättömyydessä oikein elätte, kun luulette noin?
Joku täällä väitti, että ei saisi käyttää dödöä tai hajusteita, jotta ei herättäisi himoja "vääränlaisissa" ihmisissä. Oli tutultaan kuullut ja päätti sitten tulla totuutena tänne sellaista väittämään. Kiitos vaan, kannattaa perehtyä asiaan ennen kuin levittelee asioita.
Dödöt ja hajusteet ovat täysin sallittuja, niitä ei kukaan rajoita.
Argh, yksinkertaiset ja kapeakatseiset on kyllä niiiiin ärsyttäviä.
Ja lestadiolaiset ovat avarakatseisia?
Kyllä se eriuskoisten ja uskottomien tuomitseminen on enemmän sääntö kuin poikkeus siellä teidän piireissänne.
Sinänsä en ihmettele asiaa, kun on lapsesta asti kielletty ajattelu ja kaikki määrätään ulkopuolelta, ihmisestä kasvaa töykeä töllykkä, kuten suurin osa happamista lessuista on.Varmaankin suurin osa happamista lessuista on töykeitä töllyköitä. Onneksi suurin osa lessuista ei ole happamia. ;)
Valitettavasti olet väärässä. Suurin osa on happamia ja ilkeitä ihmisiä, jotka purkavat surua elämättömästä elämästään kanssaihmisiä tuomitsemalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Seurustelin 16-vuotiaana 17v pojan kanssa ja hänen vanhempansa olivat alkoholisteja, pahoja sellaisia. Kun pojan pikkusiskon ensimmäinen koulupäivä tuli, niin kaikki muut paitsi minä olivat niin krapulassa etteivät kyenneet saattamaan tyttöä kouluun joten minä menin. Tästä eteenpäin oletettiin että minä automaattisesti saatan pienen kouluun jos olen paikalla. Siitä tuli siis sääntö
Sääli pientä, mutta erosimme pian koska minun olisi pitänyt olla vastuussa myös ekaluokkalaisen aamu, ilta- ja välipaloista. Vähän liikaa vastuuta teinille.
Siis oliko se 17-vuotias poikakin silloin niin krapulassa ettei pystynyt saattaa pikkusiskoaan? Miksi ihmeessä poika ei itse katsellut siskonsa ruokailujen perään jos vanhemmat eivät sitä tehneet? Outoa sysätä asia ulkopuoliselle...
Kyllä oli. Hän oli pahasti masentunut silloin eikä jaksanut koulun lisäksi enää huolehtia pikkusiskostaan koko aikaa. Nykyään tämä tyttö on 17v ja raskaana, aikoo pitää lapsen.
Vierailija kirjoitti:
Hiljaisuus laskeutui kello 20.30 kun perheen vanhemmat menivät nukkumaan. Ja sen jälkeen ei saanut kuulua pihahdustakaan. Ei vessassa, suihkussa tai jääkaapilla käymistä. Telkkaria ei saanut enää aukaista. Lapset nukkuivat yläkerrassa ja äiti oli heille hiljaista hipsuttelua varten kutonut villasukatkin.
Vanhemmat olivat iltaunista porukkaa ja heräsivät itse 4-5 maissa. Heidän herättyään alkoi jumalaton mekkala, tekivät aamupalaa isolla metelillä ja perheen äiti usein siivosi (IMUROI) jo silloin viiden maissa aamulla.
Tunnen myös tällaisen perheen. Luonnollisesti vanhempien piti nukkua yläkerrassa AVOPARVELLA, vaikka talossa olisi ollut 4 makuuhuoneeksi soveltuvaa huonetta suljettavalla ovella. Vanhemmat nukkumaan -> telkku pois ja lasten piti sulkeutua huoneisiinsa. Valitusta, jos kävi yöllä vessassa.
Romaneilla on minun näkökulmastani katsottuna aika persoonallisia sääntöjä kotioloissa. Mutta tässä ketjussa ei kai haettu kulttuuriin kuuluvia juttuja.
Moni näistä teidän "omituisina" pitämistä säännöistä ei kylläkään ole niin omituisia jos ne suhteutetaan vaikkapa perheen varallisuustasoon, ekologiseen ajatteluun, näkemyksiin terveyskasvatuksesta tms.
Tytärpuoleni mukuloineen pitänee omituisena sitäkin että minusta meillä ruoka syödään pöydässä, eikä sen kanssa mennä sohvalle, nojatuuoleihin eikä yhtään minnekään. En vaan tykkää että huonekalut ovat mähmässä. Lisäksi meillä korjataan ruoka pois, jos nousee pöydästä, myös kaksivuotiaalta. Eikö ollakin julmia?
Meillä oli kanssa tuo, että yöllä ei saanut vetää vessaa, ettei isä vaan herää.
Kommentoin vain. Luin poikkeuksellisesti näinkin pitkän ketjun kokonaan, aikaa meni monta tuntia.
Huomasin tulevani todella ahdistuneeksi näistä oudoista säännöistä, mutta muistan, että 80-luvulla lapsuudessani tällaisia sääntöjä todella oli, eikä näistä mikään vaikuta keksityiltä.
Moni niin sanottu vapaakasvattaja todennäköisesti kompensoi nyt omaa lapsuuttaan sallimalla omille lapsilleen kaiken. Sekin on väärin, mutta nämä säännöt, joita täällä lukee on kuin jostain totalitäärisestä valtiosta. Suomi on ollut aika kamala paikka monelle lapselle.
Osassa näistä säännöistä paistaa läpi vanhempien suoranainen viha ja inho lapsiaan kohtaan. Osa ehkä toistaa omien vanhempiensa 50-60-luvun kasvatusmetodeja. Todella tunnekylmää kohtelua. Osassa säännöistä näkyy myös viitteitä pahoistakin mielenterveysongelmista. Mitenköhän paljon 90-2000-luvun terapeutteja työllisti nimenomaan kotikasvatuksessa saatujen traumojen käsittely?
Ihmettelin lapsena usein näitä sääntöjä, joita omassa perheessä ja naapurin perheissä oli. Usein ne olivat suorastaan toistensa kanssa ristiriidassa, eli mistään kasvatusoppaista niitä ei luettu. Kyse siis pelkästään vanhempien mielivallasta ja halusta alistaa lapset toimimaan kuin robotit kodin sääntöjen mukaan. Ihmettelen, että miten kukaan pystyi tapaamaan kavereitaan, kun toisten kodeissa oli tällaisia sääntöjä. Usein oltiinkin siksi varmaan pihalla leikkimässä, mutta kuten muutamassa viestissä luki, niistäkin leikeistä jotkut lapset joutuivat raportoimaan vanhemmilleen, osa oppien tehokkaasti valehtelemaan, että leikit olivat pyhäkoululaisten leikkejä.
Käsittämätöntä millaisia ahdistuksen tunteita nämä säännöt toivat mieleen. On kyllä elämä vapautunut huomattavasti noista päivistä. Aikuisena on vaan niin paljon helpompaa kuin lapsena.
Vierailija kirjoitti:
Erääseen kyläpaikkaan piti aina ottaa omat vessapaperit mukaan mikäli mieli käydä heillä vessassa.
Huhhuh!
No tästä sitten toihon lukemaani omena pitää syödä kokonaan- juttuun. Törmäsin tähän lapsena yhdessä karmeassa hoitopaikassa. Annettiin omena, sitten kun tarjosin karaa etsien roskista, sanottiin että ei ei, se pitää syödä "kokonaan".
Mistä lie joku tuonkin keksinyt, karmeen makuisia ne siemenet ja se puiseva kara. . yäk.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naapurissa saatetaan ottaa vettä juomavedeksi tai ruuanlaittoon vessan hanasta mikä on minusta todella ällöttävää.
Samaa vetthän se on kuin keittiönhanasta tulevakin
Ehkä samaa vettä mutta hana täynnä kakka ja persebakteereita jotka tarttuvat siihen veteenkin.
Ei sitä wc:n hanaa ole tarkoitus perseeseen tunkea!
Eiköhän ne bakteerit tule ihan niistä käsistä, joilla hana avataan takapuolen pyyhkimisen jälkeen.
En pyyhi pyllyä molemmilla käsillä. Toisella kädellä voi siis avata hanan. Hana myös tulee toisinaan pestyä. Siinä ei ole kakkaa :P
Vierailija kirjoitti:
Tähän sopii jatkoksi yksi lapsuusmuistoni mummolasta. Muistelen mummon sanoneen, ettei ukkosen ilmalla saa vatkata kermavaahtoa. Ei kuulemma vatkaannu. Mummo oli kyllä ihan täysjärkinen, joten liekö vitsillä heittänyt? :D
Ennen aikaan uskottiin, että kerma "hökkuköityy" eli juoksettuu ukonilmalla, eikä esim. vatkaus onnistu. Onhan ukonilman alla usein normaalia kuumempi, ja ilmankosteus ja -paine muuta kuin tavallisesti. Jääkaapittomana aikan saattoikin pitää kutinsa.
Tässä ketjussa on kyllä ollut ihan hirveän paljon samoja sääntöjä, jotka oli lapsuuskodissa voimassa. Äidillä oli jonkin sortin siivousneuroosi, asiat olivat joko "puhtaita" tai "likaisia" eikä niitä saanut sekoittaa keskenään.
Vanhempien makuuhuoneeseen ei saanut mennä, paitsi silloin, jos oli yksin kotona ja puhelin soi. Huoneeseen piti mennä hyvin varovasti varpaillaan, ettei lattia mene likaiseksi. Puhelimeen vastatessa ei saanut vahingossakaan istua vieressä olevalle vanhempien sängylle. Lapset eivät tietenkään saaneet soittaa minnekään, joten jos minulla oli kaukana asuvalle kaverille asiaa, pyöräilin salaa puhelinkioskille. Meille ei siis kaveritkaan saaneet tulla, mutta en minäkään saanut käydä heidän luonaan kuin salaa.
Kengillä sai astua vain tuulikaappiin, mutta sinne ei saanut astua sukkasillaan. Eteisessä seisoen piti siis kurotella kengät lähemmäs oviaukkoa, pujotella toinen jalka kenkään, seisoa yhdellä jalalla ja pujotella toinen jalka toiseen kenkään. Ovenkarmista ei luonnollisesti saanut ottaa tukea. Ovensuussa oli kyllä penkki, mutta sille ei lapset saaneet istua.
Voi luoja, että minusta on mukava olla aikuinen. En mielelläni edes vieraile vanhempien luona, vaikka äidillä on vanhemmiten vähän säännöt löysääntyneet. Ihmeen paljon tuli lapsena valehdeltua äidille, kun se oli ainoa keino välttää huuto.
Vierailija kirjoitti:
Kommentoin vain. Luin poikkeuksellisesti näinkin pitkän ketjun kokonaan, aikaa meni monta tuntia.
Huomasin tulevani todella ahdistuneeksi näistä oudoista säännöistä, mutta muistan, että 80-luvulla lapsuudessani tällaisia sääntöjä todella oli, eikä näistä mikään vaikuta keksityiltä.Moni niin sanottu vapaakasvattaja todennäköisesti kompensoi nyt omaa lapsuuttaan sallimalla omille lapsilleen kaiken. Sekin on väärin, mutta nämä säännöt, joita täällä lukee on kuin jostain totalitäärisestä valtiosta. Suomi on ollut aika kamala paikka monelle lapselle.
Osassa näistä säännöistä paistaa läpi vanhempien suoranainen viha ja inho lapsiaan kohtaan. Osa ehkä toistaa omien vanhempiensa 50-60-luvun kasvatusmetodeja. Todella tunnekylmää kohtelua. Osassa säännöistä näkyy myös viitteitä pahoistakin mielenterveysongelmista. Mitenköhän paljon 90-2000-luvun terapeutteja työllisti nimenomaan kotikasvatuksessa saatujen traumojen käsittely?
Ihmettelin lapsena usein näitä sääntöjä, joita omassa perheessä ja naapurin perheissä oli. Usein ne olivat suorastaan toistensa kanssa ristiriidassa, eli mistään kasvatusoppaista niitä ei luettu. Kyse siis pelkästään vanhempien mielivallasta ja halusta alistaa lapset toimimaan kuin robotit kodin sääntöjen mukaan. Ihmettelen, että miten kukaan pystyi tapaamaan kavereitaan, kun toisten kodeissa oli tällaisia sääntöjä. Usein oltiinkin siksi varmaan pihalla leikkimässä, mutta kuten muutamassa viestissä luki, niistäkin leikeistä jotkut lapset joutuivat raportoimaan vanhemmilleen, osa oppien tehokkaasti valehtelemaan, että leikit olivat pyhäkoululaisten leikkejä.
Käsittämätöntä millaisia ahdistuksen tunteita nämä säännöt toivat mieleen. On kyllä elämä vapautunut huomattavasti noista päivistä. Aikuisena on vaan niin paljon helpompaa kuin lapsena.
Minäkin olen tätä ketjua seurannut ja muistan omasta lapsuudesta ja nuoruudesta näitä monia "sääntöjä", mitä täällä on mainittu. Minä olen se, jolla oli kotona yksi säännöistä se, että suihkussa ei saa käydä päivittäin. Tätä ketjua luettuani kysyin aikuiselta tyttäreltäni, mitä outoja sääntöjä meillä oli, kun hän oli pieni. Ei hänelle tullut mieleen mitään. Annoin kyllä lasten olla aika vapaasti, kun olivat pieniä ja teinejä.
Aika monessa perheessä on ollut tuo yksi laji leivän päälle. Mulla on ollut omassa päässä itselleni siitä sääntö. Laita vain yksi rasvakerros leivälle. Mutta tätä en ole kohdistanut perheeseen tai vieraisiin, vain itseeni.
Sääntöni tuli kun katsoin aina lihavana pysynyt serkkuni teki itselleen voileipää. Jumankauta sitä rasvan määrää, mitä se sai upotettua yhteen ohuehkoon leipään. Ensin voita, sitten monta palaa rasvaista juusto, sitten muutama pala kurkkua, monta viipaletta makkaraa jne. Tajusin, miksi niillä oli koko perhe lihava. Voileipätarvikkeet oli aamusta iltaan pöydällä, ja siitä tehtiin leipää ohikulkiessa. Hyvin rasvaista voikkaria. Varmaan on myös kallistakin touhua, koska sitten tehdään vielä oikea ruoka, leivonnat yms. tuohon päälle. Eli tuo ei korvannut mitään.