Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Mies kuoli joulun alla, en jaksa enää
27.12.2015 |
Ei riitä että mies on kuollut, vaan anoppi sekaantuu koko ajan kaikkeen. Tämä päivä ollaan riidelty hautajaisjärjestelyistä.
- Minä haluan pienet hautajaiset, vain lähimmät paikalle, anoppi haluaa kutsua koko kylän.
- Minä haluan tuhkauksen ja tuhkat kotipaikkakuntamme hautausmaalle, anoppi haluaa arkkuhautauksen "kotiin" eli heidän asuinpaikkakunnalleen.
- Minä haluan kuolinilmoituksen vasta hautajaisten jälkeen ja ilman mitään raamatunlauseita, anoppi haluaa ennen hautajaisia julkisen kutsun ja uskonnolliset tekstit. Haluan myös, että minun ja kahden lapsen lisäksi ilmoitukseen tulee syntymättömän lapsemme lempinimi (tyyliä Nökö), anopin mielestä siitä tulee mieleen koira ja se ei sovi missään tapauksessa.
Mistä muusta nyt onkaan tapeltu, ruuasta kai ainakin. Välillä tuntuu että pitäisi antaa periksi, etten jaksa yksin tätä kaikkea. Mutta sitten taas tuntuu, että jos annan anopin tehdä niin kuin hän haluaa, se on väärin minua ja lapsia ja miestä itseään kohtaan. Ja pelkkä ajatuskin, että mieheni haudattaisiin johonkin muualle kuin tähän lähelle, etten voisi viedä tätä pienintäkin aikanaan isän haudalle... Anoppi on tähän asti ollut niin fiksu ja mukava, etten osannut edes pelätä mitään tällaista kun hyväksyin hänen avuntarjouksensa. Nyt hänestä on kuoriutunut kaikkien aikojen kauhuanoppi, joka ei suostu ymmärtämään että minä olen se vainajan lähin omainen.
Kommentit (198)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Anna periksi, äiti on hautaamassa poikaansa. Sovita tilanteesi anopin vaatimusten mukaan, niin saatte yhdessä tehdä nämä käytännön asiat jotka ovat iso osa surutyötä. Jatkossa voit ehkä tehdä uuden perinteen kun viet lapsia mummolaan yhdistämällä sen reissulle miehesi haudalle.
Ruoat, värssyt kuolinilmoituksessa jne ovat ihan pikku hitusia, sinun työsi on nyt pärjätä itse, tukea lapsianne ja pitää yllä hyvät perhesuhteet lastesi isovanhempiin.
Käytännön pikku jutuista ei kannata nyt kiistellä, katso isompaa mittakaavaa ja tulevaisuutta.
tosi harvoin tänne mitään jaksan vastata vaikka olenkin lukenut jo vuosia... mutta...
eikös ole aika yksinkertaista että lapsensa hautaava vanhempi on jo kokenut kovimman asian elämässään mitä voi edes kokea. anna anopille valta hoitaa OMA LAPSENSA hautaan haluamallaan tavalla.
"Tosi harvoin"... unohditko jo ne lukuisat viestit, jotka olet jo tähän ketjuun kirjoittanut? Tyylisi tunnistaa kyllä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Palsta osaa kyllä hämmentää kerta toisensa jälkeen. Mites se napanuoran katkaisu? Aikuisen itsenäinen elämä ja omat päätökset?
Vierailija kirjoitti:
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2003/20030457#L1P1
...Vainajan ruumiin hautaamisessa ja tuhkaamisessa sekä tuhkan käsittelyssä tulee kunnioittaa vainajan katsomusta ja toivomuksia.
23 §
HautausjärjestelytJollei vainaja ole eläessään nimenomaisesti toivonut tietyn henkilön huolehtivan hautaamiseen, tuhkaamiseen ja tuhkan käsittelyyn liittyvistä järjestelyistä, voivat järjestelyistä huolehtia vainajan eloonjäänyt puoliso tai kuolinhetkellä vainajan kanssa avioliitonomaisissa olosuhteissa yhteisessä taloudessa jatkuvasti elänyt henkilö sekä lähimmät perilliset.
Jollei kukaan 1 momentissa tarkoitetuista henkilöistä huolehdi järjestelyistä, voi myös muu vainajan läheinen huolehtia niistä. Muussa tapauksessa järjestelyistä huolehtii se kunta, jossa vainajalla oli kuollessaan kotikuntalaissa tarkoitettu kotikunta, tai, jos vainajalla ei ollut kotikuntaa, se kunta, jossa vainaja kuollessaan asui.
Jos hautausjärjestelyistä on huolehtinut muu kuin pesän osakas, on hän oikeutettu saamaan kuolinpesän varoista korvauksen kohtuullisista hautauskuluista.
Jos 1 momentissa tarkoitetut henkilöt eivät pääse yksimielisyyteen hautaamisen tavasta, paikasta tai hautaustoimituksesta, käsitellään asia 1 momentissa tarkoitetun henkilön kanteesta siinä käräjäoikeudessa, jonka tuomiopiiriin vainajan kotikunta hänen kuollessaan kuului.
No tässähän se todetaan sitten ihan virallisestikin, että puoliso ja lähimmät perilliset eli lapset ovat niitä henkilöitä, jotka päättävät hautaamiseen liittyvistä asioista.
Kyllä se niin menee kuin laki sanoo, eli leski päättää. Jos leskellä ja vainajalla on jo aikuisia lapsia, heidänkin toiveitaan voidaan kuunnella. Jos taas äiti haluaa päättää lapsensa hautajaisista, kannattaa järjestellä niin että lapsi kuolee enne aikuisikää tai ei ainakaan erehdy avioitumaan.
Suomen hautaustoimilaki koskee kaikkia, myös anoppia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei kai tässä ketjussa ole missään vaiheessa teilattu sitä tosiseikkaa, että laillisesti vaimo on oikeutettu päättämään, miten haluaa miehensä tulevan haudatuksi. Silti mielestäni on kunnioitettavaa, kohteliasta ja oikeudenmukaista ottaa huomioon myös anopin toiveita. Suru ei katso sitä kuka on lain edess oikeutettu ja kuka ei.
Itse siis kannatan sitä, että vaimo päättää miten ja missä, mutta muissa asioissa voi joustaa ja etsiä kompromissiä.
Vierailija kirjoitti:
Ei kai tässä ketjussa ole missään vaiheessa teilattu sitä tosiseikkaa, että laillisesti vaimo on oikeutettu päättämään, miten haluaa miehensä tulevan haudatuksi. Silti mielestäni on kunnioitettavaa, kohteliasta ja oikeudenmukaista ottaa huomioon myös anopin toiveita. Suru ei katso sitä kuka on lain edess oikeutettu ja kuka ei.
Itse siis kannatan sitä, että vaimo päättää miten ja missä, mutta muissa asioissa voi joustaa ja etsiä kompromissiä.
Olen samaa mieltä, mutta täällä nämä läheisriippuvaiset anopit ovat kailottaneet moneen otteeseen, että heidän surunsa on valtavan paljon suurempi kuin lesken tai lasten suru ja koska leski itse asiassa ei ole vainajan kanssa edes samaa lihaa ja verta, ei häntä asia pitäisi hetkauttaa senkään vertaa.
Myös anoppien on se kunnioitus ansaittava. Ei se tule itsestään eikä ainakaan tämmöisellä päällepäsmäyksellä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Osanottoni. Pidä ap puolesi, sinulla on siihen kaikki oikeus. Sinulla ja lapsilla. Ja ilman muuta myös "Nökö" kuolinilmoitukseen, siitä älä jousta. Yrittäkää silti saada aikaan yhteinen kuolinilmoitus, anna appivanhempien valita uskonnollinen värssy ja valitse sinä omasi. Hyvä idea on myös se, että annat anopin pyytää omasta seurakunnastaan papin. Ja miksei anoppi voisi myös valita tai ainakin ehdottaa muistotilaisuuden ruokia, niillä tuskin on sinulle sen suurempaa merkitystä.
Että ihmisillä on otsaa provota tämmösessä ketjussa. Sinulle 'äiti voittaa surukilpailun lällällää' -tyypille, eikö koskaan tunnu siltä että olet epäonnistunut ihmishylkiö joka tuo tähän maailmaan mukanaan pelkkää paskaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2003/20030457#L1P1
...Vainajan ruumiin hautaamisessa ja tuhkaamisessa sekä tuhkan käsittelyssä tulee kunnioittaa vainajan katsomusta ja toivomuksia.
23 §
HautausjärjestelytJollei vainaja ole eläessään nimenomaisesti toivonut tietyn henkilön huolehtivan hautaamiseen, tuhkaamiseen ja tuhkan käsittelyyn liittyvistä järjestelyistä, voivat järjestelyistä huolehtia vainajan eloonjäänyt puoliso tai kuolinhetkellä vainajan kanssa avioliitonomaisissa olosuhteissa yhteisessä taloudessa jatkuvasti elänyt henkilö sekä lähimmät perilliset.
Jollei kukaan 1 momentissa tarkoitetuista henkilöistä huolehdi järjestelyistä, voi myös muu vainajan läheinen huolehtia niistä. Muussa tapauksessa järjestelyistä huolehtii se kunta, jossa vainajalla oli kuollessaan kotikuntalaissa tarkoitettu kotikunta, tai, jos vainajalla ei ollut kotikuntaa, se kunta, jossa vainaja kuollessaan asui.
Jos hautausjärjestelyistä on huolehtinut muu kuin pesän osakas, on hän oikeutettu saamaan kuolinpesän varoista korvauksen kohtuullisista hautauskuluista.
Jos 1 momentissa tarkoitetut henkilöt eivät pääse yksimielisyyteen hautaamisen tavasta, paikasta tai hautaustoimituksesta, käsitellään asia 1 momentissa tarkoitetun henkilön kanteesta siinä käräjäoikeudessa, jonka tuomiopiiriin vainajan kotikunta hänen kuollessaan kuului.
No niin!!! Eihän tässä sivuuteta AIKUISIA LAPSIA. Eli mites nyt suu pannaan, väittelijät, että aviopuoliso päättää YKSIN? Minulla PERILLISENÄ on myös oikeus päättää. Anoppi sen sijaan ei ole perillinen, mutta te sanoitte siis väärin!!!!!
11
Mitä ihmettä, luuta kurkkuun surevalle? Eikö teillä ole mitään häpyä? Ainakaan kokemusta ei ole millainen tilanne se on kun oma puoliso kuolee. Älkää tulko äidin tunteittenne kanssa sotkemaan tätä ellei teillä ole kokemusta puolison menettämisestä. Ymmärrättekö te, että se ei ole mikään myytti, että puolisot seuraavat toisiaan, myös kuolemaan? Jos ei ihan fyysisesti, niin suru vaikuttaa todella raskaasti niin psyykkisesti kuin fyysisestikin.
Ei lähiomaisen kuolema ole mikään kilpailu, ei tappelu siitä, kuka voittaa pitemmän korren. Aika säälittävä kilpailu, kun palkinto on jo kuollut. Aika moni aikuinen mies on itse miettinyt omalta kohdaltaan jo miten haluaa elämänsä viettää, myös kuolemansa, varsinkin, jos asia on ollut tiedossa. Äiti ei taida olla aina ajan tasalla näistä. Äidillehän viimeisenä kerrotaan ikävistä asioista. Oma mieheni oli ateisti, äitinsä lestadiolainen. Äidin uskon mukaiset hautajaiset olisivat olleet kauhistus miehelle. Onneksi äiti ymmärsi kun se aika tuli ja antoi miehen oman hautajaistestamentin olla rauhassa. Ap:n kannalta kompromissi olisi paras ratkaisu,jonkinlaine yhdessätekeminen. Luut kurkkuun paskat voi jättää ihan vaikka huomiotta, sen verta lapsellisia ne ovat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2003/20030457#L1P1
...Vainajan ruumiin hautaamisessa ja tuhkaamisessa sekä tuhkan käsittelyssä tulee kunnioittaa vainajan katsomusta ja toivomuksia.
23 §
HautausjärjestelytJollei vainaja ole eläessään nimenomaisesti toivonut tietyn henkilön huolehtivan hautaamiseen, tuhkaamiseen ja tuhkan käsittelyyn liittyvistä järjestelyistä, voivat järjestelyistä huolehtia vainajan eloonjäänyt puoliso tai kuolinhetkellä vainajan kanssa avioliitonomaisissa olosuhteissa yhteisessä taloudessa jatkuvasti elänyt henkilö sekä lähimmät perilliset.
Jollei kukaan 1 momentissa tarkoitetuista henkilöistä huolehdi järjestelyistä, voi myös muu vainajan läheinen huolehtia niistä. Muussa tapauksessa järjestelyistä huolehtii se kunta, jossa vainajalla oli kuollessaan kotikuntalaissa tarkoitettu kotikunta, tai, jos vainajalla ei ollut kotikuntaa, se kunta, jossa vainaja kuollessaan asui.
Jos hautausjärjestelyistä on huolehtinut muu kuin pesän osakas, on hän oikeutettu saamaan kuolinpesän varoista korvauksen kohtuullisista hautauskuluista.
Jos 1 momentissa tarkoitetut henkilöt eivät pääse yksimielisyyteen hautaamisen tavasta, paikasta tai hautaustoimituksesta, käsitellään asia 1 momentissa tarkoitetun henkilön kanteesta siinä käräjäoikeudessa, jonka tuomiopiiriin vainajan kotikunta hänen kuollessaan kuului.
No niin!!! Eihän tässä sivuuteta AIKUISIA LAPSIA. Eli mites nyt suu pannaan, väittelijät, että aviopuoliso päättää YKSIN? Minulla PERILLISENÄ on myös oikeus päättää. Anoppi sen sijaan ei ole perillinen, mutta te sanoitte siis väärin!!!!!
11
Mistäs sinä tupsahdit. Laki on kaikille avoimesti luettavissa netistä. Finlexistä löytyy mm. perimisjärjestyksestä, pesänhoidosta ja hautajaisjärjestelyistä tietoa.
Pidä pääsi. Ystäväni hautasi miehensä anopin painostuksesta kuten anoppi halusi, no anoppi kuoli vuosi sen jälkeen ja ystäväni on monesti surkutellut jälkeenpäin, ettei häntä voi haudata miehensä rinnalle kun aika hänestä jättää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kuulu anopille tuollaiset asiat vai elitkö avoliitossa silloin anoppi päättää ja sulla ei ole nokan koputtamista jos olitte aviossa niin se on anoppi jolla ei ole sanavaltaa.
Suomessa asiat on just näin. Avoliitoista on tullut katkeria miniöitä kun lapsia lukuunottamatta kaiken vie anoppi.Kyllä kuuluu! Anoppi kun on tämän kuolleen miehen äiti.
Ja on hävytöntä ap:n touhu.
Tottakai raamatunlause laitetaan.
Ja hävetköön nöpöjään!
Oletko uskovainen? Lue raamattuasi vanhempien asia ei ole haudata lapsiaan ja elävien asia ei ole kuolleita haudata. Itse olen atetisti ja nuo raamatun käskyt on vettä hanhen selässä, mutta miksi kirkkoon kuuluvat hautaavat omaisiaan vaikka on raamatussa kieletty. Ehkä uskovaiset eivät lue raamattua.
Hautajaisten ei pitäisi olla mikään miniän ja anopin välinen valtataistelu. Molemmat osapuolet voisivat rauhoittua ja istua miettimään asiaa. Vaikka laki sanookin mitä sanoo, on turhaa loukata vainajan äitiä tekemällä kaikki juuri päinvastoin kuin hän on toivonut. Häntäkin voi kunnioittaa, vaikka ei kaikkeen haluaisikaan suostua.
Näiden puoliso-vänkääjien takia en voi kokea myötätuntoa AP:ta kohtaan, vain lapsia ja jonkin verran anoppia. AP ja anoppi ovat sekaisin surusta, joten lapsille paras olisi edunvalvoja, joka määrää hautajaisista, koska kumpikaan noista ei kykene ajattelemaan lasten parasta (paitsi ehkä se että hauta on omassa kotikaupungissa, mutta sekin taitaa olla vain koska ap itse haluaa, ei mieti lapsia, kuin vasta itsensä jälkeen).
Lain kannalta päättämis-järjestys on (hautaustoimiston, papin ja asianajajan mukaan) vainajan tahto, täysi-ikäiset lapset, puoliso, muut sukulaiset. Muutama vuosi sitten äidistäni eronnut ja uusiin naimisiin mennyt isäni kuoli äkillisesti, ja meillä lapsilla (yhtä lukuun ottamatta täysi-ikäisiä) ja uudella vaimolla oli erimielisyyksiä hautajaisiin liittyvistä seikoista. Kaikki yllämainitut tahot vahvistivat, että me täysi-ikäiset lapset päätetään ensisijaisesti, uudella vaimolla ei ole sananvaltaa ellemme salli niin. Jos vaimo ei olisi muuten tajunnut, oltaisiin menty käräjille, jossa me lapset olisimme voittaneet.
Sen verran toki tehtiin kompromissiä, että puolison ei tarvinnut tehdä erillistä ilmoitusta (nimi surijoissa lasten jälkeen) ja hänen toivomansa kappale esitettiin siunaustilaisuudessa. Muistotilaisuudesta isällä oli tahto ilmaistuna (isänsä hautajaisissa sanoi, että halusi samanlaisen muistotilaisuuden), joten sen mukaan mentiin.
PS. Turha jankata, en palaa ketjuun, jossa verisukulaisuus unohdetaan vain koska satukirja sanoo. Vanhemman ja lapsen suhde ei katoa vain siksi, että ollaan avioliitossa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2003/20030457#L1P1
...Vainajan ruumiin hautaamisessa ja tuhkaamisessa sekä tuhkan käsittelyssä tulee kunnioittaa vainajan katsomusta ja toivomuksia.
23 §
HautausjärjestelytJollei vainaja ole eläessään nimenomaisesti toivonut tietyn henkilön huolehtivan hautaamiseen, tuhkaamiseen ja tuhkan käsittelyyn liittyvistä järjestelyistä, voivat järjestelyistä huolehtia vainajan eloonjäänyt puoliso tai kuolinhetkellä vainajan kanssa avioliitonomaisissa olosuhteissa yhteisessä taloudessa jatkuvasti elänyt henkilö sekä lähimmät perilliset.
Jollei kukaan 1 momentissa tarkoitetuista henkilöistä huolehdi järjestelyistä, voi myös muu vainajan läheinen huolehtia niistä. Muussa tapauksessa järjestelyistä huolehtii se kunta, jossa vainajalla oli kuollessaan kotikuntalaissa tarkoitettu kotikunta, tai, jos vainajalla ei ollut kotikuntaa, se kunta, jossa vainaja kuollessaan asui.
Jos hautausjärjestelyistä on huolehtinut muu kuin pesän osakas, on hän oikeutettu saamaan kuolinpesän varoista korvauksen kohtuullisista hautauskuluista.
Jos 1 momentissa tarkoitetut henkilöt eivät pääse yksimielisyyteen hautaamisen tavasta, paikasta tai hautaustoimituksesta, käsitellään asia 1 momentissa tarkoitetun henkilön kanteesta siinä käräjäoikeudessa, jonka tuomiopiiriin vainajan kotikunta hänen kuollessaan kuului.
No niin!!! Eihän tässä sivuuteta AIKUISIA LAPSIA. Eli mites nyt suu pannaan, väittelijät, että aviopuoliso päättää YKSIN? Minulla PERILLISENÄ on myös oikeus päättää. Anoppi sen sijaan ei ole perillinen, mutta te sanoitte siis väärin!!!!!
11Mistäs sinä tupsahdit. Laki on kaikille avoimesti luettavissa netistä. Finlexistä löytyy mm. perimisjärjestyksestä, pesänhoidosta ja hautajaisjärjestelyistä tietoa.
Miten niin tupsahdin? Minulle sanottiin tässä ketjussa, etten voi vaikuttaa noihin asioihin isäni kuoltua ja arvatkaa miten loukkaava ajatus sellainen on. Ja se olikin sitten vale. Totta kai mä suutun teille. Mietinkin vaan, miten "hauskaa" siitä sitten tulee, kun mulla oikeasti on sananvaltaa, toisin kuin anopilla, joka ei ole perillinen. Se on ihan oikein, ettei uusi puoliso voi ohittaa vainajan omia lapsia, vaikka olisi millainen petolinnun perse tahansa. Ja huom. olen tässä ketjussa ap:n puolella, koska anopilla ei ole tosiaan samaa valtaa asiaan kuin aloittajalla ja HÄNEN (ja myös kuolleen) LAPSILLAAN.
11
Otan osaa. Anoppi ilmeisesti käsittelee suruaan noin, jos ei muuten osaa. Voimia sinulle, ap, olen todella pahoillani tuosta suuresta menetyksestä <3
Anoppi on hautaamassa omaa lastaan, joten tilanne on äärimmäisen raskas hänellekin. Itse yrittäisin kompromissia anopin kanssa siten, että antaisin anopin järjestää näköisensä hautajaiset ja laittaa raamatunlauseen kuolinilmoitukseen (voihan ilmoituksessa olla useampikin värssy), mutta pitäisin kiinni siitä, että mies haudataan oman kotinsa (siis puolisonsa ja lastensa) lähelle ja kuolinilmoitukseen tulee sen syntymättömänkin lapsen nimi.
Alue: Aihe vapaa
Eli kun 50v ihminen kuolee joka on naimisissa ja jolla on jo vaikka aikuiset lapset taantuu kuollessaan pikku lapsen tasolle ja äiti saa päättää kaiken "koska oma lapsi"? Leski heivataan sivuun kun "naapurin Maija ja Mattikin erosi, ei avioliitolla ole väliä". Huh!