Lue keskustelun säännöt.
Miten kukaan voi päästä yliopistoon opiskelemaan?!
26.12.2015 |
Katselin sisäänpääsytilastoja Helsinkiin ja melkein kaikkiin aineisiin valittiin vain muutama prosentti hakijoista. Millainen yli-ihminen pitää olla, että tuonne pääsee?
Kommentit (120)
Vierailija kirjoitti:
Moneen AMK:hon on vaikeampaa päästä kuin yliopistoon. Nykyään myös moni menee yliopistoon koska ei pääse edes AMK:n pääsykokeeseen koska AMK:ssa pääsykokeeseen kutsutaan toisen asteen koulutuksen todistuksen perusteella.
Höoö höpö
1. Ylioppilas ja ammattikoulun käyneet ovat molemmat tehneet toisen asteen tutkinnon
2. Amk valinrakokeeseen osallistuvat kaikki, jotka eivät pääse sisään todistuksella
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Älkää vähätelkö älyä, kyllä se lukemansa pitää sisäistää, mihin jo tarvitaankin älyä, ei vain vahvaa takalistoa
Moniin luonnontieteisiin pääsee ihan tavallisilla M:n papereilla suoraan sisään. Fysiikka, kemia jne.
Vierailija kirjoitti:
En minäkään mikään yli-ihminen ole, mutta olen kuitenkin DI ja naisena edustan vähemmistöä alallani.
Vaikutat tosi kivalta ihmiseltä.
Ongelma ei ole tavallaan yliopistoon pääseminen.
Kuka tahansa, jolla on 30 euroa rahaa, voi opiskella avoimessa yliopistossa.
Ongelma on tutkintopaperin saaminen ja tietysti tutkintopaperiopiskelijaksi pääseminen.
Näiden ongelmien helpottamiseksi kaikkien yliopistoalojen tarjonta pitäisi avata kaikille julkiseksi samalla kuin lukion kanssa on tehty ja jokainen voisi sieltä omaan tahtiin opiskella kotikoneelta tarvittavat asiat ja sen jälkeen käydä jollain toisella koneella tenttimässä ne asiat joko maksua vastaan tai ilmaiseksi ja anonyyminä, jotta rasismi, seksismi, ikäsyrjintä, ulkonäkö tai tieto henkilön taustoista ei vaikuttaisi lopputulokseen.
Sen jälkeen, kun teoriapohja on valmiina, yliopistot voisivat ruveta hankkimaan näille teoriasta valmistuneille työssäoppimispaikkoja, jonka jälkeen he saisivat toimia ammatissaan täysivaltaisesti.
Nykyään ongelmana on se, että yliopistot ja AMK:t teettävät opiskelijoilla metatyötä ja piiloutuvat "korkeakoulun" taakse eli työharjoittelupaikkojen saamisessa ei auteta välttämättä ollenkaan, vaan vedotaan siihen, että korkeakouluun ei tämä koulutuksellisen tasa-arvon kannalta tärkeä apu kuulu. Ammattiopistot ovat tässä mielessä järkevämpiä kuin korkeakoulut ja kaikki nämä hallinnot voitaisiin yhdistää yhdeksi ja samaksi ja lopettaa.
Nykyään on myös hirveästi töitä ja nimikkeitä, johon pääsee paperilla X, Z tai W eli toisin sanoen työ opitaan työpaikalla, mutta siihen tarvitsee korkeakoulututkinnon ja se tutkinto voi olla hyvinkin monelta eri alalta. Koulutuksellisen tasa-arvon toteutumisen vuoksi pitäisi olla joku virasto, joka kirjoittaisi 210op avoimessa vähintään lähisukuisia opintoja opiskelleille jonkun tutkintotodistuksen, jotta he pääsisivät työmarkkinoille hakemaan paikkaa tasa-arvoisena toisten kanssa, koska he ovat suorittaneet ihan yhtä ison työmäärän.
Ketään ei pitäisi kaasuvalottaa, huijata tai lannistaa uskottelemalla tälle, että "sinulla ei ole koulutusta" jos joku tutkintopaperi puuttuu. Koulutus koostuu niistä kursseista, mitä on käynyt ja osaaminen niiden lisäksi muusta kokemuksesta. Se paperi on vain ikään kuin kansi kirjan päällä. Tutkinto on todiste osaamisesta, mutta tutkinnon puuttuminen ei ole todiste osaamattomuudesta. On hirveää jos ihmisten kokemus mitätöidään ja toiset nostavat omaa häntäänsä vetoamalla painokoneen keksimisen aikoihin rakennettuihin instituutioihin ja titteleihin kuten tohtori. Tohtori, maisteri yms. tulisi saavutuksena rinnastaa Pieksämäen karateseuran ruskeaan vyöhön eli sillä on arvoa silloin, kun puhutaan siitä seuran hierarkiasta, mutta muualla vain harkinnanvaraisesti. Jotkut haluavat edetä Pieksämäen karateseuran hierarkiassa ja toiset yliopistojen hierarkiassa, mutta nämä eivät ole yhtä kuin ihmisen arvo työmarkkinoilla ja yhteiskunnassa, vaan tarkkoja niche-konteksteja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ensikertalaiskiintiöt tulisi poistaa. Ne ovat vastoin yhdenvertaisuutta. Toimivat syrjivinä elementteinä. Avoimen väyliä pitäisi lisätä ja suoritettuja opintoja arvostaa helpottaen pääsyä sisälle tutkinto-opiskelijaksi. Nyt tässä on paljon väliinputoajia; alanvaihtajia, väärän valinnan teininä tehneitä, työuupuneita, joita kiintiöt syrjivät ja masentavat entisestään!
Lisäksi pitäisi perustaa joku komitea, joka perehtyisi siihen mikä on tosiasiallisesti tarpeellista missäkin ammatissa toimimisen kannalta.
Tämä komitea voisi miettiä mihin nykyiset opintopiste -ja pituusvaatimukset perustuvat, koska joissakin maissa riittää paljon vähempi opiskelu samaan asemaan. Perustuuko vaatimus 300 opintopisteestä esim.johonkin vanhanaikaiseen lakiin, säädökseen tai ohjeeseen, jota voitaisi miettiä uudestaan? Tämä 300op tai vaikka 180op on voinut kylmän sodan aikana joidenkin ammattien ja virkojen kannalta olla perusteltua, mutta voi olla niin, että tätä samaa ohjenuoraa on sitten sovellettu kritiikittömästi ihan kaikkeen tutkintokoulutukseen, joka on tullut juridisesti ja hallinnollisesti saman katon alle. Selvintä tämä varmaan on AMK:n tapauksessa, jossa on suoraan "matkittu" yliopiston mallia, mutta varmaan myös yliopiston sisällä on kopioitu tämä sama formaatti yhdestä tutkinnosta toiseen ja yritetty täyttää tila sisällöllä, jotta tietty hallinnollinen vaatimus täyttää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä pääsin alalle, johon otettiin 20 sisään 1000 hakijasta. Pääsykokeiden kautta 11. Oon tämmönen tollukka b-papereilla, mutta motivaatio oli vaan niin kova ja sisäistin pääsykoeasiat hyvin sen takia
Vierailija kirjoitti:
Mä pääsin alalle, johon otettiin 20 sisään 1000 hakijasta. Pääsykokeiden kautta 11. Oon tämmönen tollukka b-papereilla, mutta motivaatio oli vaan niin kova ja sisäistin pääsykoeasiat hyvin sen takia
Enää et pääsisi. B-papereilla voi nykyään pyyhkiä persettä ja hakea amikseen. Enää ei ovet korkeakouluihin avaudu kuin L-papereilla. Pääsykoe väyliä on supistettu ja nekin sisältävät nykyään kaikkia aineita esim amk-pääsykoe suosii vasta lukion suorittaneita ja sisältää kaikkia aineita!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Teknilliselle puolelle pääsee suht helposti sisään, mutta papereiden kanssa ulos pääseminen onkin sitten ihan eri juttu. Ei riitä pelkkä perslihastekniikka muistin kera, vaan pitää oikeasti älytä/ymmärtää mitä siellä insinöörimatematiikan prujunipussa on.
Teknisille aloille vaan pitää olla jo pitkä matematiikka ja fysiikka suoritettu, että voi edes osallistua pääsykokeeseen eli karsii paljon hakijoita pois. Kuinkas monta prosenttia nykyisin lukee pitkää matikkaa ja fysiikkaa?
Vierailija kirjoitti:
Eipä kyllä ollut vaikeaa päästä. Lukiosta hyvät paperit, niin pääsykokeeseen en lukenut lainkaan.
Mikä ala kyseessä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mies 29v plus 1v miettii kirjoitti:
Ongelma ei ole tavallaan yliopistoon pääseminen.
Kuka tahansa, jolla on 30 euroa rahaa, voi opiskella avoimessa yliopistossa.
Ongelma on tutkintopaperin saaminen ja tietysti tutkintopaperiopiskelijaksi pääseminen.
Näiden ongelmien helpottamiseksi kaikkien yliopistoalojen tarjonta pitäisi avata kaikille julkiseksi samalla kuin lukion kanssa on tehty ja jokainen voisi sieltä omaan tahtiin opiskella kotikoneelta tarvittavat asiat ja sen jälkeen käydä jollain toisella koneella tenttimässä ne asiat joko maksua vastaan tai ilmaiseksi ja anonyyminä, jotta rasismi, seksismi, ikäsyrjintä, ulkonäkö tai tieto henkilön taustoista ei vaikuttaisi lopputulokseen.
Sen jälkeen, kun teoriapohja on valmiina, yliopistot voisivat ruveta hankkimaan näille teoriasta valmistuneille työssäoppimispaikkoja, jonka jälkeen he saisivat toimia ammatissaan täysivaltaisesti.
Nykyään ongelmana on se, että yliopistot ja AMK:t teettävät opiskelijoilla metatyötä ja piiloutuvat "korkeakoulun" taakse eli työharjoittelupaikkojen saamisessa ei auteta välttämättä ollenkaan, vaan vedotaan siihen, että korkeakouluun ei tämä koulutuksellisen tasa-arvon kannalta tärkeä apu kuulu. Ammattiopistot ovat tässä mielessä järkevämpiä kuin korkeakoulut ja kaikki nämä hallinnot voitaisiin yhdistää yhdeksi ja samaksi ja lopettaa.
Nykyään on myös hirveästi töitä ja nimikkeitä, johon pääsee paperilla X, Z tai W eli toisin sanoen työ opitaan työpaikalla, mutta siihen tarvitsee korkeakoulututkinnon ja se tutkinto voi olla hyvinkin monelta eri alalta. Koulutuksellisen tasa-arvon toteutumisen vuoksi pitäisi olla joku virasto, joka kirjoittaisi 210op avoimessa vähintään lähisukuisia opintoja opiskelleille jonkun tutkintotodistuksen, jotta he pääsisivät työmarkkinoille hakemaan paikkaa tasa-arvoisena toisten kanssa, koska he ovat suorittaneet ihan yhtä ison työmäärän.
Ketään ei pitäisi kaasuvalottaa, huijata tai lannistaa uskottelemalla tälle, että "sinulla ei ole koulutusta" jos joku tutkintopaperi puuttuu. Koulutus koostuu niistä kursseista, mitä on käynyt ja osaaminen niiden lisäksi muusta kokemuksesta. Se paperi on vain ikään kuin kansi kirjan päällä. Tutkinto on todiste osaamisesta, mutta tutkinnon puuttuminen ei ole todiste osaamattomuudesta. On hirveää jos ihmisten kokemus mitätöidään ja toiset nostavat omaa häntäänsä vetoamalla painokoneen keksimisen aikoihin rakennettuihin instituutioihin ja titteleihin kuten tohtori. Tohtori, maisteri yms. tulisi saavutuksena rinnastaa Pieksämäen karateseuran ruskeaan vyöhön eli sillä on arvoa silloin, kun puhutaan siitä seuran hierarkiasta, mutta muualla vain harkinnanvaraisesti. Jotkut haluavat edetä Pieksämäen karateseuran hierarkiassa ja toiset yliopistojen hierarkiassa, mutta nämä eivät ole yhtä kuin ihmisen arvo työmarkkinoilla ja yhteiskunnassa, vaan tarkkoja niche-konteksteja.
Surullista ettet pääse mihinkään opiskelemaan ja saa koulutusta vietyä läpi.
Niin kauan kuin on näin, todetaan ettei sinulla ole koulutusta, vaikka olisit itseoppinut vaikka kuinka.
Vierailija kirjoitti:
Ensikertalaiskiintiöt tulisi poistaa. Ne ovat vastoin yhdenvertaisuutta. Toimivat syrjivinä elementteinä. Avoimen väyliä pitäisi lisätä ja suoritettuja opintoja arvostaa helpottaen pääsyä sisälle tutkinto-opiskelijaksi. Nyt tässä on paljon väliinputoajia; alanvaihtajia, väärän valinnan teininä tehneitä, työuupuneita, joita kiintiöt syrjivät ja masentavat entisestään!
Elinikäinen oppiminen näkyy nykyään vain puheissa, mutta tutkintoa vanhat ei saisi kuitenkaan suorittaa. Kyllähän tämä perustuslain vastaiselta meiningiltä kuulostaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä pääsin alalle, johon otettiin 20 sisään 1000 hakijasta. Pääsykokeiden kautta 11. Oon tämmönen tollukka b-papereilla, mutta motivaatio oli vaan niin kova ja sisäistin pääsykoeasiat hyvin sen takia
Enää et pääsisi. B-papereilla voi nykyään pyyhkiä persettä ja hakea amikseen. Enää ei ovet korkeakouluihin avaudu kuin L-papereilla. Pääsykoe väyliä on supistettu ja nekin sisältävät nykyään kaikkia aineita esim amk-pääsykoe suosii vasta lukion suorittaneita ja sisältää kaikkia aineita!
Puppia. Joka alalla on pääsykoekiintiö ja on jopa helpompaa kun pääsykoe plus todostuskiintiötä ei ole. Joka alalle pääsee myös todistuksella muotakin kuin L opiskelijoita. Jopa lääkikseen, jonne on kovin taso. Siellä viime vuonna sisään menneistä 75% oli 3 tai useampi e tai l.
Moni yliopistolala oli pääosa ei yhtään e tai l.
Ja ammattikorkeakouluissa vielä alhaisemmat sisäänmenotadot.
Meet ns. ”takaportista”, kandi muualla yliopistossa, johon pääsee helposti ja sitten haet maisteriohjelmaan HYlle. Tadaa maisterintutkinto suoritettu HYltä.
Pääsin joskus lukemaan saksaa tekemättä mitään. Siis toki luin kasista eteenpäin sitä koulussa ja pärjäsin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ensikertalaiskiintiöt tulisi poistaa. Ne ovat vastoin yhdenvertaisuutta. Toimivat syrjivinä elementteinä. Avoimen väyliä pitäisi lisätä ja suoritettuja opintoja arvostaa helpottaen pääsyä sisälle tutkinto-opiskelijaksi. Nyt tässä on paljon väliinputoajia; alanvaihtajia, väärän valinnan teininä tehneitä, työuupuneita, joita kiintiöt syrjivät ja masentavat entisestään!
Elinikäinen oppiminen näkyy nykyään vain puheissa, mutta tutkintoa vanhat ei saisi kuitenkaan suorittaa. Kyllähän tämä perustuslain vastaiselta meiningiltä kuulostaa.
Jos et ole ensikertalainen, sinä olet jo suorittanut tutkinnon.
Monessa maassa toinen tutkinto maksetaan kokonaan itse. Esim kymmeniä tuhansia per lukuvuosi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ensikertalaiskiintiöt tulisi poistaa. Ne ovat vastoin yhdenvertaisuutta. Toimivat syrjivinä elementteinä. Avoimen väyliä pitäisi lisätä ja suoritettuja opintoja arvostaa helpottaen pääsyä sisälle tutkinto-opiskelijaksi. Nyt tässä on paljon väliinputoajia; alanvaihtajia, väärän valinnan teininä tehneitä, työuupuneita, joita kiintiöt syrjivät ja masentavat entisestään!
Elinikäinen oppiminen näkyy nykyään vain puheissa, mutta tutkintoa vanhat ei saisi kuitenkaan suorittaa. Kyllähän tämä perustuslain vastaiselta meiningiltä kuulostaa.
Jos et ole ensikertalainen, sinä olet jo suorittanut tutkinnon.
Monessa maassa toinen tutkinto maksetaan kokonaan itse. Esim kymmeniä tuhansia per lukuvuosi.
Ei pidä paikkansa. Moni valitsee ensin väärin ja tajuaa opiskellessaan, ettei ole oikea ala itselle ja keskeyttää tutkinnon. Sinnikkäimmät vetävät tutkinnon loppuun tietäessää, ettei mitään mahdollisuuksia enää ole päästä toisillekaan aloille, koska menettivät ensikertalaisuuden. Ensikertalaisuuden menettäminen ei katso sitä, oletko suorittanut tutkinnon loppuun. Se ei myöskään katso sitä, oletko työuupunut nykyisessä alassasi ja joudutko työkyvyttömyyseläkkeelle sen takia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ensikertalaiskiintiöt tulisi poistaa. Ne ovat vastoin yhdenvertaisuutta. Toimivat syrjivinä elementteinä. Avoimen väyliä pitäisi lisätä ja suoritettuja opintoja arvostaa helpottaen pääsyä sisälle tutkinto-opiskelijaksi. Nyt tässä on paljon väliinputoajia; alanvaihtajia, väärän valinnan teininä tehneitä, työuupuneita, joita kiintiöt syrjivät ja masentavat entisestään!
Elinikäinen oppiminen näkyy nykyään vain puheissa, mutta tutkintoa vanhat ei saisi kuitenkaan suorittaa. Kyllähän tämä perustuslain vastaiselta meiningiltä kuulostaa.
Jos et ole ensikertalainen, sinä olet jo suorittanut tutkinnon.
Monessa maassa toinen tutkinto maksetaan kokonaan itse. Esim kymmeniä tuhansia per lukuvuosi.
Ei pidä paikkansa. Moni valitsee ensin väärin ja tajuaa opiskellessaan, ettei ole oikea ala itselle ja keskeyttää tutkinnon. Sinnikkäimmät vetävät tutkinnon loppuun tietäessää, ettei mitään mahdollisuuksia enää ole päästä toisillekaan aloille, koska menettivät ensikertalaisuuden. Ensikertalaisuuden menettäminen ei katso sitä, oletko suorittanut tutkinnon loppuun. Se ei myöskään katso sitä, oletko työuupunut nykyisessä alassasi ja joudutko työkyvyttömyyseläkkeelle sen takia.
Se ei myöskään tarkoita mitään ohituskaistaa. Jos kelpaa vain jokin kaikkein kilpailluin ala, pitää kestää myös seuraukset.
Yhtään reittiä ei ole keneltäkään suljettu.
Ensikertaisuuskiintiöt on ja heitä koskee pääosin todistusvalinta, mutta joka alalla on valintakoekiintiö. Sitä kautta monet ensikertaosetkin pyrkii.
Heille suon mielellään edes tämän pienen edun.
Jos on koko ikänsä paiskinut kunnolla töitä koulussa ja lukiossa ja saanut huipputulokset sieltä ja sitten lukenut hyvin pääsykokeisiin, voi päästä sisään.