Lue keskustelun säännöt.
Mitä sitä tekisi tuon tyttären kanssa
22.12.2015 |
Taustaa: tytär oli yläasteella todella sekaisin, liikkui huonoissa piireissä, lintsasi jne. Kun yritin hakea hänelle apua (mm. perheneuvola, koulupsykologi), pisti välit poikki minuun ja pikkusiskoihin ja muutti isälleen. Ei pitänyt kolmeen vuoteen yhteyttä ollenkaan, vaihtoi puhelinnumeron, blokkasi somessa ja isäkin vain harvakseltaan suostui kuulumisia kertomaan. Lujaa ilmeisesti meni, oli huumekokeilujakin ja yläasteen pääsi vitosen keskiarvolla läpi. Lastensuojeluun olin monet kerrat yhteydessä, mutta kun tyttö ja isä silmät suurina vakuuttivat kaiken olevan hyvin, eivät he mitään sitten tehneet, vaikka esim. koulu meni ihan penkin alle.
No nyt tytär on 17, täyttää pian 18, ja on muuttanut poikaystävän luokse. Ei opiskele mitään. Isä on työtön ja köyhä, eikä tue tyttöä mitenkään. Elatusmaksut maksan suoraan tyttären tilille, näin sovimme isän kanssa, mutta sekin tietysti loppuu nyt keväällä. Tytär siis päätti olla yhteydessä ja pyytää rahaa (mm. ajokorttiin ja uusiin huonekaluihin ja velkojen pois maksamiseen). Olen hieman puulla päähän lyöty, nytkö kolmen vuoden totaalisen yhteydenpitokatkon jälkeen minun pitäisi alkaa maksaa tyttärelle sellaisia asioita, mitkä hän tottakai olisi saanut, jos olisi yhteyttä pitänyt ja normaalisti perhettään tavannut. Kyselin sitten hieman, että josko hän tulisi vaikka syömään joku päivä ja juteltaisiin - ei kuulemma tule, haluaa vaan rahaa.
Antaisitteko itse? Toisaalta haluaisin kyllä rakentaa välit takaisin, mutta en toisaalta koe, että rahan syytäminen tässä kohtaa on se oikea tapa.
Kommentit (92)
Anna sössiä vaan asiansa ja toivo, että tulee järkiinsä jossain kohtaa. Sano, että kotiin voi aina tulla, saa ruokaa ja katon pään päälle.
Tottakai sinä toivot ja sinulla on kaipuu jne mutta raha ei ole se oikea tapa lähteä mitään paikkaamaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi tytön isä ei halua jutella kanssasi lapsestanne?
Huh, tiedän vähän vastaavan tapauksen. Teinillä meni kovaa ja koki, että isä antaa enemmän vapauksia, kun taas äidin perheessä oli normaali kotikuri. Sinne meni, eivätkä välit ole hyvät vieläkään, vaikka teini on nykyään jo 25. Ap:lle tsemppiä, älä anna rahaa, ellei tyttö mene johonkin kouluun ja ala huolehtia asioistaan.
Jos annat rahaa saatat tahtomattasi tukea huumesekoiluja
Kiitos, vahvistatte omia ajatuksiani hyvin pitkälle.
Tytön isän kanssa välit ovat erosta saakka olleet vaikeat, vain pakollinen yhteydenpito on hoidettu. Viitisen vuotta sitten hän jäi työttömäksi ja ilmeisesti jossain kohtaa viina alkoi maistua, ja käytännössä lopetti lähes kaiken kontaktin. Alkoholiongelmakaan ei lastensuojelua hetkauttanut, koska kuitenkin on asiallinen asunto, ruokaa ja puitteet lapselle muuten. Lopullisesti sitten suuttui kun lastensuojelun kautta yritin asiaa hoitaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aika härski tytär. Et todellakaan rupea makselemaan mitään ajokortteja tai huonekaluja hänelle. Välinne eivät tule paranemaan tuolla, tyttö vain nyhtää kaiken irti minkä saa ja jatkaa mököttämistään ja valitsemaansa elämäntapaa.
Vierailija kirjoitti:
Taustaa: tytär oli yläasteella todella sekaisin, liikkui huonoissa piireissä, lintsasi jne. Kun yritin hakea hänelle apua (mm. perheneuvola, koulupsykologi), pisti välit poikki minuun ja pikkusiskoihin ja muutti isälleen. Ei pitänyt kolmeen vuoteen yhteyttä ollenkaan, vaihtoi puhelinnumeron, blokkasi somessa ja isäkin vain harvakseltaan suostui kuulumisia kertomaan. Lujaa ilmeisesti meni, oli huumekokeilujakin ja yläasteen pääsi vitosen keskiarvolla läpi. Lastensuojeluun olin monet kerrat yhteydessä, mutta kun tyttö ja isä silmät suurina vakuuttivat kaiken olevan hyvin, eivät he mitään sitten tehneet, vaikka esim. koulu meni ihan penkin alle.
No nyt tytär on 17, täyttää pian 18, ja on muuttanut poikaystävän luokse. Ei opiskele mitään. Isä on työtön ja köyhä, eikä tue tyttöä mitenkään. Elatusmaksut maksan suoraan tyttären tilille, näin sovimme isän kanssa, mutta sekin tietysti loppuu nyt keväällä. Tytär siis päätti olla yhteydessä ja pyytää rahaa (mm. ajokorttiin ja uusiin huonekaluihin ja velkojen pois maksamiseen). Olen hieman puulla päähän lyöty, nytkö kolmen vuoden totaalisen yhteydenpitokatkon jälkeen minun pitäisi alkaa maksaa tyttärelle sellaisia asioita, mitkä hän tottakai olisi saanut, jos olisi yhteyttä pitänyt ja normaalisti perhettään tavannut. Kyselin sitten hieman, että josko hän tulisi vaikka syömään joku päivä ja juteltaisiin - ei kuulemma tule, haluaa vaan rahaa.
Antaisitteko itse? Toisaalta haluaisin kyllä rakentaa välit takaisin, mutta en toisaalta koe, että rahan syytäminen tässä kohtaa on se oikea tapa.
Ei 18-vuotiaalle anneta tuosta vaan rahaa varsinkaan mihinkään "laita vaan sitä rahaa tulemaan" pyyntöön. Se on täysi-ikäinen ihminen, joka on vastuussa omasta elämästään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Perus hyväksikäyttäjä. Et anna senttiäkään, ellei asenne muutu = tyttö menee kouluun, pyytää anteeksi aiheuttamaansa pahaa mieltä, alkaa tavata perhettään normaalisti ja jos huumekavereita on mukana kuvioissa -> välit poikki
Miksi lasta ei ole kasvatettu kunnolla?
Kuvitteletteko aivan oikeasti, että koulu, naapurit ja muut kasvattaa ne lapset teidän puolesta??!
En voisi kuvitellakaan että meidän tai meidän tuttujen lapset täällä Espoossa tekisivät mitään tuollaista, päinvastoin ovat hyvin määrätietoisia ja tulevaisuuteen katsovia nuoria.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei 18-vuotiaalle anneta tuosta vaan rahaa varsinkaan mihinkään "laita vaan sitä rahaa tulemaan" pyyntöön. Se on täysi-ikäinen ihminen, joka on vastuussa omasta elämästään.
17-vuotiashan tuo vielä oli. Kyllä itse omia lapsiani olen tukenut niin kauan että koulut on käytynä ihan pyytämättäkin. Tosin jos ap:n tytär ei käy koulussa, mielestäni elarit kunnes täyttää 18vee on täysin riittävä. Tai varmasti tytär saa myös äidin luo tulla asumaan halutessaan.
Meillä on hieman sama tilanne ollut, nuori ei ole enää ihan nuorikaan, lähemmäs 30 jo, mutta yhteyttä pitää vain kun haluaa rahaa. Jos hänelle koittaa kertoa jotain kuulumisia nuoremmista sisaruksista, tai omista asioista, neiti sanoo vaan, että ei kuule kiinnosta. Selän takana sukulaisille valittaa, että hänestä ei kukaan välitä, eikä hän saa mitään, kun taas nuoremmat sisarukset saa kaiken minkä haluaa. Minä olen hieman luovuttanut (myönnän, että johtuu siitä, etten ole tytön (nuorehkon naisen) äiti) Isänsä pahoittaa mielensä näistä rahavaatimuspuheluista, haluaisi kuulla esikoisestaan muutenkin. Olen miettinyt sitä, että onko hän oikeassa, että hän ei ole saanut mitään ja muut sisarukset ovat saaneet kaiken. No, ainakaan kukaan ei saa kaikkea ja hän on saanut vaikka mitä. Mutta varmasti vähemmän, koska on itse valinnut asua kauempana ja on vanhempi jo. Kuinka pitkään sitä pitäisi raha-automaattina sitten olla?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miksi lasta ei ole kasvatettu kunnolla?
Kuvitteletteko aivan oikeasti, että koulu, naapurit ja muut kasvattaa ne lapset teidän puolesta??!
En voisi kuvitellakaan että meidän tai meidän tuttujen lapset täällä Espoossa tekisivät mitään tuollaista, päinvastoin ovat hyvin määrätietoisia ja tulevaisuuteen katsovia nuoria.
Johan tällainenkin tänne ehti. Ei se yhden vanhemman kasvatus auta mitään, jos toinen kumoaa kaiken. Kokemusta on, jopa ydinperheessä.
Ongelma siis on jo siinä, että lisäännytään väärien ihmisten kanssa, mutta siitä on aika turha tässä kohtaa enää syyllistää. Ja se vääräkin ihminen on voinut olla hyvinkin oikea, mutta olosuhteet vaan ovat muuttuneet.
Vierailija kirjoitti:
Miksi lasta ei ole kasvatettu kunnolla?
Kuvitteletteko aivan oikeasti, että koulu, naapurit ja muut kasvattaa ne lapset teidän puolesta??!
En voisi kuvitellakaan että meidän tai meidän tuttujen lapset täällä Espoossa tekisivät mitään tuollaista, päinvastoin ovat hyvin määrätietoisia ja tulevaisuuteen katsovia nuoria.
Olen kysynyt tuon kysymyksen itseltäni varmaankin miljoona kertaa. Mutta en löydä itsestäni äitinä silti mitään suuria virheitä. Lapsen kanssa on aikaa vietetty, opetettu kunnioitusta jnejne. Ala-asteella oli vielä kympin tyttö, oli todella kivoja kavereita, harrasti kilpaurheilua jne. Seiskan puolessavälissä alkoi käytösongelmat ja apua yritin todella saada. No, en selkeästi onnistunut, siinä meni pieleen.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Käsittämättömältä kyllä tuo isäkin kuulostaa.
Antamalla rahaa heität vaan bensaa liekkeihin. JOS haluat auttaa vaikka väkisin, sano että käymään pitää tulla ja annat ruokakassin käteen ja muuta ei tipu. Jaksamisia sinulle! <3
Et todellakaan anna ja perustelet sen.
Kunnollista lasta tuetaankin rahallisesti mutta ei tuollaista hulttiota. Tän olen sanonut omille pojilleni ettei penniäkään heru jos kouluja ei käydä ja pitää elää kunnollista elämää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi lasta ei ole kasvatettu kunnolla?
Kuvitteletteko aivan oikeasti, että koulu, naapurit ja muut kasvattaa ne lapset teidän puolesta??!
En voisi kuvitellakaan että meidän tai meidän tuttujen lapset täällä Espoossa tekisivät mitään tuollaista, päinvastoin ovat hyvin määrätietoisia ja tulevaisuuteen katsovia nuoria.
Olen kysynyt tuon kysymyksen itseltäni varmaankin miljoona kertaa. Mutta en löydä itsestäni äitinä silti mitään suuria virheitä. Lapsen kanssa on aikaa vietetty, opetettu kunnioitusta jnejne. Ala-asteella oli vielä kympin tyttö, oli todella kivoja kavereita, harrasti kilpaurheilua jne. Seiskan puolessavälissä alkoi käytösongelmat ja apua yritin todella saada. No, en selkeästi onnistunut, siinä meni pieleen.
ap
voi kun tuli paha mieli tätä lukiessa. en usko, että olisit voinut tehdä mitään paremmin ja varmasti olet yrittänyt kaikkesi. tuntuu käsittämättömältä, ettei apua ole saatu mistään. aina kuulee sanottavan kuinka kalliiksi syrjäytynyt nuori yhteiskunnalle tulee, mutta käytännön toimet nuorten auttamiseksi ovat silti ilmeisesti surkealla tolalla.
muiden vastanneiden tavoin en suosittele rahan antamista. sitä ei voi tietää, mihin se raha todellisuudessa menee. ihmettelen myös tyttären pokkaa pyytää ylipäätään. itse olen pienituloinen opiskelija ja välit vanhempiin erittäin hyvät, mutta kynnys pyytää rahallista apua olisi silti todella korkea vaikka ovat sanoneet monesti että tietysti auttavat jos on tiukkaa. ei tuo rahan pyytäminen kerro muusta kuin kunnioituksen puutteesta ja rahan antaminen tuskin ratkaisee mitään.
En antaisi. Laittaisin puhelimen hiljaa kiinni ja nauraisin ääneen. Sitten vaihtaisin puhelinnumerot, ovien lukot ja blokkaisin tyttären somessa ja muualla.
Sitä saa mitä tilaa.
Älä ole loisen kupattava. Veri ei ole aina vahvinta.
En kyllä antaisi rahaa. Jonkun laskun voisin maksaa ja auttaa velkojen kanssa, jos tehtäisiin selkeä suunnitelma vaikkapa velkaneuvonnan kautta. En kuitenkaan lähtisi rahottamaan holtitonta elämäntapaa.
Välit nähdäkseni voivat korjaantua vain sillä, että tytär haluaa sinuun yhteyttä pitää. Rahan kinuaminen on vain hyväksikäyttöä.