Lue keskustelun säännöt.
Luojan kiitos tuon päivähoito-oikeuden rajoitus tuli!
15.12.2015 |
20h/vko , on kuitenkin 4h /pvä. Kyllä siinä ajassa ehtiin työtön töitä hakea ja lapsi saada virikettä.
Pöyristyttävää, että tässä taloustilanteessa pitäisi yhteiskunnan hoitaa ilmaiseksi lapsia joiden vanhemmat on kotona.
Onhan se tietty kurjaa kun itsekin pitäis jotain tehdä omien lapsiensa kanssa.
Se on 8h lapsellekin meluissa ympäristössä melkoinen"rääkki".
Kommentit (190)
Vierailija kirjoitti:
No eihän tämänkään mikään absoluuttinen tyrmäys tarvitse olla. Diagnoosit saaneet ja muut todellista apua tarvitsevat voivat mun puolesta olla enemmän hoidossa. Jää näille oikeasti apua tarvitseville/apuun oikeutetuille lapsille enemmän, kun otetaan hyväksikäyttäjiltä pois.
Mutta joidenkin juoppojen tai vastaavien avuttomaksi auttaminen/toiminnan ylläpitäminen saa loppua. Kersat huostaan ja mammat pakkohoitoon. Ja ihan lasten takia.
Mullakin oli aikoinaan tällainen ryyppypariskunta naapurina. Odottivat jo puoli tuntia ovella päiväkodin aukeemista, jotta pääsevät lipittämään. Neljän maissa soi puhelin, josko voisin Waltterin* hakea päiväkodista. Itse samalla huojuivat taju kankaalla Supermarketin ovella etsimässä sopivaa hakijaa. Ihmeen kauan virkavalta katseli sormien läpi, ennen kuin ottivat lapsen huostaan. En hakenut kertaakaan.
* nimi muutettu
Kunhan lasten ja perheiden eriarvoisuutta ei sitten perustella rasismilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mitenköhän tuo ihan käytännössä menee, jos ja kun toinen vanhemmista jää työttömäksi. Hetikö tulee rajaus voimaan, eli ensi viikolla "Maija" alkaakin olemaan vain 4 h päivä päiväkodissa kun kaverit ovat täyttä päivää? Mitä jos vanhempi saisi määräaikaisen työn? Saako samaan päiväkotiin takaisin, tuttuun ryhmään, vai mihin vain kaupungissa (esim. Helsingissä työmatkat voivat olla pitkiä, tiedän yh- äidin jonka lapselle olisi ollut pk- paikka 12 km päässä kodista julkisilla tunti suuntaansa ja siitä töihin toinen tunti suuntaansa ,päivässä siis 4 tuntia, ei voinut ottaa paikkaa vastaan). Entäs kun määräaikainen soppari loppuu, esim vuokratyöfirmoissa yleistä sellainen, taasko lapsi kotiin ja kun taas tulee pätkä niin taas johonkin toiseen päiväkotiin? Aika raskasta lapselle.
Käytänössä tämä tarkoittaa että perheelliset eivät voi enää tehdä keikkatöitä tai sijaisuuksia tai muutaman kk määräaikaisuuksia. Aika outo ratkaisu nykyisessä työllisyystilanteessa kun nyt jos koskaan tarvittaisiin joustavuutta.Puhumattakaan lapsen edusta...
Ja te ilkkujat, voi olla että huomenna olette työttömiä ja teidän lapsenne joutuu päikystä pois. Vai pitäisikö vanhemmaksi alkaa vain sellaisen, jolla on 100% varma työpaikka seuraavat 7 vuotta lapsen syntymästä? Ai niin kun ei enää olekaan mikään varmaa...
Mulle olis aikoinaan kelvannut paremmin kuin hyvin ansiosidonnainen ja lapsenhoito kotona. On helvetin raskas työ nimittäin.
Vierailija kirjoitti:
Tiedän äidin joka raahasi 2 ja 4 vuotiaat lapset päivähoitoon joka päivä puoli kahdeksasta neljään, jotta sai itse siivoskella kotona ja käydä rauhassa kaupassa. Kotona oli työtön miesystävä (ei tietenkään kirjoilla, jotta äiti sai paremmat tuet) ja hyvä tukiverkosto lähellä, mutta ei siltikään jaksanut hoitaa lapsiaan. Kävi niin sääliksi lapsia. Tämän vuoksi olen kyllä päätökseen ihan tyytyväinen, lapsien pitää saada olla vanhempiensa kanssa!
Jospa noi lapsiaan vihaavat miettii nyt sitten kaks kertaa tarkempaan, lisääntyykö.
Vierailija kirjoitti:
Mikä tää hoitopaikkatakuu on? Kai on joku ratkaisu niiden lapsille, joiden vanhemmat ovat pätkätyöläisiä ja tekevät ties mitä määräaikaista, osa-aikaista, keikkaa, on työttömyysjaksoja jne. Ei lasta voi pompottaa on-offina päiväkodin ja kodin välillä, puhumattakaan jos pitäis päiväkotia vaihtaa.
Miksi ei voi pompottaa? Minä olen pätkätyöläinen, lapset ovat kotona kun minä olen kotona, päiväkotiin saan lapset viikossa ilmoituksesta palvelutakuulla. Tuttuun päiväkotiin on helppo ja kiva mennä. Lapset tykkäävät että välillä ollaan kotona ja menevät sitten ihan mielellään tuttuun paikkaan takaisin. Meistä tässä ei ole mitään ongelmaa.
Vierailija kirjoitti:
Jotkut ei tajua, että päivähoito on yleisin ennaltaehkäisevä lastensuojelun tukimuoto. Jos perhe kaipaa tukea, ensimmäiseksi lastensuojelu kehottaa laittamaan lapset päivähoitoon. Lastensuojelu ei ole mikään vaihtoehto päivähoidolle vaan päivähoito on lastensuojelua.
Tätä mä en ole käsittänyt koskaan. Jos on niin paska vanhempi, ettei kotona maatessaan selviä omien lasten hoidosta, miksei niitä oteta kokonaan pois? Toihan on vaan inhimillisen katastrofin pitkittämistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
MIksi te idiootit työssäkävvät vanhemmat, jotka nyt kovaan ääneen kritisoitte subjektiivista päivähoito-oikeutta ja huudatte kuinka ihanaa kun sitä rajataan, ette tajua että tämä vaikuttaa myös suoraan teidän lasten hyvinvointiin päivähoidossa. Ryhmäkoot saattavat tuplaantua näiden puolikkaiden lasten ansiota ja opettajilla ja hoitajilla on yhä vähemmän aikaa yksittäiselle, jopa sen työssäkäyvän vanhemman, lapselle.
Niinpä. Joskus tuntuu että täällä palstailevat eivät kykene/halua kyetä ajattelemaan asioita loppuun asti. Vaahdotaan asioista, ilman että faktat on selvillä. Uudistus huonontaa kaikkien päiväkodissa olevien lasten asemaa. Ei kenenkään vanhemman, jonka lapsi on päiväkodissa hoidossa, luulisi riemuitsevan asiasta.
Oikeastaan kokopäivähoidossa olevien lasten asema paranee, sillä he tulevat jatkossa saamaan enemmän huomiota työntekijöiltä niinä aikoina, kun osa-aikahoitolapset eivät ole paikalla. Käytännössä siis niin, että kun tällä hetkellä ryhmässä voi olla kaikki lapset paikalla klo 7-17, niin jatkossa kaikki lapset voivat olla paikalla max 4 tuntia päivässä, eli esim klo 9-13. Kokopäivähoidossa olevat lapset saavat siis jatkossa aamuisin ja iltapäivisin enemmän huomiota kuin nykyään, sillä mitä suurempi ryhmäkoko = sitä enemmän osa-aikahoitolaisia = sitä vähemmän lapsia tuon 4h hoitoajan ulkopuolella.
Joo, varmaan niitä hoitajiakin on siellä entiseen malliin, eiku miten se menikään..? Mistä se säästö tulee...? Tulisiko se siitä että niitä hoitajia on vähemmän?
Pyhä yksinkertaisuus näitä tampioita.
Pakkohan siellä on aamulla ja iltapäivällä olla saman verran hoitajia (vähintään 1 aamussa ja 1 illassa), kuin nytkin...
Voi pyhä Sylvi... luuletko ihan oikesti hoitajia olevan saman verran vaikka käyttöaste laskee
Mistä ne säästöt revitään kuin henkilökunnasta. Vai huoneilmasta...
Ruuasta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tutkimukset kyllä osoittavat, että päivähoito auttaa huono-osaisia lapsia ja varhaiskasvatus hyödyttää lasta. Päivähoito tasaa eroja lasten lähtökohtien välillä.
Psykologit ja muut ammattilaiset vastustivatkin rajausta, niin myös melkein kaikki eduskunnassa kuullut asiantuntijat. Silti näin päätettiin.Ne lapset kyllä kuuluu lastensuojelun asiakkuuden piiriin
Hyvä tietää. Jatkossa kotonaolevan vanhemman kokopäivähoidossa oleva lapsi on sitten kaikkien silmissä lastensuojelun asiakas.
No niinhän ne on oletettu olevan tähänkin asti!
Terv. Työssäkäyvä äiti
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
- Muutama vuosi sitten ruotsalaisprofessori Bengt-Erik Andersson julkaisi päivähoidon vaikutuksia selvittäneen tutkimuksensa tulokset.
Andersson ja hänen tutkimusryhmänsä seurasivat yli 20 vuoden ajan sekä päivähoidossa olleita lapsia että kotona hoidettuja lapsia. Tutkimusryhmää kiinnostivat muun muassa lasten koulumenestys ja sosiaaliset kyvyt.
Tulokset hätkähdyttävät. Alle yksivuotiaana päivähoidossa aloittaneista 70 prosenttia menestyi myöhemmin hyvin tai erittäin hyvin. Kotona koulun alkuun saakka olleiden ikätoverien keskuudessa luku oli 38 prosenttia.Mitä aikaisemmin päivähoito aloitettiin, sitä todennäköisempää oli pärjääminen. Ja kyseessä oli siis menestyminen elämässä yleensä, ei todennäköisyys päätyä ison Mersun rattiin. (teksti Jarkko Tontin kirjoituksesta)
- Tutkimuksessa tarkasteltiin 0-2 -vuotiaana saadun päiväkotihoidon vaikutuksia näiden lasten sosiaalisiin, kognitiivisiin ja ei-kognitiivisiin taitoihin sekä koulumenestykseen, kun lapset ovat 2-3 tai 5-10 -vuotiaita. Tutkijat havaitsivat, että kotihoidon korvaaminen päivähoidolla jopa parantaa lasten kehitystä lukuisilla mittareilla lyhyellä tähtäimellä, eikä pidemmälläkään aikavälillä ole havaittavissa haittoja. Tutkimuksessa seurattiin myös vanhempien ajankäyttöä. Tutkijat havaitsivat, että töihin mentyään vanhemmat leikkivät lastensa kanssa aktiivisemmin vapaa-ajalla kotona kuin ennen. Tärkeä havainto on myös, että päiväkotihoidon edut riippuivat huomattavasti perhetaustasta. Esimerkiksi matalan koulutustason perheiden lapset hyötyivät vauvaiän päiväkotihoidosta vielä pidemmälläkin aikavälillä. Tulokset selittyvät hyvin intuitiolla. Päiväkotihoidon ja kotihoidon hyödyt ja haitat riippuvat sekä koti- että päiväkotihoidon tasosta. Päiväkotihoito on sekä Saksassa että Suomessa laadukasta, opettajat ovat korkeasti koulutettuja, ja tarkan sääntelyn takia myös päiväkotien erot ovat suhteellisen pieniä. Sen sijaan kotihoidon taso vaihtelee huomattavasti. (Lähde VTT, Janne Tukiainen, erikoistutkija)
- MLL vastustaa subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaamista. Subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaaminen tarkastelee varhaiskasvatusta vain työn ja perheen yhteensovittamisen välineenä. Lapsen oikeus varhaiskasvatukseen ja lapsen yksilölliset tarpeet jäävät sivurooliin. Varhaiskasvatus on lapsen oikeus ja sillä on monia muitakin tärkeitä tehtäviä kuin työn ja perheen yhteensovittaminen. Laadukas varhaiskasvatus tukee lapsen kehitystä, oppimista ja hyvinvointia sekä ehkäisee syrjäytymistä. Varhaiskasvatuksella on suuri merkitys lapsen vertaissuhteiden muodostumiselle ja ylläpitämiselle sekä sosiaalisten taitojen kehittymiselle. Varhaiskasvatus tukee maahanmuuttajataustaisten lasten kotoutumista. (lähde:MLL)
- Tutkimustulokset eivät vahvista sitä väitettä, että lapsen kiintymyssuhde vanhempiin häiriytyisi, jos lapsi aloittaa päivähoidon alle kolmevuotiaan", Suhonen täsmentää.
Yleensä kotihoitoa ei pidetä ongelmallisena. Käännetään vaihteeksi asetelma ympäri: voiko liika kotihoito olla lapselle haitaksi?
"Ennen perheet olivat suuria ja lapset oppivat toinen toisiltaan asioita. Näin ei tapahdu nykyään pienissä ydinperheissä. Lapset eivät saa kokemuksia ryhmässä olemisesta", Suhonen sanoo.
Varsinkin leikki-iässä on lapsen kehitykselle hyväksi, että hän pääsee opettelemaan toisten lasten kanssa toimimista.
"Jos lapsi on osallistunut leikki-iässä ryhmämuotoiseen hoitoon, hän pärjää paremmin koulussa kuin kotona ollut lapsi. Ryhmähoidossa olleiden lapsien sosiaaliset taidot ovat usein paremmat. He osaavat toimia ryhmässä ja ottaa vastaan ohjeita", Suhonen kertoo.
Päiväkodin positiiviset vaikutukset eivät rajoitu ainoastaan leikki-ikäisiin.
"Tutkin väitöskirjassani erityistä tukea tarvitsevien lasten sopeutumista päiväkotihoitoon. Tutkimusten mukaan myös taaperoiden kehitystä tukisi se, että he saisivat olla hyvin järjestetyssä vertaisryhmässä" (Lähde: päiväkotihoidosta väitöskirjan kirjoittanut filosofian tohtori Eira Suhonen)Eli lapset synnäriltä päivähoitoon, jottei vanhemmat pilaa?
Juu, näinhän näitä tuloksia pitää tulkita. Jokainen tutkija nimenomaan sanoo, että suoraan synnäriltä. Täällä on muutenkin vallalla outo käsitys, että vaihtoehtoja on kaksi: joko kotihoidossa tai sitten 10 h/pvä ja myös loma-ajat päiväkodissa. Kun lapseni oli päiväkodissa, kuitenkin suurimman osan totuus on jostain välimaastosta. Joskus päivä on pitkä, joskus lyhyt. Joskus on vapaapäiviä keskellä viikkoa, joskus ei. Itse vein joskun vapaapäivänäni lapsen tarhaan jos oli asioita hoidettavana, usemmiten en. Kerran jopa kesälomani ensimmäisenä päivänä, kun oli pakko hoitaa virastoasioita useampi tunti. Kaikki muut lomat lapsi oli pois hoidosta. Välillä lapsella oli mummolapäiviä keskellä viikkoa, välillä ei. Päiväkoti oli tosi kiva, henkilökunta ihan mahtavaa. Vielä 1. luokan jälkeen tyttö halusi ja pääsi kesähoitoon kesäkuuksi tuttuun päiväkotiin, jossa oli vielä eskarissa olevia rakkaita kavereita. Sekä meillä että lapsella on pelkkiä hyviä muistoja päiväkodista. Jokainen perhe tehkööt ratkaisunsa itse, miksi muiden pitää tuomita näitä päätöksiä? NS. hyvät äidit pitäkööt lapset kotonaan (ja tuntekoot ylemmyyden tunnetta niin halutessaan) ja antaa muiden tehdä omat ratkaisunsa. Meillä päivähoidosta hyötyi koko perhe.
Onko sulla mitään tajua siitä, miten suhteettoman kalliiksi tuollainen systeemi tulee, kun hoidossa ollaan sen mukaan miten päähän pälkähtää? Lapsesi vie yhden kokopäiväisen paikan, vaikka käy virikkeistymässä silloin tällöin, paremman tekemisen puutteesta. Ja kunta - me kuntalaiset - maksamme siitä lähes 15 000 euroa vuodessa sekä sinä 0 - 1000 euroa/vuosi.
Järkevämpää olisi ohjata tällaiset tapaukset kerhotoiminnan piiriin ja jättää hoitopaikat niitä oikeasti tarvitseville.
Just näin! Nämä kokopäivähoitopaikkaa silloin tällöin käyttävät perheet saisivat maksaa hoitopaikasta sen n. 1000e/kk (lienee keskimääräinen kk-kulu per lapsi per päiväkoti koko maassa). Veikkaan, ettei päiväkotipaikoista olisi sen jälkeen pulaa missään osassa maata.
Luin koko helahoidon, ja tulin kallo kiristyneenä siihen lopputulokseen, että Suomessa lapsia tulee hankkia jos ja vain jos molemmat vanhemmat käyvät kokopäivätöissä työsopimuksen mukaan ikuisesti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Luin myös. Tuli taas sellainen lopputulos, että muutamat loiset pilaavat hyvän systeemin, joka takaa sen että äitikin voi käydä töissä, kävi sitten osa/kokoaikaisesti tai pätkissä.
Vierailija kirjoitti:
- Muutama vuosi sitten ruotsalaisprofessori Bengt-Erik Andersson julkaisi päivähoidon vaikutuksia selvittäneen tutkimuksensa tulokset.
Andersson ja hänen tutkimusryhmänsä seurasivat yli 20 vuoden ajan sekä päivähoidossa olleita lapsia että kotona hoidettuja lapsia. Tutkimusryhmää kiinnostivat muun muassa lasten koulumenestys ja sosiaaliset kyvyt.
Tulokset hätkähdyttävät. Alle yksivuotiaana päivähoidossa aloittaneista 70 prosenttia menestyi myöhemmin hyvin tai erittäin hyvin. Kotona koulun alkuun saakka olleiden ikätoverien keskuudessa luku oli 38 prosenttia.Mitä aikaisemmin päivähoito aloitettiin, sitä todennäköisempää oli pärjääminen. Ja kyseessä oli siis menestyminen elämässä yleensä, ei todennäköisyys päätyä ison Mersun rattiin. (teksti Jarkko Tontin kirjoituksesta)
- Tutkimuksessa tarkasteltiin 0-2 -vuotiaana saadun päiväkotihoidon vaikutuksia näiden lasten sosiaalisiin, kognitiivisiin ja ei-kognitiivisiin taitoihin sekä koulumenestykseen, kun lapset ovat 2-3 tai 5-10 -vuotiaita. Tutkijat havaitsivat, että kotihoidon korvaaminen päivähoidolla jopa parantaa lasten kehitystä lukuisilla mittareilla lyhyellä tähtäimellä, eikä pidemmälläkään aikavälillä ole havaittavissa haittoja. Tutkimuksessa seurattiin myös vanhempien ajankäyttöä. Tutkijat havaitsivat, että töihin mentyään vanhemmat leikkivät lastensa kanssa aktiivisemmin vapaa-ajalla kotona kuin ennen. Tärkeä havainto on myös, että päiväkotihoidon edut riippuivat huomattavasti perhetaustasta. Esimerkiksi matalan koulutustason perheiden lapset hyötyivät vauvaiän päiväkotihoidosta vielä pidemmälläkin aikavälillä. Tulokset selittyvät hyvin intuitiolla. Päiväkotihoidon ja kotihoidon hyödyt ja haitat riippuvat sekä koti- että päiväkotihoidon tasosta. Päiväkotihoito on sekä Saksassa että Suomessa laadukasta, opettajat ovat korkeasti koulutettuja, ja tarkan sääntelyn takia myös päiväkotien erot ovat suhteellisen pieniä. Sen sijaan kotihoidon taso vaihtelee huomattavasti. (Lähde VTT, Janne Tukiainen, erikoistutkija)
- MLL vastustaa subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaamista. Subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaaminen tarkastelee varhaiskasvatusta vain työn ja perheen yhteensovittamisen välineenä. Lapsen oikeus varhaiskasvatukseen ja lapsen yksilölliset tarpeet jäävät sivurooliin. Varhaiskasvatus on lapsen oikeus ja sillä on monia muitakin tärkeitä tehtäviä kuin työn ja perheen yhteensovittaminen. Laadukas varhaiskasvatus tukee lapsen kehitystä, oppimista ja hyvinvointia sekä ehkäisee syrjäytymistä. Varhaiskasvatuksella on suuri merkitys lapsen vertaissuhteiden muodostumiselle ja ylläpitämiselle sekä sosiaalisten taitojen kehittymiselle. Varhaiskasvatus tukee maahanmuuttajataustaisten lasten kotoutumista. (lähde:MLL)
- Tutkimustulokset eivät vahvista sitä väitettä, että lapsen kiintymyssuhde vanhempiin häiriytyisi, jos lapsi aloittaa päivähoidon alle kolmevuotiaan", Suhonen täsmentää.
Yleensä kotihoitoa ei pidetä ongelmallisena. Käännetään vaihteeksi asetelma ympäri: voiko liika kotihoito olla lapselle haitaksi?
"Ennen perheet olivat suuria ja lapset oppivat toinen toisiltaan asioita. Näin ei tapahdu nykyään pienissä ydinperheissä. Lapset eivät saa kokemuksia ryhmässä olemisesta", Suhonen sanoo.
Varsinkin leikki-iässä on lapsen kehitykselle hyväksi, että hän pääsee opettelemaan toisten lasten kanssa toimimista.
"Jos lapsi on osallistunut leikki-iässä ryhmämuotoiseen hoitoon, hän pärjää paremmin koulussa kuin kotona ollut lapsi. Ryhmähoidossa olleiden lapsien sosiaaliset taidot ovat usein paremmat. He osaavat toimia ryhmässä ja ottaa vastaan ohjeita", Suhonen kertoo.
Päiväkodin positiiviset vaikutukset eivät rajoitu ainoastaan leikki-ikäisiin.
"Tutkin väitöskirjassani erityistä tukea tarvitsevien lasten sopeutumista päiväkotihoitoon. Tutkimusten mukaan myös taaperoiden kehitystä tukisi se, että he saisivat olla hyvin järjestetyssä vertaisryhmässä" (Lähde: päiväkotihoidosta väitöskirjan kirjoittanut filosofian tohtori Eira Suhonen)
Anderssonin tutkimuksessa uskotaan päiväkodin voimaan kuin pässi suuriin sarviinsa. Aika vahvoja yhtäsuuruusviivoja siinä vedetään nimen omaan päiväkodin hyvää tekevään vaikutuksen ja koulumenestyksen välille. Asiaan vaikuttaa paljon muitakin tekijöitä. Lapset, jotka menevät varhain hoitoon, ovat usein perheestä, jossa äidillä on haasteellinen ja hyväpalkkainen työ, johon hän haluaa palata nopeasti. Tällaiset vanhemmat ovat tutkimusten mukaan kiinnostuneempia lastensa kasvamisesta ja oppimisesta kuin tavisperheet ja haluavat tukea lastensa koulunkäyntiä. Etenkin äidin vaikutus on suuri. Nyt kiitos halutaankin ohjata ammattitädeille. :D
Onko kukaan lukenut ensimmäistäkään sivua Eira Suhosen väitöskirjasta? Se perustuu viiden (5) erityistä tukea tarvitsevan lapsen seurantaan. Siis viiden.
Kokeneet hyvän alakoulun opettajat kysyttäessä sanoivat, että eskarin käyneen ja käymättömän ero koulun vaatimissa valmiuksissa ja taidoissa on kurottu kiinni ensimmäisen lukukauden lopussa, jos sitä ylipäänsä on ollut. Nykyään kaikki käyvät eskarin.
Kasvava lapsi tarvitsee päiväkodin hälinän lisäksi myös rauhaa ja mahdollisuutta pitkästyä, jotta saa kekseliäisyytensä liikkeelle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jotkut ei tajua, että päivähoito on yleisin ennaltaehkäisevä lastensuojelun tukimuoto. Jos perhe kaipaa tukea, ensimmäiseksi lastensuojelu kehottaa laittamaan lapset päivähoitoon. Lastensuojelu ei ole mikään vaihtoehto päivähoidolle vaan päivähoito on lastensuojelua.
Tätä mä en ole käsittänyt koskaan. Jos on niin paska vanhempi, ettei kotona maatessaan selviä omien lasten hoidosta, miksei niitä oteta kokonaan pois? Toihan on vaan inhimillisen katastrofin pitkittämistä.
Meille tarjottiin hoitopaikkaa, kun lapsen isä oli kuollut ja omat voimat olivat vähissä. Onneksi saimme tuon avun ja lapsi on nyt fiksu parikymppinen.
Vierailija kirjoitti:
Lapset eri arvoisessa asemassa kunnasta riippuen.
Ei ihmiset ole tasavertaisia kuin jossain Pohjois-Koreassa. Eikä sielläkään. Onko se esimerkiksi tasapuolista, että jossain pohjois-Karjalassa saa helsinkiläisen yksiön hinnalla kokonaisen kerrostalon? Tai okt:n tontti on ilmainen, kun esim. pk-seudulla vähänkin kohtuullisessa paikassa olevan ison tontin hinta on puoli miljoonaa?
Jokainen saa valita asuinpaikkansa niiden kriteerien perusteella, joita pitää tärkeinä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Parempaa ja tuottavampaa olisi suunnata tukitoimia avuttomien vanhempien saamiseen yhteiskuntakelpoisiksi ja toimintakykyisiksi aikuisiksi kuin haalia heidän lapsensa virka-ajaksi säilöön heittelemään toisiaan kaurapuurolla ja lantturaasteen rusinoilla.
Paitsi, että kunnat voivat tarjota hoitoa edelleenkin vanhaan malliin (kuten esim. Helsinki aikoo ilmeisesti tehdä)...
Itse olen hoitanut kolmea lastani kotona 8 vuotta. Olen tehnyt vuosien varrella muutaman työpätkän, jolloin lapset ovat olleet perhepäivähoidossa tai on järjestetty hoito kotiin. Monesti kyllä pohdin, jäävätkö lapseni paitsi jostain, joutuvatko eriarvoiseen asemaan ilman ammattimaista varhaiskasvatusta. Huoli on kyllä ollut ihan turha kun nyt seuraa esikoisen koulussa ja koulumaailmassa pärjäämistä. Ihan tavallisella arkijärjellä olen hommaa vetänyt. Lapset ovat päässeet/ pienemmät pääsee edelleen pari kertaa viikossa 2h kestävään päiväkerhoon, tämän lisäksi on käyty 1-2krt viikossa perhekerhoissa, kotikulmilta löytyy muutama ikätoveri leikkikavereiksi. Kotona puuhataan kotitöitä: tiskejä, pyykkejä, siivousta, ruuanlaittoa... Kukin mukana ikätasonsa mukaan. Tai miten just sillä hetkellä sattuu kiinnostamaan. Luetaan, pelataan, saatan vaikka innostua laulamaankin.. Piirustus- ja askartelutarvikkeet ovat vapaasti saatavilla, joskus harvoin olen vetänyt jonkun "ohjatun session". En myöskään ohjaa leikkejä. Voin olla kahvilan asiakas tai lääkärin potilas, mutta en leikitä. Ulkoillaan ja liikutaan paljon, käydään retkillä, puuhastellaan pihahommia. Välillä potkitaan palloa tai pyöritän hyppynarua. Enimmäkseen ulkonakin lapset ovat keskenään ja kavereidensa kanssa. Ihan tavallista arjen elämistä, paljon aikaa ja tilaa leikkimiselle, säännöllinen päivärytmi, sitä meillä lapset ovat saaneet. Lapset ovat oppineet kotona tärkeimmät perustaidot käyttäytymisessä, toisten huomioimisessa, pukemisessa, syömisessä, vessahommissa. Jos vertaan omia lapsiani tuttavien varhaiskasvatuksen piirissä vuosia olleisiin lapsiin, suurin ero taitaa olla siinä, että moni heistä on oppinut lukemaan jo ennen eskari-ikää. Esikoiseni oppi "vasta" ekaluokan alettua ehkä siksi, etten osannut kotona opettaa, enkä osannut arvostaa tuota taitoa ennen kouluikää niin paljon, että olisin edes yrittänyt opettaa. Vaikeitakin aikoja on eletty, kun vauvat ovat valvottaneet ja on ollut muutakin huolta ja murhetta ja lapsetkin ovat siitä osansa tahattomasti saaneet. En nyt lähde kommentoimaan tuota subjektiivista päivähoito-oikeutta, ennemminkin nyt kaipaisin arvostusta meille ihan tavallisille kotona lapsiaan hoitaville vanhemmille. Ja onhan meillä esikoulujärjestelmä, jonka tarkoitus juurikin on tasata niitä eroja lasten taidoissa ennen koulutielle lähtöä.
Vierailija kirjoitti:
Tämä on hyvä asia, erittäin! Tässä 10 vuotta päiväkodissa töissä olleen ajatuksia niille jotka ovat sitä mieltä että päätös on huono:
- Lapsi saa olla hoidossa 4h/päivä eli esim klo 8-12. Tänä aikana tapahtuu kaikki pienryhmätoiminta (kädentaidot,musiikki,liikkarit jne). Lisäksi aamupäivään mahtuu vapaata leikkiä ja ulkoilua. Klo 12-14 nukutaan tai leikitään hiljaa muiden nukkuessa. Syödään välipala ja mennään ulos. Odotellaan että vanhemmat hakevat.4h/pvä hoidossa oleva lapsi ei jää siis paitsi mistään siitä, joista nämä päätöksestä valittavat väittävät. Lisäksi eikö sen 20h/viikko voi käyttää haluamallaan tavalla esim kaksi 7h päivää ja yksi 6h päivä ja kaksi vapaapäivää? Jokatapauksessa, fakta on että neljässä tunnissa ehtii päiväkodissa tehdä paljon!
-"En voi käydä työhaastatteluissa tai esim lääkärissä ku ei saa lapselle hoitajaa". Tota saa lukea joka paikasta. Edelleen: Päivässä on neljä tuntia aikaa käydä haastattluissa/lääkärissä. Siinä ehtii aika monta haastista käydä. Ja tosiasiassa työttömillä tuskin on päivittäin niin paljon työhaastatteluita.
-"Päiväkodissa ammattilaiset voi antaa lapselle sellaista erityistukea jota kotona ei voi antaa". Paskanmarjat! Vaikka parhaamme yritetään, totuus on että aika ei riitä (24 lasta ja 3 aikuista) tähän. Erityistä tukea tarvitsevat ovat usein neuvolan kautta hakeutuneet erityisen tuen piiriin, esim puheterapiaan tai toimintaterapiaan.
-"Perheellä voi olla päivähoito tukitoimena". Mielestäni neuvolan lausunnolla perhe voisi saada kokopäivähoidon tarvittaessa jos perheen tilanne sellainen. Tosin tässäkin olisi hyvä olla rinnalla jokin kuntouttava toiminta vanhemmalle/vanhemmille.
-
Oikein monikossa vai? Haastatteluissa neljässä tunnissa? Tiedätkö, kaikilla ihmisillä ei ole autoa ja julkinen liikenne ei toimi jonkun työttömänä olevan haastatteluaikaehdoilla. Asun pk-seudulla ja jos minä lähtisin työhaastatteluun, niin veisin ensiksi lapset hoitoon bussilla. Lähtisimme 7:30 kotoa, olisimme pk:ssa noin 8:00 ja tästä alkaa hoitoaika. Bussi menee 8:30 ja pelkästään Helsingin keskustaan matkustusaika olisi minimissään 1 h (oman alan työni on tutkimuksen tekemistä, raporttien kirjoittamista ja suurin osa mahdollisista työpaikoista on ytimessä ja siitä noin 5 km:n säteellä) ja bussin jälkeen kävelisin tai ottaisin ratikan. Kun pääsisin perille, olisi aikaa luultavasti kulunut 2 h siitä, kun jätin lapset hoitoon. Haastattelussa saattaisi vierähtää noin tunti, ehkä enemmänkin. Tämän jälkeen sama rumba takaisin päiväkotiin eli se noin 2 h. Aikaa on kulunut 5 h ja tämä onnistuu vain jos saan haastattelun tietylle kellonajalle ja yhteydet toimivat kannaltani paremmin kuin toivoa saattaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä on hyvä asia, erittäin! Tässä 10 vuotta päiväkodissa töissä olleen ajatuksia niille jotka ovat sitä mieltä että päätös on huono:
- Lapsi saa olla hoidossa 4h/päivä eli esim klo 8-12. Tänä aikana tapahtuu kaikki pienryhmätoiminta (kädentaidot,musiikki,liikkarit jne). Lisäksi aamupäivään mahtuu vapaata leikkiä ja ulkoilua. Klo 12-14 nukutaan tai leikitään hiljaa muiden nukkuessa. Syödään välipala ja mennään ulos. Odotellaan että vanhemmat hakevat.4h/pvä hoidossa oleva lapsi ei jää siis paitsi mistään siitä, joista nämä päätöksestä valittavat väittävät. Lisäksi eikö sen 20h/viikko voi käyttää haluamallaan tavalla esim kaksi 7h päivää ja yksi 6h päivä ja kaksi vapaapäivää? Jokatapauksessa, fakta on että neljässä tunnissa ehtii päiväkodissa tehdä paljon!
-"En voi käydä työhaastatteluissa tai esim lääkärissä ku ei saa lapselle hoitajaa". Tota saa lukea joka paikasta. Edelleen: Päivässä on neljä tuntia aikaa käydä haastattluissa/lääkärissä. Siinä ehtii aika monta haastista käydä. Ja tosiasiassa työttömillä tuskin on päivittäin niin paljon työhaastatteluita.
-"Päiväkodissa ammattilaiset voi antaa lapselle sellaista erityistukea jota kotona ei voi antaa". Paskanmarjat! Vaikka parhaamme yritetään, totuus on että aika ei riitä (24 lasta ja 3 aikuista) tähän. Erityistä tukea tarvitsevat ovat usein neuvolan kautta hakeutuneet erityisen tuen piiriin, esim puheterapiaan tai toimintaterapiaan.
-"Perheellä voi olla päivähoito tukitoimena". Mielestäni neuvolan lausunnolla perhe voisi saada kokopäivähoidon tarvittaessa jos perheen tilanne sellainen. Tosin tässäkin olisi hyvä olla rinnalla jokin kuntouttava toiminta vanhemmalle/vanhemmille.
-Oikein monikossa vai? Haastatteluissa neljässä tunnissa? Tiedätkö, kaikilla ihmisillä ei ole autoa ja julkinen liikenne ei toimi jonkun työttömänä olevan haastatteluaikaehdoilla. Asun pk-seudulla ja jos minä lähtisin työhaastatteluun, niin veisin ensiksi lapset hoitoon bussilla. Lähtisimme 7:30 kotoa, olisimme pk:ssa noin 8:00 ja tästä alkaa hoitoaika. Bussi menee 8:30 ja pelkästään Helsingin keskustaan matkustusaika olisi minimissään 1 h (oman alan työni on tutkimuksen tekemistä, raporttien kirjoittamista ja suurin osa mahdollisista työpaikoista on ytimessä ja siitä noin 5 km:n säteellä) ja bussin jälkeen kävelisin tai ottaisin ratikan. Kun pääsisin perille, olisi aikaa luultavasti kulunut 2 h siitä, kun jätin lapset hoitoon. Haastattelussa saattaisi vierähtää noin tunti, ehkä enemmänkin. Tämän jälkeen sama rumba takaisin päiväkotiin eli se noin 2 h. Aikaa on kulunut 5 h ja tämä onnistuu vain jos saan haastattelun tietylle kellonajalle ja yhteydet toimivat kannaltani paremmin kuin toivoa saattaa.
Ja sinulla olisi näitä haastatteluja viikossa 4 kpl? Esim tekemällä "vain" 2 haastattalua viikossa olisi niihin aikaa se 10h per päivä, mutta, tosiaan unohdan aina nämä jotka juoksevat joka viikkoa monissa haastatteluissa, eivätkä koskaan työllisty.
Miksi työttömät ei joudu maksaan mitään maksuja päivähoidosta. Pitäisi olla edes joku ruokamaksu, koska työtön perhe säästää ruokakulut. Tämä nimellinen maksu saisi vähän miettimään, että kaikki maksaa. Nyt se on niin helppoa heille, kun kaikki ilmaista. Työtön kaveripariskuntakin laittoi molemmat lapsensa heti 9 kk iässä päiväkotiin, kun se oli ilmaista. Voi hohhoijaa...
Ja toinen juttu, miten työttömät muka ei voi käydä lääkärissä lasten kanssa. Niihän kotiäiditkin tekee, eikä siinä ole mitään ihmeellistä. Ihan hyvin lääkäriasiat hoituneet näinkin.
Ja jos työtön joskus tarvitsee pidemmän hoitoajan haastattelun takia, niin varmasti pk joustaa. Tai sitten otat mll hoitamaan lapsia loppuajaksi. Niin kotiäiditkin tekee, jos pitää lähteä johonkin haastatteluun. Työttömät tekee asioista niin pirun vaikeita. Siksi he varmaan ovatkin työttömiä, kun kaikki on niin vaikeeta,eikä asioiden organisointi tunnu onnistuvan.
Julkisiksi kaikki perustelut miksi joku saa erivapauksia päivähoidon suhteen, niin loppuu kelan vedätys, harmaa talous ja hoitopaikkojen riittämättömyys.