Mitä tehdä jos mies ei ymmärrä valehtelevansa?
Aviomieheni pokkana vääntää asiasta toisin vaikka asia olisi jo selvinnyt ja totuus tullut ilmi. Siltikin kieltää. Miten toimia tällaisen ihmisen kanssa. Hulluksihan tässä lopulta tulee:( mitä tämmöinen on? Kokemusta?
Kommentit (51)
Vierailija kirjoitti:
mene juttelemaan asiasta ulkopuolisten kanssa. saat heidän tuestaan voimaa erota manipuloivasta henkisestä pahoinpitelijästä. soita jo tänään Naisten linjalle, sieltä saat asiantuntevaa tukea heti! mies siis hatradtaa henkistä väkivaltaa ja se on tuhoavampaa kuin fyysinen ja usein edeltääkin sitä.
Kiitos kaikille. Hyvää joulun odotusta. AP
Vierailija kirjoitti:
Aviomieheni pokkana vääntää asiasta toisin vaikka asia olisi jo selvinnyt ja totuus tullut ilmi. Siltikin kieltää. Miten toimia tällaisen ihmisen kanssa. Hulluksihan tässä lopulta tulee:( mitä tämmöinen on? Kokemusta?
jonkinlainen sosiapaatti. jtoen jätä vaan se.
Mitenkään yhtään vähättelemättä ongelmaa, niin itse kokisin hieman hankalaksi antaa eroneuvoja, kun ei AP anna mitään vihjettä siitä, minkä tyyppisestä valehtelusta on kyse. Toki avioliiton voi kaataa esimerkiksi valehtelu siitä, että onko vienyt maitopurkin jääkaappiin heti käytön jälkeen vai jättänyt sen lämpimään, koska puolison sanaan pitäisi voida luottaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten niin mies ei ymmärrä valehtelevansa? Tottakai hän ymmärtää. Sinä et nyt sensijaan ymmärrä, että mies valehtelee ihan tarkoituksella, ja hänen päämääränään on juurikin tämä "Hulluksihan tässä lopulta tulee", "Asiat on sellaisia joiden myöntäminen voisi pilata jopa avioliiton. Kieltää vaikka ns. Olisi varma tieto. Saa minut uskomaan itseni jotenkin "sekopääksi"".
Ainoa kenen sinut pitää saada jotain ymmärtämään, olet sinä itse.
Kyllä aivan oikein kirjoitit. Viimeksi eilen puhuin tästä hänelle. Juuri nämä asiat. Mitä minä voin tehdä tässä tilanteessa? Sitähän minä tässä mietin etten lopulta sekoaisi:( AP
Hyväksyä sen että mies manipuloi sinua. Hyväksyä että mies yrittää sekoittaa pääsi, ja valehtelee ihan tietäen ja tarkoituksella. Hyväksyä, että mies ei halua parastasi.
Tehdä siitä omat ratkaisusi sen suhteen, millaisessa suhteessa haluat elää.
Tajuan tuon. Olen vanki tässä tilanteessa:( en silti koskaan ymmärrä miksi? Miksi hän haluaa toimia noin?? Mitä hän siitä saa?? AP
Jos mies pitää sinua ihan oikeasti vankina, niin soita poliisille. Kaikki muut "vankilat" ovat sinun itse keksimiäsi.
Sinulle on jo selitetty miksi mies toimii noin. Sinä vain et halua ymmärtää tai hyväksyä sitä. Sanon sen tässä vielä rautalangasta vääntäen:
Mies on kusipää. Mies ei rakasta sinua, eikä arvosta sinua pätkääkään. Hän saa jotain henkistä tyydytystä siitä, että sekoittaa pääsi (miksi -> ks. kohta "mies on kusipää").
Sitä taas on paljon vaikeampi ymmärtää miksi sinä pysyt kusipään kanssa suhteessa. Jos aiot viettää elämäsi miettien miksi kusipää toimii kuin kusipää, niin pahoittelen, sulla on todella surkea loppuelämä tiedossa.
Tiedän, että on helppo sanoa noin kun itse ei elä tässä tilanteessa. Tiedän kyllä, että minun se päätös pitää tehdä ja se muutos tähän elämään. Eihän tässä ole mitään järkeä enää. Tulevaisuus pelottaa siltikin. Koska voimat on vähissä. Mutta ymmärrän viestisi sisällön. Liiankin hyvin. Tajuan että jopa sinulla menee hermot kun tajuat miten tyhmä olen kun elän näin. Ap
Joo, ja olen pahoillani että joudun sanomaan tämän näin suoraan. Elämä kuitenkin opettanut että hyssyttely ei auta, vain suoraan sanominen saattaa avata kaltoin kohdellun silmiä tarpeeksi. Toimintatapasi on todellakin tyhmä, mutta et välttämättä sinä. Tyhmä olet jos alistut loppuiäksesi kynnysmatoksi. Sillä marttyrointi ei kuitenkaan sinua auta pätkääkään, eikä se, että hoet meille/itsellesi olevasi tyhmä. Sinä TEET nyt tyhmästi, mutta se ei tee SINUSTA tyhmää.
Jo se vie sinua pitkälle, kun myönnät itsellesi että mies on mulkku. "Miksi" kysymysten kysyminen ja itsellesi valehtelu ("mies ei ymmärrä valehtelevansa, eihän kukaan noin voi tehdä tarkoituksella") vie sinulta uskomattoman paljon voimia. Kun lopetat ihmettelyn, ja lopetat tekosyiden keksimisen miehen puolesta, saat sitä kaivattua voimaa eroon. Usko pois. Ota vaikka tavoitteeksi että tästä lähtien et enää pyöritä päässäsi sitä "miksi, miten, miten saan miehen tunnustamaan" -litaniaa. Mies on mulkku kusipää, ja se riittää analyysiksi ainakin tässä vaiheessa. Kun vapaudut tuosta pyörityksestä ja HYVÄKSYT että näin vain on ja mies kohtelee sinua TAHALLAAN huonosti, voit alkaa suunnitella uutta elämääsi. Voit lopettaa tyhmästi tekemisen, kunhan tosiasioiden peittely ei vie kaikkia voimiasi.
Vastasit aivan oikein minulle. Ei haittaa. Ei sääliminen tässä minua autakaan. Enkä ole mielestäni tyhmä. Olen vain jotenkin jäänyt kuopan pohjalle tähän enkä tajua nousta sieltä, vaikka mahdollisuus olisikin. Avasit todellakin silmäni, tajuamaan että tämmöisen on loputtava jos aion joku päivä elää elämääni normaalisti. AP
Hyvä ap, tuo asian tajuaminen on TÄRKEIN ja isoin askel :). Oikeasti, isoin askel on nyt otettu ja korkein kynnys ylitetty. Kaikki loppu on vain suoritusta, kun olet saanut ajatuksesi kohdilleen. Oikein mukavaa loppuelämää sinulle, tästä se alkaa!
Vierailija kirjoitti:
Mitenkään yhtään vähättelemättä ongelmaa, niin itse kokisin hieman hankalaksi antaa eroneuvoja, kun ei AP anna mitään vihjettä siitä, minkä tyyppisestä valehtelusta on kyse. Toki avioliiton voi kaataa esimerkiksi valehtelu siitä, että onko vienyt maitopurkin jääkaappiin heti käytön jälkeen vai jättänyt sen lämpimään, koska puolison sanaan pitäisi voida luottaa.
Nyt ei kyse tuollaisesta. Tuskin tuo pikku maitopurkki valhe esimerkiksi kuitenkaan totuuden tultua ilmi rikkoisi avioliittoa. AP
Tämä tylyjen totuuksien laukoja on aivan oikeassa. Tyly hän ei ole, totuudet ovat. Ja nuo kommentit, jotka ap:n jo herättivätkin, ovat syy miksi keskustelupalstoilla on oikeasti arvoa. Yksiä parhaiten kirjoitettuja viestejä missään foorumilla koskaan, aidosti olen tätä mieltä ja olen kiitollinen apn puolesta että kirjoitit ne. Käytän sarkasmilta kuulostavia sanoja, muttei tässä ollut yhtään sarkasmia mukana. Hyvä keskustelu! Paljon tsemppiä aplle tulevaan, huomaat kyllä pian tilanteesta päästyäsi miten helppoa on hengittää. T. Samaa kokenut
Vierailija kirjoitti:
On patologisia valehtelijoita. Eivät edes huomaa valehtelevansa eivätkä suunnittele sitä, valheet vaan livahtaa suusta. Minäkin tunsin ihmisen joka kertoi ihmisille mitä he halusivat kuulla tai mikä oli itsellensä parasta sillä hetkellä. Surullista se minusta oli.
Vielä surullisempaa on, että löytyy pilvinpimein ihmisiä, jotka suosivat tällaista käytöstä. He räjähtävät, räyhäävät tai jopa alkavat vainoamaan ihmisiä, jotka sanovat totuuden, joka ei olekaan niin miellyttävä. Aivan kuin he toivoisivat, että ihmiset mieluummin valehtelisivat heille.
Sisareni oli tällainen tyyppi, hänelle ei kukaan mielellään sanonut mitään vastahankaan, koska siitä aina nousi melkoinen show. Tietyntyyppiset ihmiset, kuten minä, alkoi vähentää yhteydenpitoa ja vähitellen lopetti kokonaan. Sisarelleni jäi myötämielinen hovi ympärilleen. Ja myöhemmin kävi ilmi, että hoviin oli luikerrellut kriminaaleja, jotka huijasivat myös sisartani. Siskoni kunniaksi on sanottava, että hän on kyllä oppinut eli on muuttanut käyttäytymistään. Ehkä hän on tajunnut, että ne todelliset ystävät sanovat asian niin kuin se on, eivät niin kuin sinä sen haluat.
Minulla on samantyyppisiä kokemuksia eksästäni. Kesti aika pitkään tajuta, että hän tosiaan on jonkun sortin patologinen valehtelija ja manipuloija. Pohdin eroa (emme olleet naimisissa) pitkään, mutta kun lopulta tein päätökseni, asiat etenivät vauhdilla. Kahden viikon kuluttua eropäätöksestä asuin jo uudessa osoitteessa. Lopulta siis eron pohtiminen oli vaivalloisempaa kuin sen toteuttaminen. Se (ero) tuntuu ylivoimaisemmalta asialta kuin onkaan.
Itseäni auttoi eropäätöksessä se, että eksäni oli pari viikkoa työmatkalla vähän ennen eroa. Silloin huomasin, että elämä tuntuu paljon helpommalta ilman hänen läsnäoloaan. Tuntui, että pystyin hengittämään vapaammin. Joku taisikin jo ehdottaa, että lähtisit jouluksi reissuun ilman miestäsi. Suosittelen sitä lämpimästi. Saat ajatuksiisi selkeyttä, kun et ole hänen vaikutuspiirissään.
Voimia sinulle.
Pystyt eroon,kun mies tekee sulle törkeimmän teon ikinä ja jättää sut nallina kalliolle tilanteessa, jossa eniten tarvitsisit tukea. Mulle kävi näin ja se avasi silmät miehen suhteen. Mutta ei ehkä kannata odottaa tuota tilannetta.
Joo, ja olen pahoillani että joudun sanomaan tämän näin suoraan. Elämä kuitenkin opettanut että hyssyttely ei auta, vain suoraan sanominen saattaa avata kaltoin kohdellun silmiä tarpeeksi. Toimintatapasi on todellakin tyhmä, mutta et välttämättä sinä. Tyhmä olet jos alistut loppuiäksesi kynnysmatoksi. Sillä marttyrointi ei kuitenkaan sinua auta pätkääkään, eikä se, että hoet meille/itsellesi olevasi tyhmä. Sinä TEET nyt tyhmästi, mutta se ei tee SINUSTA tyhmää.
Jo se vie sinua pitkälle, kun myönnät itsellesi että mies on mulkku. "Miksi" kysymysten kysyminen ja itsellesi valehtelu ("mies ei ymmärrä valehtelevansa, eihän kukaan noin voi tehdä tarkoituksella") vie sinulta uskomattoman paljon voimia. Kun lopetat ihmettelyn, ja lopetat tekosyiden keksimisen miehen puolesta, saat sitä kaivattua voimaa eroon. Usko pois. Ota vaikka tavoitteeksi että tästä lähtien et enää pyöritä päässäsi sitä "miksi, miten, miten saan miehen tunnustamaan" -litaniaa. Mies on mulkku kusipää, ja se riittää analyysiksi ainakin tässä vaiheessa. Kun vapaudut tuosta pyörityksestä ja HYVÄKSYT että näin vain on ja mies kohtelee sinua TAHALLAAN huonosti, voit alkaa suunnitella uutta elämääsi. Voit lopettaa tyhmästi tekemisen, kunhan tosiasioiden peittely ei vie kaikkia voimiasi.