Lue keskustelun säännöt.
Mikä saa vanhemmat päästämään lapsen hampaat tähän kuntoon?!
14.12.2015 |
Katsoin juuri Areenasta Kandit-sarjan kolmannen tuotantokauden seitsemännen kauden, jossa esiintynyt lapsipotilas sai kyllä järkyttymään. Kyseessä siis 4-vuotias Jonne (lapsen nimi on oikeasti Jonne, en vain käytä "nimityksenä"), jolta joudutaan poistamaan pahasti reikiintynyt maitohammas esilääkityksessä. Eikä hammasta edes saada pois kokonaisuudessaan, se on niin täynnä kariesta että hapertuu toimenpiteen aikana ja hajoaa palasiksi. Jaksossa näkyy lapsen hampaita myös muutoin ja näky on ihan järkyttävä: pinnat ovat ainakin osissa hampaista ihan ruskeita ja etuhampaissakin kunnon plakkikerros. Muuta hoitoa suunnitellaan tehtäväksi nukutuksessa.
Lasta käy sääliksi, äidille ei heru yhtään sympatiaa. Mikä, siis mikä helvetissä, on mennyt niin pahasti pieleen, että nelivuotiaan hammaskalusto on tuossa kunnossa? Äiti vaikutti ihan tavalliselta ohjelmassa, mutta jossain on pakko olla isosti vikaa. Noin pieni lapsi ei itse pysty hampaitaan tuohon kuntoon saattamaan. Onko täällä hammaslääkäreitä/muita suun terveydenhuollon ammattilaisia tai asiasta tietäviä? Onko näin pahoja tapauksia paljonkin?
Kommentit (127)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tiedän yhden lapsen, jolla paha reikiintyminen huomattiin 5-vuotistarkastuksessa. Heikko hammasluu kuulemma. Perheen muilla lapsilla normaalit hampaat.
Selllaista ei kuulemma ole. On aikainen kariestartunta - äkäinen ja erittäin reikiinnyttävä. Ja sen saa huonolla hammashygienialla.
Meillä on vanhemmilla karies, eikä olla oltu lusikoiden tms kanssa yhtään tarkkoja. 5v: llä on silti hampaat moitteettomassa kunnossa.
En kyllä ihan allekirjoita. Meillä 6 lasta, kaikkien hampaita hoidettu samalla tavalla siihen asti, kun itse alkavat hoitaa. Kahdella vanhemmalla ei reikiä, toinen jo täysi-ikäinen ja toinen pian. Kolmannella lapsella ekat reiät 4v, harjattiin ja hoidettiin. Lapsi itsekin nyt teininä sanonut, että miksi ihmeessä hänellä niin paljon reikiä, vaikka koko ajan pestiin ja tehtiin kaikki temput. Pysyvät hampaat ehjät.
Neljännellä lapsella, joka nyt teini-iän kynnyksellä ei reikiä. On itse täydellisen huolimaton pesujen suhteen, mutta ei silti reikiä. Koko ajan litkii mehuja.
Viidennellä ja kuudennella lapsella molemilla reikiä, tosin viitosella ei enää pysyvät ole reikiintyneet. Nuorimmalla, joka siis 6v, ollut jo monta reikää. Hampaita harjataan, on ksylitolit, välillä fluoritabletit. Olen pyytänyt tarkastuksia puolivuosittain ja näin onkin tehty. Joka kerralla siellä fluorataan hyvin. Reikiintymisen syyksi on epäilty mm.hampaiden narskuttelua öisin (rikkoo hampaan kiillettä), pienenä annettua pisempää antibioottikuurijaksoa, tai sitten liian aikaista kariesbakteerin saamista. Omasta lusikastani en ole koskaan antanut ruokaa, mutta kun kuopus oli pieni, saattoivat sisarukset antaa, vaikka kuinka kiellettiin ja yritettiin valvoa, puhumattakaan, että lapsi itse nappasi muitten lusikoita ym. Kyllähän tämä meidän kuopus syö karkkiakin juu, ja mehujakin juo, mutta esim. yhden tuttuni samanikäinen lapsi joi jo pienenä tuttipullosta sokeroituja mehuja ja reikiä nolla.
Ei minua ole hammaslääkärissä syyllistetty. On yritetty lohduttaa, ettei pysyvissä välttämättä reikiä. Yksikin hammaslääkäri sanoi, että hänellä pienenä just samanlaiset hampaat, mutta pysyvät hyvät. Kerran kysyttiin, että harjataanko hampaita säännöllisesti, mutta muulloin on aina kehuttu, että hampaat todella puhtaat eikä hampaiden harjauksen laiminlyöntiä ole epäilty.
Itselläni ollut aina hyvät hampaat, miehellä taasen reikiä jatkuvasti pienestä pitäen.
Äitini kerran kertoi yhdestä yli 80v mummosta, jolla omat hampaat eikä reikiä. Oli käynyt lääkärissä ja tämä oli kehunut, että kyllä on mummo hyvin hampaansa hoitanut, kun ei reikiä. Mummo oli myöhemmin kertonut, että "enpä sitten kehdannut siinä lääkärille sanoa, että pesen jos muistan" :)
Helppoahan tietysti on syyllistää vanhempia ja totta kai tapauksia on, jossa lasten hampaiden, kuten muutkin hoidot laiminlyödään. Mutta aina se ei ole noin mustavalkoista.
Itse ottaisin mielelläni vinkkejä vastaan, millä reikiintyminen saataisiin loppumaan. Hammasihmiset ainakin pyörittelevät päätään. Ollaan yritetty ateriavälejä katsoa ja ettei heti esim.iltapalan jälkeen hampaita harjata, ettei vain happohyökkäys ole päällä. Ikinä en ole hammaslääkäriä jännittänyt, mutta kun kuopuksen kanssa mennään, niin maha on minulla jo ihan sekaisin valmiiksi ja välillä on ihan epätoivoinen olo, etteikö tämä koskaan lopu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ap:lle (ja muillekin )
Reikiintymisnopeus on yksilöllistä. Se riippuu esimerkiksi syljen ominaisuuksista ja ruoka- ja suuhygieniatottumuksista. Joillakin reikiintyminen on nopeaa, toisilla samanlaiseen kudostuhoon voi mennä vuosia.
Uuden hampaan puhkeaminen voi kestää jopa yli vuoden. Silloin hampaan puhdistus voi olla vaikeaa, ja hammas on altis reikiintymiselle. Joskus hampaissa on kehityshäiriöitä, joiden takia hampaan pinta on tavallista pehmeämpi ja reikiintyy siksi helpommin.
Tietyt sairaudet, lääkitykset tai hoidot, kuten leukojen alueen sädehoito, voivat altistaa reikiintymiselle vähentämällä syljen eritystä ja heikentämällä syljen laatua.
Sylki suojelee hampaita. Se osallistuu ruuansulatukseen ja poistaa suusta haitallisia aineita sekä estää haitallisten bakteerien lisääntymistä.
Sylki vähentää suun happamuutta ja kovettaa hammaspintoja hiilihydraattien nauttimisen aiheuttaman happohyökkäyksen jälkeen. Plakkikerros hampaiden pinnalla voi kuitenkin haitata syljen suojaavaa vaikutusta.
Kaikki syljen vaikutukset heikkenevät, jos syljen eritys on vähäistä. Syljen erityksen määrä on yksilöllinen. Sitä voivat vähentää tietyt lääkkeet ja sairaudet, mutta väliaikaisesti myös esimerkiksi rasitus ja pureskelun puute.
Tietyt systeemisairaudet (kuten diabetes, Sjögrenin syndrooma, AIDS) vähentävät syljen eritystä. Myös jotkut lääkkeet (kuten uni-, masennus- ja rauhoittavat lääkkeet, jotkin kipulääkkeet, antihistamiinit, astma- ja yskänlääkkeet, sydän- ja verenpainelääkkeet ja solunsalpaajat) tai hoidot (leukojen alueen sädehoito) muuttavat syljen koostumusta ja vähentävät syljen eritystä. Syljenerityksen väheneminen tai loppuminen saattaa johtaa hampaiston rajuun reikiintymiseen.
Suurin osa mainitsemistasi asioista tuskin koskee neljävuotiasta... Vaikka muuten hyviä pointteja ovatkin.
Sellaista asiaa ei ole olemassakaan kuin "heikko hammasluu" jonka vieläkin herran vuonna 2015 kuulee selityksenä kariespotilailta. Ja tämä hammasluu tiettävästi perytyy kun vanhemmillakin oli huonot hampaat.
Suuhygienia- ja ravintotottumukset sekä kariesta aiheuttavat bakteerit periytyvät kyllä. On turha vertailla sitä miten jollekin muulle tulee tai ei tule reikiä, sillä jokaisella on yksilöllinen suun bakteerikanta.
Kiillehäiriöt eli hypoplasiat ovat asia erikseen.
Turhauttavinta hammashoidossa työskentelyssä on se, että ihmisiä ei saada tajuamaan sitä että kun heillä on nyt tällainen tauti nimeltä karies, niin sen hoito SINUN kohdallasi vaatii tätä ja tätä. Suuri osa aikuisväestöstä käy säännöllisesti tarkastuksessa ja joka kerta löytyy uutta paikattavaa. Syyksi sanotaan huono hammasluu, vaikka samalla kertovat että "ei sitä hammaslankaa kyllä tule käytettyä".
Mun sisarellani on joku kehityshäiriö tullut hampaisiin ja hampaista käytännössä puuttuu kokonaan kiille eli se kovin päälimmäinen kerros. Siskoni hampaat on aivan reikiintyneeet ja keltaiset jo 15-vuotiaana. Lapsenakin niitä paikattiin jatkuvasti. Vanhemmat olivat todella tarkkoja hampaiden kanssa. Ne pestiin aamuin illoin huolella, käytettiin fluoritabletteja, xylitol-tuotteita, karkkipäivä oli kerran kuussa, mehuja, happamia hedelmiä ym. ei ollenkaan.
Itellä on normaalilla elämällä 24-vuotiaana reiättömät hampaat.
Juttelin juuri lasten hammashoitajan kanssa, ja hän kertoi, että yhä useammin ensimmäiseen tarkastukseen 2-vuotiaina tulevilla on hampaat huonossa kunnossa vain siksi, että lapsi ei pidä hammaspesusta. Vanhemmat siis jättävät hampaat pesemättä, koska lapsi ei halua. Aivan käsittämätöntä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Juttelin juuri lasten hammashoitajan kanssa, ja hän kertoi, että yhä useammin ensimmäiseen tarkastukseen 2-vuotiaina tulevilla on hampaat huonossa kunnossa vain siksi, että lapsi ei pidä hammaspesusta. Vanhemmat siis jättävät hampaat pesemättä, koska lapsi ei halua. Aivan käsittämätöntä.
Ihan järkyttävää!
Minä oon tästä erimieltä. Reikiä nolla ja ikää 31 v. Ajatuskin siitä, että lasteni hampaita porataan saa aikaan kamalia tunteita. Joten meillä kyllä hampaat harjataan aamuin illoin kunnolla. Karkkipäiviä ei meillä ole koskaan ollut, lapset saavat herkkuja satunnaisesti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jo parivuotiailla rikkinäiset hampaat
http://www.kaleva.fi/teemat/hyva-elama/jo-parivuotiailla-rikkinaiset-hampaat/179674/
Valitettavasti ei nykyään mitenkään erikoinen tilanne.
T: hammashoitaja
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä nuorimmaisella vaikuttivat astmalääkkeet hammaskilteeseen. Hän on 4-vuotias. Hampaat pestään aamuin illoin, ei napostella, herkkupäivä kerran viikossa, xylitolia käytetään, mehujakin vain herkkupäivänä, koskaan ei limpparis. Vanhimmalla (6-v. ) hampaat priimakunnossa. Reikiä ei vielä ole, mutta käymme tarkastuksessa puolen vuoden välein, koska kiillevaurioita hampaissa on. Eli ei aina pienen lapsen reiät johdu laiminlyönnistä.
Vierailija kirjoitti:
Eräs hammaslääkäri kertoi käsityksenään, että sellaiset vanhemmat, joilla on itsellään ollut ongelmia hampidensa kanssa, suhtautuvat lastensa hampaiden puhdistukseen huolellisesti. Sellaiset taas, joilla itsellään ei ole ongelmia esiintynyt, tuntuvat ajattelevan, että hampaat ihan itsestään pysyvät kunnossa. Hän myös kertoi, että mikäli hampaat eivät reikiinny 18:sta ikävuoteen mennessä, eivät ne yleensä reikiinny senkään jälkeen.
Suattaapi olla,mutta suattaa olla olemattakin.
Omalta kohdaltani allekirjoitan, olen ollut lähes fanaattinen lasteni hampaiden puhdistamisessa, koska omat hampaani ovat olleet ongelmalliset. Saivat alkaa itse pestä vasta tokalla luokalla. Nyt aikuisia ja reikiä nolla.
Komppi tälle!
Oma äitini laiminlöi hammashoitoni ja mm. juotti jo tuttipullosta kaikkea sokeripitoista -> ensimmäiset maitohampaani jouduttiin poistamaan leikkauksessa ollessani vain parivuotias.
.
Häpeän huonoja hampaitani (joista kärsin edelleen ja joita vieläkin yritetään korjata/hoitaa). Nyt kun minulla on omia lapsia, olen erittäin tarkka heidän hampaistaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hmmm. Ihan tuollaiset hampaat ei meidän pojalla olleet, mutta aika huonossa kondiksessa kyllä. Kuusivuotiaana piti anestesiassa paikata niitä, kun ei hammaslääkärissä oikein antanut operoida, ja reikiä pääsi hupsahtamaan tunnollisesta harjaamisesta huolimatta kahdeksan!
Minun mokani oli, että kun lapsi ei ole koskaan suostunut juomaan maitoa, annoin juoda laimennettua kalsium-pitoista mehua. Ruokien yhteydessä, mutta silti. Hapokas juoma ehti viedä kiilteen heikoksi ennen kuin hokasin virheen.
Hampaat on aina harjattu aamuin ja illoin, ohjeiden mukaan.
Että näinkin voi käydä.
Ja joo, lapsi on lievästi autistinen, ja hammaslääkärillä käynti oli lapsena todella haasteellista. On hän nyttemmin tottunut siihen, mutta lapsena kaikki oudot surinat, puhaltimet ja suihkut saivat hänet paniikkiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap:lle (ja muillekin )
Reikiintymisnopeus on yksilöllistä. Se riippuu esimerkiksi syljen ominaisuuksista ja ruoka- ja suuhygieniatottumuksista. Joillakin reikiintyminen on nopeaa, toisilla samanlaiseen kudostuhoon voi mennä vuosia.
Uuden hampaan puhkeaminen voi kestää jopa yli vuoden. Silloin hampaan puhdistus voi olla vaikeaa, ja hammas on altis reikiintymiselle. Joskus hampaissa on kehityshäiriöitä, joiden takia hampaan pinta on tavallista pehmeämpi ja reikiintyy siksi helpommin.
Tietyt sairaudet, lääkitykset tai hoidot, kuten leukojen alueen sädehoito, voivat altistaa reikiintymiselle vähentämällä syljen eritystä ja heikentämällä syljen laatua.
Sylki suojelee hampaita. Se osallistuu ruuansulatukseen ja poistaa suusta haitallisia aineita sekä estää haitallisten bakteerien lisääntymistä.
Sylki vähentää suun happamuutta ja kovettaa hammaspintoja hiilihydraattien nauttimisen aiheuttaman happohyökkäyksen jälkeen. Plakkikerros hampaiden pinnalla voi kuitenkin haitata syljen suojaavaa vaikutusta.
Kaikki syljen vaikutukset heikkenevät, jos syljen eritys on vähäistä. Syljen erityksen määrä on yksilöllinen. Sitä voivat vähentää tietyt lääkkeet ja sairaudet, mutta väliaikaisesti myös esimerkiksi rasitus ja pureskelun puute.
Tietyt systeemisairaudet (kuten diabetes, Sjögrenin syndrooma, AIDS) vähentävät syljen eritystä. Myös jotkut lääkkeet (kuten uni-, masennus- ja rauhoittavat lääkkeet, jotkin kipulääkkeet, antihistamiinit, astma- ja yskänlääkkeet, sydän- ja verenpainelääkkeet ja solunsalpaajat) tai hoidot (leukojen alueen sädehoito) muuttavat syljen koostumusta ja vähentävät syljen eritystä. Syljenerityksen väheneminen tai loppuminen saattaa johtaa hampaiston rajuun reikiintymiseen.
Suurin osa mainitsemistasi asioista tuskin koskee neljävuotiasta... Vaikka muuten hyviä pointteja ovatkin.
Osa kumminkin kyllä.
Yhden vastaavan olen nähnyt. Syynä mehua tuttipullosta, päivin ja öin.
Mulla astmalääkitys aiheutti lapsena hampaiden runsaan reikiintymisen, vaikka hampaat pestiin 3x päivässä. Kun sitten siirryin käyttämään lääkettä satunnaisesti niin reikiä on ehkä kerran viiteen vuoteen.
Vierailija kirjoitti:
Juttelin juuri lasten hammashoitajan kanssa, ja hän kertoi, että yhä useammin ensimmäiseen tarkastukseen 2-vuotiaina tulevilla on hampaat huonossa kunnossa vain siksi, että lapsi ei pidä hammaspesusta. Vanhemmat siis jättävät hampaat pesemättä, koska lapsi ei halua. Aivan käsittämätöntä.
Tunnustan, meillä pestiin aikoinaan lasten hampaat silloin tällöin. Hammashoitaja siitä sitten tarkastuksessa huomautti, että harvinaisen hyvinhoidetut hampaat, jatkakaa samaan malliin.
Eli ei se hampaiden peseminen voi olla avain reiäittömiin hampaisiin, jos kolmella lapsella sama homma eli laiska äiti ja reiättömät hampaat nyt jo teini-iässä.
Kuulen tuosta astmalääkityksestä nyt enää kertaa. T:astma 13v.
Ap:lle (ja muillekin )
Reikiintymisnopeus on yksilöllistä. Se riippuu esimerkiksi syljen ominaisuuksista ja ruoka- ja suuhygieniatottumuksista. Joillakin reikiintyminen on nopeaa, toisilla samanlaiseen kudostuhoon voi mennä vuosia.
Uuden hampaan puhkeaminen voi kestää jopa yli vuoden. Silloin hampaan puhdistus voi olla vaikeaa, ja hammas on altis reikiintymiselle. Joskus hampaissa on kehityshäiriöitä, joiden takia hampaan pinta on tavallista pehmeämpi ja reikiintyy siksi helpommin.
Tietyt sairaudet, lääkitykset tai hoidot, kuten leukojen alueen sädehoito, voivat altistaa reikiintymiselle vähentämällä syljen eritystä ja heikentämällä syljen laatua.
Sylki suojelee hampaita. Se osallistuu ruuansulatukseen ja poistaa suusta haitallisia aineita sekä estää haitallisten bakteerien lisääntymistä.
Sylki vähentää suun happamuutta ja kovettaa hammaspintoja hiilihydraattien nauttimisen aiheuttaman happohyökkäyksen jälkeen. Plakkikerros hampaiden pinnalla voi kuitenkin haitata syljen suojaavaa vaikutusta.
Kaikki syljen vaikutukset heikkenevät, jos syljen eritys on vähäistä. Syljen erityksen määrä on yksilöllinen. Sitä voivat vähentää tietyt lääkkeet ja sairaudet, mutta väliaikaisesti myös esimerkiksi rasitus ja pureskelun puute.
Tietyt systeemisairaudet (kuten diabetes, Sjögrenin syndrooma, AIDS) vähentävät syljen eritystä. Myös jotkut lääkkeet (kuten uni-, masennus- ja rauhoittavat lääkkeet, jotkin kipulääkkeet, antihistamiinit, astma- ja yskänlääkkeet, sydän- ja verenpainelääkkeet ja solunsalpaajat) tai hoidot (leukojen alueen sädehoito) muuttavat syljen koostumusta ja vähentävät syljen eritystä. Syljenerityksen väheneminen tai loppuminen saattaa johtaa hampaiston rajuun reikiintymiseen.