"Kyllä sä vielä jonkun löydät"
Otsikon lausahdus on minusta kummallinen. Miten kukaan oikeasti voi sanoa toiselle, että hän tulee saamaan kumppanin? Vähän sama kuin sanoisi jollekin, että hän tulee voittamaan lotossa pääpotin. Millä ennustajan lahjoilla kukaan voi etukäteen kertoa mitä toisen elämässä tapahtuu tai ei tapahdu?
Olisi vaan paljon reilumpaa olla sanomatta mitään ja luomatta näin turhaa innostusta sen ihmisen mieleen jolla on ollut vaikeuksia löytää kumppania. Ainoastaan silloin ymmärrän kyseisen lausahduksen jos sen sanoja on kiinnostunut siitä toisesta ihmisestä, mutta käsittääkseni tuon lauseen kuulee sellaisilta henkilöiltä joita ei kiinnosta se toinen ihminen sen enempää. Se vasta kummallista onkin, että sellainen ihminen voi sanoa noin kun itseäänkään ei kiinnosta. Pahimmillaan tuolla lauseella saa aikaan sen, että joku kelpaamaton yksilö sitten tarrautuu siihen sanojaan ja alkaa ruikuttaa tapaamista sun muuta kun olettaa sen tarkoittavan juuri sitä, että se sanoja onkin kiinnostunut.
Omalle kohdalleni ei ole koskaan sattunut sellaista tilannetta, että minulle olisi noin sanottu livenä, usein on sanonuttu, että en kelpaa kenellekään. Olen kuitenkin kuullut kyseistä lausetta sanottavan muille ja olen lukenut ihmisistä, jotka ovat joutuneet tuon lauseen uhreiksi, ja onhan minullekin täällä AV:lla hoettu sitä.
Kertokaa nyt ihmeessä miksi tai miten voitte sanoa toiselle, että hän varmasti löytää jonkun? Mitä ajattelette kyseisestä lauseesta ylipäätään? Minulle se on turhaa lätinää jolla ei ole mitään merkitystä. Vähän sama kuin jos kaupan kassa toivottaa hyvää päivän jatkoa, ei se sitä oikeasti tarkoita, mutta kun on vähän pakko sanoa niin.
Terveisin Naispelko22
Kommentit (65)
Vierailija kirjoitti:
Naispelko23 kirjoitti:
Täälläkin on mainittu, että naisia tapaa töissä, koulussa ja harrastuksissa. Kaikki nuo on tuttuja juttuja, mutta eipä ole naista mukaan tarttunut. Joskus muinoin yksi tyttö oli minusta kiinnostunut kun olin koulussa, sen takia minua ei valitettavasti voi laskea kelpaamattomien joukkoon. Tuon tapauksen jälkeen ei ole tullut ilmi minkäänlaista merkkiäkään siitä, että olisin naisten/tyttöjen mielestä kiinnostava, päinvastoin he tuntuvat vihaavan minua vaikka eivät edes tunne. Harrastuksista sen verran, että entä jos harrastaa juttuja joissa ei naisia juuri tapaa? Eihän se kovin hyvä ole niitä naisia hankkia vaikka jostain puutyökurssilta kun ryhmässä on yksi tyttö ja kymmenen poikaa.
Terveisin Naispelko22
Tai sitten sulla on oma ennakko-odotuksesi että kaikki naiset on pahoja, julmia ja ilkeitä ja sä tulkitset kaikkea naisten toimintaa sen läpi. Miten sellaiselle voi olla ystävällinen joka odottaa koko ajan että kaikki naiset on täysiä hirviöitä?
Kappas, täällä on joku tuttukin aikoinaan kirjoitellut :D Arvasinkin kun näin aloituksen päivämäärän, että onkohan nuorempi versioni käynyt täällä. Ja olihan se!
Ehkä en lähtisi sanomaan, että minusta olisi huokunut mitään sen kummempaa naisia kohtaan kuin ääretön jännitys, pelko ja varautuneisuus. Sellainen yleinen vässykkämäisyys. Täytyy tosin todeta, että noista ajoista tilanne on jopa muuttunut siihen suuntaan, että viimevuosina olen jopa pystynyt olemaan ihan omana itsenäni naisten kanssa sosiaalisessa kanssakäymisessä, ja kenties jopa solmimaan jonkinsortin "ystävyyssuhteita". Olen toki edelleen se sama pelkurimainen vässykkä, mutta jostain syystä vuosien aikana muutama nainen on tahtonut minuun edes jokseenkin tutustua. Ja nimenomaan jaksanut tutustua, minä kun en se helpoin kohde ole harrastaa tutustumista juurikin edellä mainituista syistä. Ehkä voisikin sanoa, että en ole onnistunut solmimaan niitä suhteita, vaan minuun on onnistuttu solmimaan. Edistystä toki sekin. Kai...
Senkin voin todeta, että minusta on ollut ihan supermahtavaa se, että kelpaan edes jonkintasoiseksi "ystäväksi" tai tuttavaksi naiselle/naisille. Ennen se oli vain kaukainen haave, että kukaan nainen olisi minuun oikeassa elämässä halunnut tutustua. Mitään parisuhdemateriaalia minusta on ihan turhaa kaivella, mutta on silti ihan kiva heitellä tarinaa naisten kanssa.
Terveisin Naispelko26
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naispelko23 kirjoitti:
Täälläkin on mainittu, että naisia tapaa töissä, koulussa ja harrastuksissa. Kaikki nuo on tuttuja juttuja, mutta eipä ole naista mukaan tarttunut. Joskus muinoin yksi tyttö oli minusta kiinnostunut kun olin koulussa, sen takia minua ei valitettavasti voi laskea kelpaamattomien joukkoon. Tuon tapauksen jälkeen ei ole tullut ilmi minkäänlaista merkkiäkään siitä, että olisin naisten/tyttöjen mielestä kiinnostava, päinvastoin he tuntuvat vihaavan minua vaikka eivät edes tunne. Harrastuksista sen verran, että entä jos harrastaa juttuja joissa ei naisia juuri tapaa? Eihän se kovin hyvä ole niitä naisia hankkia vaikka jostain puutyökurssilta kun ryhmässä on yksi tyttö ja kymmenen poikaa.
Terveisin Naispelko22
Tai sitten sulla on oma ennakko-odotuksesi että kaikki naiset on pahoja, julmia ja ilkeitä ja sä tulkitset kaikkea naisten toimintaa sen läpi. Miten sellaiselle voi olla ystävällinen joka odottaa koko ajan että kaikki naiset on täysiä hirviöitä?
Kappas, täällä on joku tuttukin aikoinaan kirjoitellut :D Arvasinkin kun näin aloituksen päivämäärän, että onkohan nuorempi versioni käynyt täällä. Ja olihan se!
Ehkä en lähtisi sanomaan, että minusta olisi huokunut mitään sen kummempaa naisia kohtaan kuin ääretön jännitys, pelko ja varautuneisuus. Sellainen yleinen vässykkämäisyys. Täytyy tosin todeta, että noista ajoista tilanne on jopa muuttunut siihen suuntaan, että viimevuosina olen jopa pystynyt olemaan ihan omana itsenäni naisten kanssa sosiaalisessa kanssakäymisessä, ja kenties jopa solmimaan jonkinsortin "ystävyyssuhteita". Olen toki edelleen se sama pelkurimainen vässykkä, mutta jostain syystä vuosien aikana muutama nainen on tahtonut minuun edes jokseenkin tutustua. Ja nimenomaan jaksanut tutustua, minä kun en se helpoin kohde ole harrastaa tutustumista juurikin edellä mainituista syistä. Ehkä voisikin sanoa, että en ole onnistunut solmimaan niitä suhteita, vaan minuun on onnistuttu solmimaan. Edistystä toki sekin. Kai...
Senkin voin todeta, että minusta on ollut ihan supermahtavaa se, että kelpaan edes jonkintasoiseksi "ystäväksi" tai tuttavaksi naiselle/naisille. Ennen se oli vain kaukainen haave, että kukaan nainen olisi minuun oikeassa elämässä halunnut tutustua. Mitään parisuhdemateriaalia minusta on ihan turhaa kaivella, mutta on silti ihan kiva heitellä tarinaa naisten kanssa.
Terveisin Naispelko26
Olisitko uskollinen ja empaattinen kumppani? Käytätkö päihteitä? Olisitko tyttöystäväsi kanssa vai olisiko kaverit ja harrastukset
etusijalla?
Onko sulla kunnollinen ammatt?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen 30v. enkä ole koskaan seurustellut.
Tapaamani miehet ovat olleet kaikki hyväksikäyttäjiä, eri tavoin.
Ja ennen kuin joku alkaa marmattaa tasosta, niin viimeisin on työtön alkoholisti.
Löysin oman vanhan viestini.
Nyt olen 34 enkä ole vieläkään seurustellut.
Niin oletko siis harrastanut seksiä monien miesten kanssa, mutta suhdetta ei ole syntynyt kun ne on olleet niin jänniä ja eroottisia miehiä että pippeli on luikahtanut samaan aikaan muihinkin naisiin kuin sinuun?
M/39
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naispelko23 kirjoitti:
Täälläkin on mainittu, että naisia tapaa töissä, koulussa ja harrastuksissa. Kaikki nuo on tuttuja juttuja, mutta eipä ole naista mukaan tarttunut. Joskus muinoin yksi tyttö oli minusta kiinnostunut kun olin koulussa, sen takia minua ei valitettavasti voi laskea kelpaamattomien joukkoon. Tuon tapauksen jälkeen ei ole tullut ilmi minkäänlaista merkkiäkään siitä, että olisin naisten/tyttöjen mielestä kiinnostava, päinvastoin he tuntuvat vihaavan minua vaikka eivät edes tunne. Harrastuksista sen verran, että entä jos harrastaa juttuja joissa ei naisia juuri tapaa? Eihän se kovin hyvä ole niitä naisia hankkia vaikka jostain puutyökurssilta kun ryhmässä on yksi tyttö ja kymmenen poikaa.
Terveisin Naispelko22
Tai sitten sulla on oma ennakko-odotuksesi että kaikki naiset on pahoja, julmia ja ilkeitä ja sä tulkitset kaikkea naisten toimintaa sen läpi. Miten sellaiselle voi olla ystävällinen joka odottaa koko ajan että kaikki naiset on täysiä hirviöitä?
Kappas, täällä on joku tuttukin aikoinaan kirjoitellut :D Arvasinkin kun näin aloituksen päivämäärän, että onkohan nuorempi versioni käynyt täällä. Ja olihan se!
Ehkä en lähtisi sanomaan, että minusta olisi huokunut mitään sen kummempaa naisia kohtaan kuin ääretön jännitys, pelko ja varautuneisuus. Sellainen yleinen vässykkämäisyys. Täytyy tosin todeta, että noista ajoista tilanne on jopa muuttunut siihen suuntaan, että viimevuosina olen jopa pystynyt olemaan ihan omana itsenäni naisten kanssa sosiaalisessa kanssakäymisessä, ja kenties jopa solmimaan jonkinsortin "ystävyyssuhteita". Olen toki edelleen se sama pelkurimainen vässykkä, mutta jostain syystä vuosien aikana muutama nainen on tahtonut minuun edes jokseenkin tutustua. Ja nimenomaan jaksanut tutustua, minä kun en se helpoin kohde ole harrastaa tutustumista juurikin edellä mainituista syistä. Ehkä voisikin sanoa, että en ole onnistunut solmimaan niitä suhteita, vaan minuun on onnistuttu solmimaan. Edistystä toki sekin. Kai...
Senkin voin todeta, että minusta on ollut ihan supermahtavaa se, että kelpaan edes jonkintasoiseksi "ystäväksi" tai tuttavaksi naiselle/naisille. Ennen se oli vain kaukainen haave, että kukaan nainen olisi minuun oikeassa elämässä halunnut tutustua. Mitään parisuhdemateriaalia minusta on ihan turhaa kaivella, mutta on silti ihan kiva heitellä tarinaa naisten kanssa.
Terveisin Naispelko26
Olisitko uskollinen ja empaattinen kumppani? Käytätkö päihteitä? Olisitko tyttöystäväsi kanssa vai olisiko kaverit ja harrastukset
etusijalla?Onko sulla kunnollinen ammatt?
Pidän itseäni kyllä empaatisena, uskollinen ainakin tahtoisin olla, mutta paha mennä siitä sanomaan kun ei ole kokemusta. En käytä päihteitä. Olisin tyttöystävän kanssa, mutta on minulla omiakin harrastuksia. Oikeita ystäviä ei ole. Ja olen työtön.
Terveisin Naispelko26
Löysin oman vanhan viestini.
Nyt olen 34 enkä ole vieläkään seurustellut.