Apteekkariliitto tyrmää ehdotuksen apteekkikilpailun vapauttamisesta – ”Ajatus verisestä hintakilpailusta on hurja”

Ja apteekkeja on Suomessa yli 800, eli nuo osakeyhtiöjärjestelyt (50 apteekin yhteydessä) ovat vielä melko harvinaisia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kilpailu kyllä tekisi kieltämättä alalle hyvää.

Mitä hyvää? Se supistaisi valikoimia, koska ns. palvelutuotteita ei kannattaisi pitää, nostaisi harvinaisten tuotteiden hintoja, hidastaisi valmistettavien lääkkeiden toimitusta, koska valmistuksesta karsittaisiin ensimmäisenä, tappaisi syrjäseutujen apteekkeja jne.

Millä alalla oikeasti koskaan on palvelu parantunut kun palvelua ja toimintaa ei enää ohjaa säädökset? Säädökset ovat ehdottomasti hyvän palvelun edellytys.

Jo nyt kelakorvaukset turvaavat suurimmalle osalle käyttäjistä kohtuulliset lääkemenot. Mitä isommat menot, sen enemmän kela korvaa, varsinkin alkaen 1.1.2016. Jatkossa lääkekulujen säästötalkoissa leikataan myös lääketeollisuuden samaa osuutta.

On järkevää pitää apteekkeja nykytasollaan, aivan turha kuvitella, ettei taso heikkene jos lääkkeiden hinnat ovat erit eri apteekeissa.

Virossa voi auton laittaa parkkiin ja käydä neljässä apteekissa samalla lyhyellä kävelyllä. Tuli testattua viime kesänä Pärnussa kun etsimme ei lääkettä vaan apteekkivalikoimaan kuuluvaa tuotetta, jonka valmistus oli jo lopetettu. Jokaisessa suuremmassa supermarketeissa on apteekki kaikissa sairaaloissa ja poliklinikoilla on apteekki syrjäseudullakin on apteekki jos siellä on muitakin kauppoja. Kilpailunrajoitus ei palvele kun apteekkioikeuksien omistajien etua. Apteekkioikeuksissa on yhtä paljon mieltä kuin taksiluvissa, mielestäni jokaisella jolla on pätevyys tulisi olla lupa perustaa apteekki tai taksifirma nyt niitä lupia haudotaan ja jaetaan jonkinlaisen pärstäkertoimen mukaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kilpailu kyllä tekisi kieltämättä alalle hyvää.

Mitä hyvää? Se supistaisi valikoimia, koska ns. palvelutuotteita ei kannattaisi pitää, nostaisi harvinaisten tuotteiden hintoja, hidastaisi valmistettavien lääkkeiden toimitusta, koska valmistuksesta karsittaisiin ensimmäisenä, tappaisi syrjäseutujen apteekkeja jne.

Millä alalla oikeasti koskaan on palvelu parantunut kun palvelua ja toimintaa ei enää ohjaa säädökset? Säädökset ovat ehdottomasti hyvän palvelun edellytys.

Jo nyt kelakorvaukset turvaavat suurimmalle osalle käyttäjistä kohtuulliset lääkemenot. Mitä isommat menot, sen enemmän kela korvaa, varsinkin alkaen 1.1.2016. Jatkossa lääkekulujen säästötalkoissa leikataan myös lääketeollisuuden samaa osuutta.

On järkevää pitää apteekkeja nykytasollaan, aivan turha kuvitella, ettei taso heikkene jos lääkkeiden hinnat ovat erit eri apteekeissa.

Miksi kuitenkin apteekkarit ovat vuodesta toiseen eniten ansaitsevien listojen kärjessä, vaikka apteekki olisi millaisessa tuppukylässä? Apteekkarit tienaavat helposti sen 200 000 vuodessa. Joku vetää härskisti ylihintaa jostain, se on selvä vaikka olisi kuinka hyvät valikoimat rohtoja.

Koska apteekit ovat kuten toiminimet henkilöyrityksiä, eli tuo ei ole apteekkarin käteen saama palkka, vaan siitä lasketaan pois vielä investointeja yms yritystoimintaan kuuluvaa.

Ei, vaan kysessä on apteekkarin verotettava henk.koht. ansiotulo (suoraan Iltasanomien veroextrasta luettu, ovat näet tuttuja henkilöitä)

Olet väärässä. Käytössä on juurikin henkilöyritysverotus

Mikä siinä nyt on niin vaikeata ymmärtää? se 200 000 oli se, mitä apteekkarille jäi viivan alle kaikkien kulunkien jälkeen. Eli verotettava tulo.

No ei ole, investoinnit nyt ainakin menevät tuosta. Ja kirjanpitäjämme varmaan osaa luetella muitakin verovähennyksettömiä kuluja, joita tuost summasta menee.

Älä vänkään vastaan itsestään selvää asiaa. Iltasanomissa ko. henkilöiden kohdalla ansiotulot ja pääomatulot. Se on sitten eri asia, mihin kukin verojen jälkeiset tuonsa käyttää. Voihan ne investoida vaikka Kanarian matkaan.

Pääomatuloja voi apteekkarilla olla, sehän ei riipu ammatista. Vaikka isomummolta saatujen osinkkeidwn myynnistä or whatever.

Apteekki on henkilöyritys ja verokalenterissa oleva "ansiotulo" ei ole kuin osakeyhtiöstä saatu palkka, vaan henkilöyrityksenä toimivan apteekin tulos, josta vähennetään apteekin investoinnit ja muut joita ei verovähennyksiin saa.

Apteekin investoinneista tehdään poistot ihan samalla tavalla kuin kaikissa muissakin yhtiömuodoissa, jolloin verotettava tulos pienenee. Mitä tarkoitat sillä, että investointeja ei saa verovähennyksiin?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kilpailu kyllä tekisi kieltämättä alalle hyvää.

Mitä hyvää? Se supistaisi valikoimia, koska ns. palvelutuotteita ei kannattaisi pitää, nostaisi harvinaisten tuotteiden hintoja, hidastaisi valmistettavien lääkkeiden toimitusta, koska valmistuksesta karsittaisiin ensimmäisenä, tappaisi syrjäseutujen apteekkeja jne.

Millä alalla oikeasti koskaan on palvelu parantunut kun palvelua ja toimintaa ei enää ohjaa säädökset? Säädökset ovat ehdottomasti hyvän palvelun edellytys.

Jo nyt kelakorvaukset turvaavat suurimmalle osalle käyttäjistä kohtuulliset lääkemenot. Mitä isommat menot, sen enemmän kela korvaa, varsinkin alkaen 1.1.2016. Jatkossa lääkekulujen säästötalkoissa leikataan myös lääketeollisuuden samaa osuutta.

On järkevää pitää apteekkeja nykytasollaan, aivan turha kuvitella, ettei taso heikkene jos lääkkeiden hinnat ovat erit eri apteekeissa.

Virossa voi auton laittaa parkkiin ja käydä neljässä apteekissa samalla lyhyellä kävelyllä. Tuli testattua viime kesänä Pärnussa kun etsimme ei lääkettä vaan apteekkivalikoimaan kuuluvaa tuotetta, jonka valmistus oli jo lopetettu. Jokaisessa suuremmassa supermarketeissa on apteekki kaikissa sairaaloissa ja poliklinikoilla on apteekki syrjäseudullakin on apteekki jos siellä on muitakin kauppoja. Kilpailunrajoitus ei palvele kun apteekkioikeuksien omistajien etua. Apteekkioikeuksissa on yhtä paljon mieltä kuin taksiluvissa, mielestäni jokaisella jolla on pätevyys tulisi olla lupa perustaa apteekki tai taksifirma nyt niitä lupia haudotaan ja jaetaan jonkinlaisen pärstäkertoimen mukaan.

Niin, Pärnussa oli useampi apteekki. Aivan sama kuin kehuisit Suomessa, että Tampereella oli useampi apteekki, kuten onkin. Suomi ja Viro ovat muutenkin maantieteellisesti ja asumisrakenteeltaan kaksi aivan eri maata.

Täällä alle 5000 asukkaan kunnassa apteekkari nostaa vuosittain noin 200ke vuositulot yhdestä pienestä apteekista. Onkohan hieman ilmaa hinnoissa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kilpailu kyllä tekisi kieltämättä alalle hyvää.

Mitä hyvää? Se supistaisi valikoimia, koska ns. palvelutuotteita ei kannattaisi pitää, nostaisi harvinaisten tuotteiden hintoja, hidastaisi valmistettavien lääkkeiden toimitusta, koska valmistuksesta karsittaisiin ensimmäisenä, tappaisi syrjäseutujen apteekkeja jne.

Millä alalla oikeasti koskaan on palvelu parantunut kun palvelua ja toimintaa ei enää ohjaa säädökset? Säädökset ovat ehdottomasti hyvän palvelun edellytys.

Jo nyt kelakorvaukset turvaavat suurimmalle osalle käyttäjistä kohtuulliset lääkemenot. Mitä isommat menot, sen enemmän kela korvaa, varsinkin alkaen 1.1.2016. Jatkossa lääkekulujen säästötalkoissa leikataan myös lääketeollisuuden samaa osuutta.

On järkevää pitää apteekkeja nykytasollaan, aivan turha kuvitella, ettei taso heikkene jos lääkkeiden hinnat ovat erit eri apteekeissa.

Miksi kuitenkin apteekkarit ovat vuodesta toiseen eniten ansaitsevien listojen kärjessä, vaikka apteekki olisi millaisessa tuppukylässä? Apteekkarit tienaavat helposti sen 200 000 vuodessa. Joku vetää härskisti ylihintaa jostain, se on selvä vaikka olisi kuinka hyvät valikoimat rohtoja.

Koska apteekit ovat kuten toiminimet henkilöyrityksiä, eli tuo ei ole apteekkarin käteen saama palkka, vaan siitä lasketaan pois vielä investointeja yms yritystoimintaan kuuluvaa.

Ei, vaan kysessä on apteekkarin verotettava henk.koht. ansiotulo (suoraan Iltasanomien veroextrasta luettu, ovat näet tuttuja henkilöitä)

Olet väärässä. Käytössä on juurikin henkilöyritysverotus

Aika harvalla enää nykyään. Osakeyhtiöiksi on muutettu suurin osa.

http://www.iltalehti.fi/verot-2015/2015110220601038_da.shtml

"- Apteekit eivät ole osakeyhtiöitä, joten meillä on lähinnä henkilöverotusta. Siihen sisältyvät myös investoinnit."

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kilpailu kyllä tekisi kieltämättä alalle hyvää.

Mitä hyvää? Se supistaisi valikoimia, koska ns. palvelutuotteita ei kannattaisi pitää, nostaisi harvinaisten tuotteiden hintoja, hidastaisi valmistettavien lääkkeiden toimitusta, koska valmistuksesta karsittaisiin ensimmäisenä, tappaisi syrjäseutujen apteekkeja jne.

Millä alalla oikeasti koskaan on palvelu parantunut kun palvelua ja toimintaa ei enää ohjaa säädökset? Säädökset ovat ehdottomasti hyvän palvelun edellytys.

Jo nyt kelakorvaukset turvaavat suurimmalle osalle käyttäjistä kohtuulliset lääkemenot. Mitä isommat menot, sen enemmän kela korvaa, varsinkin alkaen 1.1.2016. Jatkossa lääkekulujen säästötalkoissa leikataan myös lääketeollisuuden samaa osuutta.

On järkevää pitää apteekkeja nykytasollaan, aivan turha kuvitella, ettei taso heikkene jos lääkkeiden hinnat ovat erit eri apteekeissa.

Miksi kuitenkin apteekkarit ovat vuodesta toiseen eniten ansaitsevien listojen kärjessä, vaikka apteekki olisi millaisessa tuppukylässä? Apteekkarit tienaavat helposti sen 200 000 vuodessa. Joku vetää härskisti ylihintaa jostain, se on selvä vaikka olisi kuinka hyvät valikoimat rohtoja.

Koska apteekit ovat kuten toiminimet henkilöyrityksiä, eli tuo ei ole apteekkarin käteen saama palkka, vaan siitä lasketaan pois vielä investointeja yms yritystoimintaan kuuluvaa.

Ei, vaan kysessä on apteekkarin verotettava henk.koht. ansiotulo (suoraan Iltasanomien veroextrasta luettu, ovat näet tuttuja henkilöitä)

Olet väärässä. Käytössä on juurikin henkilöyritysverotus

 

Aika harvalla enää nykyään. Osakeyhtiöiksi on muutettu suurin osa.

"Lääkelain (395/1987) 43.2 §:n säännöksistä johtuen apteekkiliikettä voidaan harjoittaa ainoastaan luonnollisen henkilön nimissä. -- Apteekkiliikettä ei siten voida harjoittaa esimerkiksi osakeyhtiön muodossa."

https://www.vero.fi/fi-FI/Syventavat_veroohjeet/Verohallinnon_kannanott…

Osakeyhtiöt ovat sivubisneksiä varten.

Vierailija kirjoitti:

Täällä alle 5000 asukkaan kunnassa apteekkari nostaa vuosittain noin 200ke vuositulot yhdestä pienestä apteekista. Onkohan hieman ilmaa hinnoissa?

Ei hän sellaisia tuloja nosta, vaan se on henkilöverotusyrityksen verotieto.

Ja Virossakin on havahduttu palvelun menneen pyllylleen:

http://www.apteekkari.fi/uutiset/viro-hylkaa-liberaalit-apteekkimarkkin…

Tekstistä poimittua:

"Apteekkeja on paljon, mutta ne palvelevat etupäässä vain kaupunkien asukkaita. Nykyisin apteekeista yli 70 prosenttia toimii kaupungeissa."

http://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/09/28/apteekkien-uusi-rahasampo-kasik…

Farmasialiitto sai viestiä apteekkien huonosta taloustilanteesta jo muutama vuosi sitten. Liitto päätti selvittää asiaa Pellervon taloustutkimuksen avulla.

Kirsi Kvarnström:

"Molemmat tutkimukset osottivat sen, että kyllä apteekeilla keskimäärin menee ihan hyvin. Ja se, mikä tietysti on, on sitten ongelmaista, on jotkut pienet apteekit, semmoset kivijalka-apteekit, jotka ovat, ovat niinkun kaupungeissa. Niillä oikeasti voi mennä huonosti. Mutta keskimäärin apteekeilla kyllä menee ihan hyvin. Tähän argumenttiin en, en voi yhtyä."

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Täällä alle 5000 asukkaan kunnassa apteekkari nostaa vuosittain noin 200ke vuositulot yhdestä pienestä apteekista. Onkohan hieman ilmaa hinnoissa?

Ei hän sellaisia tuloja nosta, vaan se on henkilöverotusyrityksen verotieto.

Mistä tiedät jos nostaakin?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kilpailu kyllä tekisi kieltämättä alalle hyvää.

Mitä hyvää? Se supistaisi valikoimia, koska ns. palvelutuotteita ei kannattaisi pitää, nostaisi harvinaisten tuotteiden hintoja, hidastaisi valmistettavien lääkkeiden toimitusta, koska valmistuksesta karsittaisiin ensimmäisenä, tappaisi syrjäseutujen apteekkeja jne.

Millä alalla oikeasti koskaan on palvelu parantunut kun palvelua ja toimintaa ei enää ohjaa säädökset? Säädökset ovat ehdottomasti hyvän palvelun edellytys.

Jo nyt kelakorvaukset turvaavat suurimmalle osalle käyttäjistä kohtuulliset lääkemenot. Mitä isommat menot, sen enemmän kela korvaa, varsinkin alkaen 1.1.2016. Jatkossa lääkekulujen säästötalkoissa leikataan myös lääketeollisuuden samaa osuutta.

On järkevää pitää apteekkeja nykytasollaan, aivan turha kuvitella, ettei taso heikkene jos lääkkeiden hinnat ovat erit eri apteekeissa.

Miksi kuitenkin apteekkarit ovat vuodesta toiseen eniten ansaitsevien listojen kärjessä, vaikka apteekki olisi millaisessa tuppukylässä? Apteekkarit tienaavat helposti sen 200 000 vuodessa. Joku vetää härskisti ylihintaa jostain, se on selvä vaikka olisi kuinka hyvät valikoimat rohtoja.

Koska apteekit ovat kuten toiminimet henkilöyrityksiä, eli tuo ei ole apteekkarin käteen saama palkka, vaan siitä lasketaan pois vielä investointeja yms yritystoimintaan kuuluvaa.

Ei, vaan kysessä on apteekkarin verotettava henk.koht. ansiotulo (suoraan Iltasanomien veroextrasta luettu, ovat näet tuttuja henkilöitä)

Olet väärässä. Käytössä on juurikin henkilöyritysverotus

 

Aika harvalla enää nykyään. Osakeyhtiöiksi on muutettu suurin osa.

"Lääkelain (395/1987) 43.2 §:n säännöksistä johtuen apteekkiliikettä voidaan harjoittaa ainoastaan luonnollisen henkilön nimissä. -- Apteekkiliikettä ei siten voida harjoittaa esimerkiksi osakeyhtiön muodossa."

https://www.vero.fi/fi-FI/Syventavat_veroohjeet/Verohallinnon_kannanott…

Osakeyhtiöt ovat sivubisneksiä varten.

Juuri näin. Varsinainen lääkemyynti apteekkarin henkilön nimissä, kaikki muu tilpehööri mitä apteekeissa myydään osakeyhtiön kautta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Täällä alle 5000 asukkaan kunnassa apteekkari nostaa vuosittain noin 200ke vuositulot yhdestä pienestä apteekista. Onkohan hieman ilmaa hinnoissa?

Ei hän sellaisia tuloja nosta, vaan se on henkilöverotusyrityksen verotieto.

Mistä tiedät jos nostaakin?

Koska yritystoiminta ei toimi niin, että sieltä otetaan yrittäjän taskuun koko verotettava tulo, jos se on henkilöyritsmuotoinen.

Vierailija kirjoitti:

http://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/09/28/apteekkien-uusi-rahasampo-kasik…

 

Farmasialiitto sai viestiä apteekkien huonosta taloustilanteesta jo muutama vuosi sitten. Liitto päätti selvittää asiaa Pellervon taloustutkimuksen avulla.

Kirsi Kvarnström:

"Molemmat tutkimukset osottivat sen, että kyllä apteekeilla keskimäärin menee ihan hyvin. Ja se, mikä tietysti on, on sitten ongelmaista, on jotkut pienet apteekit, semmoset kivijalka-apteekit, jotka ovat, ovat niinkun kaupungeissa. Niillä oikeasti voi mennä huonosti. Mutta keskimäärin apteekeilla kyllä menee ihan hyvin. Tähän argumenttiin en, en voi yhtyä."

Tämä tarkoittaa lähinnä sitä, että apteekeilla on selvitetty olevan keskimäärin varaa palkata riittävästi työntekijöitä ja varaa maksaa heille kunnolla. Ja muuta sellaista, minkä tietämisestä on hyötyä farmaseuttien edunvalvonnassa. Ei sitä, että farmasialiitonkin mielestä aptteekitoimintaa pitää alasajaa millään tasolla.

kannattaa tutustua miten ruotsissa meni kun apteekkikauppa vapautettiin. lääkkeiden toimitusvarmuus laski, saatavuus ja kannattavuus laskivat ja tadaa hinnat taas eivät, palvelu huonontui ja asiakas kärsi eniten. kaikki eivät maksa veroja sitten suomeen..

nykyään kilpailu on jo todella kovaa apteekkialalla. pienet eivät pärjää ja jotkut menevät konkurssiin. se että lääkkeitä myytäisiin prismassa tai muualla ilman minkäänlaista neuvontaa toisi lisää kustannuksia yhteiskunnalle. maksavaurioita ym.

kannattaa ottaa selvää asioista,

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Täällä alle 5000 asukkaan kunnassa apteekkari nostaa vuosittain noin 200ke vuositulot yhdestä pienestä apteekista. Onkohan hieman ilmaa hinnoissa?

Ei hän sellaisia tuloja nosta, vaan se on henkilöverotusyrityksen verotieto.

Mistä tiedät jos nostaakin?

Koska yritystoiminta ei toimi niin, että sieltä otetaan yrittäjän taskuun koko verotettava tulo, jos se on henkilöyritsmuotoinen.

Toisaalta ei tuo mitenkään systemaattisesti yliarvioi yrittäjän tuloja verrattuna palkansaajan verotietoihin. Jos tänä vuonna nyt yrittäjällä meneekin kymppitonni investointiin tuon jälkeen, niin tulevina vuosina verotieto on vastaavasti kumulatiivisesti sen kympin alempi.

Puheenjohtajan kynästä: Murroksessa

Olen mielenkiinnolla seurannut keskustelua apteekin yhtiömuodosta. Toiset tahot ovat olleet innokkaina julistamassa erilaisia uhkakuvia, mikäli proviisorilla olisi mahdollisuus valita yhtiömuoto, joka parhaiten palvelisi juuri hänen ammattiapteekkiaan. On helppo lytätä kaikki uudet ideat ja ampua haulikolla kaikkea liikkuvaa, vaikeampaa on olla avarakatseinen, keskustella ja kehittää uutta. 

Apteekkien yhteyteen on perustettu enenevässä määrin erillisyhtiöitä kanavoimaan apteekkien tuottoa. Apteekit ovat siirtäneet erillisyhtiöihin muun muassa lääkkeenomaisten itsehoitotuotteiden ja kosmetiikkavalmisteiden sekä kaiken muun ei-lääkkeellisen myyntinsä. Erillisyhtiöissä liiketoiminnan tulostaso onkin selvästi korkeampi kuin apteekeissa. Tämä on helppo ymmärtää, sillä farmaseuttinen henkilökunta on apteekin palkkalistoilla tehden kuitenkin töitä myös erillisyhtiölle erillisyhtiön poimiessa näin rusinat pullasta. Apteekkien farmaseuttisella henkilökunnalla ei kuitenkaan ole työsopimuksia erillisyhtiöiden kanssa, vaikka henkilökunta osallistuu varsin oleellisesti yhtiön voiton kasvattamiseen. On hyvä pohtia, onko apteekin työntekijöiden myymien tuotteiden tuoton kanavoiminen erillisyhtiöille oikein, sillä tämä mahdollistaa apteekin pyörittämisen nollatuloksella samalla kun erillisyhtiö tuottaa hyvin voittoa. Erillisyhtiöllä on siten hyvä pelata.

”Apteekkikonsernin” tuloksesta puhuttaessa kokonaistulosta ei mielellään katsota, vaan tarkasteluun halutaan ottaa ainoastaan pelkkä apteekin tulos, joka saattaa olla laskeva vaikkakin edelleen voittoa tuottava. Valitettavasti tämä on entistä enemmän ruokkinut tilanteita, joissa apteekkari nimenomaan apteekin huonoon taloudelliseen tilanteeseen vedoten joko lomauttaa tai irtisanoo henkilökuntaansa, vaikka erillisyhtiö samaan aikaan tahkoaa voittoa omistajalleen.  Tämä on asia, johon raskaan sarjan ammattiyhdistysliikkeenä haluamme puuttua.

Apteekkien yhtiömuotokeskusteluun kuuluu olennaisesti apteekkien erillisyhtiöiden yhtiömuoto. On mielenkiintoista havaita, että apteekkarit ovat valinneet erillisyhtiönsä yhtiömuodoksi osakeyhtiön eikä toiminimeä. Miksi näin? Onko näissä erillisyhtiöissä havaittu apteekkitoimintaa ja apteekkarin moraalia vaarantavia piirteitä, kuten ketjuuntumista, ulkomaisia sijoittajia tai yhtiöiden keskittymistä muutamalle kansainväliselle toimijalle? Ovatko apteekkareiden ennen erillisyhtiöitä Suomeen maksamat verorahat kadonneet erillisyhtiöiden osakeyhtiömuodon myötä ulkomaiden veroparatiiseihin? Mielenkiintoisia kysymyksiä.

Apteekkitoimintaan on pesiytynyt epäterveitä ilmiöitä, jotka eivät edistä apteekkien kehittymistä osana sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmää. Apteekit eivät ole integroituneet toivotulla tavalla osaksi terveydenhoitoa, vaan ovat eristäytyneet erillisiksi saarekkeiksi. Yksi osasyy saattaa olla apteekkien yhtiömuoto, henkilökohtaiseen omistajuuteen perustuva toiminimi, joka ruokkii ajatusta omien rahojen saamisesta pois hinnalla millä hyvänsä. Tämän johdosta henkilökuntaa ei kouluteta, toimintaa ei kehitetä, syrjäseutujen apteekkeihin ei investoida ja apteekin yhteiskunnallinen tehtävä saattaa hämärtyä, aivan kuten haamuasiakastutkimukset valitettavasti osoittavat. Tarvitsemme muutosta!

Farmasialiitto uskoo proviisoreihin. Apteekkiluvan saanut proviisori ei voi luistaa ammatillisesta vastuustaan, apteekkilupa on aina henkilökohtainen. Mikäli apteekkiluvan saanut proviisori voisi itse valita apteekkitoiminnalle sopivimman yhtiömuodon, olisi hänellä entistä paremmat mahdollisuudet järjestää paikallisesti optimaalisesti toimiva lääkehuolto osana muuta sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmää. Samalla myös poistuisi tarve erillisyhtiöiden kanssa kikkailulle. Tästä hyötyisivät apteekissa työskentelevät farmaseutit ja proviisorit, sillä hyvin toimeentuleva ja hyvää kokonaistulosta tekevä apteekki olisi myös henkilökunnan etu. Hyvin toimeentuleva apteekki voi sijoittaa henkilökunnan koulutukseen, työhyvinvointiin ja palveluiden kehittämiseen puhumattakaan erilaisista palkitsemisjärjestelmistä, jotka apteekeissa ovat vielä lapsen kengissä. Ja hyvin toimeentuleva palveluja kehittävä apteekki tarvitsee entistä enemmän osaavaa farmaseuttista työvoimaa.

Ammattiapteekkia on kehitettävä, se on täysin selvä asia. Tulevaisuuteen suuntaava apteekkitoiminta kaipaa innovatiivista palveluiden kehittämistä ja investointeja. Hienoa, että keskustelu ammattiapteekin säilyttämisestä on avattu!

Kirsi Kvarnström

Kirjoittaja on Farmasialiiton puheenjohtaja, jolla on työhistoriaa yli 20 vuoden ajalta sekä apteekkisektorilta että sairaala- ja terveyskeskussektorilta. Apteekkisektorilla hän työskenteli sekä isossa pääapteekissa että pienessä sivuapteekissa Espoossa. Sairaala- ja terveyskeskusfarmasian osaamisen Kirsi hankki Kirkkonummen kunnan Lääkekeskuksen hoitajana. Hän on suorittanut lääkehoidon kokonaisarvioinnin erityispätevyyden ja sairaala- ja terveyskeskusfarmasian erikoistumisopinnot samoin kuin proviisoriopinnot ovat loppumetreillä. Puheenjohtajana Kirsi kommentoi blogissaan ajankohtaisia farmasian alan kysymyksiä ja yhteiskunnallisia asioita.

http://www.farmasialiitto.fi/farmasialiitto/ajankohtaisia-uutisia/blogi…

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Täällä alle 5000 asukkaan kunnassa apteekkari nostaa vuosittain noin 200ke vuositulot yhdestä pienestä apteekista. Onkohan hieman ilmaa hinnoissa?

Ei hän sellaisia tuloja nosta, vaan se on henkilöverotusyrityksen verotieto.

Mistä tiedät jos nostaakin?

Koska yritystoiminta ei toimi niin, että sieltä otetaan yrittäjän taskuun koko verotettava tulo, jos se on henkilöyritsmuotoinen.

Miksi ei toimisi? Katsoin juuri toiminimeni viime vuoden papereita. Verotettavasta tulosta tietysti menee verottajalle se veron osuus, mutta otin yksityisnostoina omaan taskuuni aika tarkkaan sen summan, joka jäi jäljelle. Pieniä eroja tietysti voi olla, esimerkiksi isompia menoja ei saa vähentää verotuksessa kerralla vaan ne vähennetään poistoina vähitellen eli hankintavuonna verotettava tulo on isompi kuin oikeasti käteen jäävä raha ja seuraavina vuosina pienempi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kilpailu kyllä tekisi kieltämättä alalle hyvää.

Mitä hyvää? Se supistaisi valikoimia, koska ns. palvelutuotteita ei kannattaisi pitää, nostaisi harvinaisten tuotteiden hintoja, hidastaisi valmistettavien lääkkeiden toimitusta, koska valmistuksesta karsittaisiin ensimmäisenä, tappaisi syrjäseutujen apteekkeja jne.

Millä alalla oikeasti koskaan on palvelu parantunut kun palvelua ja toimintaa ei enää ohjaa säädökset? Säädökset ovat ehdottomasti hyvän palvelun edellytys.

Jo nyt kelakorvaukset turvaavat suurimmalle osalle käyttäjistä kohtuulliset lääkemenot. Mitä isommat menot, sen enemmän kela korvaa, varsinkin alkaen 1.1.2016. Jatkossa lääkekulujen säästötalkoissa leikataan myös lääketeollisuuden samaa osuutta.

On järkevää pitää apteekkeja nykytasollaan, aivan turha kuvitella, ettei taso heikkene jos lääkkeiden hinnat ovat erit eri apteekeissa.

Miksi kuitenkin apteekkarit ovat vuodesta toiseen eniten ansaitsevien listojen kärjessä, vaikka apteekki olisi millaisessa tuppukylässä? Apteekkarit tienaavat helposti sen 200 000 vuodessa. Joku vetää härskisti ylihintaa jostain, se on selvä vaikka olisi kuinka hyvät valikoimat rohtoja.

Apteekkarit eivät päätä lääkkeiden hintoja, heillä ei ole siihen mitään sanavaltaa, valitettavasti. nykyään tavallisten lääkkeiden toimittaminen ei kata enää kuluja. tulot tulevat vapaankaupan tuotteista. toisin kuten tässä väitetään että asiakastyytyväisyys parani kun kansainväliset firmat tulivat ruotsin markkinoille ei pidä paikkansa.

http://www.apteekkari.fi/uutiset/suomi-pesee-ruotsin-toimitusvarmuudess…