Mies petti ja jätti. Lapsi vihainen
Mies petti ja jätti minut. Itse olen kolmen vuode Aikana työstänyt ajatuksia ja päässyt tasolle, jossa välit exän kanssa ovat hyvinkin asialliset. Ei riidellä mutta ei olla juuri muutenkaan tekemisissä kuin oakolliset.
Ero oli aikoinaan tosi yllättävä ja hajotti kyllä palasiksi niin minut kuin alakouluikäiset lapset. Isä lähti ja muutti toisen perheen luo.
Nyt teini-ikäinen haluaa olla kokoajan vähemmän ja vähemmän tekemisissä isänsä kanssa. On sanonut isälleen, että vihainen siitä, mitä teki. Isä sanoo lapselle, että tämä on vain hänen ja äidin välinen asia, eikä kosketa lapsia. Lapsi on sitä mieltä, että myös häntä on loukattu. Onko mitään tehtävissä, että isän ja kapsen välit korjaantuisivat? Onko pakko korjata, jos isän asenne on tuo? Mitä ajatuksia herättää? Onko kokemusta?
Kommentit (185)
Isä muutti naisen luo, jolla oli lapsia. Tuskin isä otti omakseen naisen lapsia, heillä on oma isä? Jos lapsella on sellainen käsitys. Eron jälkeen ei yleensä mies ja nainen asu saman katon alla, koska siitä tulee vain ongelmia. Toki mies taisi siirtyä lennossa seuraavaan ikävästi, mutta sen pitäisi olla vain aikuisten välinen asia. Pitikö mies lapsiin yhteyttä vai ei, mitä lapsi tarkoittaa.
Vierailija kirjoitti:
Olen nyt samassa tilanteessa. Miten ihmeessä nämä asiat hoitaa? Minulla myös teini-ikäinen joka masentui vakavasti eron jälkeen.
No pitääkö isä yhteyttä vai unohtuiko nuori? Menikö uusi kumppani nuoren edelle? Mitkä seikat hän koki ikäväksi. Erota on tietenkin pakko, jos ero tulee, mutta ei kai se ole lapsesta ero aina.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eron syyt ei mielestäni missään vaiheessa saisi kuulua lapsille.
Josta lapsi vetää sen johtopäätöksen, että eron syy on hänessä. Aina. Kun niin käy, vaikka kuinka selkeästi lapsille sanottaisiin, että "ei ole teidän vika, ei vaan enää tykätä toisistamme"...
Ja tällä verukkeella annat paukkua suoraan vaan eron syyt etkä tee mitään sen eteen että edes lapsilla säilyisi välit sekä isään että äitiin. Käy niin sääliksi lapsia jotka ovat tuollaisen äidin vallan alla.
Miksi avoimuudesta aina luullaan ettei ihmiset osaa puhua "lasten tasolla"? En todellakaan usko että AP on lapsille "antanut paukkua" että iskä meni p*nee toista muijaa ja jättää meidät. Asiallisesti voi kertoa, että isä on rakastunut nyt tuohon uuteen naiseen ja muuttaa hänen luo eikä siksi enää asu täällä. Lapsi ymmärtää totuuden, koska PAHINTA mitä voi lapselle tehdä on jättää kokonaan kertomatta.
Minulle kerrottiin 9-vuotiaana, että isin ja äidin on parempi nyt asua erillään ja olla kavereita, mutta että molemmat rakastavat meitä lapsia aina. Ajattelin, että kiva juttu, ehkä ne vielä muuttaa yhteen myöhemmin kun eivät riitele edes! Iskällä oli jo uusi nainen (jolla oli minua kolme vuotta vanhempi lapsi samassa koulussa) tässä vaiheessa, mutta en osannut yhdistää pisteitä. Pienissä koulupiireissä kuitekin sen vanhemman lapsen kaverit alkoivat nopeasti naljailemaan, että miltä tuntuu kun oma iskä rikkoo kaksi perhettä. Olisin mieluummin halunnut sen totuuden ihan vanhemmiltani. Monta vuotta esitin tietämätöntä, kunnes sitten 14-vuotiaana voin tuosta piilottelusta niin pahoin, että kapinoin oikein kunnolla. En myöskään suostunut tapaamaan isääni pariin vuoteen. Äitiäni syytin siitä, että hän antoi minun luottaa isään nuo vuodet, vaikka tiesi totuuden. Se hiersi kovasti välejämme ja tuntui pahimmassa teinimyllerryksessä siltä, ettei yhteenkään aikuiseen voi luottaa.
Nykyään olen väleissä molempien vanhempieni kanssa. Ymmärrän että he tekivät parhaansa ja yrittivät suojella, mutta tulen aina olemaan sitä mieltä, että oikein ja ajatuksella kerrottu totuus on lapselle aina parempi kuin tunteiden säästäminen.
Ei TODELLAKAAN VOI kertoa alakouluikäisille lapsille että isä on rakastunut toiseen ja muuttaa nyt hänen luokseen. Tuosta seuraa aivan varmasti, ja kuten ap sen viestillään todistaa oikeaksi, sellainen trauma lapselle jota ei hetkessä käydäkään läpi. Taidanpa pyytää poistoa tältä ketjulta koska tässä yllytetään raakuuteen lapsia kohtaan.!!
Miksei muka voi kun se kerran on totuus? Tässä tapauksrssa johon vastasit ongelmia aiheutti se, ettei rehellisesti kerrottu iskän lähtevän toisen perheen iskäksi eikä se, että äiti ja isä ei enää rakasta toisiaan. Ongelma olu se että eron todellinen syy salattiin lapsen tunteiden säästämiseksi.
Ei vaan ap:n lapsen ongelma on se että lapsille on kerrottu isän pettäneen ja jättäneen HEIDÄT.
Niinhän hän on lapsen näkökulmasta tehnyt. Samaa mieltä olin itse kun isäni jäi kiinni pettämisestä (sain hänet itse rysän päältä kiinni 12-vuotiaana ja hän vielä kehtasi pyytää ettei kerrota äidille). Kyllä minä jo sen ikäisenä olin sitä mieltä, että iskä päätti nyt jättää minun perheeni ja aloittaa uuden jonkun toisen kanssa. Hän petti luottamukseni ja rikkoi turvallisuudentunteeni.
Tämä. Pettäjä tuhoaa ydinperheen. Pettäjän pettää myös lapset.
Vierailija kirjoitti:
Isä muutti naisen luo, jolla oli lapsia. Tuskin isä otti omakseen naisen lapsia, heillä on oma isä? Jos lapsella on sellainen käsitys. Eron jälkeen ei yleensä mies ja nainen asu saman katon alla, koska siitä tulee vain ongelmia. Toki mies taisi siirtyä lennossa seuraavaan ikävästi, mutta sen pitäisi olla vain aikuisten välinen asia. Pitikö mies lapsiin yhteyttä vai ei, mitä lapsi tarkoittaa.
Isä muutti omaan asuntoon kyllä, mutta uusi nainen ja tämän lapset olivat asettuneet sinne jo ennenkuin lapsi oli ensimmäisen kerran siellä. Näki toki lastaan koska vaadin tapaamissopimuksen joka oli sellainen kun isä halusi, mutta siitä ei tullut mitään koska lapsi ei halunnut mennä ja kun pakotin tai halusi yrittää, niin halusi kotiin. Minä olen aina syyllinen ja se joka on manipuloinut lapsen isää ja uutta puolisoa vastaan kun lapsi ei halua tavata ja haukkuu tätä naista..
Olen nyt samassa tilanteessa. Miten ihmeessä nämä asiat hoitaa? Minulla myös teini-ikäinen joka masentui vakavasti eron jälkeen.