Lue keskustelun säännöt.
"Köyhien" perheiden joululahjatoiveet keräyksessä...huh
vieras
26.11.2015 |
2-vuotiaalle 55 e ryhmähau-vahtitorni, 2-vuotiaalle kosketin soitin 35 e, 6-vuotiaalle Legofriends-esiintymislava, tuotenumerokin mainittu, 5 veelle Transformers robotti 50 e, 11-vuotiaalle Monster high uusin nukke... vanhempi ei ilmeisesti kelpaa??? Joulupuu-keräyksen toivelistalta poimittuja. Jollain sentään oli vähän fiksumpiakin toiveita.
Itse en meidän ihan tavallisessä perheessä osta 7-vuotiaallekaan monen kympin Transformers-roinaa saati ikinä 2-veelle ostanut monen kympin juttuja joita se 2v vilkasee ehkä just sen pari kertaa (vai onko tarkotus tuolla äidillä myydä edelleen).
Jos seurakuntien mielestä nämä on jotain normielintasoon kuuluvia jotka köyhienkin tulee saada, niin aika hyvin on Suomessa asiat.
Kommentit (418)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on työpaikalla (iso firma) Joulupuukeräys. Meillä on töissä siellä iso porukka nuoria miehiä, jotka yhdessä laittavat lahjan keräykseen aina yhdelle teinipojalle. PS4 meni viime vuonna ja saman aikoivat laittaa tänäkin vuonna. Minusta se on hieno juttu! Joku saa tosi upean lahjan noiden nuorten miesten yhteistyöllä!
Kuulostaa hienolta, mutta minulle tulee kyllä mieleen, että onko tosiaan parempi että yksi teinipoika saa PS4:n kun samalla rahalla olisi voinut tehdä jo useamman lapsen todella iloiseksi?
En siis väitä, että kalliin lahjan ostaminen on väärin - mutta ihmettelen, missä vaiheessa näiden keräyksien ideasta tuli sellainen, että VAIN kalliiden lahjojen ostaminen on kannatettavaa.
Toisin sanoen, ovatko nämä keräykset nykyään tarkoitettu vain rikkaille lahjoittajille, vaikkei sitä suoraan missään kehdata sanoakaan? Onhan se tässäkin ketjussa muutaman kerran mainittu, että turha lahjoittaa mitään, jos ei ole itse varakas.
Voipi nimittäin Suomesta loppua lahjoittajat kesken, täällä kun ei rikkaita niin kovin paljon ole muutenkaan.
Ihastuttavan suomalainen ajatusmaailma. Jos kaikki eivät voi saada jotain todella hienoa, niin sitten ei voi saada kukaan. Kaikille pitää antaa keskinkertaista. Minusta ihan asiallista touhua nuorilta miehiltä, saa edes yksi teini sen hienon viihdekeskus-pelikoneen josta riittää vuosiksi iloa ja jota ei olisi osannut haaveilla saavansa. Tuosta laitteesta on usein vielä muillekin perheessä hyötyä jos on sisaruksia, ja toimiihan PS4 blueray-soittimenakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Me ostetaan tänä vuonna hyvin kallita lahjoja lapsille. Ovat jo pitkään toivoneet uusia soittimia ja saavat ne nyt joululahjaksi. Tietysti voitaisiin hankkia soittimet muuten vaan, ovathan ne tärkeitä harrastusvälineitä heille. Mennään nyt kuitenkin näin. Lisäksi saavat pienet lelulahjat ja ehkä kirjoja.
Tätä ketjua kun lukee niin tulee tunne että kalliit lahjat ovat pahasta. Miksi näin? Ostetaan toisinaan aikuisillekin kalliita lahjoja, jotain luksusta jota lahjansaaja on halunnut mutta ei kuitenkaan raaskinut ostaa.
Meidän perheemme on varakas ja lahjoitimme tänään joululahjoja n. 800 euron arvosta. Koen, että heidän joilla on varaa tulisi auttaa heitä, joilla ei ole. Omat lapsemme saavat kumpikin meiltä kaksi joululahjaa: yhden itse toivomansa ja yhden meidän valitsemamme. Koen, että erityisesti rikkaiden perheiden lasten tulee oppia, ettei kaikkea voi saada. Oletan, että saan nyt haukut niskaani joko siksi, että olen lahjoittanut lahjoja tai siksi, että en ole lahjoittanut tarpeeksi. Ja siksi, että hemmottelen lapseni pilalle tai siksi, etten kuluta heihin tarpeeksi rahaa ja siten pidä talouden pyöriä pyörimässä. Lähdin kommentoimaan tätä keskustelua siksi, etten voi ymmärtää miten kukaan voi pitää vapaaehtoistyötä ja lasten auttamista huonona asiana. Joulumieltä ja antamisen iloa kaikille!
En tiedä tekeekö tämä minusta sitten jotenkin itsekkään ja julman ihmisen, mutta ihmettelen vähän, miksi pitäisi tuntemattomille antaa yhtä kalliita lahjoja kuin omalle kummilapselle tai jopa omalle lapselle?
En tarkoita, että mitään halpaa roskaakaan pitäisi antaa, mutta aika suuret on vaatimukset tuntemattomien anteliaisuutta kohtaan. Ja sitten asenne on, että jos ei halua lahjoittaa "kunnolla", ei kannata lahjoittaa ollenkaan. Nih.
Vierailija kirjoitti:
Samaa mieltä. Nyt mut varmaa kivitetää muy mua närästää niiden köyhien toiveet että "perheen äidille vaatteita, koko XXXL". Jos sä oot oikeesti köyhä niin sä et ole voinut syödä itseäsi noin lihavaksi ja piste.
Jos ruokavalioon kuuluu pelkkää makaroonia, perunaa ja nakkia, niin luuletko että sillä hoikistuu? Eikä ole varoja mihinkään kuntosaleihin tai liikuntaryhmiin..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Onpas oudosti järjestetty. Parempi olisi sillä tavalla, että lapussa lukee esim. "poika 2v". Lapun ottaja saa ihan itse päättää sopivan lahjan.
No kaikkea saa toivoa, ei kaikkea kannata toteuttaa.
Joo, kylä köyhän lapselle kelpaa euron toju ja siitä pitää sitten olla kiitollinen:(
Minä ostan mieluummin yhden tai pari kalliimpaa kuin monen monta halpaa. Tänä jouluna en osallistu "yleisiin" keräyksiin. Meidän naapurustoon muutti vähävarainen perhe, joka todella tarvitsee apua mm.ulkovaatteista on pulaa, joten ostin heidän neidilleen uuden reiman haalarin ja duploja. Äiti oli todella hämillään kun annoin tavarat hänelle ja kiitteli tuhannesti. Lupasin tuoda myös joulukinkun, jonka (isäni lahjoittaa omasta luomumyymälästään)
Keihoitan muitakin katselemaan siinä lähellä olevia, koska monesti sitä sulkee silmänsä juuri heiltä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En tiedä tekeekö tämä minusta sitten jotenkin itsekkään ja julman ihmisen, mutta ihmettelen vähän, miksi pitäisi tuntemattomille antaa yhtä kalliita lahjoja kuin omalle kummilapselle tai jopa omalle lapselle?
En tarkoita, että mitään halpaa roskaakaan pitäisi antaa, mutta aika suuret on vaatimukset tuntemattomien anteliaisuutta kohtaan. Ja sitten asenne on, että jos ei halua lahjoittaa "kunnolla", ei kannata lahjoittaa ollenkaan. Nih.
Niin, sähän et hyödy siitä mitään. Koska oma jannicapaavo on tärkeämpi kuin kaikki muut maailman lapset.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on työpaikalla (iso firma) Joulupuukeräys. Meillä on töissä siellä iso porukka nuoria miehiä, jotka yhdessä laittavat lahjan keräykseen aina yhdelle teinipojalle. PS4 meni viime vuonna ja saman aikoivat laittaa tänäkin vuonna. Minusta se on hieno juttu! Joku saa tosi upean lahjan noiden nuorten miesten yhteistyöllä!
Kuulostaa hienolta, mutta minulle tulee kyllä mieleen, että onko tosiaan parempi että yksi teinipoika saa PS4:n kun samalla rahalla olisi voinut tehdä jo useamman lapsen todella iloiseksi?
En siis väitä, että kalliin lahjan ostaminen on väärin - mutta ihmettelen, missä vaiheessa näiden keräyksien ideasta tuli sellainen, että VAIN kalliiden lahjojen ostaminen on kannatettavaa.
Toisin sanoen, ovatko nämä keräykset nykyään tarkoitettu vain rikkaille lahjoittajille, vaikkei sitä suoraan missään kehdata sanoakaan? Onhan se tässäkin ketjussa muutaman kerran mainittu, että turha lahjoittaa mitään, jos ei ole itse varakas.
Voipi nimittäin Suomesta loppua lahjoittajat kesken, täällä kun ei rikkaita niin kovin paljon ole muutenkaan.
Ihastuttavan suomalainen ajatusmaailma. Jos kaikki eivät voi saada jotain todella hienoa, niin sitten ei voi saada kukaan. Kaikille pitää antaa keskinkertaista. Minusta ihan asiallista touhua nuorilta miehiltä, saa edes yksi teini sen hienon viihdekeskus-pelikoneen josta riittää vuosiksi iloa ja jota ei olisi osannut haaveilla saavansa. Tuosta laitteesta on usein vielä muillekin perheessä hyötyä jos on sisaruksia, ja toimiihan PS4 blueray-soittimenakin.
Nuoret miehet saavat antaa mitä haluavat, mutta ovatko jotkut 50 euronkin lahjat jo "keskinkertaisia"? Niitä saisi PS4:n hinnalla jo yhdeksälle lapselle.
En usko, että kyseessä on mikään erityisesti suomalainen juttu. Kyllä varmaan romanialaisessa orpokodissakin tulisi hiukan pahaa mieltä, jos yhdelle lapselle annettaisiin 450 euron lahja ja muut eivät saisi mitään.
Monilla tuntuu olevan tässä ketjussa käsitys, että näissä Joulupuu-keräyksissä on lahjoittajista hirveästi ylitarjontaa ja kaikille lapsille riittää ylettömästi lahjoja. Joillain paikkakunnilla on paljon lahjoittajia, joillain vähän, ja siinä on aina laskuissa mukana myös ne monet jotka antavat niitä kuuluisia villasukkia, käytettyjä 80-luvun leluja tai jopa rikkinäisiä tavaroita tai laatikollisen sanomalehteä (psykopaatteja on monenlaisia). Monissa kunnissa voi jäädä lapsia vallan ilman lahjaa - siksi tuntuu minusta hullunkuriselta, että yhden pitäisi saada 450 euron lahja. Ihan ilman suomalaista kateutta tämän sanon. Eihän nämä lahjat minulle ole tulossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tiedä tekeekö tämä minusta sitten jotenkin itsekkään ja julman ihmisen, mutta ihmettelen vähän, miksi pitäisi tuntemattomille antaa yhtä kalliita lahjoja kuin omalle kummilapselle tai jopa omalle lapselle?
En tarkoita, että mitään halpaa roskaakaan pitäisi antaa, mutta aika suuret on vaatimukset tuntemattomien anteliaisuutta kohtaan. Ja sitten asenne on, että jos ei halua lahjoittaa "kunnolla", ei kannata lahjoittaa ollenkaan. Nih.
Niin, sähän et hyödy siitä mitään. Koska oma jannicapaavo on tärkeämpi kuin kaikki muut maailman lapset.
No minä en hyödy tässä mistään, minulla kun ei ole omia lapsia ollenkaan.
Yritän vain ajatella oikeudenmukaisesti ja realistisesti. Minusta on epärealistista odottaa tuntemattomilta liikoja, kun todellisuus on, että joku 35 euroakin on aika iso raha useimmille suomalaisille perheille.
Olen lukenut koko keskustelun läpi ja en oikein tiedä, mitä pitäisi ajatella:
Olen itse ollut tällainen köyhän perheen kasvatti ja sain joskus avustuslahjoja. En tosin keneltäkään toivonut mitään isoa, koska tiesin, ettei meillä ole varaa. Muistan, kuinka haaveilin lapsena mm. Lego Technic-sarjan legoista, mutta en koskaan pyytänyt niitä keneltäkään, koska tiesin, ettei ollut varaa. Toivoin usein halvimpia mahdollisia. Toki nekin sopivat leikkiin ja olin niistä onnellinen, mutta toki aina lapsikin pohti, että mitä pitäisi tehdä saadakseen tuollaisen, mistä haaveili.
Mikä tässä oli siis se pointti? Vaikka väärinkäyttäjiäkin on, on myös paljon lapsia, joiden itsetunto ei anna periksi pyytää sitä, mitä he oikeasti haaveilevat, koska tietävät, ettei rahaa ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hups, mobiilisekoilua, sori. Eli:
Eikö kannattaisi olla kahdenlaisia keräyksiä? Joulupuu yms. lapsille jotka jäävät ylipäätään ilman lahjoja (lahjoittajia tarvitaan määrällisesti enemmän) ja "Toteuta mun toive" tyyppinen keräys niitä monen sadan euron lahjoja varten, joiden lahjoittajat ovat kuitenkin aika harvassa ja joissa on erityisen tärkeää, että lahja päätyy oikealle vastaanottajalle.
Olisi jotenkin surullista, jos PS4 päätyisi Joulupuu-keräyksessä vaikka pojalle, joka ei edes harrasta tietokonepelejä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No eikö Hopen ja Stockmannin lahjakeräys ole juuri toteuta lapsen toive? Ja mun mielestä se on ihan hyvä idea. Taitaa olla nimeltään hyvä mieli 2015 tuo juttu. Löytyy googlaamalla.
Vierailija kirjoitti:
No eikö Hopen ja Stockmannin lahjakeräys ole juuri toteuta lapsen toive? Ja mun mielestä se on ihan hyvä idea. Taitaa olla nimeltään hyvä mieli 2015 tuo juttu. Löytyy googlaamalla.
Kiitos, en ole tuosta kuullutkaan! Mutta tiedätkö, yllätyin todella kun katselin näitä lasten omia toiveita listalta. Varsin vaatimattomia toiveita. Moni toivoo esim. pulkkaa tai Kimble-peliä.
Taidankin osallistua tänä vuonna tähän keräykseen, kun ainakin tietää, että lahja menee oikeasti sellaiselle joka sitä itse toivoo :)
Vierailija kirjoitti:
Hups, mobiilisekoilua, sori. Eli:
Eikö kannattaisi olla kahdenlaisia keräyksiä? Joulupuu yms. lapsille jotka jäävät ylipäätään ilman lahjoja (lahjoittajia tarvitaan määrällisesti enemmän) ja "Toteuta mun toive" tyyppinen keräys niitä monen sadan euron lahjoja varten, joiden lahjoittajat ovat kuitenkin aika harvassa ja joissa on erityisen tärkeää, että lahja päätyy oikealle vastaanottajalle.
Olisi jotenkin surullista, jos PS4 päätyisi Joulupuu-keräyksessä vaikka pojalle, joka ei edes harrasta tietokonepelejä.
Eli huono-osaisista lapsista ne kaikista huono-osaisimmat saisivat jonkun halvemman lahjan Joulupuu -keräyksestä ja vähemmän huono-osaiset lapset voisivat toivoa jotain kalliimpaa?
Vierailija kirjoitti:
Hups, mobiilisekoilua, sori. Eli:
Eikö kannattaisi olla kahdenlaisia keräyksiä? Joulupuu yms. lapsille jotka jäävät ylipäätään ilman lahjoja (lahjoittajia tarvitaan määrällisesti enemmän) ja "Toteuta mun toive" tyyppinen keräys niitä monen sadan euron lahjoja varten, joiden lahjoittajat ovat kuitenkin aika harvassa ja joissa on erityisen tärkeää, että lahja päätyy oikealle vastaanottajalle.
Olisi jotenkin surullista, jos PS4 päätyisi Joulupuu-keräyksessä vaikka pojalle, joka ei edes harrasta tietokonepelejä.
Ei ne Joulupuu -keräyksen lahjat ihan randomina mene lapsille. Kyllä perheen keräykseen laittaneella taholla (neuvola, lastenkoti, lastensuojelu jne) on tiedossa, onko joku lapsi vaikkapa suklaalle allerginen (ei anneta suklaarasiaa joululahjaksi), onko joku kiinnostunut tietokonepeleistä (ei anneta tietokonetta, jos ei ole), onko joku kiinnostunut soittamisesta (ei anneta instrumenttia, jos ei ole) jne
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hups, mobiilisekoilua, sori. Eli:
Eikö kannattaisi olla kahdenlaisia keräyksiä? Joulupuu yms. lapsille jotka jäävät ylipäätään ilman lahjoja (lahjoittajia tarvitaan määrällisesti enemmän) ja "Toteuta mun toive" tyyppinen keräys niitä monen sadan euron lahjoja varten, joiden lahjoittajat ovat kuitenkin aika harvassa ja joissa on erityisen tärkeää, että lahja päätyy oikealle vastaanottajalle.
Olisi jotenkin surullista, jos PS4 päätyisi Joulupuu-keräyksessä vaikka pojalle, joka ei edes harrasta tietokonepelejä.
Eli huono-osaisista lapsista ne kaikista huono-osaisimmat saisivat jonkun halvemman lahjan Joulupuu -keräyksestä ja vähemmän huono-osaiset lapset voisivat toivoa jotain kalliimpaa?
En mitä sitä tarkoittanut. Tietysti ne kalliimmat toiveet menisivät yhtä lailla köyhille lapsille myös. Mutta Joulupuu-tyyppinen keräys ainakin varmistaa, ettei kukaan jää ilman lahjaa, vaikkei sitä superkallista toivetta tulisikaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hups, mobiilisekoilua, sori. Eli:
Eikö kannattaisi olla kahdenlaisia keräyksiä? Joulupuu yms. lapsille jotka jäävät ylipäätään ilman lahjoja (lahjoittajia tarvitaan määrällisesti enemmän) ja "Toteuta mun toive" tyyppinen keräys niitä monen sadan euron lahjoja varten, joiden lahjoittajat ovat kuitenkin aika harvassa ja joissa on erityisen tärkeää, että lahja päätyy oikealle vastaanottajalle.
Olisi jotenkin surullista, jos PS4 päätyisi Joulupuu-keräyksessä vaikka pojalle, joka ei edes harrasta tietokonepelejä.
Ei ne Joulupuu -keräyksen lahjat ihan randomina mene lapsille. Kyllä perheen keräykseen laittaneella taholla (neuvola, lastenkoti, lastensuojelu jne) on tiedossa, onko joku lapsi vaikkapa suklaalle allerginen (ei anneta suklaarasiaa joululahjaksi), onko joku kiinnostunut tietokonepeleistä (ei anneta tietokonetta, jos ei ole), onko joku kiinnostunut soittamisesta (ei anneta instrumenttia, jos ei ole) jne
Mutta miksi av;lläkin aina sitten valitetaan, että Joulupuu-keräyksestä tuli jotain typerää ja kaikilla on paha mieli? Meneekö jossain kunnissa sitten randomina?
No en minäkään 35 euron lahjaa kalliina pidä. 50 euroa alkaa varmaan useimmille tavallisille ihmisille olla vähän turhan kallis tuntemattomalle lahjoitettavaksi, nykyisessä taloustilanteessa. 60 euroa... se on minusta jo kallis lahja. Joku muu voi olla eri mieltä.
Mutta tämä keskustelu nyt on rönsyillyt ap:n viestistä lähtien jo 22 sivua, ja minä tarkoitin kalliilla lahjalla varsinkin näitä 80-100 euron juttuja, mistä muilla kirjoittajilla on ollut puhetta. Sen kalliimmista nyt puhumattakaan. Kyllähän noissa Jouluapua-ryhmissä on nähty niinkin kalliita toiveita, että silmiä kirvelee.