Lue keskustelun säännöt.
Kuka kirjoittaisi minulle gradun?
23.11.2015 |
Tämä ei ole vitsi ja tietenkin täysin väärin. Silti pohdin täällä ahdistuksissani olisiko mahdollista, että joku muu kirjoittisi gradun puolestani (tietenkin korvausta vastaan)? Aineisto löytyy (haastattelun analyysi), mutta tekstiä ei vaan synny eikä tule syntymään. Kirjoituskammo on niin suuri. Hyvä ammatti olisi tiedossa ja pelkkä gradu puuttuu, joten olen aika epätoivoinen. :'( Kerran jo jätin opiskelut kesken juuri kirjoituskammon takia. Palasin kuitenkin takaisin, mutta nyt on seinä taas vastassa.
Kommentit (67)
Itse perustin tänne Vauvalle gradupiirin (googlaa gradupiiri vauva). Tosin viime aikoina ei kukaan ole sinne kirjoittanut, mutta saa sitä elvyttää. Tule sinne. Siellä saa itkeä ja valittaa huonouttaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Panosta ulkopuolisen kirjoittajan sijaan omaan työskentelyysi.
1. Osta monen sadan kopion kopiokortti tai mikä käytäntö nykyään onkaan yliopistosi kirjastoon.
2. Jos artikkeleiden haku on hankalaa, varaa neuvonta-aika informaatikolta.
3. Itse käytin Nellin Monihakua, kätevä tapa kartoittaa tarjontaa omilla hakusanoilla.
4. Ei kovin ekologista, mutta hyödyllistä: tulosta kymmenittäin artikkeleita.
5. Lue artikkeleita, alleviivaa, kommentoi marginaaleihin. Lue lähdeluettelon ja merkkaa ne lähteet, joita voisit itsekin hakea.
6. Googlen kautta löytyy myös yllättävän moni artikkeli.
7. Ala kirjoittaa tyhjälle paperille artikkeleiden pääkohtia ja -löydöksiä: "Möttösen (2011) mukaan... Höttösen (2011) mukaan...
8. Kun olet tehnyt tämän, voit alkaa yhdistellä tekstiä aiheittain/ teemoittain.
9. Hae Nellistä/ Googlesta tarvittaessa lisää lähteitä.
Tässä vinkkejä johdantoon, palataan metodeihin, tuloksiin ja pohdintaan myöhemmin :)
Ap I feel you! Mun opinnot jumiutui vuosikausiksi gradua vaille valmis-vaiheeseen. Ei vaan tullut mitään, rima oli liian korkealla ja aihe liian korkealentoinen myös.
Sain itseni valmiiksi kun kyllästyin tekemään toimistotason hommia ja katselemaan vierestä kun ajallaan valmistuneet kaverit siirtyivät yksi kerrallaan parempiin duuneihin. Ensimmäisen sykäyksen antoi laitokselta tullut posti, jossa kerrottiin "X:n vuoden opiskelijoille" perustettavasta graduryhmästä: meitä oli siis niin monta, että meille kannatti erikseen tarjota omaa ryhmää ajatuksella opinnot ja gradu kasaan. Ryhmään en mennyt (asuin toisessa kaupungissa jo) mutta otin yhteyttä vetäjään, kerroin tilanteestani ja yhdessä mietittiin realistinen ja nopeasti työn ohessa toteutettavissa oleva aihe.
Tein päätöksen että arvosanaksi riittää b ja olen valmis käyttämään projektiin 3 kk. Kuukauden käytin materiaalin keräämiseen ja 2 kk kirjoittamiseen. Yksi kk töiden ohella ja toinen kk kokopäiväisesti 6 päivää viikossa. Tein itselleni lukujärjestyksen mistä en lipsunut.
Tein gradun ihan puhtaasti tehdasmetodilla, joka päivä koneen ääreen ja napunapu. Jos yhdestä aiheesta ei syntynyt tekstiä niin siirryin seuraavaan. Koneen ylälaitaan oli teipattu lappu missä luki "7 x essee" - eli gradu vastaa sivumäärältään seitsemää esseetä, ei sen kummempaa. Luetutin valmiit luvut kertaalleen työkaverilla ja sain kieliasua huomattavasti paremmaksi tällä konstilla.
Arvosanaksi tuli non sine, mihin olin todella tyytyväinen - gradu tuli tehtyä ja tutkijan uralle en ollut tähtäämässä. Hiomisella ja toisella kirjoitusrundilla arvosanan olisi saanut c:ksi mutta en halunnut käyttää projektiin enempää aikaa. Gradun arvosanaa ei ole yhdessäkään työpaikkahaastattelussa kysytty.
Sinulle annan saman neuvon minkä itse sain: aloita kirjoittaminen jostain keskivaiheelta, vähän aiheen vierestä. Vaikka jostain alaluvun alaluvusta. Teksti alkaa jäsentyä itsestään sitten kun tarpeeksi raakamateriaalia on kasassa. Kirjoita aiheen ympäriltä niin kauan että pääset lähemmäs. Aseta itsellesi arvosanatavoitteeksi B ja unohda vertailut muihin. Sinulla on hyvä työ odottamassa, aineisto valmiina - kirjoita 5 esseetä ja se on siinä!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aikamoiset ennakkoluulot sulla!
Ei myöskään kannata heti huudella ongelmiaan .
Ei ne ole mitään ennakkoluuloja, vaan omia kokemuksiani ja ilmeisesti olen tehnyt kauhean kardinaalimokan, kun olen tutustumistilaisuudessa pyydettäessä kertonut, mitkä omat ongelmani ovat. Olisinpa tiennyt sinun ohjeesi ja kertonut sen sijaan, etten suostu sanomaan mitään siitä, minkä takia olen ryhmään tullut.
k
Joo, sun yksipuolisesta kokemuksesta oli kyse. Älä siis yleistä!
Kyllä mä sinuna ap kokeilisin vielä vaikka psykologin palveluja ennen kun valitset petoksen tai totaaliluovuttamusen välillä. Tulee halvemmaksi kuin se että sulla ei oo tutkintoa. Ei oo mikään häpeä hakea ammattiapua ja ammattiauttajilla on vaitiolovelvollisuus, joten eipä kukaan saa tuosta tietääkään. Kuulostais siltä että sulla on psykologinen lukko, kun oot kuitenkin opinnoissasi noin pitkälle tehnyt ja aiemmissa koulutöissä tieteellistä tekstiä tuottanut, eli se ei ole ongelma
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voi kunpa te gradun kanssa painiskelevat uskoisitte että se gradu ei ole maailmanloppu ja gradun jälkeen tulee paljon haasteellisempia tehtäviä eteen. Tämä siis ei minään v*ttuiluna, itteäni vaan harmittaa että siihen tuli tuhrattua vuosi elämästä, vaikka ketään ei kiinnostanu lopputulos yhtään.
Lisään vielä, että osoite on avoin muillekin kuin ap:lle. Voisi olla vaihteeksi mukava kirjoittaa samanlaisessa tilanteessa olevien kanssa. Anonyymissä sähköpostiviestittelyssä ei olisi sitä yhteisöllisyyden sosiaalista painetta, jolloin ei tarvitsisi miettiä esimerkiksi, voiko puhua asiasta, josta gradutapaamiseen on tultu puhumaan tai muita typeriä sosiaalisia koodeja, jotka vain hankaloittavat kirjoittamista.