Lue keskustelun säännöt.
Jos mies haluaa pitää omat tulonsa omina?
23.11.2015 |
Pitää oman tilin ja käyttöoikeuden rahoihinsa, osallistuu toki perheen elättämiseen hienosti.
Ottaisitko miehen joka haluaa elää omat rahat-systeemillä?
Kommentit (93)
Vierailija kirjoitti:
Onneksi tähän on olemassa yksinkertainen ratkaisu: lapsen menot maksaa se, kumpi lapsen haluaa! Jos se on nainen (kuten aika usein on), niin miksi miehen pitää kustantaa kulut?
No meillä päätös lapsesta oli ihan yhteinen. Enkä ymmärrä miksi joku suostuisi vanhemmaksi vasten tahtoaan.
Joka tapauksessa, meillä meni niin, että käytännössä minä (isä) maksoin lähes kaiken, hoitovapaan aikana. Vanhempain raha oli vielä kohtuullinen ja vaimokin osallistui enemmän taloudellisesti, mutta hoitovapaalla hänen tulot olivat erittäin pienet. Mutta lapsi oli yhteinen päätös ja itse olin samaa mieltä, että vaimo saa jäädä lasten kanssa kotiin, joten tottakai osallistuin tuolloin vaimoani enemmän yhteisiin menoihin. Nykyään tilanne on täysin eri, kun hänkin on työelämässä jälleen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Keskustelin tästä 24v poikani kanssa viikonloppuna. Tyttöystävä on ehdottanut yhteenmuuttoa, löytänyt ihanan vuokra-asunnon kantakaupungista ja virittelee yhteistä tulevaisuutta. Ongelmana on se, että tämä kaikki tehtäisiin poikani rahoilla, koska tyttö on varaton opiskelija. Pojalle riittäisi nykyinen yksiönsä pienine kuluineen, tyttö ei voi ymmärtää moista ehdotusta. Hän haluaa isomman asunnon, mutta ei suostu siitä maksamaan. Samalla tyttö suunnittelee lomamatkaa keväiseen Prahaan, tämäkin poikani rahoilla. Koska perheissä kaikki on yhteistä!
Pojalla on kotoa malli, jossa molemmilla vanhemmilla on omat rahansa ja jossa se paremmintienaava voi varsin hyvin ostaa koko perheelle viikonlopun herkkuruuat, jos itse haluaa syödä hyvin. Saman voi tehdä huonommintienaavakin, mutta ei koskaan niin, että laskuttaa siitä parempituloista. Siksi poikani (aikuinen, ei mamman helmoissa) ihmettelee sitä, miksi hänen tulonsa olisivat tyttöystävän käytössä siksi, että tämä haluaa kaikenlaista.
Mitä V.I.T.T.U.A tämä sinulle kuuluu?
t.mies
Meillä omat ja yksi yhteinen tili. Tulot suunnilleen samat, molemmat laittavat tietyn summan yhteiselle tilille joka kuukausi. Sieltä sitten maksellaan vedet, sähköt, vuokra, ruoka jne. Omalta tililtä ostetaan selkeästi omat ruuat, esim. jos käy kavereiden kanssa syömässä ja alkoholi.
Yhteiseltä molemmat ostavat kuitenkin ruokia, joita toinen ei välttämättä syö, esim. mies ostaa pekonia vaikka minä en sitä syö. Vastavuoroisesti minä ostan homejuustoa, vaikka hän ei syö sitä. Aika tasan varmaan menevät, ei ole mielestämme niin tarkkaa. Kunhan molemmat maksavat saman verran ja saavat samalla tavalla syödä mitä haluavat, on mielestäni peli reilu.
Minua ainakin ahdistaisi, jos ei olisi omaa tiliä. Emme ole eroamassa, mutta olen kyyninen ja tahdon säilyttää omaisuuteni nimissäni. Ja kuinkas sitten ostetaan esim. lahjoja, jos molemmat näkevät tiliotteen?
Vierailija kirjoitti:
Meillä on omat tilit ja itsestään selvää, että perheen yhteiset kulut maksetaan molempien tileiltä. Jäljelle jäävän saa sitten käyttää tai jättää käyttämättä niin kuin itse parhaaksi näkee.
Juuri näin. Meillä on sovittu mitkä laskut kumpikin maksaa. Ja jaottelu on suunnilleen samassa suhteessa, kuin mitä ovat tulotkin ovat. Ei siis puolet ja puolet. Ja tosiaan sen ylijäävällä osalla voi kumpikin tehdä mitä lystää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on omat tilit ja itsestään selvää, että perheen yhteiset kulut maksetaan molempien tileiltä. Jäljelle jäävän saa sitten käyttää tai jättää käyttämättä niin kuin itse parhaaksi näkee.
Juuri näin. Meillä on sovittu mitkä laskut kumpikin maksaa. Ja jaottelu on suunnilleen samassa suhteessa, kuin mitä ovat tulotkin ovat. Ei siis puolet ja puolet. Ja tosiaan sen ylijäävällä osalla voi kumpikin tehdä mitä lystää.
Jos on suuret tuloerot, niin tuollainen käytännössä alentaa koko perheen elintasoa.
Toisella voisi olla varaa suurempaan asuntoon, mutta kun toisella ei ole, niin asutaan ahtaasti. Varakkaampis sijoittelee sitten rahojaan johonkin perheen ulkopuollelle tai käyttää omiin harrrastuksiin sen mitä ei mahdu enää pankkitilille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
onpas outo kysymys? Mitä muita toimintapoja sitä voisi edes olla? Paitsi toki jos mielii loisia miehen rahoilla...
Lapsellinen ja vanhanaikainen näkemys. Ei se ole nykyisin mitenkään harvinaista että nainen tienaa enemmän kuin miehensä. Eikö elämä ole hankalaa, jos on noin katkera ja mustavalkoinen?
t.mies
Itse asiassa tämä "loisimis"-käsite taitaa olla aika uusi. Ennen vanhaan miehille oli kunnia-asia elättää vaimonsa.
En haluisi miestä joka haluisi yhteiset tilit ja yhteiset rahat. Menot voi olla yhteisiä mutta rahat on sen joka ne tienaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Uskomatonta itsekkyyttä! Kun yhteen mennään, niin silloin sitoudutaan huolehtimaan perheestä yhteisvastuullisesti. Ja on itsestään selvää, että kaikilla perheenjäsenillä on sama elintaso. Kulut jyvitetään ansioiden mukaan. On selvää, että se, joka tienaa enemmän, maksaa myös perheen ylläpidosta enemmän. Kuittien kerääminen ja tilikirjan pito on erinomainen keino seurata tuloja ja menoja. Perhe on siis yhteisyritys eikä sen jäsenillä pitäisi olla salaisia menoja, vaan talouden pitää olla avointa. Sinänsä on samantekevää, onko puolisoilla yhteinen tili, vai onko molemmilla oma. Tosin kallistun kyllä tuon oman tilin kannalle.
Se oli ennen se. Nykyään jokainen elättää itsensä ja puolet yhteisistä menoista. Ennen oli paljon muutakin toisin. Ei erottu olipa suhde mitä tahaansa, Naiset oli koskemattomia. Ei ollu avioliiton ulkopuolista seksiä (joskus harvoin). Lapsia ei tehty (ei ollu hyväksyttävää) avioliiton ulkopuolella. Avoparit ei saanu vuokra-asuntoa.Ym.Ym.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eihän sille voi mitään jos toisella ei ole varaa. Täytyy elää sen mukaan kun on varaa. Ei kukaan ole velvollinen elättämään toista. Vain tyhmä menee naimisiin niin että ei tee paperilla selväksi rahojen käyttöä. Ja tosi törppö joka suostuu elättämään toista avoliitossa.
Taidat olla se pienempi tuloinen. Olisi ääni kellossa eri jos olisit se suurempi tuloinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jokaisella tulisi olla oma tili, jonne omat tulot tulevat. Käytetäänkö niitä rahoja sitten kuin yhteisiä vai ei on toinen asia. Minusta tuntuu kovin väärältä, jos perheen sisällä on erilainen elintaso, mikä perhe se silloin on? Esim toinen puoliso käy kuntosalilla, mutta toinen jumppaa kotona, kun ei ole varaa kuntosalikorttiin. Tai toinen puoliso etsii talvikenkänsä kirpparilta ja toinen ostaa uutena parasta laatua.
Toinen ääripää on tietysti ihminen, joka ei edes suostu ansaitsemaan kohtuullisesti, siinä tapauksessa on varmasti oikein, että paremminansaitseva saa tuloillaan jotain extraa, kunhan perheen perustarpeista on huolehdittu. Yleensä ihmiset kuitenkin arvostavat puolisonsa valintoja, tukevat käyttämälläenemmän aikaa ja energiaa perheeseen ja kotiin, kun toinen tekee tuottoisaa uraa, tai tukevat rahallisesti jos toinen haluaa tehdä uraa esim taiteilijana tai muussa kutsumusammatissa.
Vierailija kirjoitti:
Eihän sille voi mitään jos toisella ei ole varaa. Täytyy elää sen mukaan kun on varaa. Ei kukaan ole velvollinen elättämään toista. Vain tyhmä menee naimisiin niin että ei tee paperilla selväksi rahojen käyttöä. Ja tosi törppö joka suostuu elättämään toista avoliitossa.
Onneksi on ihmisiä, joille rakkaus on vielä rahaa tärkeämpi juttu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minusta tuollainen tilanne on lähtökohtaisesti paras. Mies elättää perheensä, mutta totta kai hänellä on oikeus omiinkin rahoihin.
Meillä tilanne on sellainen, että molemmilla on kyllä omat tilit ja omat rahat joilla saa tehdä mitä haluaa, mutta meillä on myös yhteinen tili, jonne molemmat laittavat osan tuloistaan. Näillä yhteisillä rahoilla maksetaan sitten asumis-, ruoka-, vakuutus- yms. yhteiset kulut. Meillä se, kumpi tienaa enemmän (meidän taloudessa mies), laittaa tilille enemmän rahaa ja vähemmän tienaava vähemmän. Esim. 2000 euron (netto)tuloista mies laittaisi 1000 euroa ja minä 1000 euron (netto)tuloista 500 euroa. Tämä nyt vain havainnollistava esimerkki ja tämä toimii meillä oikein hyvin ja kummallakaan ole mitään valittamista ollut. Välillä kun olen itse ollut täysin tuloton niin mies maksanut kaiken tarvittavan yhteiselle tilille. Jos tilanne olisi toisinpäin ja mies olisi tuloton niin minä puolestani maksaisin kaikki rahat yhteiselle tilille.
Outoa minusta sitten on esimerkiksi se, miten joillakin pariskunnilla ei ole muuta kuin vain ja ainoastaan yhteinen tili sekä sitten pitää joka kerta isomman ostoksen yhteydessä varmistaa että onko toiselle ok, että ostaa itselleen jotakin kallista. Järkevämpää pitää omat tilit em. tapauksissa ja ostaa omilla rahoilla mitä itse haluaa kuin joka kerta varmistaa toiselta saako "omilla rahoilla" hemmotella itseään ja ostaa itselleen jotakin kalliimpaa. Eri juttu tietysti jos automaattisesti saa tilillä olevilla rahoilla ostaa mitä haluaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on omat tilit ja itsestään selvää, että perheen yhteiset kulut maksetaan molempien tileiltä. Jäljelle jäävän saa sitten käyttää tai jättää käyttämättä niin kuin itse parhaaksi näkee.
Juuri näin. Meillä on sovittu mitkä laskut kumpikin maksaa. Ja jaottelu on suunnilleen samassa suhteessa, kuin mitä ovat tulotkin ovat. Ei siis puolet ja puolet. Ja tosiaan sen ylijäävällä osalla voi kumpikin tehdä mitä lystää.
Jos on suuret tuloerot, niin tuollainen käytännössä alentaa koko perheen elintasoa.
Toisella voisi olla varaa suurempaan asuntoon, mutta kun toisella ei ole, niin asutaan ahtaasti. Varakkaampis sijoittelee sitten rahojaan johonkin perheen ulkopuollelle tai käyttää omiin harrrastuksiin sen mitä ei mahdu enää pankkitilille.
Näinpä. Mun opiskellessa opintotuen asumislisään vaikutti vielä avopuolison tulot. Kun muutettiin yhteen, se tarkoitti, että mun asumislisä tippui pois. Ennen yhteenmuuttoa mulle jäi vuokrasta maksettavaa muutama kymppi, eikä mulla ollut varaa yhtään kalliimpaan vuokraan enkä suostunut ottamaan lainaa miehen tulojen vuoksi.
Muutettiin vaatimattomaan opiskelija-asuntoon, jossa vuokra oli saman verran kuin mun aiempi omavastuuosuus + miehen aiempi vuokra ja maksettiin molemmat saman verran kuin ennenkin. Tämä kyllä edellytti samalla sitä, että mies oli valmis asumaan tuolla opiskelija-asunnossa ja siten vaatimattomammin kuin mihin muuten hänellä olisi ollut varaa.
Ratkaisu sopi meille hyvin, mutta ei varmasti kaikille sopisi. Siksi kannattaa muistaa, että menojen jakaminen kaavamaisesti voi aiheuttaa tilanteita, joissa se parempituloinen joutuu myös tinkimään elintasostaan. Ovatko molemmat tähän valmiita? Ihan ok jos ovat, mutta ongelmia tulee, jos eivät ole. (Meidän tapauksessa mies oli fiksu ja laittoi säästyneitä rahojaan tilille, joista sitten saikin omavastuuosuuden aikanaan ekaan omistusasuntoomme.)
Vierailija kirjoitti:
Ei kukaan ole velvollinen elättämään toista.
Avioliittolain mukaan on.
Me olemme perhe ja kaikki on yhteistä ja ikinä ei tarvitse rahasta tapella. Jos haluaa elää MINÄ MINÄ-elämää niin ei kannatta olla parisuhteessa tai hankkia lapsia vaan elää vain yksin rahojensa kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Keskustelin tästä 24v poikani kanssa viikonloppuna. Tyttöystävä on ehdottanut yhteenmuuttoa, löytänyt ihanan vuokra-asunnon kantakaupungista ja virittelee yhteistä tulevaisuutta. Ongelmana on se, että tämä kaikki tehtäisiin poikani rahoilla, koska tyttö on varaton opiskelija. Pojalle riittäisi nykyinen yksiönsä pienine kuluineen, tyttö ei voi ymmärtää moista ehdotusta. Hän haluaa isomman asunnon, mutta ei suostu siitä maksamaan. Samalla tyttö suunnittelee lomamatkaa keväiseen Prahaan, tämäkin poikani rahoilla. Koska perheissä kaikki on yhteistä!
Pojalla on kotoa malli, jossa molemmilla vanhemmilla on omat rahansa ja jossa se paremmintienaava voi varsin hyvin ostaa koko perheelle viikonlopun herkkuruuat, jos itse haluaa syödä hyvin. Saman voi tehdä huonommintienaavakin, mutta ei koskaan niin, että laskuttaa siitä parempituloista. Siksi poikani (aikuinen, ei mamman helmoissa) ihmettelee sitä, miksi hänen tulonsa olisivat tyttöystävän käytössä siksi, että tämä haluaa kaikenlaista.
Hyvä että poika on avautunut hämmennyksestään äidilleen, toivottavasti tämä naikkonen on kohta menneen talven lumia. Ei tunnu toimivalta suhteelta. Elättejä voi ottaa, jos hoivasuhde (muihin kuin omiin lapsiin) saa olon tuntumaan hyvältä ja sen tekee mielellään, eikä edes kuvittele saavansa mitään aineellista vastinetta käyttämilleen rahoille. Vain hoivaa ja hyvänolontunnetta.
Vau, kylläpä täällä on rakastunutta porukkaa...Rakkaussuhde rahoihinsa näköjään :) Rahaahan se vaan on.
Meillä on omat tilit ja itsestään selvää, että perheen yhteiset kulut maksetaan molempien tileiltä. Jäljelle jäävän saa sitten käyttää tai jättää käyttämättä niin kuin itse parhaaksi näkee.