Lue keskustelun säännöt.
Jos mies haluaa pitää omat tulonsa omina?
23.11.2015 |
Pitää oman tilin ja käyttöoikeuden rahoihinsa, osallistuu toki perheen elättämiseen hienosti.
Ottaisitko miehen joka haluaa elää omat rahat-systeemillä?
Kommentit (93)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ottaisi, koska samassa veneessä oltaisiin. Olen maksanut miehen lainaa( ottanut ennenkuin tapasimme) ja "elättänyt" miestäni kun oli työtön. Nyt olen vanhempainvapaalla, jolloin mies tuo rahan. Tämä tapa sopii meille, kummankin rahat tulleet yhteiselle tilille.
Miten tämä ei muka toteudu, vaikka olisi erilliset tilit? Meillä on ainakin toiminut hyvin ihan omilta tileiltä.
Tämä on vain helpompaa, ei tarvitse arpoa kumpi maksaa tililtään ja koko ajan kysellä paljonko sulla on rahaa. Ennen naimisiin menoa tuo tuli koettua. Lisäksi kumpikin matalapalkkainen niin joka tapauksessa sen lähes koko tilinsä saisi siirtää, asuntolaina, asumiskulut, ruoka, lasten menot jne. Mutta niinkuin sanoin, tämä tapa sopii meille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulle ainakin on ollut aina selvää että perheen menot ja perheen tulot ovat perheen yhteisiä. Meillä tämä on toiminut loistavasti yli 25 vuotta, mutta jos joku haluaa toimia toisin, niin enpä ole mikään tuomitsemaan sitä. En vain itse ymmärrä esimerkiksi sitä että perheenjäsenille olisi eri elintasot tms.
t.mies
En suostuisi mihinkään muuhun systeemiin.
Meillä on omat rahat ja tilit. Molemmat maksaa asumiskuluista ja elämiskustannuksista oman osuutensa. Jos ei toisella ole rahaa se maksaa jolla on(eli käytännössä minä;)) .
Mies maksaa sitten joskus enempi jos sattuu olemaan rahaa.
En tiedä paljonko miehelläni on rahaa tilillään, eikä hän tiedä mitä mulla on , mitä sillä on väliä niin kauan kuin homma toimii ja laskut hoituu. Olemme siis suht pienituloisia ja kaikki rahat menee elämiseen. Ei mitään lomareissuja eikä muuhunkaan luxukseeen ole ollut varaa näin 10 vuotena kun ollaan oltu yhdessä.
Ehkä siitä rahasta tulisi enempi ongelma jos sitä olisi...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sillä ehdolla, että ns. poikkeustilanteet olisi myös mietitty sekä lapsista ja perheestä aiheutuvien kulujen jako. Miten jaetaan esim.
- Lasten kulut?
- Raskausajan kulut: Mahdolliset ylimääräiset lääkärit, raskaudesta aiheutuvien haittojen hoito esim. fysioterapia jne.
- Äitiys- ja hoitovapaiden ajan ansionmenetys?
- Em. aikojen eläkekertymien heikentyminen sillä, joka on kotona?
- Mitä, jos toinen jää työttömäksi perhevapaiden pitämisen vuoksi?
- Onko molemmilla yhtäläinen mahdollisuus tehdä uraa ja käydä töissä? Vai onko oletus, että toinen pystyy olemaan ylitöissä ja käymään työmatkoilla, koska toinen järjestää työnsä siten, että ehtii hakemaan lapset hoidosta, viemään harrastuksiin, pesemään pyykit jne.
Ja mitä sitten jos, mistä tahansa syystä, toinen on merkittävästi pienemmillä tuloilla pitkään? Onko toinen valmis asumaan vuokrakolmiossa lähiössä, jos toinen ei saa asuntolainaan? Syövätkö molemmat kaalilaatikkoa ja puuroa vai onko parempituloisella oman sisäfileet?
Ei toimivassa pari suhteessa mitään tarvitse sopia. Kai nämä nyt on itsestään selvää, että jos toinen on lasten kanssa kotona, niin työssäolija rahoittaa käytännössä koko homman. Onhan sitä yhtälailla naimisissa ja lasten vanhempi, vaikka olisi omat erilliset tilit... Jos näistä sinun mainitsemistasi asioita tulee ongelma, niin ei taida oikein homma toimia muutenkaan.
Et ole tainnut kauaa palstailla? Ei tunnu olevan ollenkaan itsestäänselvää monillekaan. Aika usein täällä on keskusteluja, joissa nainen säästää, jotta voi olla hoitovapaalla vähän aikaa ja juuri siksi, että sinäkin aikana hän maksaa puolet kaikista menoista. (Ei siksi, ettei perheen yhteiset rahat riittäisi: Miehellä kyllä olisim mutta naisella ei.) Tai jopa joutuu nostamaan kulutusluottoa samasta syystä. Puhumattakaan lukuisista lievemmistä esimerkeistä.
Sitä en tiedä toimiiko homma sitten muutenkaan. Itse vähän epäilen, mutta mitäpä minä muiden parisuhteiden toimivuudesta tiedän.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sillä ehdolla, että ns. poikkeustilanteet olisi myös mietitty sekä lapsista ja perheestä aiheutuvien kulujen jako. Miten jaetaan esim.
- Lasten kulut?
- Raskausajan kulut: Mahdolliset ylimääräiset lääkärit, raskaudesta aiheutuvien haittojen hoito esim. fysioterapia jne.
- Äitiys- ja hoitovapaiden ajan ansionmenetys?
- Em. aikojen eläkekertymien heikentyminen sillä, joka on kotona?
- Mitä, jos toinen jää työttömäksi perhevapaiden pitämisen vuoksi?
- Onko molemmilla yhtäläinen mahdollisuus tehdä uraa ja käydä töissä? Vai onko oletus, että toinen pystyy olemaan ylitöissä ja käymään työmatkoilla, koska toinen järjestää työnsä siten, että ehtii hakemaan lapset hoidosta, viemään harrastuksiin, pesemään pyykit jne.
Ja mitä sitten jos, mistä tahansa syystä, toinen on merkittävästi pienemmillä tuloilla pitkään? Onko toinen valmis asumaan vuokrakolmiossa lähiössä, jos toinen ei saa asuntolainaan? Syövätkö molemmat kaalilaatikkoa ja puuroa vai onko parempituloisella oman sisäfileet?
Onneksi tähän on olemassa yksinkertainen ratkaisu: lapsen menot maksaa se, kumpi lapsen haluaa! Jos se on nainen (kuten aika usein on), niin miksi miehen pitää kustantaa kulut?
Meillä mies jätti minut, kun en halunnut tehdä hänelle lasta sellaisella järjestelyllä jossa miehen ei olisi tarvinnut uhrata omaa aikaansa / uraansa millään tavalla. Hän oli meistä se, joka halusi lasta. Itse voisin elää lapsettomana tai sitten tehdä lapsia, kunhan kumpikin osallistuu perheestä huolehtimiseen tasaveroisesti.
Tuolla mieheni nyt sitten etsii itselleen naista, jonka lapsentekoviettiä hän pääsisi käyttämään omaksi hyväkseen. Onnea hänelle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En tällä hetkellä koska se vain ei toimisi.
Vierailija kirjoitti:
Se joka tienaa tekee kovasti työtä rahojensa eteen niin ei siinä ole kiva toista syöttää ja elättää..
toinen,yleensä äiti loisii miestä..kumpikin on kuin vankilassa..toinen ei saa rahojaan käyttää kuten haluaa ja toisella ei ole rahaa..
Niinkö? Meillä mies kielsi mua menemästä töihin, ennen kuin lapsi on kolme.
Mutta saahan sitä kadehtia. ;)
Miten muuten toisten asiat kuuluu sulle. Vastaus: Ei mitenkään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos vielä lisään se, että minusta olisi kuitenkin vähintään outoa jos parisuteessa toisella ei olisi oikeutta omaan tiliin ja omiin rahoihinsa.
t.mies
onpas outo kysymys? Mitä muita toimintapoja sitä voisi edes olla? Paitsi toki jos mielii loisia miehen rahoilla...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Se joka tienaa tekee kovasti työtä rahojensa eteen niin ei siinä ole kiva toista syöttää ja elättää..
toinen,yleensä äiti loisii miestä..kumpikin on kuin vankilassa..toinen ei saa rahojaan käyttää kuten haluaa ja toisella ei ole rahaa..
Perheen perustaminen ei sitten vain sovi tuolla tavalla ajatteleville. Kannattaa pysyetellä erossa parisuhteista, jos on noin rahakeskeinen.
Kyllä meillä vaimo on hoitanut kodin ja lapset silloin kun lapset olivat pieniä, joten minä olen se joka loisin kotitöissä. Tilanne oli eri silloin, kun oltiin lapsettomia ja se on eri nyt kun lapset eivät enää vaadi jatkuvaa huolenpitoa ja osallistumme tasavertaisesti kotitöihin ja kumpikin käy töissä vaikkakin tulotasossa on eroa.
t.mies
Vierailija kirjoitti:
onpas outo kysymys? Mitä muita toimintapoja sitä voisi edes olla? Paitsi toki jos mielii loisia miehen rahoilla...
Lapsellinen ja vanhanaikainen näkemys. Ei se ole nykyisin mitenkään harvinaista että nainen tienaa enemmän kuin miehensä. Eikö elämä ole hankalaa, jos on noin katkera ja mustavalkoinen?
t.mies
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei toimivassa pari suhteessa mitään tarvitse sopia. Kai nämä nyt on itsestään selvää, että jos toinen on lasten kanssa kotona, niin työssäolija rahoittaa käytännössä koko homman. Onhan sitä yhtälailla naimisissa ja lasten vanhempi, vaikka olisi omat erilliset tilit... Jos näistä sinun mainitsemistasi asioita tulee ongelma, niin ei taida oikein homma toimia muutenkaan.
Minusta nimenomaan yhdessä sopiminen on toimivan parisuhteen merkki ja tae. Sillä vältetään ongelmien syntyminen. Liian paljon on tarinoita, joissa mies maksaa tuloistaan asuntolainan ja nainen ruoat, lasten kulut ym. juoksevat kulut. Eron tullessa miehellä on nimissään asunto, naisella ei mitään.
Vierailija kirjoitti:
En suostuisi mihinkään muuhun systeemiin.
Meillä on omat rahat ja tilit. Molemmat maksaa asumiskuluista ja elämiskustannuksista oman osuutensa. Jos ei toisella ole rahaa se maksaa jolla on(eli käytännössä minä;)) .
Mies maksaa sitten joskus enempi jos sattuu olemaan rahaa.
En tiedä paljonko miehelläni on rahaa tilillään, eikä hän tiedä mitä mulla on , mitä sillä on väliä niin kauan kuin homma toimii ja laskut hoituu. Olemme siis suht pienituloisia ja kaikki rahat menee elämiseen. Ei mitään lomareissuja eikä muuhunkaan luxukseeen ole ollut varaa näin 10 vuotena kun ollaan oltu yhdessä.
Ehkä siitä rahasta tulisi enempi ongelma jos sitä olisi...
Mikä ikäisiä lapsia teillä on?
Meillä ainakin yhteisten rahojen ja varojen edut tuli esille viimeistään siinä vaiheessa kun alettiin laskeskella että minkälaisiin harrastuksiin lapsilla on varaa ja miten halutaan asua. Jos olisi menty pienituloisemman vanhemman maksukyvyn mukaan niin lapset eivät olisi harrastaneet mitään ja asuttaisiin ahtaatasti vuokralla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä on kummallakin omat tilit, mutta käytännössä yhteiset rahat.
Laskut maksellaan niin, että menee joko suht tasan/jos toinen tienaa vähemmän niin isompituloinen maksaa suuremmat laskut ja toinen pienemmät.
Jos toiselta rahat loppuu ennen seuraavaa tiliä, niin toinen siirtää omalta tililtään toiselle. Myös jos esim. mies haluaisi lähteä kavereidensa kanssa ulos, mutta tili huutaa tyhjyyttään, niin tietty nostan hänelle omalta tililtäni käyttörahaa.
Tämä toimii meillä hyvin näin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
onpas outo kysymys? Mitä muita toimintapoja sitä voisi edes olla? Paitsi toki jos mielii loisia miehen rahoilla...
Lapsellinen ja vanhanaikainen näkemys. Ei se ole nykyisin mitenkään harvinaista että nainen tienaa enemmän kuin miehensä. Eikö elämä ole hankalaa, jos on noin katkera ja mustavalkoinen?
t.mies
TÄMÄ! Sillä mistään muusta tuossa ei ole kyse kuin kateudesta.
Ihan hyvin toiminut 16 vuotta... enkä halua jakaa omia rahojanikaan.
Hoitovapaasta selvittiin sillä että a) lapsi on vanhempien yhteinen menoerä ja b) molemmat olivat hoitovapaalla.
Keskustelin tästä 24v poikani kanssa viikonloppuna. Tyttöystävä on ehdottanut yhteenmuuttoa, löytänyt ihanan vuokra-asunnon kantakaupungista ja virittelee yhteistä tulevaisuutta. Ongelmana on se, että tämä kaikki tehtäisiin poikani rahoilla, koska tyttö on varaton opiskelija. Pojalle riittäisi nykyinen yksiönsä pienine kuluineen, tyttö ei voi ymmärtää moista ehdotusta. Hän haluaa isomman asunnon, mutta ei suostu siitä maksamaan. Samalla tyttö suunnittelee lomamatkaa keväiseen Prahaan, tämäkin poikani rahoilla. Koska perheissä kaikki on yhteistä!
Pojalla on kotoa malli, jossa molemmilla vanhemmilla on omat rahansa ja jossa se paremmintienaava voi varsin hyvin ostaa koko perheelle viikonlopun herkkuruuat, jos itse haluaa syödä hyvin. Saman voi tehdä huonommintienaavakin, mutta ei koskaan niin, että laskuttaa siitä parempituloista. Siksi poikani (aikuinen, ei mamman helmoissa) ihmettelee sitä, miksi hänen tulonsa olisivat tyttöystävän käytössä siksi, että tämä haluaa kaikenlaista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei toimivassa pari suhteessa mitään tarvitse sopia. Kai nämä nyt on itsestään selvää, että jos toinen on lasten kanssa kotona, niin työssäolija rahoittaa käytännössä koko homman. Onhan sitä yhtälailla naimisissa ja lasten vanhempi, vaikka olisi omat erilliset tilit... Jos näistä sinun mainitsemistasi asioita tulee ongelma, niin ei taida oikein homma toimia muutenkaan.
Minusta nimenomaan yhdessä sopiminen on toimivan parisuhteen merkki ja tae. Sillä vältetään ongelmien syntyminen. Liian paljon on tarinoita, joissa mies maksaa tuloistaan asuntolainan ja nainen ruoat, lasten kulut ym. juoksevat kulut. Eron tullessa miehellä on nimissään asunto, naisella ei mitään.
Tällaisissa tapauksissahan se mies alistaa naista taloudellisesti siinä toivossa, että nainen ei pääisi vieraisiin tai karkuun. Aika lailla sama kuin heittäisin burkhan päälle, kun vie naiselta koko omaisuuden. Samaa sakkia on nämä jäpikkäät mitkä pitävät naiset hoitovapaalla rahattomina vaatien pikkurahoista vielä asuntolainan kuluja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sillä ehdolla, että ns. poikkeustilanteet olisi myös mietitty sekä lapsista ja perheestä aiheutuvien kulujen jako. Miten jaetaan esim.
- Lasten kulut?
- Raskausajan kulut: Mahdolliset ylimääräiset lääkärit, raskaudesta aiheutuvien haittojen hoito esim. fysioterapia jne.
- Äitiys- ja hoitovapaiden ajan ansionmenetys?
- Em. aikojen eläkekertymien heikentyminen sillä, joka on kotona?
- Mitä, jos toinen jää työttömäksi perhevapaiden pitämisen vuoksi?
- Onko molemmilla yhtäläinen mahdollisuus tehdä uraa ja käydä töissä? Vai onko oletus, että toinen pystyy olemaan ylitöissä ja käymään työmatkoilla, koska toinen järjestää työnsä siten, että ehtii hakemaan lapset hoidosta, viemään harrastuksiin, pesemään pyykit jne.
Ja mitä sitten jos, mistä tahansa syystä, toinen on merkittävästi pienemmillä tuloilla pitkään? Onko toinen valmis asumaan vuokrakolmiossa lähiössä, jos toinen ei saa asuntolainaan? Syövätkö molemmat kaalilaatikkoa ja puuroa vai onko parempituloisella oman sisäfileet?
Ei toimivassa pari suhteessa mitään tarvitse sopia. Kai nämä nyt on itsestään selvää, että jos toinen on lasten kanssa kotona, niin työssäolija rahoittaa käytännössä koko homman. Onhan sitä yhtälailla naimisissa ja lasten vanhempi, vaikka olisi omat erilliset tilit... Jos näistä sinun mainitsemistasi asioita tulee ongelma, niin ei taida oikein homma toimia muutenkaan.
Mutta jos on aloituksen kaltainen tilanne, niin eikös silloin pitäisi nuokin asiat ottaa huomioon?? Jos omat rahat on aina omia.
Meillä omat tilit, yhteinen käyttötili, omat säästötilit ja yhteisiä säästötilejä. Itse opiskelija ja osa-aikaisesti töissä ja mies töissä 40h/vko, yhteinen talo ja talolainaa. Sekaisin menee rahat ja kun mulla loppuu niin käytän yhteiseltä tililtä, jonne mies laittaa enemmän kuin minä. Sekaisin maksetaan myös laskut. Usein minä kun sattuu tulemaan mun palkan aikaan. Omat kännylaskut ainoat kun ite maksetaan. Mies lisäksi netin. Jos jään kotiin lapsen kanssa niin mies on sanonutkin, että reiluahan se on, että hän maksaa suurimman osan. Tietenkin olisi hienoa tienata sen verran, että mieskin voisi olla kotona.
Ikinä ei ole ollut riitaa rahasta, tämä toimii ilman mitään ihmeellisiä keskusteluja. Molemmat suhteellisen säästäväisiä ja samanlaista ruokaa ostetaan, usein tehdään yhdessä kauppalista ja mahdollisuuden mukaan käydään kaupassakin kahdestaan. Tietty jos toinen haluaa jotain itselleen, niin pääsääntöisesti käyttää omia rahoja. Esim minä menen lomareissulle, niin maksoin omalta säästötililtä, enkä yhteiseltä.
En ottaisi. Ennen avioliittoa kerätyn omaisuuden voi suojata avioehdolla, mutta on lastenkin etu, kun vanhemmilla on yhteinen talous eikä toinen ole sairaalloisen pihi.