Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Olen 47v ja odotan toista lastamme.
20.11.2015 |
Löytyykö palstalta muita yli 40v odottajia? todella toivottu lapsi tulossa, esikoinen on 12v.
Kommentit (77)
Mä taas jaksoin 41 veenä paljon paremmin yövalvomisetkin kuin 25 veenä. t: 34
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onnea jo etukäteen toisesta lapsesta , toivottavasti kaikki menee hyvin .
Sama haave on itselläkin, saada siis toinen lapsi n38
Vierailija kirjoitti:
En mäkään uskaltaisi tuon ikäsenä enää lapsia tehdä. Hirveät vaarat, että lapsessa on jotain vikaa, saati sitten omassa terveydessä. Monet jäävät eläkkeelle 50-60 vuotiaina ja sä hoidat silloin pientä vauvaa! Kai sä tajuat minkälaisen riskin otat kaikin puolin?
Jos jää noin nuorena eläkkeelle, niin silloinhan on paljon aikaa olla läsnä lapsen tai nuoren elämässä. Ja kun ei ole töissä, niin on myös aikaa huolehtia itsestään. Pullantuoksuinen ja läsnäoleva äiti - sehän on vain hyvä asia!
En kyllä jaksaisi, onnea vaan teille!
46v.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Löytyykö palstalta muita yli 40v odottajia? todella toivottu lapsi tulossa, esikoinen on 12v.
Onnea! Raamatun Hannakin sai vanhemmalla iällä lapsen. Taisi olla paljon vanhempi.
Vierailija kirjoitti:
En minä sitä lasta sääli, vaan sinua ap. Et vieläkään pääse elämään omaa elämää.
Ter. Toinen 47, joka odottaa kuola valuen sitä päivää, kun lapset muuttavat pois.
Kaikilla ei ole samat haaveet elämästä, olemme erilaisia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyllä on vastuutonta tehdä lapsia tuossa iässä. Lapsesta voi tulla down tai jotenkin muuten vammainen. Luonnollinen ikä tehdä lapsia on parikymppisenä.
Tunnen monta nuorta vanhempaa, joiden lapsillaon vakavia vammoja, mutta en yhtäkään 35+lapset saaneilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En mäkään uskaltaisi tuon ikäsenä enää lapsia tehdä. Hirveät vaarat, että lapsessa on jotain vikaa, saati sitten omassa terveydessä. Monet jäävät eläkkeelle 50-60 vuotiaina ja sä hoidat silloin pientä vauvaa! Kai sä tajuat minkälaisen riskin otat kaikin puolin?
Tottakai tajuan. Ja toisen lapsen teimme vasta nyt kun meillä oli työttömyyttä, hometalosta jouduttiin pois muuttamaan ja siitä jäi velkaa yms mutta nyt taloudellinen tilanne parempi niin uskallettiin tehdä toinen lapsi. Halusimme esikoiselle sisaruksen.
Mitä kauneinta tehdä esikoiselle sisarus. Ei jää yksin maailmaan, kun teistä aika jättää. Tosin kenenkään päiviähän ei tiedä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mun äiti oli 36v mut saadessaan ja nyt 60-vuotias ja on todellakin jo ns. "vanha". Ihmiset ovat toki erilaisia ja hyvä juttu jos sinä jaksat ja olet hyvässä kunnossa.
Omalla kohdallani äiti oli aina väsynyt jo nelikymppisenäkin kun olin lapsi. Olen lisäksi ainoa lapsi joten vietin paljon aikaa yksinäni kun äitikään ei jaksanut leikkiä. Ja nyt jo pelottaa milloin äidin terveys heikkenee. Äidilläni itsellään on oma äitinsä, minun mummoni, vielä elossa mutta itse tiedän että se ei ole minulle ikinä mahdollista että äiti olisi vielä elossa minun olessa eläkeiässä. Itseäni tämä on aina harmittanut ja pelottanut. T. 24-vuotias
Monet nuoremmatkin äidit ovat pienten kanssa väsyneitä. Persoona- ja elämäntapakysymys. Kuka vain voi kuolla koska vain. Ymmärrän silti sinua, sisarus olisi varmasti hyvä asia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En minä sitä lasta sääli, vaan sinua ap. Et vieläkään pääse elämään omaa elämää.
Ter. Toinen 47, joka odottaa kuola valuen sitä päivää, kun lapset muuttavat pois.
Mitä ihmeen omaa elämää? Kenen elämää mä olen elänyt, jollen omaani?
t: 21v, 15v,13v ja 5 veen äiti, 46v
Juuri näin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onnea! Itse sain kuopuksen 45-vuotiaana. Esikoisen sain 20-vuotiaana. Jaksamisessa en ole huomannut mitään eroa. Eli hyvin olen jaksanut,mutta jokainen äiti on joskus väsynytkin iästä riippumatta. Nyt kuopus on jo iso koululainen enkä ole vieläkään vanhus ja eläkeelle jäämiseenkin on vielä pitkä aika.
Äitini sai minut kun oli 44v. Eipä mua koskaan ole härinnyt äitini "iäkkyys", vaan ennemminkin se että hän ei ole kiinnostunut elämästäni. Kaipaan siis normaalia äiti-tytär suhdetta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ensisynnyttäjän keski-ikä Helsingissä taitaa olla jo 33.
Itse sain ekan 34-vuotiaana ja kuopuksen reilusti yli nelikymppisenä. Henkinen ja fyysinen jaksaminen on ihan persoonasta ja elintavoista kiinni, ja ainakin mitä mediaa seuraa, taitaa kaikki parikymppiset äidit nykyään olla totaalisen uupuneita.
Jokainen meistä voi kuolla huomenna, lapsi ja aikuinen. Kaikki riskit voi poissulkea testein, ja ainakin mun synnytykset tehtiin sektiolla, eli en revennyt suuntaan eikä toiseen. Parikymppisellekin voi käydä hassusti, joten höpöhöpö.
Mä olen nyt 56, äitini on 80 ja hänkään ei vielä ole vanhus. Näistäkin kommenteista huomaa, että pahin ikärasisti on naiselle toinen nainen.
Anna palaa, beibi, onnea ja iloa koko perheellenne! Koirat haukkuu, karavaani kulkee😘
Onnea sinulle ja lapsellesi! Itse sain toisen lapsen 42 v ja minua luullaan aina vaan useammin lapsen mummoksi. Se on ikävää mutta muuten kaikki mennyt hienosti.
Vierailija kirjoitti:
En minä sitä lasta sääli, vaan sinua ap. Et vieläkään pääse elämään omaa elämää.
Ter. Toinen 47, joka odottaa kuola valuen sitä päivää, kun lapset muuttavat pois.
Jollakin se oma elämä on jo ennen lapsia, jollakin vasta lasten jälkeen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap mitä jos lapsesta tulee vaikeasti vammainen? Joudut hoitamaan lasta vielä enemmän kuin "normaalia"
Miten luulet, että jaksat vai aijotko tehdä abortin heti jos tiedät että lapsella tulee olemaan joku vamma?Olen nyt viimeisillään raskaana ja kaikki vaikuttaa siltä että vauva olisi terve, tottakai olen kaikki tutkimukset teettänyt.
Nehän tehdään automaattisesti meille 40+ äideille. Itselläni ainakin raskautta seurattiin sen verran tarkkaan ettei mitään ylläreitä olisi ollut edes mahdollista ollut. Täysin terve lapsi syntyi nyt vuoden vanha eikä päivääkään sairastrellut.
No ei kyllä tehdä tutkimuksia automaattisesti. Itse sain tokan lapsen 41 v eikä mitenkään seurattu raskautta sen kummemmin. Lapsi oli terve, mutta olisi me vammaisenkin kanssa pärjätty. Mutta olen aina elänyt terveellisesti ja näytän nuoremmalta, joten en usko, että tulevaisuudessa koulukaverit mua mummoksi luulee. Ap:lle onnittelut. "Vanhana" sitä jotenkin ottaa iisimmin. Meillä ainakin mennään ja reissataan lapset matkassa. Ei olla kotiin jämähdetty odottamaan, että lähtisivät omilleen.
Kaikkia riskejähän ei voi testein poissulkea missään iässä. Mutta kaikenikäisille äideille suurin osa lapsista syntyy terveinä.
Vierailija kirjoitti:
Mun äiti oli 36v mut saadessaan ja nyt 60-vuotias ja on todellakin jo ns. "vanha". Ihmiset ovat toki erilaisia ja hyvä juttu jos sinä jaksat ja olet hyvässä kunnossa.
Omalla kohdallani äiti oli aina väsynyt jo nelikymppisenäkin kun olin lapsi. Olen lisäksi ainoa lapsi joten vietin paljon aikaa yksinäni kun äitikään ei jaksanut leikkiä. Ja nyt jo pelottaa milloin äidin terveys heikkenee. Äidilläni itsellään on oma äitinsä, minun mummoni, vielä elossa mutta itse tiedän että se ei ole minulle ikinä mahdollista että äiti olisi vielä elossa minun olessa eläkeiässä. Itseäni tämä on aina harmittanut ja pelottanut. T. 24-vuotias
Mihin sinä eläkeikäisenä vielä äitiä tarvitset? 24-vuotiaan näkökulmasta 60-vuotias on tietenkin TOSI VANHA. Odotas kun itse vähän vanhenet, niin 6-kymppiset alkavatkin tuntua nuorilta.
Alue: Aihe vapaa
Onnea ap. Toisaalta ymmärrän ihmisten kommentteja, toisaalta en. Sain kuopukseni kun olin 36vee (3 lasta ennestään silloin ja olin silloin vain 22-25v) ja kyllä täytyy sanoa että olin väsyneempi verr siihen aikaan kun olin alle 30v. Täytyyhän siellä kaikkia näkökulmia ajatella, eikä vaan itseään, se on totta. Itsekkäästä syystä moni tekee lapsia vaikka ei olisi lainkaan sopiva aikaa lapselle tulla. Mutta kun "minä haluan". Eli siinä ap ei ole ainoa joka ajattelee egoaan. Miettikää kaikkia uusperheitä missä pidetään liian kiirettä kun hankkitaan lisää lapsia (ja sitten vene kaatuu muutaman vuoden päästä koska ei olla edetty lasten ehdoilla), kaikkia joilla on psyyken kanssa ongelmia, rahallisia ongelmia, perheitä missä juodaan liikaa ym ym....niissä perheissäkin ajatellaan itseään eikä lapsia. Valitettavasti. 47v:llä on ehkä paremmat edellytykset antaa lapselle turvallinen kasvuympäristö ja on varaa erilailla. Mutta kyllä täytyy olla hyvässä kunnossa fyysisesti jotta jaksaa pikkulapsiajan kun on yli 50vee ja teinin kanssa yli 60vee, huhu....Ja myös sitä pointtia pitää ottaa huomioon että riski suurempi että tulee sairauksia tms ja pahimmassa tapauksessa lapsi on ilman äiti kun on teini. Toivottavasti olette ajatelleet kaikkea, ja odotuksesi menee hyvin.