Onko siivoojan työ noloa?

Kaikki työnteko on noloa lammastelua suurpääoman orjana.

Miksi olisi? Siivoojalla/laitoshuoltajalla on melko lailla tärkeä työ. Kyse ei ole vain viihtyisyydestä vaan myös hygienista. 

terv. yksi laikkari

On siivous noloa..itse siivosin joskus leipätyökseni ja siinä ei ole mitään hohdokasta..

mutta jos silkkaa laiskuuttasi menet helpoimman kautta niin voit syyttää vain itseäsi.

Mä en siivomaan menis kun sen verran paska palkka. Samat fyrkat saa sossusta.

No ei ole, ja olen itsekin ajatellut palkata siivoojan kotiin. Se on työtä siinä missä kaikki muutkin.

Minä olin aiemmin mielenterveysongelmien vuoksi kotona nukkumassa päivät pitkät, kaikki koulut jäi kesken. Nykyään olen siivooja eikä enää hävetä yhtään! Olen sentään töissä

Onhan se aika säälittävää

Up

Sivistymättömyys on noloa, oli missä työssä hyvänsä.

Siivoustyö on noloa surkean palkan vuoksi, jonka nostamiseksi ammattiliitto ei saa mitään aikaan.

No eibse työ itsessään ole noloa. Tärkeää työtä joka auttaa kaikkia. Mutta se toki on noloa, jos joku yli 25v sitä elääkseen vielä tekee. Kertoo kyllä paljon ihmisestä joka niin vanhana vielä siivoaa työkseen. Säälittäviä ihmisiä joiden elämässä ei sisältöä paljon voi olla, kun tavoitteet on niin matalalla.

Onhan se säälittävää, että et ole muuksi elämässäsi päässyt kuin pahaiseksi siivoojaksi. Tyhmähän sinä olet jo ihan sillä perusteella perus (ei mitenkään erityisen älykkään) korkeakoulutetun mielestä. Toki kun teet duunia muiden hyväksi nöyrästi ja ahkerasti sillä paskalla palkallasi, niin siitä voit saada jonkinlaista rajallista arvostusta.

T. sossupummi

Vierailija kirjoitti:

Mä en siivomaan menis kun sen verran paska palkka. Samat fyrkat saa sossusta.

Saman päätöksen tein. Tyhmä töitä tekee, viisas pääsee vähemmällä.

Vierailija kirjoitti:

No eibse työ itsessään ole noloa. Tärkeää työtä joka auttaa kaikkia. Mutta se toki on noloa, jos joku yli 25v sitä elääkseen vielä tekee. Kertoo kyllä paljon ihmisestä joka niin vanhana vielä siivoaa työkseen. Säälittäviä ihmisiä joiden elämässä ei sisältöä paljon voi olla, kun tavoitteet on niin matalalla.

Lopetin hiljattain siivoustyöt jatkaakseni opiskeluja. Olen kolmekymppinen. Tähän mennessä minulla on suoritettuna ammattitutkinto (ei siivousalan) ja AMK-tutkinto. Välillä saan oman alan töitä, muut ajat moppailen lattioita. Eli tavoitteita ja kunnianhimoa on, ne vain valitettavasti suuntautuvat aloille missä ei nykyään riitä työtä.

Mielestäni työnteko ei ole koskaan noloa, teitpä mitä hyvänsä. Noloa olisi kieltäytyä töistä.

Ei ole noloa, päinvastoin. Siivoojan työ on usein fyysisesti raskasta ja paljon pitää saada aikaan aikarajoitusten sisällä. Kyllä hukkuisi moni paikka kirjaimellisesti kakkaan, jos ei siivoousalan ammattilaisia olisi.

Mitä jos tykkää siivoojan työstä? Ei se mikään itseisarvo ole, että pitää olla korkeat tavoitteet.

Ei ole noloa. Tärkeää ja hyvää työtä.

Olin opiskeluaikana siivoamassa ja olin vajota maan alle häpeästä jos kaverit tai poikaystävä näki minut siivoojan rytkyissä luuttumassa lattiaa tai pesemässä vessoja.

Vierailija kirjoitti:

Minä olin aiemmin mielenterveysongelmien vuoksi kotona nukkumassa päivät pitkät, kaikki koulut jäi kesken. Nykyään olen siivooja eikä enää hävetä yhtään! Olen sentään töissä

Se on jo jotakin. Työttömyys on pahinta. Pienestäkin palkasta jos on täysipäiväisessä työssä jää käteen enemmän kuin työmarkkinatuesta. Ei siitä akateemisesta tutkinnosta paljoa iloa ole työvoimatoimiston jonossa.

Se on nöyryyttävää ja se on henkisesti rikkovaa, sitä työtä tehdessään ihminen on tavallan täysin alistettu jo ihan lähtökohtaisesti tämän yhteiskunnan näyttämöillä. Ja silloin kun niin on, myöskin se alistaja yleensä löytyy ja se on useinkin ihan se työnantaja/pomo tai sitten sopiva asiakas vaikka osa osaakin käyttäytyä inhimillisesti, tai jopa molemmat, joten työ tehdään aivan epäinhimillisellä tahdilla niin että voimaa ei jää mihinkään muuhun mutta rahallinen korvaus on kuitenkin liian vähäinen jotta sillä voisi yksistään elää. Siin sinua kohdellaan hieman vähemmän arvokkaana kuin mitä ihminen kuitenkin aina on, olisi. Ei se noloa ole, se on todellakin paljon pahempaa. Se rikkoo henkisesti sekä fyysisesti.