Naiset kertokaapa millaisia vaikeuksia teillä on elämässänne joista ette usko miesten tietävän mitään

Menkkaripuli.

Nuorten miesten on varmasti vaikea ymmärtää miten paljon vaikeampaa nuoren naisen on saada vakiduuni hankittua. Minultakin on ihan pokerilla kyselty työhaastatteluista perheenperustamisaikeista jne. Nytkin olen määräaikaisessa työsuhteessa ja ikää 30-v.

Vierailija kirjoitti:

En usko naisten ymmärtävän kuinka vähän huomiota (ihmisen perustarve) tavallinen introvertti mies elämänsä aikana saa.

Tänään näin ekaa kertaa elämässäni naisen hymyilevän katsoessaan mua.

Eräs isorintainen nainen kerran totesi seurueessa jossa oli sekä miehiä että naisia, että hän hakeutuu varmasti rintojen pienennykseen siinä vaiheessa, kun lapset on hankittu ja imetetty. Niin totta kai tähän eräs mies meni heti vähättelemään että eihän nuo nyt niin isot rinnat ole, älä turhaan mene pienennyttämään....

Se, että miljoonan deittivastauken ja vonkauksen saaminen on yhtä ikävää kuin nollan vastauksen saaminen, kun yksikään niistä vastauksista ei ole minkään arvoinen. Ihan yhtä toivottomalta se tuntuu.

Kuvitelkaa miehet joku nainen mielessänne, jonka kanssa ette mitenkään voisi seurustella tai edes harrasta seksiä. Kuvitelkaa sitten, että miljoona sellaista naista vonkaisi teiltä seksiä ti parisuhdetta joka ikinen päivä. Ette taida osata kuvitellakaan.

Määrä ei korvaa laatua, vaikka siltä kuinka tuntuisikin tyhjää inboxia tuijotellessa.

Vierailija kirjoitti:

Ei tässä ole mitään vaikeuksia, ei edes mitään mitä edellä on kirjoitettu. Menkat minulla ovat olleet jo 30 vuotta - ei ongelmia, puskapissaaminen - ei ongelmia, synnytykset - kolme kertaa takana, ei ongelmia, hyvän miehen löytäminen - löydetty parikymppisenä ja hyviä miehiä olisi ollut lisääkin, ei siis ongelmia, seksuaalinen häirintä - pöh, tosikot valittaa kaikesta.. Hyvin siis menee ja eiköhän tästä eteenpäinkin. :)

Yritä nyt ymmärtää että ani harva on yhtä onnekas kuin sinä. Todella omahyväinen viesti.

Vierailija kirjoitti:

Ja miehet samoin vaikeuksista, joista ette usko naisilla olevan aavistustakaan.

se että naiset uskovat heillä olevan vielä jonkun ongelman mistä me ei olla muka kuultu mitään! 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En usko naisten ymmärtävän kuinka vähän huomiota (ihmisen perustarve) tavallinen introvertti mies elämänsä aikana saa.

Tänään näin ekaa kertaa elämässäni naisen hymyilevän katsoessaan mua.

Hui. Sulla ei ole ollut äitiä, siskoa, tätejä, mummoja? Traagista.

Tuli vielä toinenkin mieleen. Nätti tyttö ei todellakaan saa isku yrityksiä oman ikäisiltä pojilta. Vanhat, oman isän ikäiset äijät kuolaa perään, mutta treffi seuraa ei todellakaan oman ikäisistä irtoa. Kännissä sit tullaan myöhemmin kertomaan, että "olin niin ihastunut suhun" mutta treffeille ei kukaan uskalla pyytää.

Miehet on vaan sokeita sille, kun niille flirttailee. Sitten itketään kun ei saada huomiota. Hei pölvästi, me naiset flirttaillaan muilla tavoin kuin tarttumalla sua pakarasta, mikä ilmeisesti on miehille yleinen käsitys pienestä flirtistä...

Vierailija kirjoitti:

En usko että miehet ovat samalla tavalla hormonien ja tunnekuohujen heiteltävänä, että johonkin aikaan kuukaudesta kaikki itkettää, ja joskus ihastuu päättömästi johonkin mieheen eikä kuitenkaan voi mennä juttelemaan sille tai ehdottaa vaikka kahville menoa (kun taas mies voi ehdottaa ihan suoraan, ja vaikka vastaus olisi ei, niin mies ei olisi siitä millänsäkään, lähtisi vain iskemään seuraavaa naista).

Mä en ainakaan ole koskaan uskaltanut lähestyä mun ihastusta.

Kaikille muille naisille kyllä uskaltaa puhua.

Rintaliivini aiheuttavat närästystä.  Siis tarkoitan nyt ihan fyysistä närästystä, polttavaa tunnetta ylävatsassa. Ovat asiantuntevan liiviliikkeen valitsemat. Tukevat kyllä hyvin, mutta samalla kai kiristävät ylävatsaa. Sosiaalinen pakko silti käyttää töissä. Etätyöpäivinä ja viikonloppuna ja mökkilomilla on paljon helpompaa.

Toinen sitten se, että minulla ei ole mitään kuukautisperäisiä mielialavaihteluja. Monilla naisilla on, mutta ei todellakaan kaikilla, edes meistä joilla on kuukautiset.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei tässä ole mitään vaikeuksia, ei edes mitään mitä edellä on kirjoitettu. Menkat minulla ovat olleet jo 30 vuotta - ei ongelmia, puskapissaaminen - ei ongelmia, synnytykset - kolme kertaa takana, ei ongelmia, hyvän miehen löytäminen - löydetty parikymppisenä ja hyviä miehiä olisi ollut lisääkin, ei siis ongelmia, seksuaalinen häirintä - pöh, tosikot valittaa kaikesta.. Hyvin siis menee ja eiköhän tästä eteenpäinkin. :)

Yritä nyt ymmärtää että ani harva on yhtä onnekas kuin sinä. Todella omahyväinen viesti.

Voi tsiisus mikä tosikko! XD Halkea kateuteesi.

Kasvoin perheessä, jossa isä haukkui naisia ja tyttöjä, varsinkin aina juovuksissa. Miehiä ylisti ja veli säästyikin isän parjauksilta. Uskoin vielä alle 12-vuotiaana ihan vakaasti, että naiset ovat kaikessa miehiä huonompia ja lahjattomampia. Tunsin itseni isän seurassa aina kömpelöksi ja tein sen vuoksi paljon virheitä, kun jännitin niin paljon. En tunne oloani hyväksi seksuaalisena ihmisenä, enkä ole koskaan seurustellut, vaikka olen jo 26-vuotias. Minun on vaikeaa olla miesten seurassa muuta kuin asiallisissa merkeissä ja vetäydyn heti, jos mies alkaa leikkimielisestikin pilkata kuinka "naiset aina..." Haluaisin olla vain minä, mutta yksilönä oleminen ilman että heti kiinnitetään huomio sukupuoleen tuntuu olevan naisena mahdottomapaa kuin miehelle, varsinkin jos työskentelee matemaattisella ja miesvaltaisella alalla (kuten isäni pilkasta huolimatta teen).

Se kun mies jättää kesken rintasyöpähoitojen, koska olen turvonnut, rinnaton, kulmakarvaton, kalju ja ripsetön. Kun mies itkee lohduttomasti ettei enää voi katsoa minua ja tuntuu kuin olisin kuollut ja "ufo-olio" tuotu tilalle. Kun hän ei usko, että voin vielä palautua ennalleen, eikä osaa kuvitella, että implanteista ja siirretystä ihosta rakennetut rinnat enää voisivat olla luonnolliset. Että sellasta kuuluu tähän elämään.

Tuskinpa on sellaisia vaikeuksia, josta kukaan mies ei olisi esim. ammattinsa puolesta tietoinen, mutta tässä on joitakin vaikeuksia elämässäni, joita mies ei voi kokea.

Kun puberteetti alkoi, niin pojat kokivat oikeudekseen hiplailla rintoja, vetää rintikoista jne. Siihen aikaan 80-luvulla opettajat vain nauroivat, jos joku tyttö meni tästä kertomaan.

Runsaat kuukautiset: en voi mennä uimaan monena päivänä kuukaudesta. Tampooni ei riitä ja kuukuppi ei sovi.

Kivuliaat kuukautiset: kroppa jumittaa polvista hartioihin, koska ristiselän kipu aiheuttaa muidenkin lihasten jännittymisen.

Hormonaalinen migreeni pari päivää ennen kuukautisia. Tähän hormonaaliseen migreeniin ei oikein täsmälääkkeetkään auta.

PMS-oireet. On inhottavaa olla ärtynyt ilman selkeää syytä. Lisäksi rinnat tulevat niin kipeiksi jo viikkoa ennen kuukautisia, että kaikkein vahvimpien ja tukevampienkin urheilurintaliivien kanssa jo pelkkä kävely sattuu rintoihin.

Raskauksen ja synnytyksen tuomat vaikeudet: Suurella osalla nämä sujuvat ilman pitkäkestoisempia ongelmia, mutta itsellä on tullut jo pelkästään ulkoisiin häpyhuuliin sellaisia hermoratavaurioita, että välillä pelkästään housujen päälle laitto sattuu.

Ei myöskään ole mieltäylentävä muisto se, että imukuppia käyttäen lääkäri lähes roikkuu haarojen välistä ja vetää "väärinpäin" ollutta vauvaa sieltä jalkojen välistä.  Puhuttiin jo, että pitää viedä sektioon, kun lapsi ei meinannut liikkua eteenpäin. Tähän painajaiseen herään vähintään kerran kuukaudessa viläkin, vaikka lapsi on jo päälle 10-vuotias.

Googlaa vulvodynia, ja kuvittele mielessäsi se, että joka ikinen yhdyntä sattuu kuin veitsi leikkaisi lihaa. Lapsi saadaan alulle puudutusaineen kanssa, mutta koet olivasi huono ihminen, kun et edes siedä yhdyntää. jatkuva kiristys alapäässä 12-vuotiaasta alkaen.

Edellisiin vaivoihinhan ei ole (vielä) keksitty kunnon apukeinoja. Monet lääkärit ovat sanoneet, että miesten vastaavia kipuja on tutkittu paljon enemmän ja suuremmilla rahoilla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En usko naisten ymmärtävän kuinka vähän huomiota (ihmisen perustarve) tavallinen introvertti mies elämänsä aikana saa.

Tänään näin ekaa kertaa elämässäni naisen hymyilevän katsoessaan mua.

Hui. Sulla ei ole ollut äitiä, siskoa, tätejä, mummoja? Traagista.

Hmm yritän kovasti muistella mutta ei tule tällaista mieleen.

Äiti on tosi introvertti en muista että se hymyilisi katsoessaan mua. Eikä sillä kyllä ole koskaan mitään hyvää sanottavaakaan minulle - oon varmaan jonkinasteinen pettymys.

Siskot ei nyt ainakaan hymyile näyttävät lähinnä siltä että tahtovat tappaa mut.

Se ainoa mummokaan ei hymyilly mulle, tosin ei se lähettänyt mulle syntymäpäivänä rahaakaan toisin kuin siskoille ja broidille.

Just kun oli hyvä päivä pilaatte sen lannistavilla kommenteilla. Tajusin just että sen lisäksi että olen lyhyt ja vitun ruma niin olen todennäköisesti jonkun syrjähypyn lopputulos.

Seksuaalinen häirintä ja yleinen syrjintä mitä naiset kohtaa, onneksi Suomessa vähemmässä määrin kuin monissa muissa maissa ja kulttuureissa. Kaikki huutelut, koskettelut, vähättelyt ja sivuhuomautukset, yleinen asenne jota on vaikeaa jopa edes naisen itse huomata.

Ja kyllä, tiedän että miehillä on myös suuria ongelmia kuten syrjäytyminen, mutta niille voi halutessaan tehdä oman keskustelun.

Vierailija kirjoitti:

Tuskinpa on sellaisia vaikeuksia, josta kukaan mies ei olisi esim. ammattinsa puolesta tietoinen, mutta tässä on joitakin vaikeuksia elämässäni, joita mies ei voi kokea.

Kun puberteetti alkoi, niin pojat kokivat oikeudekseen hiplailla rintoja, vetää rintikoista jne. Siihen aikaan 80-luvulla opettajat vain nauroivat, jos joku tyttö meni tästä kertomaan.

Runsaat kuukautiset: en voi mennä uimaan monena päivänä kuukaudesta. Tampooni ei riitä ja kuukuppi ei sovi.

Kivuliaat kuukautiset: kroppa jumittaa polvista hartioihin, koska ristiselän kipu aiheuttaa muidenkin lihasten jännittymisen.

Hormonaalinen migreeni pari päivää ennen kuukautisia. Tähän hormonaaliseen migreeniin ei oikein täsmälääkkeetkään auta.

PMS-oireet. On inhottavaa olla ärtynyt ilman selkeää syytä. Lisäksi rinnat tulevat niin kipeiksi jo viikkoa ennen kuukautisia, että kaikkein vahvimpien ja tukevampienkin urheilurintaliivien kanssa jo pelkkä kävely sattuu rintoihin.

 

Raskauksen ja synnytyksen tuomat vaikeudet: Suurella osalla nämä sujuvat ilman pitkäkestoisempia ongelmia, mutta itsellä on tullut jo pelkästään ulkoisiin häpyhuuliin sellaisia hermoratavaurioita, että välillä pelkästään housujen päälle laitto sattuu.

Ei myöskään ole mieltäylentävä muisto se, että imukuppia käyttäen lääkäri lähes roikkuu haarojen välistä ja vetää "väärinpäin" ollutta vauvaa sieltä jalkojen välistä.  Puhuttiin jo, että pitää viedä sektioon, kun lapsi ei meinannut liikkua eteenpäin. Tähän painajaiseen herään vähintään kerran kuukaudessa viläkin, vaikka lapsi on jo päälle 10-vuotias.

Googlaa vulvodynia, ja kuvittele mielessäsi se, että joka ikinen yhdyntä sattuu kuin veitsi leikkaisi lihaa. Lapsi saadaan alulle puudutusaineen kanssa, mutta koet olivasi huono ihminen, kun et edes siedä yhdyntää. jatkuva kiristys alapäässä 12-vuotiaasta alkaen.

 

Edellisiin vaivoihinhan ei ole (vielä) keksitty kunnon apukeinoja. Monet lääkärit ovat sanoneet, että miesten vastaavia kipuja on tutkittu paljon enemmän ja suuremmilla rahoilla.

 

 

 

Hormonikierukka?

Vierailija kirjoitti:

Rintsikan olkaimet valuu koko ajan.

Laita ne olkaimet menemään ristiin, ni loppuu se ongelma, näin voi pitää painijanselkä toppeja ilman että olkaimet näkyy. Ikinä en enää pitäisi normaalisti olkaimia.

Vierailija kirjoitti:

Hyvän miehen löytäminen. Ja en jaksa alkaa väitellä lassukoiden kanssa tästä aiheesta, kun heillä ei ole mitään käsitystä parisuhdemarkkinoiden toimimisesta.

Sitten otetaan alkoholisoitunut "jännämies", kun se on niin hyvä?