Mikä on nyky-Suomessa kaikkein turhin tutkinto/linja?

Eiköhän sosiaali- ja terveysalata valmistuneet ole niita suurimpia kiusaajia. Ovat saaneet oppi ja ideoita lisää miten voi kiusata. Muiden alojen hankalat, kateelliset ja mustasukkaiset persoonallisuushäiriöiset ei saa niin paljon ideoita usssiin tekoihinsa. Teknisen puolen henkilöstökin oppii samalla enemmän särkemään kuin korjaamaan

Kirkkoslaavi

Nyt kun melkein jo ollaan liittovaltiossa maiden kanssa, jotka kieltävät abortit ja laillistavat naisten hakkaamisen, onko se naistutkimus sitten ihan turhaa?

rhaer kirjoitti:

Ehdottomasti turhin on latinan viisivuotinen maisterinkoulutus yliopistossa. Nimimerkillä kyseinen tutkintopaperi kädessä leipäjonossa.

Mikä tahansa tutkinto on turha, jos sen hankkinut henkilö ei käytä taitojaan mihinkään. Vaikka mitä klassisia tekstejä on kääntämättä suomeksi, siitä vain kääntämään ja apurahaa anomaan.

Vierailija kirjoitti:

Olen valmistunut tradenomiksi reilut 15 vuotta sitten ja sain sillä tutkinnolla pelkkiä määräaikaisia/pätkätöitä. (Keski-Suomessa) Suoritin v. 2014 vielä tradenomin YAMK-tutkinnon, jonka ajattelin parantavan työllistymistäni. No, sain tämän jälkeen vakituisen paikan taloushallinnon tehtävistä kiinteistöalalla, mutta yrityksessä oli jatkuvat YT-neuvottelut, järkyttävät työmäärät ja johtaminen huonoa. Vaihtuvuus oli ko.firmassa suurta. Lähdin itsekin sieltä ja aloin opiskelemaan sos.ja terveysalaa, siellä luulisi töitä riittävän..

Muutenkaan työnantajat ei tunnu arvostavan yhtään tuota YAMK tutkintoa, olin samalla palkalla taloushallinnon tehtävissä kuin merkonomit.. Kun pyysin enemmän palkkaa vedoten koulutukseen, ei sitä huomioitu mitenkään. Monet työnantajat eivät edes tiedä, mitä YAMK-tutkinto tarkoittaa..

Suomessa tutkinto on enää hyvin harvalla alalla tie palkankorotukseen. Käytännössä taloushallinnossa vaikuttaa ainoastaan kokemus. Työnantajat käyttävät tätä tilannetta törkeästi hyväkseen.

T: KTM, taloushallinnon töissä merkonomin palkalla.

Vierailija kirjoitti:

Kiteytettynä voisi sanoa, että yliopisto on turha laitos ja kouluttaa pelkkiä työttömiä. Myöskin moni amk koulutus on turha, koska omanalan töitä ei saa. Menkäämme siis amikseen, paitsi että putkimiehet on nykyisin virolaisia ja latvialaisia, niin niitäkään hommia ei enää oo. Ja merkonomi on aivan turha koulutus, koska tradenomi.

Joo lääketieteellinen tiedekunta on ainakin ihan turha juttu? 

Uskontotiede

Turkistarhaaja.

Sopiva koulutus ammattiin on toisella asteella suoritettava maatalousalan perustutkinto, jossa voidaan suuntautua turkistalouteen. Tutkinto voidaan suorittaa myös näyttötutkintona ja oppisopimuksella.

Ammattitaidon kartuttua on mahdollista suorittaa näyttötutkintona tarhaajamestarin erikoisammattitutkinto.

Vierailija kirjoitti:

Turhia koulutuksia ovat ne kolmannet ja neljännet koulutukset.

Kaveri on sairaanhoitaja, joka opiskelee ihan koko ajan jotain lisää. On nyt esimies ja omienkin sanojensa mukaan "uransa huipulla" ja pitää työstään.

Miksi siis pitää tuhlata yhteiskunnan varoja kouluttamaan näitä jo koulutettuja ihmisiä vielä lisää jatkuvasti?

Ymmärrän tietysti sen, että osaamista pidetään yllä, mutta eikö kannattaisi keskittyä niihin, joilla ei oikeasti ole ollenkaan koulutusta?

Toinen käsittämätön juttu on joku oikeustieteen maisteri, joka ei saa töitä!? Mitä vttua? Miksi sinne päästetään ihmisiä, jotka ovat luonteeltaan niin pässejä, ettei kukaan palkkaa heitä?

Sitten nää kirjaviisaat käyvätkin toisen maisteritutkinnon, vaikkapa valtiotieteiden maisteri.

Miten se tilanne siitä paranee? On laitettu n. miljoona euroa tämän tyypin koulutuksiin ja hän saa joko pätkätöitä tai kaunistaa kortistoa.

Tiedän erään, jolle kaupunki oli valmis maksaan kohtuullista (1900e/kk) palkkaa, mikäli hän löytää itselleen työn, siis ILMAISEN työn. Ei löytynyt. On tohtori, en muista minkä alan tohtori, mutta kuitenkin.

Hänellä ei ole minkäänlaista sosiaalista osaamista ja onkin "haahuillut" yliopistolla jotain 19 vuotta. Nyt ei saa mistään "oikeita" töitä.

Työni puolesta tiedän näitä tapauksia todella monta. Välillä pysähtyy miettimään, että miten tää edes voi olla mahdollista???

Yllättäen yhteiskunnassa on erilaisia yksilöitä joilla on erilaiset sosiaaliset taidot. Joillakin voi vaikuttaa luonne, kasvatus, tai asperger tms. ominaisuus ettei vaan istu muottiin. Miljoona euroa koulutukseen on parempi sijoitus kuin miljoona sen tyypin päihde- ja mielenterveysongelmien ratkomiseen vankilakierteen ohella. Outo ajattelutapa muuten nykypäivänä että yhdellä koulutuksella pärjäisi loppuelämän. Näin oli ehkä 70-luvulla, ei enää.

Eihän naistutkimusta ole enää edes olemassa? Se on sukupuolentutkimusta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen saanut monesti kuulla paasausta siitä, miten kaikki humanistiset aineet ja filosofisen tiedekunnan aineen ovat täysin turhia, eikä nämä paasaajat ole kuulemma koskaan tarvinneet kenenkään humanistin palveluja. Näihin olen yleensä vastannut kysymyksellä, että mitä he laskevat humanistisiksi aineiksi. Yleensä ikinä vastauksena ei ole kieliä. Paasaajien mieli muuttuu, kun kysyn, että ovat esim englannin opettajan ja äidinkielen opettaja täysin turhia, ja eivötkö he tosiaan ole ikinä käyneet englannin ja äikän tunneilla. VAstauksena on usein se, että joo opet on ihan tärkeitä.. 

Tuntuu, että osa ihmisistä ei edesä älyä, miltä alalta voi valmistua mihinkin. Tai sitten nämä paasaajat ovat olleet vain sitä hölmöintä edustusta (toivon itseasiassa tätä jälkimmäistä)

Ja voisin sanoa pienen sanasen teologien yliopistokoulutuksen puolesta. Yliopistossa opiskellaan teologiaa, joka on tiede, eikä uskontoa. Monet opiskelijat palautetaan maahan hyvin nopeasti perusopintojen aikana. Siellä opetetaan, että tosiaan se Raamattu ei ole mikään ultimaattinen totuus, vaan kontekstissaan tulkittava kirjoitus.

Teologian valvotulla kouluttamisella taataan se, ettei synny harhaluuloja ja radikalisoitumista. Vapaissa liikkeissä voi olla saarnaamassa ties millaista hiihtäjää, jotka voivat aiheuttaa isoa vahinkoa kuulijoilleen.

Tuo kuulostaa vähän ristiriitaiselta.

Raamattuhan on uskonnollinen teos, jota seuraavat uskovat sen olevan yliluonnollisen, oletetun olennon laatima tai suoraan inspiroima. Miten tieteessä voidaan tutkia sitä mitä oletettu olento on kirjassaan halunnut sanoa? Historioitsijat tai kielen tutkijat voivat toki oikoa jotain ja yrittää päätellä mitä jollain sanamuodolla on tarkoitettu tietyssä ajassa, mutta siitä ei seuraa mitään toiminnallisia ohjeita, koska kyse on antiikin mytologiasta, jota kukaan ei ota elämänohjeena. 

Historiaa ja mytologiaa tunnutaan tutkivan paljon neutraalimmin; jos jossain mytologiassa sanotaan, että ihmiset elivät kalojen suomuissa tuhansia vuosia, niin sitä ajatusta ei yritetä silotella tai kiistää symbolisena, koska ei ole tunnesidettä siihen tarinaan, mutta ilmeisesti teologiassa yritetään saada valaan vatsat, vedenpaisumukset tai vaikka se tarina, missä Jumalan ohjailemat naaraskarhut repivät kaljua ukkoa pilkanneet pojat kappaleiksi joko unohdetuiksi tai selitetyksi jotenkin symbolisina riippuen siitä mitkä 2020-luvun arvot ovat.

Pitäisikö tätä varten olla joku oma "uskonnon sanoittamislogia"? Uskontotieteilijät voisivat sanoittaa vaikka islamia murhiksille, jotta eivät riehuisi niissä maissa islamin nimessä, mistä hakevat köllöttelypaikkaa. "Näin se Koraanin Jumala halusi teille sanoa!" 

En ole opiskellut teologiaa, mutta kyllähän arkeologisella ja historiallisella tutkimuksella (joita siis käsitellään käsittääkseni myös teologiassa) on paljonkin sanottavaa Raamatun historiaan, tutkimukset kun onmonin paikoin ristiriidassa monien uskovaisten omien opetusten kanssa. Esimerkiksi varhaiskristittyjen uskomukset ovat ihan mielenkiintoinen tutkimusaihe, sillä ne erosi aika paljonkin myöhemmästä kristinuskosta. Teologiassa ylipäätään tutkitaan uskontoa ja uskonnon kehitystä historiallisena ilmiönä, ei jonain "totuutena" joka on yhtenä päivänä ilmoitettu taivaasta. Tällä tutkimuksella on paljon merkitystä myös historiantutkimukseen laajemminkin, sillä uskonto on tietysti ollut historiassamme hyvin vaikutusvaltainen asia, ja on hyvä tietää mistä tietyt uskomukset ovat alkujaan tulleet.

Vierailija kirjoitti:

Naistutkimus, elokuvatutkimus ja humanistiset tieteet yleensäkin.

Humanistiset tieteet yleensäkin? Et ilmeisesti tiedä, että esim. peruskoulun ja lukion aineenopettajia sekä puheterapeutteja valmistuu humanistisista tiedekunnista.

Vierailija kirjoitti:

Egyptologi.

Egyptissähän riittää vaikka kuinka paljon kaivettavaa ja tutkittavaa vielä. Tosin vaatisi vielä arkeologian opintoja, että joku ulkomainen yliopisto kiinnostuisi.

Vierailija kirjoitti:

Tulinpa kiukkuiseksi kun luin tämän ketjun. Tuntuu, että mitään alaa ei ole hyväksyttyä opiskella. Kaikessa vähän erilaisessa on jotain vikaa. Vain nää perus hoitoalat käy.

Älä välitä, tää ketju kertoo oikeastaan vaan siitä, että moni ei tiedä yhtään mitään eri koulutusalojen ja ammattien sisällöstä, saati työllistymismahdollisuuksista. Suurin osa kommenteista on vaan tyhjää mutuilua ja vähättelyä. Kulje rahassa omaa tietäsi ja kouluttaudu sille alalle, mikä kiinnostaa!

Köyhyystutkija. Suomessa on yksi, enempää ei haluta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vähän huvittavaa tuo laitoshuoltaja-koulutuksen vähättely. Kouluttamaton siivooja voi sairastuttaa ja jopa tappaa levittelemällä pöpöjä esim. sairaalassa tai paikoissa joissa käsitellään elintarvikkeita. Tietysti jossain koulusiivouksessa pärjää ilman koulutusta mutta paikoissa joissa vaaditaan korkeaa hygieniatasoa pitää olla koulutus.

Sairaalahuoltaja on eri asia kuin laitoshuoltaja.

Ilman koulutusta olen ollut siivoamassa mm. elintarviketiloja ja laboratoriota. Kiitettävästi. En tarvinnut koulutusta, vain perehdytyksen. Ei ole rakettitiedettä siivous ja aivan ääliömäistä opiskella siivousalaa.

Minä olen ensimmäiseltä ammatiltani laitoshuoltaja (koulutus, ammattitutkinto), ammattinimikkeeni sairaalassa oli sairaalahuoltaja. Sama asia ovat, joissakin sairaaloissa käytetään myös laitoshuoltaja -nimikettä.

Rohkenen olla eri mieltä tuosta koulutuksen kannattmaattomuudesta. Kyse on työvoimapula-alasta, jolla paperit avaavat ovet niihin mukavampiin työpaikkoihin (t 38 pv lomaa). Julkisella, KVTESin alla peruspalkka täällä, ei pk-seudulla sairaanhoitopiirillä 1914, kaupungilla 1919, naapurikaupungilla 1992. Kun päälle lätkitään vuoro-, ikä- ja henkilökohtaisia lisiä, kyllä sillä asuntolainan maksoi ja perheen ruokki. 

Irtisanoin itseni keväällä, en tarvitse enää kokopäivätyötä. Soittelivat kotisohvalle heti ammattisuojan päätyttyä. Ison työnantajan kanssa oli helppo sopia määräaikaisista pätkistä, en tee jatkossa töitä kesäisin. Löytyy tosiaan tuoreempi yliopistotutkintokin (FM), mutta eihän sillä voi valita edes sitä, pääseekö töihin saati sitä, koska on käytettävissä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kiteytettynä voisi sanoa, että yliopisto on turha laitos ja kouluttaa pelkkiä työttömiä. Myöskin moni amk koulutus on turha, koska omanalan töitä ei saa. Menkäämme siis amikseen, paitsi että putkimiehet on nykyisin virolaisia ja latvialaisia, niin niitäkään hommia ei enää oo. Ja merkonomi on aivan turha koulutus, koska tradenomi.

Joo lääketieteellinen tiedekunta on ainakin ihan turha juttu? 

Taisi olla sarkasmia tuo ylempi

Vierailija kirjoitti:

Turha ammatti ja turha koulutus ovat kaksi eri asiaa. Olen itse työskennellyt siivoojana, ja aika harva kai sen työn tärkeyttä kyseenalaistaa. Silti olin purskahtaa nauruun, kun pomoni (sinänsä kiva, työstään innostunut ihminen) kertoi tehneensä tutkielmansa mikrokuituräteistä. En kouluttamattomana voinut tehdä kaikkia siivoushommia, kyllä niihin joihinkin kaiketi koulutusta tarvitsee, mutta tuohon tutkielmaan kiteytyi minusta osuvasti suomalaisten tolkuton koulutususkovaisuus. Kaikkeen mahdolliseen pitää vääntää jokin parin vuoden tutkinto, tehdä tutkielmia, vaikkei sillä työn kannalta olisi mitään merkitystä ym. Hienolta pitää vaan kuulostaa. Kuinkahan paljon halvemmalla voisimme päästä, jos koulutusta olisi sen verran kuin työ oikeasti vaatii, eikä mitään yleisiä opintoja tunti toisensa perään, jotta saadaan tietty määrä opintoviikkoja tai mitä ne nyt missäkin koulussa ovatkaan? Joskin sitten ihmisiä olisi työttömyyskortistossa enemmän, kun ei voisi raivata heitä (turhiin) koulutuksiin ja kouluttajiakin olisi työttömänä. Mutta ihmeelliseltä piirileikiltä tuo tuntuu, turhauttavalta.

Turhia aloja sinänsä ei kai juuri ole, mutta eri asia on, millä riittää töitä. Arvostan kovasti vapaita tieteitä, mutta eipä yhteiskunnalla ole varaa palkata kovin "tuottamattomaan" työhön, eli itse pitäisi sitten keksiä jotain bisnesideaa, jos opiskelee jotain harvinaista ainetta. Ja veroistahan se kaikki koulutuskin Suomessa maksetaan.

Itse siivoojan hommia tehneenä en sanoisi ihan turhimmaksi tutkimusaiheeksi mikrokuituliinoja... Osa liinoista kiillottaa hyvin mutta ei kuivaa, osasta irtoaa materiaalia jatkuvasti. Eräs liina on käyttäkelvoton koppura ellei sitä kostuta, jolloin se taas on litimärkä rätti ja jättää pinnoille vesijäljet. Joistakin liinoista irtoaa väriä, ja pinkkien ja sinisten liinojen sijasta onkin yhtäkkiä violetteja liinoja. Mieti jos tämä henkilö pääsee viledalle tuotekehitykseen, tai isoon alan firmaan vastaamaan tuotetilauksista ja firman käyttämistä välineistä.

Vierailija kirjoitti:

Nyt kun melkein jo ollaan liittovaltiossa maiden kanssa, jotka kieltävät abortit ja laillistavat naisten hakkaamisen, onko se naistutkimus sitten ihan turhaa?

On. Näitä asioita puolustaa parhaiten opiskelemalla oikeustiedettä.

Mainonta ja markkinointi ovat turhimpia töitä. Yritetään saada ihmisiä kuluttamaan rahaa asioihin joita eivät välttämättä tarvitse. Ja maapallo kiittää.