Mikä on nyky-Suomessa kaikkein turhin tutkinto/linja?

Insinöörejä ainakin on aivan liikaa.

Vierailija kirjoitti:

Uskontotiede

Toinen samanlainen huuhaalaji on taloustiede.

Vierailija kirjoitti:

Kiteytettynä voisi sanoa, että yliopisto on turha laitos ja kouluttaa pelkkiä työttömiä. Myöskin moni amk koulutus on turha, koska omanalan töitä ei saa. Menkäämme siis amikseen, paitsi että putkimiehet on nykyisin virolaisia ja latvialaisia, niin niitäkään hommia ei enää oo. Ja merkonomi on aivan turha koulutus, koska tradenomi.

Yliopistosta valmistuu mm. lääkärit, dippainssit, opettajat ja paljon muita jotka ei todellakaan valmistu työttömäksi.

Vierailija kirjoitti:

Naistutkimus, elokuvatutkimus ja humanistiset tieteet yleensäkin.

Olen äidinkielenopettajana lukiossa. Opiskelin humanistisessa tiedekunnassa. Onko tutkintoni mielestäsi siis turha?

Aina joku heittää näissä keskusteluissa humanistiset aineet, ja puoletkaan tuskin tietää, mitä kaikkea siellä edes opiskellaan.

Melko moni koulutus on ainakin pituutensa puolesta turha. Itse olen DI ja ollut työelämässä 10 vuotta. Ihan jokaisen työni olisin voinut parissa kuukaudessa opetella ilman koulutustanikin. Minun koulutukseni on aikalailla vain statussymboli. Luulen, että näin on valtaosalla kaupallisia aineita lukeneilla.

Monien kauppaketjujen kassoille tai hyllyttäjäksi ei pääse edes maisterin papereilla. Kaupat palkkaa suhteilla esim. jonku työharjottelun perusteella tai hyvävelijärjestelmällä johonkin osa-aika työhön ja siitä eselleen jos mielyttää esimiehiä kokoaikaisempiin ja tuoteryhmä vastaaviksi ja niin edelleen. Tosin siinä sivussa pitää kouluttautua alan ammattilaiseksi tai hankki joku pohjakoulutus. Yksityiselle siivousalalle on kaikista helpointa päästä. Tosin siivousalalakin on paljon muuteman tunnin kohteita ja osa-aikasuutta. Tosin yksityispuolen esimiehet ei ole asiallista porukkaa ja töihin perehdytys on olematonta. Puhelinmyynnissäkin näyttää porukkaa pyörivän. Tosin monen puh.myyjän ura ei ole pitkä, monet käy katsomassa jä lähtee pois tai laittavat pois, kun ei pärjää

Joskus oli Helsingin yliopistolla tarjolla Afrikkalaisen tanssin linja.

Myös muinaistueteet, eli kuinka kivikauden ihminen käytti työkaluja kuulostaa aika turhalta.

Kerran junassa joka hehkutti saamaansa apurahaa keskiaikaisten rännien tutkimukseen, matkustaa ei linnoissa ja tutkii rännejä? Selitti miten maallikot ei ymmärrä mitään tärkeä tätä tutkimusta on tukea verovaroin.

Koirahierojan koulutus kuulostaa niin spesifiltä, että vaikea uskoa että tuo ala työllistäisi kovin montaa ihmistä kokoaikaisesti. En väitä, että tuo olisi täysin turhaa työtä, mutta ehkä sen voisi sulauttaa eläintenhoitajan koulusohjelmaan tms.

Vierailija kirjoitti:

Laitoshuoltajan tutkinto. Oppii ne hommat helpommallakin

Samaa mieltä. Olen itse ollut sekä sairaalassa että,toimistoja siivoamassa enkä mitenkään aliarvioi siivoojan työtä. Se on ihan tärkeimpiä hommia yhteiskunnassa, muuten hukkuisimme p*skaan ja bakteereihin. Mielestäni sen oppii kyllä työssä perehdyttämällä ja kurssituksella, ei siihen vuositolkulla tutkintoja tarvitse.

Näistä yliopisto-opinnoista haluaisin sanoa yhden asian: poikkitieteellisyys. Esimerkiksi itse opiskelen erityispedagogiikkaa kasvatustieteiden tiedekunnassa. Tähän päälle olen opiskellut historiaa sivuaineena, ja Suomen koulujärjestelmän ja erityisopetuksen historia itsessään sisältyvät jo opintoihin. Nyt gradua tehdessä olen hyödyntänyt mm. historian, sosiologian, kasvatustieteiden ja kriminologian tutkimuksia. Tietysti vielä nykypäivän yliopistossa hyödynnetään paljon vieraskielistä kansainvälistä tutkimusta. Lisäksi omassa graduaiheessani olen tarvinnut aineistoa, jossa on tutkittu sukupuolen merkitystä tutkittavaan ilmiöön. Suppea pysyminen oman tiedekunnan sisällä on harvinaista, moni kasvatustieteilijä lukee hyvin erilaisia sivuaineita. Itselläni tulee rinnalle aineenopettajan pätevyys, osa lukee fysiikkaa tai matematiikkaa, psykologiaa tai kaupallisia aineita

pitkinä sivuainekokonaisuuksina.

Kaikki viestintä- ja tiedotusoppilinjat yliopistossa.

Seassa voi olla joitakin hyödyllisiäkin kursseja, enimmäkseen opiskelu on kuitenkin turhia viestintäteorioiden pyörittelyä. Pahinta kuitenkin on se, että näitä toimittajan ja tiedottajan hommia voi tehdä ihan kuka vaan. Vaikka historioitsija, kauppatieteilijä, biologi jne. Tästä syystä työttömiä on pilvin pimein alalle "valmistuneiden" joukossa. Vaihtavat alaa tai kärvistelevät free lance -toimittajina.

En menis ikinä, jos oisin 20 v. Kouluttauduin myöhemmin opettajaksi. Nyt viiskymppinen. 

Vierailija kirjoitti:

Kiteytettynä voisi sanoa, että yliopisto on turha laitos ja kouluttaa pelkkiä työttömiä. Myöskin moni amk koulutus on turha, koska omanalan töitä ei saa. Menkäämme siis amikseen, paitsi että putkimiehet on nykyisin virolaisia ja latvialaisia, niin niitäkään hommia ei enää oo. Ja merkonomi on aivan turha koulutus, koska tradenomi.

Ei toimi tuo kitetys. Yliopistossa on paljon huttua erityisesti humanistis-yhteiskuntatieteellisellä puolella. Sen sijaan esimerkiksi tekniikan puolella on paljon aloja, joilta pääsee hyväpalkkaisiin töihin. Itse luin pääaineena sovellettua matematiikkaa, sivuaineena tilastotiedettä ja tietojenkäsittelytiedettä. Koko opintojen ajan myös tein harrastusprojekteja koodaamiseen liittyen. Tämän jälkeen työurani on ollut seuraava:

1) Opintojen ohessa oman alan töitä osa-aikaisesti noin 100-130 päivänä vuodessa. Enempi olisi saanut, mutta ei kyennyt.

2) Valmistumisen jälkeen kokoaikainen 3 kk:n määräaikainen pesti ja tämän jälkeen vakituinen työpaikka.

Nykyään saan LinkedInissä noin kerran kuussa kutsun, että voisin tulla haastatteluun, jos työpaikan vaihto kiinnostaa. Tällä hetkellä ei kiinnosta, koska ensi vuoden alussa saan lunastaa osuuden firmasta, jos haluan.

Nykkisääntönä, niille aloille, joiden sisäänpääsyssä oletetaan etukäteistietona vain suomenkielen luku- ja kirjoitustaito, muttei mitään muuta lähtötasoa, töitäkään ei ole. Sen sijaan aloilla, joissa oletetaan osaavan jo etukäteen jotain (esim. matematiikka, jossa jatketaan siitä, missä se lukion pitkässä jäi, eikä aloiteta alusta), niin niillä on töitä.

Lähihoitaja: ei mitään arvoa eikä varsinaisesti edes valmista mihinkään ainoastaan se suuntautuminen sitten antaa jotain valmiuksia mutta liian vähän vs se että 3 vuotta opiskelis sitä suuntautumis alaa.

Vierailija kirjoitti:

Turhia koulutuksia ovat ne kolmannet ja neljännet koulutukset.

Kaveri on sairaanhoitaja, joka opiskelee ihan koko ajan jotain lisää. On nyt esimies ja omienkin sanojensa mukaan "uransa huipulla" ja pitää työstään.

Miksi siis pitää tuhlata yhteiskunnan varoja kouluttamaan näitä jo koulutettuja ihmisiä vielä lisää jatkuvasti?

Ymmärrän tietysti sen, että osaamista pidetään yllä, mutta eikö kannattaisi keskittyä niihin, joilla ei oikeasti ole ollenkaan koulutusta?

Toinen käsittämätön juttu on joku oikeustieteen maisteri, joka ei saa töitä!? Mitä vttua? Miksi sinne päästetään ihmisiä, jotka ovat luonteeltaan niin pässejä, ettei kukaan palkkaa heitä?

Sitten nää kirjaviisaat käyvätkin toisen maisteritutkinnon, vaikkapa valtiotieteiden maisteri.

Miten se tilanne siitä paranee? On laitettu n. miljoona euroa tämän tyypin koulutuksiin ja hän saa joko pätkätöitä tai kaunistaa kortistoa.

Tiedän erään, jolle kaupunki oli valmis maksaan kohtuullista (1900e/kk) palkkaa, mikäli hän löytää itselleen työn, siis ILMAISEN työn. Ei löytynyt. On tohtori, en muista minkä alan tohtori, mutta kuitenkin.

Hänellä ei ole minkäänlaista sosiaalista osaamista ja onkin "haahuillut" yliopistolla jotain 19 vuotta. Nyt ei saa mistään "oikeita" töitä.

Työni puolesta tiedän näitä tapauksia todella monta. Välillä pysähtyy miettimään, että miten tää edes voi olla mahdollista???

Siintä löytyy vastaus.

Siis ILMAISEN työn.

Kukaan itseäänkunnioittava oletettu ei ota vastaan ILMAISTA työtä.

Vierailija kirjoitti:

Sukupuolentutkimus

"Kato, tossa on pi**u ja kato, tossa on mul**u" ... ja näin, saatiin uusi maisteris-ihminen putkesta pihalle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kiteytettynä voisi sanoa, että yliopisto on turha laitos ja kouluttaa pelkkiä työttömiä. Myöskin moni amk koulutus on turha, koska omanalan töitä ei saa. Menkäämme siis amikseen, paitsi että putkimiehet on nykyisin virolaisia ja latvialaisia, niin niitäkään hommia ei enää oo. Ja merkonomi on aivan turha koulutus, koska tradenomi.

Ei toimi tuo kitetys. Yliopistossa on paljon huttua erityisesti humanistis-yhteiskuntatieteellisellä puolella. Sen sijaan esimerkiksi tekniikan puolella on paljon aloja, joilta pääsee hyväpalkkaisiin töihin. Itse luin pääaineena sovellettua matematiikkaa, sivuaineena tilastotiedettä ja tietojenkäsittelytiedettä. Koko opintojen ajan myös tein harrastusprojekteja koodaamiseen liittyen. Tämän jälkeen työurani on ollut seuraava:

1) Opintojen ohessa oman alan töitä osa-aikaisesti noin 100-130 päivänä vuodessa. Enempi olisi saanut, mutta ei kyennyt.

2) Valmistumisen jälkeen kokoaikainen 3 kk:n määräaikainen pesti ja tämän jälkeen vakituinen työpaikka.

Nykyään saan LinkedInissä noin kerran kuussa kutsun, että voisin tulla haastatteluun, jos työpaikan vaihto kiinnostaa. Tällä hetkellä ei kiinnosta, koska ensi vuoden alussa saan lunastaa osuuden firmasta, jos haluan.

Nykkisääntönä, niille aloille, joiden sisäänpääsyssä oletetaan etukäteistietona vain suomenkielen luku- ja kirjoitustaito, muttei mitään muuta lähtötasoa, töitäkään ei ole. Sen sijaan aloilla, joissa oletetaan osaavan jo etukäteen jotain (esim. matematiikka, jossa jatketaan siitä, missä se lukion pitkässä jäi, eikä aloiteta alusta), niin niillä on töitä.

Itse asiassa fyysikoiden ja matemaatikoiden työttömyys on ollut roimassa kasvussa viimeisen 7 vuoden ajan. Kaveripariskunnan mies on valmistunut lääketieteellisestä fysiikasta (myös tkt sivuaineena) ja vaimo on lähihoitaja. Arvaa kumpi on töissä.

ohis

Turhin yliopistokoulutuksista: kuntoutustiede. Lapin yliopistossa se luojan kiitos lopetettiin, koska se todettiin turhaksi. Menee samaan kastiin sukupuolen tutkimuksen kanssa. Ihan huuhaa koulutus, jonne pääsi kaikki jatko-opintokelpoisuuden saaneet. Kuntoutuksen asiantuntijoita fysioterapeutteja valmistuu paljon AMK:eista ja Jyväskylän yliopistosta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kiteytettynä voisi sanoa, että yliopisto on turha laitos ja kouluttaa pelkkiä työttömiä. Myöskin moni amk koulutus on turha, koska omanalan töitä ei saa. Menkäämme siis amikseen, paitsi että putkimiehet on nykyisin virolaisia ja latvialaisia, niin niitäkään hommia ei enää oo. Ja merkonomi on aivan turha koulutus, koska tradenomi.

Ei toimi tuo kitetys. Yliopistossa on paljon huttua erityisesti humanistis-yhteiskuntatieteellisellä puolella. Sen sijaan esimerkiksi tekniikan puolella on paljon aloja, joilta pääsee hyväpalkkaisiin töihin. Itse luin pääaineena sovellettua matematiikkaa, sivuaineena tilastotiedettä ja tietojenkäsittelytiedettä. Koko opintojen ajan myös tein harrastusprojekteja koodaamiseen liittyen. Tämän jälkeen työurani on ollut seuraava:

1) Opintojen ohessa oman alan töitä osa-aikaisesti noin 100-130 päivänä vuodessa. Enempi olisi saanut, mutta ei kyennyt.

2) Valmistumisen jälkeen kokoaikainen 3 kk:n määräaikainen pesti ja tämän jälkeen vakituinen työpaikka.

Nykyään saan LinkedInissä noin kerran kuussa kutsun, että voisin tulla haastatteluun, jos työpaikan vaihto kiinnostaa. Tällä hetkellä ei kiinnosta, koska ensi vuoden alussa saan lunastaa osuuden firmasta, jos haluan.

Nykkisääntönä, niille aloille, joiden sisäänpääsyssä oletetaan etukäteistietona vain suomenkielen luku- ja kirjoitustaito, muttei mitään muuta lähtötasoa, töitäkään ei ole. Sen sijaan aloilla, joissa oletetaan osaavan jo etukäteen jotain (esim. matematiikka, jossa jatketaan siitä, missä se lukion pitkässä jäi, eikä aloiteta alusta), niin niillä on töitä.

Onnea menestyksestäsi! Yhteiskuntatieteiden alla on toki monia eri aloja, esimerkiksi sosiaalityön ja sosiaalitieteiden koulutusohjelmiin on pitkään ollut pääsyprosentti 10% tuntumassa, yleensä alle. Työllisyys on myös lähes 100% tilastollisesti. Yhteiskuntatieteilijät työllistyvät ylipäätään hyvin. Tekniikan ja matemaattis-luonnontieteiden aloille taas on helpointa päästä, jos tilastoja katsotaan. Muuten vaikea ottaa kantaa esittämiisi mutuihin; nyrkkisääntöihin ja huttuihin.

Joku s.ek.suuli.me.ntori m

A.ahan.muut.

jille

Vierailija kirjoitti:

Jännä että täällä mainitaan niin usein kosmetologi tai estenomi, suurin osa naisista kuitenkin jossain vaiheessa elämäänsä käyttää näiden tyyppien palveluita :D

Tämä. Entinen työkaverini opiskeli estenomiksi ja täytyy kyllä sanoa, että hänellä oli valtavasti tietämystä mm. kosmetiikkatuotteiden ainesosista ja erinomainen visuaalinen silmä. Häneltä saadut vinkit ja neuvot ovat yhä melkein vuosikymmenen jälkeen päivittäisessä käytössä ja olen varmaan säästänyt melkoisesti rahaa, kun olen oppinut lukemaan ainesosaluetteloita. Hän siis vinkkasi ja neuvoi koulussa opittuja asioita meille työkavereillekin :)