Mikä on nyky-Suomessa kaikkein turhin tutkinto/linja?
Kysymys otsikossa. Ja ennen kuin joku valittaa niin joo, mikään ammatti ei ole täysin turha. Mutta haluaisin tietää muiden mielipiteitä siitä, mikä tutkinto saa ekana miettimään että "mitä tuollakin muka tekee".
Kommentit (406)
Merkonomi ainakin tuntuu nykypäivänä täysin hyödyttömältä tutkinnolta, varsinkaan jos ei ole suuntautumassa asiakaspalvelunn tyyliin kaupan kassalle.
Toki siinä voi kai vielä nykyäänkin suuntautua myös toimistotyöhön tai taloushallintoon, mutta toimistohommissa tunnutaan vaativan nykyään enemmän jotain muuta koulutusta (esim. datanomi), ja taloushallintoonkin otetaan mielummin tradenomeja tai kirjanpitäjiä.
Itse en oppinut merkonomiopinnoissa mitään järkevää. Se opettajien tyhjän hehkutus oli jotenkin huvittavaa. En kehtaa edes kertoa, millä kaikilla tavoilla aikaa vietettiin. No, esimerkkinä vaikkapa hiihtoretki ja keilailu... Osa näistä oli jotain mystisiä "ryhmäytymispäiviä", joita oli aivan liikaa, enkä tiedä mihin niitä tarvittiin ollenkaan. Ammattikoulussa on kuitenkin osa jo aikuisia, jotka haluaa vaan hankkia ammatin eikä ajanviettopaikkaa niin kuin jotkut kypsymättömät 16-vuotiaat. Eikä kaikki ollut edes niitä ryhmäytymispäiviä, vaan jollain kummallisella tavalla niitä saatiin survottua myös oppitunneiksi laskettavaan aikaan, ikään kuin jonain oppisisältönä. Täytyy olla aikamoista opetussuunnitelman tulkintaa, että pystyy tuon jotenkin perustelemaan.
Vierailija kirjoitti:
Sosionomi ehkä turhin kaikista ja tutkinto ei minkään arvoinen verrattuna yliopiston sosiaalialan tutkintoon. Ja ylipäätään amk-koulutukset turhia ja valtion rahoja vieviä. Minusta riittää, että olisi amis ja yliopisto ja ne kenen älykkyys ei riitä yliopistoon saisivat tyytyä amikseen ammattikorkeakoulututkinnon sijaan
Harva sosionomi (amk) tai (yamk) on tällä hetkellä ilman töitä. Koulutus ei ollut lainkaan huono, eikä tosiaankaan kerro opiskelijan älykkyydestä yhtään mitään. Käytännönläheinen työ ihmisten keskellä vaikeissa tilanteissa vaatii kanttia. Itselläni on koko ajan ollut vain noususuhdanteinen työura. Terv. Sosionomi (YAMK).
Teologinen "tiede"kunta.
Hupieläintieteellinen, valtion rahoilla.
Ihan turha on "Sosiaali-ja kulttuuriantropologia" ja semmoista opiskelemalla saa vielä Suomessa ihan Valtiotieteiden maisterin paperit!
Käsittämätöntä.
Vierailija kirjoitti:
Tradenomit, ihan turha tutkinto, turha puhua mistään korkeakoulutukinnosta.....
Tuohan on sama kuin mitä merkonomi oli joskus.
Vierailija kirjoitti:
Taidealan opinnot. Maalailla voi ihan harrastuksekseen ja tehdä palkkansa eteen jotain muuta, eikä vinkua kun taiteilijoille ei makseta mitään. Mistä sitten pitäisi maksaa?
Minun tuttu opiskeli Italiassa taidehistoriaa puoli vuotta ja Ranskassa 3 kuukautta, ja perusti sen jälkeen Jenkkeihin oman taidegallerian. :)
Tuommoinen on tehokasta ja siinä oppii olennaisen, ilman että tarvitsee istua koulun penkillä opettelemassa kaikkea monen monta vuotta.
Sirkusalan perustutkinto, esittävä taide, Turun AMK.
"Koulutuksen tavoitteena on itsenäisen ja näkemyksellisen sirkustaiteilijan kouluttaminen erilaisiin ympäristöihin."
Ei lisättävää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
IT-tradenomi
IT-traden koulutusohjelma on kyllä suunniteltu päin peetä, jaksoin kaksi vuotta kunnes onneksi sain vaihdettua alaa. Tosin nyt kai opetussuunnitelma vähän muuttui syksyllä, en ole tsekannut onko siellä vielä yhtä paljon turhaa paskaa.
Riippuu koulusta.
Itsellä kävi flaksi, ja meille tuli kursseja joiden avulla sain hyväpalkkaisen työpaikan myöhemmin. Toimipisteen toiminta oli loppua kohden muutenkin erinomaista.
Tottakai tämä toimipiste on jo lopetettu/sulautettu päätoimipisteeseen...
Tradenomien tutkinto on ollut mullistuksessa käytännössä koko olemassaolonsa ajan. Jokaista hyvää ideaa kohden joku yliopiston käynyt humppamaisteri keksii kaksi huonoa ideaa.
Vierailija kirjoitti:
Olen saanut monesti kuulla paasausta siitä, miten kaikki humanistiset aineet ja filosofisen tiedekunnan aineen ovat täysin turhia, eikä nämä paasaajat ole kuulemma koskaan tarvinneet kenenkään humanistin palveluja. Näihin olen yleensä vastannut kysymyksellä, että mitä he laskevat humanistisiksi aineiksi. Yleensä ikinä vastauksena ei ole kieliä. Paasaajien mieli muuttuu, kun kysyn, että ovat esim englannin opettajan ja äidinkielen opettaja täysin turhia, ja eivötkö he tosiaan ole ikinä käyneet englannin ja äikän tunneilla. VAstauksena on usein se, että joo opet on ihan tärkeitä..
Tuntuu, että osa ihmisistä ei edesä älyä, miltä alalta voi valmistua mihinkin. Tai sitten nämä paasaajat ovat olleet vain sitä hölmöintä edustusta (toivon itseasiassa tätä jälkimmäistä)
Ja voisin sanoa pienen sanasen teologien yliopistokoulutuksen puolesta. Yliopistossa opiskellaan teologiaa, joka on tiede, eikä uskontoa. Monet opiskelijat palautetaan maahan hyvin nopeasti perusopintojen aikana. Siellä opetetaan, että tosiaan se Raamattu ei ole mikään ultimaattinen totuus, vaan kontekstissaan tulkittava kirjoitus.
Teologian valvotulla kouluttamisella taataan se, ettei synny harhaluuloja ja radikalisoitumista. Vapaissa liikkeissä voi olla saarnaamassa ties millaista hiihtäjää, jotka voivat aiheuttaa isoa vahinkoa kuulijoilleen.
Tuo kuulostaa vähän ristiriitaiselta.
Raamattuhan on uskonnollinen teos, jota seuraavat uskovat sen olevan yliluonnollisen, oletetun olennon laatima tai suoraan inspiroima. Miten tieteessä voidaan tutkia sitä mitä oletettu olento on kirjassaan halunnut sanoa? Historioitsijat tai kielen tutkijat voivat toki oikoa jotain ja yrittää päätellä mitä jollain sanamuodolla on tarkoitettu tietyssä ajassa, mutta siitä ei seuraa mitään toiminnallisia ohjeita, koska kyse on antiikin mytologiasta, jota kukaan ei ota elämänohjeena.
Historiaa ja mytologiaa tunnutaan tutkivan paljon neutraalimmin; jos jossain mytologiassa sanotaan, että ihmiset elivät kalojen suomuissa tuhansia vuosia, niin sitä ajatusta ei yritetä silotella tai kiistää symbolisena, koska ei ole tunnesidettä siihen tarinaan, mutta ilmeisesti teologiassa yritetään saada valaan vatsat, vedenpaisumukset tai vaikka se tarina, missä Jumalan ohjailemat naaraskarhut repivät kaljua ukkoa pilkanneet pojat kappaleiksi joko unohdetuiksi tai selitetyksi jotenkin symbolisina riippuen siitä mitkä 2020-luvun arvot ovat.
Pitäisikö tätä varten olla joku oma "uskonnon sanoittamislogia"? Uskontotieteilijät voisivat sanoittaa vaikka islamia murhiksille, jotta eivät riehuisi niissä maissa islamin nimessä, mistä hakevat köllöttelypaikkaa. "Näin se Koraanin Jumala halusi teille sanoa!"
Vierailija kirjoitti:
Mies 29v kirjoitti:
Restonomi. Tämän perustan opiskelijoiden kommentteihin.
-Mies 29v + 1v-
Samaa miettinyt. Mihin helvettiin heitä tarvitaan???
Ravintoloiden ja hotellien esimiestyö ettei talous osaamattomilla kaadu
Pitäisi saada tilastoja siitä että minkä alan kouluttetuista, jää vähiten sille alalle töihin? No ammattikoulun metallipuolelta aika harva mihinkään konepajaan meni töihin ja sama oli autopuolella. Puupuolella taas aika moni työllistyi koulutuksensa mukaan.
Viittomakielen tulkki. Itse opiskelin, ja suoraan työttömäksi. Tästä jo 6 vuotta aikaa. Ja edelleen joka vuosi otetaan uusia opiskelijoita sisään, jopa täydennyshaussa, kun (onneksi!) ei ole tarpeeksi hakijoita.
Niin ja joo, opiskelin toiselle alalle heti perään, ja nykyjään töissä. Kuitenkin joku alkaa tätä tivaamaan.
Kaikki nää sosiologiat, sosiaaliantropologiat, sukupuolentutkimukset jne. Höttöä, mikä ei työllistä.
Helsingin yliopistossa voi opiskella estetiikkaa. Tutkimuskohteina taiteeseen ja kauneuteen liittyvät filosofian kysymykset. Toki taiteentutkimus ja filosofia ovat ihan järkeviä oppiaineita, mutta että opiskella nyt pelkästään estetiikkaa. Enpä kyllä turhempaa käyttöä keksi opintotuelle tai -lainalle. Mutta ehkä sitä opiskeleekin se kansanosa jolla on varaa olla tekemättä töitä.
Kämppis opiskeli taideyliopostossa keramiikka linjalla.
Oon miettiny et mitähän se tekee nyt. Kuppeja savesta?
Eikö joku kansalaisopiston iltakurssi ois riittäny.
Samoin kaikki tanssitaide, teattertiede jne keksityt alat...
Alunperin korkeamman koulutuksen idea oli kyllä vain sivistää ihmisiä.