Lue keskustelun säännöt.
Mikä on nyky-Suomessa kaikkein turhin tutkinto/linja?
14.11.2015 |
Kysymys otsikossa. Ja ennen kuin joku valittaa niin joo, mikään ammatti ei ole täysin turha. Mutta haluaisin tietää muiden mielipiteitä siitä, mikä tutkinto saa ekana miettimään että "mitä tuollakin muka tekee".
Kommentit (406)
Sosionomi. Näitä tulee joka tuutista tekee lähäreiden töitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Klassilliset kielet ja antiikin kulttuuri/klassillinen filologia. Jos et rupea tutkijaksi niin eihän tuolla pääaineella tee yhtään mitään. Ehkä kerran vuodessa joku pääsee jonnekin opettamaan latinaa kerran-pari viikossa.
Huoh! Mutta ei se ole välttämättä turha sille opiskelijalle. Hän voi hyvinkin arvostaa siellä oppimiaan asioita, ja minun tuntemani arvostavatkin.
Antiikin kulttuurihan on koko länsimaisen kulttuurin pohja. E siis todellakaan turhaa tietoa!
Suurin osa yhteiskuntatieteistä. Sinällään mielenkiintoista asiaa, mutta työllistyminen vaikeaa.
Vierailija kirjoitti:
Tämä nyt on aika "turha" ketju itsessään, kun tyypit käsittää turhan monella tavalla. Minusta turhimmat ovat kevyet ja miksei vähän raskaammat suurelta osin kaupallisen alan tutkinnot. Perusopetuksen jälkeen "opetellaan" uudestaan prosentti- ja tilinpitolaskuja ja kaiken maailman yleishömppää. Pahinta on sitten, kun yhdistetään jotain ammattiainetta joukkoon. IT-tradenomi, jolla taitaa olla yksi "ohjelmointikurssi", pari "tietokanta/verkkokurssia" ja tusina "näin käytät ohjelmia -kursseja", pari kurssia "matikkaa"/"logiikkaa" ja kaupallisia kursseja liuta sekä kasa "jotain". Mut joo, kun nää tällaset opinnot on hirrrmusuosittuja, niin pakkohan joidenkin noistakin on töihin päätyä. Voi surkeuden surkeus!
Minä opiskelin tuota vuosituhannen vaihteessa ja kyllä siellä oli paljon enemmän ammattiaineita kuin mitä tuossa esität. Työllistymisprosenttikin oli lähes sata ainakin 90-luvun puolella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sosionomi, niitä on liikaa. Lisäksi sosionomin koulutukseen pääsee kaikki halukkaat, ainakin Lapin amk.
matemaatikko-ohjelmoija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nopeasti katsottuna nais-/sukupuolentutkimus hiertää monia - vaikka kyseessä on aivan todella pieni oppiala ja pääaineesta on Suomessa valmistunut ehkä muutamia kymmeniä maistereita. Pidättekö myös muita yhteiskunta-/valtiotieteitä turhina? Ihan uteliaisuudesta kysyn, sukupuolentutkimus kun usein limittyy esim. valtio-oppiin, yhteiskuntapolitiikan, sosiologiaan jne. Myös perustelut sukupuolentutkimuksen hyödyttömyydelle olisi mielenkiintoista lukea. Ja ei, perusteluksi ei riitä se, ettei ole suoraan kaupallisesti sovellettavissa. Monet muutkaan ihmistieteet eivät ole ja yliopistolla on tosiaan muitakin tehtäviä kuin rahaa tuovien innovaatioiden suoltaminen.
Olkoon pieni ala, mutta naistutkimus on hyödytöntä. Perusteluja löydät kirjasta Keisarinnan uudet (v)aatteet ja täältä: https://fi.wikipedia.org/wiki/Naistutkimuksen_kritiikki
Mitä tulee muihin yhteiskuntatieteisiin, niille sentään löytyy jotain järkevää käyttöä (esim. eri oikeuden alat). Tosin niistäkin moni kaipaisi pientä reformia varsinkin tutkimusmentelmien muodossa. Olisi paljon enemmän siirryttävä käyttämään tilastollisia mentelemiä (Erityisesti sellaisia, jotka on kehitetty toisen maailman sodan jälkeen, kuten tiedonlouhintaa) sen sijaan, että haastatellaan paria-kolmea ihmistä ja tehdään siitä "tiedettä".
Joskus oon aiemminkin törmännyt tuohon Keisarinnaan ja mielestäni siinä osoitettu kritiikkiä voisi koskea kuta kuinkin kaikkea laadullista tutkimusta. En itsekään ole samoilla linjoilla kaiken sukupuolentutkimuksen sisällä tehtävän kanssa, mutta tässä on taas hyvä muistaa, että sukupuolentutkimuksen sisällä (etenkin kansainvälisesti) tehdään hyvin monenlaista tutkimusta eikä se ole mikään yksi yhtenäinen linja. Kokonaisen alan teilaaminen yleensä aika kevyin perustein ja pinnallisin tiedoin on musta aivan käsittämättömän ylimielistä. Myös kvalitutkimuksesta olen kanssasi eri mieltä - tilastoilla ja rasti ruutuun -tyyppisillä kyselyillä saa omanlaistaan informaatiota, mutta niiden rinnalla on tärkeä pitää myös kvalitatiivisia aineistonkeruumenetelmiä (esim haastattelu), joilla pystytään syventymään johonkin ilmiöön tarkemmin.
Nyt itse vastaavasti yleistit kaiken kvalitatiivisen tutkimuksen käsittämäään vain tilastoaineistot ja rastiruutuun jutut. Ne on sitä 1800-luvun tilastollista "osaamista", jota jokaiselle opetetaan. Minä tarktoitin tilastollisella ja matemaattisella tutkimuksella esim. tiedonlouhintaa, neuvoverkkoja, sumeaa logiikkaa ja vastaavia menetelmiä. Noilla saa kerättyä kaiken sen saman tiedon ja paljon enemmänkin kuin erilaisilla ontofenomenoferrofeminismilogisilla termikikkailuilla ja haastatteluilla.
Kvalitatiivinen = laadullinen. Siinä ei ole "tilastoaineistoja ja rastiruutuun juttuja" vaan juurikin niitä haastatteluita. Kvantitatiiviseen eli määrälliseen tutkimukseen kuuluu tilastolliset menetelmät, joita opetetaan kyllä melkein kaikille suomalaisille maistereille, jotta ymmärtävät perusteet tilastollisesta ttkimuksesta.
Tiedonlouhinta, neuroverkot ja sumea logiikka ovat luonnontieteiden puolella opetettavia erillisiä maisterisuuntauksia, ei todellakaan mitään yhdellä kurssilla kaikille opetettavia asioita, koska ovat niin vaikeita/vaativat vankan matikan/tietojenkäsittelyn teorian osaamisen pohjalle.
Kyseessä on ihan eri menetelmät, joilla tutkitaan aivan erilaisia asioita. Ne eivät ole keskenään rinnakkaisia menetelmiä, joita voisi arvottaa keskenään. En minäkään kauheasti kvalista pidä, olen sitä pari pakollista kurssia käynyt, enkä voisi kuvitellakaan ryhtyväni etnografiksi. Nostan todella hattua sellaiselle, joka haluaa kerätä aineistoa vuoden ja sen jälkeen analysoida hillitöntä nauhoite/paperipinoaan. Minä voin käyttää sen ajan kvantitatiivisiin analyyseihin tutkiakseni jotain muuta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
matemaatikko-ohjelmoija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nopeasti katsottuna nais-/sukupuolentutkimus hiertää monia - vaikka kyseessä on aivan todella pieni oppiala ja pääaineesta on Suomessa valmistunut ehkä muutamia kymmeniä maistereita. Pidättekö myös muita yhteiskunta-/valtiotieteitä turhina? Ihan uteliaisuudesta kysyn, sukupuolentutkimus kun usein limittyy esim. valtio-oppiin, yhteiskuntapolitiikan, sosiologiaan jne. Myös perustelut sukupuolentutkimuksen hyödyttömyydelle olisi mielenkiintoista lukea. Ja ei, perusteluksi ei riitä se, ettei ole suoraan kaupallisesti sovellettavissa. Monet muutkaan ihmistieteet eivät ole ja yliopistolla on tosiaan muitakin tehtäviä kuin rahaa tuovien innovaatioiden suoltaminen.
Olkoon pieni ala, mutta naistutkimus on hyödytöntä. Perusteluja löydät kirjasta Keisarinnan uudet (v)aatteet ja täältä: https://fi.wikipedia.org/wiki/Naistutkimuksen_kritiikki
Mitä tulee muihin yhteiskuntatieteisiin, niille sentään löytyy jotain järkevää käyttöä (esim. eri oikeuden alat). Tosin niistäkin moni kaipaisi pientä reformia varsinkin tutkimusmentelmien muodossa. Olisi paljon enemmän siirryttävä käyttämään tilastollisia mentelemiä (Erityisesti sellaisia, jotka on kehitetty toisen maailman sodan jälkeen, kuten tiedonlouhintaa) sen sijaan, että haastatellaan paria-kolmea ihmistä ja tehdään siitä "tiedettä".
Joskus oon aiemminkin törmännyt tuohon Keisarinnaan ja mielestäni siinä osoitettu kritiikkiä voisi koskea kuta kuinkin kaikkea laadullista tutkimusta. En itsekään ole samoilla linjoilla kaiken sukupuolentutkimuksen sisällä tehtävän kanssa, mutta tässä on taas hyvä muistaa, että sukupuolentutkimuksen sisällä (etenkin kansainvälisesti) tehdään hyvin monenlaista tutkimusta eikä se ole mikään yksi yhtenäinen linja. Kokonaisen alan teilaaminen yleensä aika kevyin perustein ja pinnallisin tiedoin on musta aivan käsittämättömän ylimielistä. Myös kvalitutkimuksesta olen kanssasi eri mieltä - tilastoilla ja rasti ruutuun -tyyppisillä kyselyillä saa omanlaistaan informaatiota, mutta niiden rinnalla on tärkeä pitää myös kvalitatiivisia aineistonkeruumenetelmiä (esim haastattelu), joilla pystytään syventymään johonkin ilmiöön tarkemmin.
Nyt itse vastaavasti yleistit kaiken kvalitatiivisen tutkimuksen käsittämäään vain tilastoaineistot ja rastiruutuun jutut. Ne on sitä 1800-luvun tilastollista "osaamista", jota jokaiselle opetetaan. Minä tarktoitin tilastollisella ja matemaattisella tutkimuksella esim. tiedonlouhintaa, neuvoverkkoja, sumeaa logiikkaa ja vastaavia menetelmiä. Noilla saa kerättyä kaiken sen saman tiedon ja paljon enemmänkin kuin erilaisilla ontofenomenoferrofeminismilogisilla termikikkailuilla ja haastatteluilla.
Kvalitatiivinen = laadullinen. Siinä ei ole "tilastoaineistoja ja rastiruutuun juttuja" vaan juurikin niitä haastatteluita. Kvantitatiiviseen eli määrälliseen tutkimukseen kuuluu tilastolliset menetelmät, joita opetetaan kyllä melkein kaikille suomalaisille maistereille, jotta ymmärtävät perusteet tilastollisesta ttkimuksesta.
Tiedonlouhinta, neuroverkot ja sumea logiikka ovat luonnontieteiden puolella opetettavia erillisiä maisterisuuntauksia, ei todellakaan mitään yhdellä kurssilla kaikille opetettavia asioita, koska ovat niin vaikeita/vaativat vankan matikan/tietojenkäsittelyn teorian osaamisen pohjalle.
Kyseessä on ihan eri menetelmät, joilla tutkitaan aivan erilaisia asioita. Ne eivät ole keskenään rinnakkaisia menetelmiä, joita voisi arvottaa keskenään. En minäkään kauheasti kvalista pidä, olen sitä pari pakollista kurssia käynyt, enkä voisi kuvitellakaan ryhtyväni etnografiksi. Nostan todella hattua sellaiselle, joka haluaa kerätä aineistoa vuoden ja sen jälkeen analysoida hillitöntä nauhoite/paperipinoaan. Minä voin käyttää sen ajan kvantitatiivisiin analyyseihin tutkiakseni jotain muuta.
Tyyppi näemmä ei ole päivääkään AMK / yo viettänyt: ei tunne tieteen peruskäsitteitä ja väittää tienaavansa enemmän kuin lääkärit, eli yli 5000€ kuussa. Matematiikko, öhm juu ei. Sama joka pilkkaa naisvaltaiset koulutukset arvaan.
Susta nyt ei vaan tullut kuin trolli vauvalle! Onnea!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulle ei ole vielä auennut mitä maisemantutkija tekee. Ehkä joku muu osaa kertoa minulle?
Maisemantutkija maalailee tissejä ja perseitä eri maisemissa. Sama kuin Amk:n muotoiluakatemialaiset valaa savesta kyrpiä :DD
Suuri osa maisemantutkimuksesta valmistuneista toimii kunnissa ympäristösuunnittelijoina. Opiskeluaikana ja työelämässä tehdään esim. aluesuunnitteluun ja kaavoitukseen liittyviä taustaselvityksiä ja inventointeja. Opintojaan voi suunnata joko em.aluesuunnitteluun tai kulttuuriympäristöjen suojeluun painottuen. Osa työskentelee ympäristökasvatuksen parissa. Humanistiseksi alaksi ihan hyvä valinta.
On se kyllä niin väärin jos joku maisemantutkimuksen huuhaahumanisti toimii ympäristösuunnittelijana. Tässä maassa koulutetaan ihan oikeita arkkitehtejä, maisemasuunnittelijoita, maantieteilijöitä sekä maanmittausinsinöörejä, jotka kaikki ymmärtävät aluesuunnittelusta ja ympäristösuunnittelusta enemmän kuin se huuhaahumanisti tulee ymmärtämään koko elämänsä aikana, vaikka olisikin vääryydellä saanut aluesuunnittelijan työn.
M/40 joka ei ole ympäristösuunnittelun alalla, mutta on kiinnostunut siitä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En mitään tutkintoa äkkiseltään pidä turhana, ennemminkin ylipitkiä koulutusasikoja joissain tutkinnoissa.
Koulutusjärjestelmämme on laadittu niin että perustutkinnon jälkeen on hakukelpoisuus yliopistoon ja ammattikorkeakouluun.
Esimerkiksi turvallisuusalan perustutkinto kestää 3 vuotta.
Vartijaksi kouluttautumine ei vaan voi viedä noin kauan.
Muitakin ylipitkiä koulutusaloja on varmasti, esim. kuljetusalan tutkinnot.
Olenkin miettinyt mitä hemmettiä ne ospiskelijat puuhaavat.
Lainaan oman tekstini vuodelta 2015 ja edelleen olen samaa mieltä.
Kuvataiteilija ja medianomi amk:ssa. Tein sen virheen että opiskelin ensimmäisen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Logistiikan tradenomi. Mun mies joutui valmistuttuaan varastoduunariksi, eikä ole siitä edennyt mihinkään 9 vuodessa...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sosionomi, niitä on liikaa. Lisäksi sosionomin koulutukseen pääsee kaikki halukkaat, ainakin Lapin amk.
Miten niin liikaa? Jokainen kasvatuksellista osaamista vaativa paikka, kuten sijaishuoltoyksiköt, vankeinhoito, koulukuraattorien työ, lastensuojelu ja vammaispalvelut hyötyvät heistä esimerkiksi. Tarpeetonta kenen mielestä? Jonkun kuka ei tajua yhteiskunnasta yhtään mitään.
Keskustelua lukematta tiedän, että ulisette sukupuolentutkimuksesta.
Miksi te sitä vihaatte, vaikka koko tutkimus on luotu siksi, että humanistinen/yhteiskuntatieteellinen tiede on täysin miesten käsissä syntynyttä, miesten näkökulmasta, miesten lähtökohdista. SIlloin on aika oleellista luoda siipi, joka sitä kritisoi ja joka purkaa sitä miesten aiheuttamaa merkittävää tiedon vinoumaa. Miehet ovat leimanneet naisia hulluiksi, tekstissä kuvitteellinen ihminen on _aina_ he, "man" on yhtä lailla ihmisen synonyymi. Jos miehet olisi alunperin olleet objektiivisempia ja tieteellisempiä, tätä ei tarvittaisi.
Olen tosin sitä mieltä, että sukupuolentutkimus on nykyään enimmäkseen etnisyyteen liittyvää parkumista. Sielläkin painopiste on intersektionaalisessa feministissä, eli siinä että ulkomaalaiset saa kyllä alentaa naisia, mutta se on väärin vain jos sen tekee valkoinen. Samoin tummien nationalismi on söpöä oman kulttuurin toteuttamista, mutta valkoinen naitonalismi on pahaa ja sotaisaa.
Muistakaa, että esimerkiksi teologiakin on tieteenala. Iso osa opiskelijoista omaa vakaumuksen, jota ei voida todistaa tieteellisesti. Silti se on _tieteen_ala. Miesten satuilu kelpaa kyllä, naisia vain moititaan.
Olen itse merkonomi ja ei se enää oikein meinaa mitään.
Jos olisin hitsari niin tienestit saattaisi olla paremmat.
No, 1987 merkonomi tuntui hyvältä ratkaisulta.
Insinööritutkinnot voisi laittaa jäähylle 10 vuodeksi. Aivan tolkuttomasti valmistuu porukkaa kortistoon
Niin, turha ja turha. Yksikään tuntemani restonomi esim. ei ole työtön eikä tee siis mitään tarjoilijan tms työtä johon ei tarvitse tutkintoa. Taitaa vähän riippua yksilöstä. Tutkinnollahan ei usein ole niin tarkkaa merkitystä, vaan sillä että sellaisen on suorittanut. Sen jälkeen kaikki riippuu omista näytöistä työelämässä.
Nyt itse vastaavasti yleistit kaiken kvalitatiivisen tutkimuksen käsittämäään vain tilastoaineistot ja rastiruutuun jutut. Ne on sitä 1800-luvun tilastollista "osaamista", jota jokaiselle opetetaan. Minä tarktoitin tilastollisella ja matemaattisella tutkimuksella esim. tiedonlouhintaa, neuvoverkkoja, sumeaa logiikkaa ja vastaavia menetelmiä. Noilla saa kerättyä kaiken sen saman tiedon ja paljon enemmänkin kuin erilaisilla ontofenomenoferrofeminismilogisilla termikikkailuilla ja haastatteluilla.