Mikä on nyky-Suomessa kaikkein turhin tutkinto/linja?

Vierailija kirjoitti:

Merkonomi

Olen itse tuon amiksen käynyt, ja oli kyllä aika pöyristyttävää. Oikeasti ensimmäisillä tunneilla opeteltiin esimerkiksi tietokoneen avaamista ja sähköpostin lähetystä, ja silti puolet luokasta oli tyyliin "TÄÄH en TAJUU!!!".

Eihän se sitten ole turha koulutus, jos puolet luokasta ei asioita osannut.

Vierailija kirjoitti:

Naistutkimus, elokuvatutkimus ja humanistiset tieteet yleensäkin.

En tiennytkään että opettajatkin on turhia

Tieto- ja kirjastopalveluiden merkonomi. Ihan huuhaatutkinto. Turhaan tuotakin paskaa aikoinaan opiskelin. Kirjastoon ei työllisty kuin maisterit tänä päivänä, jos työllistyvät. Hyvin huonosti alalla on työtä tarjolla ja ne vähätkin hommat menee sitten suhteilla paremmin kouluttautuneille.

Vierailija kirjoitti:

Media-alan tutkinnot pitävät sisällään mm peligrafiikkaa, 3d mallintamista ja pelituotantoa nykyisin. Vieläkö kuulostaa turhalta? Datanomissa voi opiskella peliohjelmoijaksi.

Niin, DATANOMISSA, ei media-assarissa.

Itse kävin media-assarin tutkinnon pari vuotta sitten valmistuen. Meitä aloitti 30, valmistui 6. Suurin osa nosti helppoa opintotukea 2,5 v.

Koulussa opeteltiin valokuvaamaan (ei opetusta, itsenäisesti), käyttämään adoben taitto-ohjelmia (tää hyödyllistä, mutta asiaa vain 1 kurssi) ja photosoppia (itsenäisesti). Ylipäätään kaikki tehtiin itsenäisesti, joten enpä tiedä, miksi sitten pitää käydä koulua tätä varten? Muutenkin alalla ei koulutuksella ole mitään väliä, kun yleensä itseoppineet on motivoituneimpia ja parhaita tekijöitä.

Äidinkielen tai muiden kielten opetusta ei käytännössä ollut, vaikka olisi ollut hyödyllistä. "Teillä on photoshop englanniksi, siinähän sitä oppii samalla". Onneksi itse kävin myös lukion.

Itse koulutus voisi olla ok, jos painotus olisi oikeissa asioissa. Nyt painotetaan ihan vääriä asioita ja opetus oli kuraa. Tuolta valmistui ihmisiä, ketkä ei osanneet järjestelmäkameralla manuaaliasetuksilla ottaa kuvaa. Kaikki koulutus sysättiin työnantajien vastuulle, kun meidät työnnettiin työharjoitteluihin vaikkei osattu mitään.

Itse tein alan töitä pari vuotta (työllistyin vain, koska olin todella hyvä ja itsenäisesti tehnyt paljon ennen koulua ja sen aikana. Palkka silti paska) ja siirryin opiskelemaan yliopistoon tietotekniikkaa. Tähän tietotekniikkaan yhdistettynä media-assistentin osaamisalue on ihan hyödyllinen. Valitettavasti suurin osa ei taida näitä taitoja tarvita juurikaan töissään.. Olen ainoa meidän vuosikurssilta alan töissä koskaan ollut.

Vuohipaimen ja kamelikuski. Tällä hetkellä 35000 työttömänä Suomessa ja lisää tulee.

Vierailija kirjoitti:

Kirjallisuustieteet sillä mentaliteetilla että "uu musta tulee seuraava Shakespeare"... Ei sieltä vain valmistu menestyväksi kirjailijaksi. Sen vielä ymmärrän, että tahtoo äikän opettajaksi.

Ei sieltä ole tarkoituskaan valmistua kirjailijaksi :D Ei edes opiskella kirjoittamista vaan kirjallisuuden tutkimusta.

Vierailija kirjoitti:

Edelleen odotan mainintaa siitä kaupallisesta sovelluksesta, joka hyödyntää naistutkimusta. Yksi sellainen riittää.

Jaaha. Tässäkin keskustelussa kävi niin kuin käy aina tämäntyylisissä keskusteluissa eli naistutkimuksen puolustajat ovat aluksi kovasti hehkumattamassa, miten megatärkeä ala on kyseessä, mutta heti, kun pyytää yhtäkin sovelluskohdetta yliopisto -ja järjestökuplan ulkopuolelta, ollaan hiljaa pyritään vaikenemaan aihe kuoliaaksi.

up

Tää on hyvä keskustelu, pidetään yllä hei

Lvi-'m'asentaja

Nykyään ns kantasuomalainen putkimies on jo harvinainen näky rakennustyömaalla

Alaa hallitsevat viro,latvia,liettua, puola yms ammattimiehet .

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kirjallisuustieteet sillä mentaliteetilla että "uu musta tulee seuraava Shakespeare"... Ei sieltä vain valmistu menestyväksi kirjailijaksi. Sen vielä ymmärrän, että tahtoo äikän opettajaksi.

 

Ei sieltä ole tarkoituskaan valmistua kirjailijaksi :D Ei edes opiskella kirjoittamista vaan kirjallisuuden tutkimusta.

Ei se olekaan tarkoitus, mutta kyllä monet meidän yliopistossa sanovat tähtäävänsä kirjailijaksi, eivät esim. tutkijaksi tai opettajaksi, jotka nyt ovat niitä ns. realistisia ja todennäköisiä ammatteja joita tuolla koulutuksella voi saada. En tiedä mistä tämä johtuu.

Nuoruudestani 80-luvulta muistan, kuinka erään opiston siipikarjan kasvattaja -linjalle oli "Hakijoita 1, hyväksytty 2".

Liikunta-alan AMK ja siihen viel ylempi AMK. Mitä ne siellä opiskelee? Kuinka käydä salilla?!!? Eivät kyllä ole fiksuimmista päästä sen alan opiskelijat...

Vierailija kirjoitti:

Liikunta-alan AMK ja siihen viel ylempi AMK. Mitä ne siellä opiskelee? Kuinka käydä salilla?!!? Eivät kyllä ole fiksuimmista päästä sen alan opiskelijat...

Sen alan kurssit varmaan paneutuvat siihen, miten kiusataan heikoimpia oikein.

Välillä mietin miksi on erikseen jalkaterapeutin koulutusohjelma ja ammatti. Älkää ymmärtäkö väärin, tiedän että jalkojen terveys ja oikeanlaiset asennot yms. ovat todella tärkeitä koko kehon kannalta, mutta eikö tuota olisi voinut sisällyttää vaikka fysioterapeutin koulutusohjelmaan?

Vierailija kirjoitti:

Aika harvaan työhön kuitenkin loppujen lopuksi tarvitaan vuosien koulutus.

Jostain syystä niin vaan on.

Totta, mutta koulutuksen ainoa tehtävä yhteiskunnassa ei olekaan opettaa ihmisille taitoja työelämään. Ainakin akateemisen koulutuksen yhtä tärkeä, mahdollisesti tärkeämpikin, tehtävä on ylläpitää ja siirtää seuraaville sukupolville ihmiskunnan aikojen saatossa kerryttämää sivistystä ja kulttuuriperintöä. Vaikka jollain taidehistorialla, antropologialla tai arkeologialla ei niin paljon tuottoa jossain liike-elämässä tehdäkään tai niitä ei jokapäiväisiin välttämättömyyksiin tarvitakaan, niin tässä sivistysmielessä ne ovat aivan olennaisia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aika harvaan työhön kuitenkin loppujen lopuksi tarvitaan vuosien koulutus.

Jostain syystä niin vaan on.

Totta, mutta koulutuksen ainoa tehtävä yhteiskunnassa ei olekaan opettaa ihmisille taitoja työelämään. Ainakin akateemisen koulutuksen yhtä tärkeä, mahdollisesti tärkeämpikin, tehtävä on ylläpitää ja siirtää seuraaville sukupolville ihmiskunnan aikojen saatossa kerryttämää sivistystä ja kulttuuriperintöä. Vaikka jollain taidehistorialla, antropologialla tai arkeologialla ei niin paljon tuottoa jossain liike-elämässä tehdäkään tai niitä ei jokapäiväisiin välttämättömyyksiin tarvitakaan, niin tässä sivistysmielessä ne ovat aivan olennaisia.

Ja tätä kulttuuriperintöähän ei millään voi vaalia historioitsijat? Ihan oikeasti, mihin tarvitaan vaikkapa omaa taidehistorian oppiainetta, miksei se voi olla vain yksi suuntautmisvaihtoehto normaalissa historian opinnoissa?

Nopeasti katsottuna nais-/sukupuolentutkimus hiertää monia - vaikka kyseessä on aivan todella pieni oppiala ja pääaineesta on Suomessa valmistunut ehkä muutamia kymmeniä maistereita. Pidättekö myös muita yhteiskunta-/valtiotieteitä turhina? Ihan uteliaisuudesta kysyn, sukupuolentutkimus kun usein limittyy esim. valtio-oppiin, yhteiskuntapolitiikan, sosiologiaan jne. Myös perustelut sukupuolentutkimuksen hyödyttömyydelle olisi mielenkiintoista lukea. Ja ei, perusteluksi ei riitä se, ettei ole suoraan kaupallisesti sovellettavissa. Monet muutkaan ihmistieteet eivät ole ja yliopistolla on tosiaan muitakin tehtäviä kuin rahaa tuovien innovaatioiden suoltaminen.

Vierailija kirjoitti:

Nopeasti katsottuna nais-/sukupuolentutkimus hiertää monia - vaikka kyseessä on aivan todella pieni oppiala ja pääaineesta on Suomessa valmistunut ehkä muutamia kymmeniä maistereita. Pidättekö myös muita yhteiskunta-/valtiotieteitä turhina? Ihan uteliaisuudesta kysyn, sukupuolentutkimus kun usein limittyy esim. valtio-oppiin, yhteiskuntapolitiikan, sosiologiaan jne. Myös perustelut sukupuolentutkimuksen hyödyttömyydelle olisi mielenkiintoista lukea. Ja ei, perusteluksi ei riitä se, ettei ole suoraan kaupallisesti sovellettavissa. Monet muutkaan ihmistieteet eivät ole ja yliopistolla on tosiaan muitakin tehtäviä kuin rahaa tuovien innovaatioiden suoltaminen.

Olkoon pieni ala, mutta naistutkimus on hyödytöntä. Perusteluja löydät kirjasta Keisarinnan uudet (v)aatteet ja täältä: https://fi.wikipedia.org/wiki/Naistutkimuksen_kritiikki

Mitä tulee muihin yhteiskuntatieteisiin, niille sentään löytyy jotain järkevää käyttöä (esim. eri oikeuden alat). Tosin niistäkin moni kaipaisi pientä reformia varsinkin tutkimusmentelmien muodossa. Olisi paljon enemmän siirryttävä käyttämään tilastollisia mentelemiä (Erityisesti sellaisia, jotka on kehitetty toisen maailman sodan jälkeen, kuten tiedonlouhintaa) sen sijaan, että haastatellaan paria-kolmea ihmistä ja tehdään siitä "tiedettä".

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nopeasti katsottuna nais-/sukupuolentutkimus hiertää monia - vaikka kyseessä on aivan todella pieni oppiala ja pääaineesta on Suomessa valmistunut ehkä muutamia kymmeniä maistereita. Pidättekö myös muita yhteiskunta-/valtiotieteitä turhina? Ihan uteliaisuudesta kysyn, sukupuolentutkimus kun usein limittyy esim. valtio-oppiin, yhteiskuntapolitiikan, sosiologiaan jne. Myös perustelut sukupuolentutkimuksen hyödyttömyydelle olisi mielenkiintoista lukea. Ja ei, perusteluksi ei riitä se, ettei ole suoraan kaupallisesti sovellettavissa. Monet muutkaan ihmistieteet eivät ole ja yliopistolla on tosiaan muitakin tehtäviä kuin rahaa tuovien innovaatioiden suoltaminen.

Olkoon pieni ala, mutta naistutkimus on hyödytöntä. Perusteluja löydät kirjasta Keisarinnan uudet (v)aatteet ja täältä: https://fi.wikipedia.org/wiki/Naistutkimuksen_kritiikki

Mitä tulee muihin yhteiskuntatieteisiin, niille sentään löytyy jotain järkevää käyttöä (esim. eri oikeuden alat). Tosin niistäkin moni kaipaisi pientä reformia varsinkin tutkimusmentelmien muodossa. Olisi paljon enemmän siirryttävä käyttämään tilastollisia mentelemiä (Erityisesti sellaisia, jotka on kehitetty toisen maailman sodan jälkeen, kuten tiedonlouhintaa) sen sijaan, että haastatellaan paria-kolmea ihmistä ja tehdään siitä "tiedettä".

Joskus oon aiemminkin törmännyt tuohon Keisarinnaan ja mielestäni siinä osoitettu kritiikkiä voisi koskea kuta kuinkin kaikkea laadullista tutkimusta. En itsekään ole samoilla linjoilla kaiken sukupuolentutkimuksen sisällä tehtävän kanssa, mutta tässä on taas hyvä muistaa, että sukupuolentutkimuksen sisällä (etenkin kansainvälisesti) tehdään hyvin monenlaista tutkimusta eikä se ole mikään yksi yhtenäinen linja. Kokonaisen alan teilaaminen yleensä aika kevyin perustein ja pinnallisin tiedoin on musta aivan käsittämättömän ylimielistä. Myös kvalitutkimuksesta olen kanssasi eri mieltä - tilastoilla ja rasti ruutuun -tyyppisillä kyselyillä saa omanlaistaan informaatiota, mutta niiden rinnalla on tärkeä pitää myös kvalitatiivisia aineistonkeruumenetelmiä (esim haastattelu), joilla pystytään syventymään johonkin ilmiöön tarkemmin.