Mikä on nyky-Suomessa kaikkein turhin tutkinto/linja?
Kysymys otsikossa. Ja ennen kuin joku valittaa niin joo, mikään ammatti ei ole täysin turha. Mutta haluaisin tietää muiden mielipiteitä siitä, mikä tutkinto saa ekana miettimään että "mitä tuollakin muka tekee".
Kommentit (406)
Vierailija kirjoitti:
Mut hei kamoon!!!
3,5 vuotta ammattikorkeakoulussa kauneudenhoitoon!! Ihomatojen puristelua, jalkojen kovettumia ja kulmakarvojen nyppimistä. Sitähän se työ on. Normiälyinen oppinee asiat puolessa vuodessa.
Estenomin tutkinnossa perehdytään kyllä ihan johonkin muuhun kuin ihomatojen puristeluun. Ainakin minun opiskeluissani reilut puolet oli kemianopintoja, puolet kaupallisia opintoja, lakeihin perehtymistä yms. Itse työskentelen kosmetiikkateollisuudessa tuotekehityksen parissa, monet kurssikavereistani kouluttajina kauneudenhoitoalla, konsultteina apteekkikosmetiikan saralla, markkinointihommissa, maahantuonnissa yms. Kosmetologit ja parturikampaajat koulutetaan ihan toisissa kouluissa.
Vierailija kirjoitti:
Taidehistorian,naistutkimuksen ja elokuvantutkimuksen mollaajat...No jos noilla kriteereillä kuitataan... mitä tehdään musiikkitieteillä,matemaattisilla aloilla, terveystieteillä, kauppatieteillä saati kasvatustieteellä...jaa lastenhoitatkin aika turhii sairaanhoitajista puhumattakaan. Eihän nekään "tuota"mitään.
T. Hyvin tienaava humanisti
Matemaattiset tietieet kyllä tuottavat. Käytät joka päivä näiden saavutuksia, kuten salausmenetelmiä (esim. verkkopankit, korttimaksaminen, pankkiautomaatit), virheitä korjaavia koodeja (=mm. puhelinliikenne, väärennösten ehkäiseminen), differentiaaliyhtälöitä (=mm. lujuuslaskenta ja sään ennustaminen), sovelluskohteita on rajattomasti.
Nyt on sinun vuoro, kerro mihin vastaavaan, yhteiskunnan kannalta yhtä tärkeään tarvitaan suurinta osaa humanistisista tieteistä (kieliä ei lasketa, niiden tarpelllisuuden ymmärrän)? Viittaan esimerkiksi naistutkimukseen, elokuvatutkimukseen, teatterintutkimukseen jne.
T: Matemaatikko-ohjelmoija, joka tienaa enemmän kuin erikoislääkäri.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taidehistorian,naistutkimuksen ja elokuvantutkimuksen mollaajat...No jos noilla kriteereillä kuitataan... mitä tehdään musiikkitieteillä,matemaattisilla aloilla, terveystieteillä, kauppatieteillä saati kasvatustieteellä...jaa lastenhoitatkin aika turhii sairaanhoitajista puhumattakaan. Eihän nekään "tuota"mitään.
T. Hyvin tienaava humanistiMatemaattiset tietieet kyllä tuottavat. Käytät joka päivä näiden saavutuksia, kuten salausmenetelmiä (esim. verkkopankit, korttimaksaminen, pankkiautomaatit), virheitä korjaavia koodeja (=mm. puhelinliikenne, väärennösten ehkäiseminen), differentiaaliyhtälöitä (=mm. lujuuslaskenta ja sään ennustaminen), sovelluskohteita on rajattomasti.
Nyt on sinun vuoro, kerro mihin vastaavaan, yhteiskunnan kannalta yhtä tärkeään tarvitaan suurinta osaa humanistisista tieteistä (kieliä ei lasketa, niiden tarpelllisuuden ymmärrän)? Viittaan esimerkiksi naistutkimukseen, elokuvatutkimukseen, teatterintutkimukseen jne.
T: Matemaatikko-ohjelmoija, joka tienaa enemmän kuin erikoislääkäri.
Filosofian puolelta on tullut sitä logiikkaa, jota sinäkin työssäsi sovellat.
No esim. nuo taidehistoriat ym. saattavat olla arvokkaita sivuaineina, joina niitä useimmiten luetaankin. Esimerkiksi Suomen historiaa tutkittaessa voivat taidehistorian metodit ja tutkimus olla isona apuna. Yleensäkin yliopistossa on rikkaus, jos on tarjolla sivuaineina sellaisia aineita joissa tehdään ns. perustutkimusta mutta ei välttämättä valmistuta miksikään konkreettiseksi. Yliopisto kuitenkin ensisijaisesti tieteen tekemisen opettamiseen tähtäävä laitos; ei kansantalouden parantamiseen eikä ammattiin valmistava laitos. Minun mielestä turha tutkinto on sellainen tutkinto, joka ei anna opiskelijalle arvokasta tietoa esim. jonkin tieteenalan kehittämiseksi, eikä myöskään johda mihinkään nykypäivänä tarpeelliseen tutkintoon, tai siihen on olemassa jo jokin vastaava tutkinto. Esim jollain alalla voi olla paljon työttömiä, esim. kemia, mutta silti heitä ihan oikeasti tarvitaan. Sekin kannattaa huomioida, että esimerkiksi ammatikoulujen käyneillä on tilastollisesti huomattavasti suurempi työttömyysprosentti kuin vaikkapa humanisteilla. Akateemisesta työttmyydestä vain halutaan puhua niin paljon, mutta kukaan ei puhu ääneen esim. työttömistä raksamiehistä ja putkimiehistä, kampaajista ja merkonomeista. Eivätkä nekään turhia tutkintoja ole toki, sitä en tarkoita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taidehistorian,naistutkimuksen ja elokuvantutkimuksen mollaajat...No jos noilla kriteereillä kuitataan... mitä tehdään musiikkitieteillä,matemaattisilla aloilla, terveystieteillä, kauppatieteillä saati kasvatustieteellä...jaa lastenhoitatkin aika turhii sairaanhoitajista puhumattakaan. Eihän nekään "tuota"mitään.
T. Hyvin tienaava humanistiMatemaattiset tietieet kyllä tuottavat. Käytät joka päivä näiden saavutuksia, kuten salausmenetelmiä (esim. verkkopankit, korttimaksaminen, pankkiautomaatit), virheitä korjaavia koodeja (=mm. puhelinliikenne, väärennösten ehkäiseminen), differentiaaliyhtälöitä (=mm. lujuuslaskenta ja sään ennustaminen), sovelluskohteita on rajattomasti.
Nyt on sinun vuoro, kerro mihin vastaavaan, yhteiskunnan kannalta yhtä tärkeään tarvitaan suurinta osaa humanistisista tieteistä (kieliä ei lasketa, niiden tarpelllisuuden ymmärrän)? Viittaan esimerkiksi naistutkimukseen, elokuvatutkimukseen, teatterintutkimukseen jne.
T: Matemaatikko-ohjelmoija, joka tienaa enemmän kuin erikoislääkäri.
En ole jota lainasit. Yliopistotieteiden tarkoitus ei ole olla vain tuottavia, vaan yliopistoissa opetellaan tekemään ihan perustutkimusta alalla kuin alalla. Historiantutkimus on tärkeää ihan ihmisyyden ja ihmiskunnan kannalta, samoin kuin tieteidenkin kehityksen kannalta jotta tulevatkin sukupolvet ymmärtävät esimerkiksi ohjelmoinnin kehittymisen erityisesti kielistä tai vaikka tietokoneiden kehittymisen yksinkertaisesta mekaniikasta joka lähti liikkeelle laskukoneista. Myös filosofian tutkimus on tärkeää (ihan sinunkin alallasi), jatkuvasti esim. logiikan tutkimus edistyy nimenomaan filosofiankin alueella. Miksi rajaat kielet pois, ne käsittävät puolet monesta humanistisesta tiedekunnasta? Miten voit puhua humanistisista tieteistä ilman kieliä? Samoin logopediat eivät ehkä tuota, mutta voivat joskus sinunkin puhevikaista lastasi, tai afasiasta kärsivää isovanhempaasi, auttaa. Informaatiotutkimus puolestaan, noh jos et kanssaohjelmoijana sen merkityksen päälle ymmärrä, niin en voi varmasti auttaa. Ylipäätään uskoisin että nuo elokuvatutkimukset ym. ovat lähes joka tiedekunnassa sivuaineina, jolloin niillä on tarkoitus vahvistaa pääainetta. Kyllä elokuvatutkimus voi olla hyvinkin arvokas aine historiantutkijalle, samoin kuin antiikin kielet (Suomessakin on käytetty latinaa hyvin pitkään oppikirjoissa yms.) jne.
Terkuin toinen ohjelmoija, joka ei ole tynnyrissä kasvanut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taidehistorian,naistutkimuksen ja elokuvantutkimuksen mollaajat...No jos noilla kriteereillä kuitataan... mitä tehdään musiikkitieteillä,matemaattisilla aloilla, terveystieteillä, kauppatieteillä saati kasvatustieteellä...jaa lastenhoitatkin aika turhii sairaanhoitajista puhumattakaan. Eihän nekään "tuota"mitään.
T. Hyvin tienaava humanistiMatemaattiset tietieet kyllä tuottavat. Käytät joka päivä näiden saavutuksia, kuten salausmenetelmiä (esim. verkkopankit, korttimaksaminen, pankkiautomaatit), virheitä korjaavia koodeja (=mm. puhelinliikenne, väärennösten ehkäiseminen), differentiaaliyhtälöitä (=mm. lujuuslaskenta ja sään ennustaminen), sovelluskohteita on rajattomasti.
Nyt on sinun vuoro, kerro mihin vastaavaan, yhteiskunnan kannalta yhtä tärkeään tarvitaan suurinta osaa humanistisista tieteistä (kieliä ei lasketa, niiden tarpelllisuuden ymmärrän)? Viittaan esimerkiksi naistutkimukseen, elokuvatutkimukseen, teatterintutkimukseen jne.
T: Matemaatikko-ohjelmoija, joka tienaa enemmän kuin erikoislääkäri.
En ole jota lainasit. Yliopistotieteiden tarkoitus ei ole olla vain tuottavia, vaan yliopistoissa opetellaan tekemään ihan perustutkimusta alalla kuin alalla. Historiantutkimus on tärkeää ihan ihmisyyden ja ihmiskunnan kannalta, samoin kuin tieteidenkin kehityksen kannalta jotta tulevatkin sukupolvet ymmärtävät esimerkiksi ohjelmoinnin kehittymisen erityisesti kielistä tai vaikka tietokoneiden kehittymisen yksinkertaisesta mekaniikasta joka lähti liikkeelle laskukoneista. Myös filosofian tutkimus on tärkeää (ihan sinunkin alallasi), jatkuvasti esim. logiikan tutkimus edistyy nimenomaan filosofiankin alueella. Miksi rajaat kielet pois, ne käsittävät puolet monesta humanistisesta tiedekunnasta? Miten voit puhua humanistisista tieteistä ilman kieliä? Samoin logopediat eivät ehkä tuota, mutta voivat joskus sinunkin puhevikaista lastasi, tai afasiasta kärsivää isovanhempaasi, auttaa. Informaatiotutkimus puolestaan, noh jos et kanssaohjelmoijana sen merkityksen päälle ymmärrä, niin en voi varmasti auttaa. Ylipäätään uskoisin että nuo elokuvatutkimukset ym. ovat lähes joka tiedekunnassa sivuaineina, jolloin niillä on tarkoitus vahvistaa pääainetta. Kyllä elokuvatutkimus voi olla hyvinkin arvokas aine historiantutkijalle, samoin kuin antiikin kielet (Suomessakin on käytetty latinaa hyvin pitkään oppikirjoissa yms.) jne.
Terkuin toinen ohjelmoija, joka ei ole tynnyrissä kasvanut.
Huoh! Täällä "humanisti". Kun lähdin opiskelemaan, niin menin opiskelemaan historiallis-kielitieteelliseen osastoon. Kun valmistuin, valmistuin humanistisesta tiedekunnasta. Kyllä minusta oli törkeää, että opiskelemani aineet yhdistettiin humanistiseen tiedekuntaan, joka kyllä on myös täynnä huuhaa"tieteitä". "Kielten" yhdistäminen humanistisiin aloihin on kyllä ihan vaan byrokraattinen päätös.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taidehistorian,naistutkimuksen ja elokuvantutkimuksen mollaajat...No jos noilla kriteereillä kuitataan... mitä tehdään musiikkitieteillä,matemaattisilla aloilla, terveystieteillä, kauppatieteillä saati kasvatustieteellä...jaa lastenhoitatkin aika turhii sairaanhoitajista puhumattakaan. Eihän nekään "tuota"mitään.
T. Hyvin tienaava humanistiMatemaattiset tietieet kyllä tuottavat. Käytät joka päivä näiden saavutuksia, kuten salausmenetelmiä (esim. verkkopankit, korttimaksaminen, pankkiautomaatit), virheitä korjaavia koodeja (=mm. puhelinliikenne, väärennösten ehkäiseminen), differentiaaliyhtälöitä (=mm. lujuuslaskenta ja sään ennustaminen), sovelluskohteita on rajattomasti.
Nyt on sinun vuoro, kerro mihin vastaavaan, yhteiskunnan kannalta yhtä tärkeään tarvitaan suurinta osaa humanistisista tieteistä (kieliä ei lasketa, niiden tarpelllisuuden ymmärrän)? Viittaan esimerkiksi naistutkimukseen, elokuvatutkimukseen, teatterintutkimukseen jne.
T: Matemaatikko-ohjelmoija, joka tienaa enemmän kuin erikoislääkäri.
En ole jota lainasit. Yliopistotieteiden tarkoitus ei ole olla vain tuottavia, vaan yliopistoissa opetellaan tekemään ihan perustutkimusta alalla kuin alalla. Historiantutkimus on tärkeää ihan ihmisyyden ja ihmiskunnan kannalta, samoin kuin tieteidenkin kehityksen kannalta jotta tulevatkin sukupolvet ymmärtävät esimerkiksi ohjelmoinnin kehittymisen erityisesti kielistä tai vaikka tietokoneiden kehittymisen yksinkertaisesta mekaniikasta joka lähti liikkeelle laskukoneista. Myös filosofian tutkimus on tärkeää (ihan sinunkin alallasi), jatkuvasti esim. logiikan tutkimus edistyy nimenomaan filosofiankin alueella. Miksi rajaat kielet pois, ne käsittävät puolet monesta humanistisesta tiedekunnasta? Miten voit puhua humanistisista tieteistä ilman kieliä? Samoin logopediat eivät ehkä tuota, mutta voivat joskus sinunkin puhevikaista lastasi, tai afasiasta kärsivää isovanhempaasi, auttaa. Informaatiotutkimus puolestaan, noh jos et kanssaohjelmoijana sen merkityksen päälle ymmärrä, niin en voi varmasti auttaa. Ylipäätään uskoisin että nuo elokuvatutkimukset ym. ovat lähes joka tiedekunnassa sivuaineina, jolloin niillä on tarkoitus vahvistaa pääainetta. Kyllä elokuvatutkimus voi olla hyvinkin arvokas aine historiantutkijalle, samoin kuin antiikin kielet (Suomessakin on käytetty latinaa hyvin pitkään oppikirjoissa yms.) jne.
Terkuin toinen ohjelmoija, joka ei ole tynnyrissä kasvanut.
Kyllähän noita elokuvatutkimusta ja muita saa tehdä, mutta ne voivat olla harrastuksia. Kielet rajasin ulkopuolelle sen takia, että minusta jokainen kyllä tajuaa, miksi vaikkapa venäjää tai ruotsia on hyödyllistä opettaa; tarvistemme opettajia, kääntäjiä ja tulkkeja. Sen sijaan yhteiskunta varmasti pärjäisi ilman elokuvatutkimusta tai sukupuolentutkimusta. Taiteet ovat siinä mielessä kummallinen ala, että he olettavat jotnekin itsesisarvoisesti, että heitä pitää rahoittaa valtion toimesta hinnalla millä hyvänsä. Jostain syystä ne eivät voi olla harrastus, kuten moni muu tuottamaton homma on. Esimerkiksi minulle tuo erittäin suuren nautinnon purjelento, mutta siitä huolimatta en vingu kuin pikkulapsi, että minun pitäisi saada leipäni purjelennosta, vaan tyydin siihen, että se on harrastus, jonka kulut maksan itse ja teen työkseni jotain muuta.
Edelleen odotan mainintaa siitä kaupallisesta sovelluksesta, joka hyödyntää naistutkimusta. Yksi sellainen riittää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joku mainitsi restonomin? Etkö itse matkustele, yövy hotelleissa, syö ulkona, harrasta aktiviteetteja (laskettelu, sukellus, erilaiset tapahtumat, festarit) yms. Toki koulutetaan liikaa, mut ei nyt ihan turhimmasta päästä sekään linja ole.
"nauraa kyykyssä" :D :D
Hotellin respaan ja tapahtumia järjestämään tarvitaan monen vuoden tutkinto?
Olet täsmälleen oikeassa.
Niin.. ja niin ilmeisesti tarvitaan myös esimerkiksi myyntipäällikön, lastentarhatädin, sihteerin, sosiaalitantan ja pankkineidinkin ammateihin? ? (Tradenomit, sosionomit jne) Nykyisin on pakko kouluttautua että pääsee töihin vaikka työ itsessään olisi mahdollista oppia ilman koulutustakin.
Suomessa päästäisin helposti eroon turhista ns. täsmätutkinnoista, jos työmarkkinat olisivat joustavampia palkkaamaan tarpeeksi lähellä olevan tutkinnon omaavan. Näin on esimerkiksi Englannissa. Suomen työmarkkinat ovat aivan naurettavan byrokraattiset ja tekevät hallaa niin työnantajalle kuin tekijällekin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naistutkimus on k a i k k e i n turhinta!
Kuule, tiivistä mulle muutamalla lauseella että mistä sun mielestä naistutkimuksessa on kysymys? Mitä siinä tehdään, mihin pyritään?
Naistutkimuksen ainoa tehtävä on kouluttaa papittaria uskonnolle nimeltä feminismi.
tuo jonkun mainitsema sirkusalan tutkinto on kyllä kieltämättä hyvittava. :D niitä myörii meidänkin amkissa miekit ja sirkustamineet päässä. Jos joku tietää jonkun syvällisemmän selityksen tälle ammatille, niin kiinnostaisi kyllä kuulla. Mun tietääkseni suomessa ei paljon sirkuksia ole, ja tuskin mikään lastenkutsupellekään monen vuoden koulutusta tarvitse. :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sosionomi ehkä turhin kaikista ja tutkinto ei minkään arvoinen verrattuna yliopiston sosiaalialan tutkintoon. Ja ylipäätään amk-koulutukset turhia ja valtion rahoja vieviä. Minusta riittää, että olisi amis ja yliopisto ja ne kenen älykkyys ei riitä yliopistoon saisivat tyytyä amikseen ammattikorkeakoulututkinnon sijaan
Me sosionomit tehdään nykyään sosiaalityöntekijöiden hommia enenevissä määrin. Siinä mielessä olisi hyvä saada korkeampi koulutus meillekin.
Sosionomin tutkinto ei ole turha. AMK:ssa on paljon työharjoitteluja, joissa oppii hyvin esim. käytännön sosiaaliohjausta ja esimiestyötä ja näkee käytännössä työelämän epäkohtia. Ja meillä oli AMK:ssa kehittämishankkeita, joita tehtiin yhteistyössä työelämän kanssa.
Mielelläni kyllä itse jatkaisin joskus yliopistolla korkeamman tasoisessa koulutuksessa opiskelua, sillä äo:ni riittää siihen. Silti sosionomin tutkinto on hyvä ja antoi hyvät edellytykset ihmisten kohtaamiseen ja käytännön kehittämistyöhön jne.
Huutonaurua tälle. Ihanko tosi??? Työelämässä ehtii olla valmistumisen jälkeen, siihen on todella surullista perustaa omaa osaamistaan. Ei ihme että sossunomit ovat kujalla kun ei ole minkäänlaista tieteellistä näkökulmaa vaan pelkkää työn kautta opittua "tietämystä".
On meillä sitä tieteellistäkin näkökulmaa, joskaan ei niin vahvasti kuin yliopistosta valmistuneilla. Työelämässä sosionomien osaamista arvostetaan.
Ja usko pois, sosiaalialan työssä on ihan liikaa ihmisiä, joilla on "hyvä koulutus", mutta käytännön osaamista ei ole. Maisterius tai mikään titteli ei takaa mitään oikeaa osaamista. Joskus ihmisiä jopa autetaan paremmin ilman koulutusta ja maalaisjärjellä kuin hienoilla titteleillä. (Uskon kuitenkin, että yleensä korkeampi koulutustaso lisää osaamista. Mutta ei se koulutus ole tae osaamisesta!)
Esimerkiksi sosiaalityöntekijä tai psykologikin voi toisinaan olla uskomattoman osaamaton ihmissuhdealan työssä, vaikka on korkea koulutus. Joskus "vain" AMK-tasoisen koulutuksen käynyt saattaa tuntea vaikkapa lastensuojeluun liittyvää lainsäädäntöä paremmin.
En vetäisi suoria johtopäätöksiä työntekijän taidoista tai osaamisesta sen perusteella, onko koulutus akateeminen vai AMK-tasoa tai esim. ammattikoulutasoa. Mutta jokainen tietenkin saa arvostaa vapaasti mitä haluaa. Itse arvostan ihan kaikenlaisen koulutuksen käyneitä, jos he hoitavat työnsä asianmukaisesti ja osaavasti. Monenlaisia osaajia tarvitaan.
Virheellisesti väitit, että sosionomit hoitavatn nykyään enenevissä määrin sosiaalityöntekijöiden tehtäviä, vai miten menikään. Ei pidä paikkaansa. Kaikissa kunnissa, joissa mä oon töissä ollut, sosionomit tekee vuorotyötä laitoksessa (heittelee palloo etc) tai toimii esim. perhetyöntekijänä, EI todellakaan toimi sosiaalityöntekijän tehtävissä. Ja nythän kiristyy myös nää sijaistuskäytännöt, ihmisten oikeusturvan kannalta loistava juttu :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joku mainitsi restonomin? Etkö itse matkustele, yövy hotelleissa, syö ulkona, harrasta aktiviteetteja (laskettelu, sukellus, erilaiset tapahtumat, festarit) yms. Toki koulutetaan liikaa, mut ei nyt ihan turhimmasta päästä sekään linja ole.
"nauraa kyykyssä" :D :D
Hotellin respaan ja tapahtumia järjestämään tarvitaan monen vuoden tutkinto?
Olet täsmälleen oikeassa.
Asiakaspalvelutaitoja, sosiaalisia taitoja ja kieliä siinä sivussa on hyvä opiskella. Niitä ei tässä maassa todella moni hallitse. Lisäksi respassa tulee tuntea varausjärjestelmiä, hotellin sisäistä ilmapiiriä ja päivien kiertokulkua. Restot toimivat yleensä tapahtumissa yhtenä sidososana. Toki voivat järjestää niitä itsekin. Tapahtumatuotanto vaatii markkinointitaitoja, yrityselämän ja lain tuntemista ja restot opiskelee noitakin koulussaan. Periaatteessa restot on sama ku tradenomit mut perehtyneet matkailu, majoitus- ja ravintola-alaan.
Ainakin pelkästään hotellivirkailijan koulutuksia järjestetään aikuiskoulutuksena koko maassa, samoin tapahtumanjärjestäjän koulutuksia jne. Eli ei se nyt niin vaikeaa ole.
Miksi hotellit palkkaisivat aikuiskoulutuksen käyneen hotellivirkailijan jos samaan paikkaan on hakenut Amk:n käyneet, hotellissa harjoitteluita suorittaneet restonomit? Restoilla on lisäksi esimieskoulutusta. Tätä se on nykyään, sama homma merkonomien ja tradenomien kanssa. Näyttää paperilla paremmalta.
Vierailija kirjoitti:
tuo jonkun mainitsema sirkusalan tutkinto on kyllä kieltämättä hyvittava. :D niitä myörii meidänkin amkissa miekit ja sirkustamineet päässä. Jos joku tietää jonkun syvällisemmän selityksen tälle ammatille, niin kiinnostaisi kyllä kuulla. Mun tietääkseni suomessa ei paljon sirkuksia ole, ja tuskin mikään lastenkutsupellekään monen vuoden koulutusta tarvitse. :D
Dokaakohan nuo sirkusalan ihmiset paljon :D Saakohan ne myös?
Noista kielistä tuli mieleen, että meilläkin on yliopistolla puhuttu siitä, miten pienempien kielten kuten venäjän asemaa on hankala muuttaa. Kun sitä ei tarjota kouluissa tarpeeksi, moni ei tietenkään opi sitä. Kun kukaan ei opiskele venäjää, ei tule myöskään opettajia sitä opettamaan. Venäjä ei myöskään ole "mediaseksikäs" kieli, joka kiinnostaisi nuoria kuten vaikka espanja tai ranska.
Tradenomit, ihan turha tutkinto, turha puhua mistään korkeakoulutukinnosta.....