Lue keskustelun säännöt.
Mikä on nyky-Suomessa kaikkein turhin tutkinto/linja?
14.11.2015 |
Kysymys otsikossa. Ja ennen kuin joku valittaa niin joo, mikään ammatti ei ole täysin turha. Mutta haluaisin tietää muiden mielipiteitä siitä, mikä tutkinto saa ekana miettimään että "mitä tuollakin muka tekee".
Kommentit (406)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse olenbihmetellyt merkonomin tutkintoa. Joku merkonomi voisi vähän avata tätä ehkä?
Merkonomi voi toimia mm. palkanlaskijana tai kirjanpitäjänä. Onko nämä sinusta turhia ammatteja?
Ei ole. Nykyään vaan porukka palkkaa noihinkin hommiin tradenomeja, koska Amk tutkinto.
Se on kyllä totta. Silti merkonomi on pätevä noita tekemään ja vastasin vain tuohon kysymykseen.
Sen sijaan asiakaspalvelumerkonomin virkaa en minäkään ymmärrä.
Aspamerkonomikin voi toimia kirjanpitäjänä. Pääasiassa sieltä mennään joko kassalle tai jatko-opintoihin. Itse valmistuin v. 2013 ja karrikoidusti puolet luokkakavereiata on päässyt jatko-opiskelemaan korkeakouluun. Peräti viisi luokkakaveria on yliopistossa, joka on musta aika hurja luku katsottuna että ollaan amiksia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oikeastaan mikään ei ole turha, mutta koulutusmäärät ovat taiteessa, kulttuurissa, humanistisissa ja yhteiskuntatieteissä järjettömän suuria. Vaikka ns. älyköt julkisuudessa ajoittain puolustelevat näiden aineiden opetusta, niin heiltä tuntuu menevän kokonaan ohi, että heidän aikanaan kansasta huomattavasti pienempi osa pääsi näihin kouluihin. Kyllä niille aineille on tarvetta, mutta ei niin paljon. Ja sivistystä saa kartutettua valinnaisilla opinnoilla ja sivuaineilla.
Pienet koulutusmäärät ohjaisivat ihmisiä myös paremmin muille aloille. Hakijoiksi karsiutuisivat ainoastaan ne, joilla on ehdoton tarve opiskella juuri tiettyä alaa. Muut joutuisivat tekemään sitten valinnan niiden toiseksi parhaitten alavaihtoehtojen väliltä. Työelämässä sen valinnan joutuu joka tapauksessa tekemään.
Vierailija kirjoitti:
Työelämässä sen valinnan joutuu joka tapauksessa tekemään.
Juuri näin minä ymmärtäisin tämän aiheen. Jokaiselle alalle tarvitaan joku tekemään töitä, mutta nostamalla jalustalle jotain "ei tuottavaa alaa" saadaan ihmiset hakeutumaan koulutukseen jolla ei työllisty, sitten täytyy taas kouluttautua toiseen ammattiin, kun on aikansa valittanut ettei saa koulutustaan vastaavaa työtä.
Jokainen ala mitä opetetaan on omalla tavallaan tärkeä. Harmi vaan, että nykyään on alalla kuin alalla enemmän potentiaalisia työntekijöitä kuin työpaikkoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehdottomasti turhin on latinan viisivuotinen maisterinkoulutus yliopistossa. Nimimerkillä kyseinen tutkintopaperi kädessä leipäjonossa.
Hyvä hyvä amisveljeni! Hieman teit virheitä näissä yliopistoasioissa, niinhän me kaikki... Mutta positiivista, että sait kuitenkin mollattua akateemisia!
Mitä helvettiä, jos haluat niin voin lähettää kuvan graduni kannesta ja vaikka tutkintotodistuksestakin jos sen löydän jostain :D Ei tämä nyt niin harvinainen ala ole etteikö vauvapalstalla löytyisi useampikin alan ammattilainen
Kyllä muutkin huomaa hölmöilysi. "Latina" ei ole mikään linja yliopistossa, etenkään maisterilinja. Yliopistoissa ei ole mitään aikaa opinnoille. Tutkintoon menee se aika, minkä opiskelija siihen käyttää.
https://www.jyu.fi/hum/laitokset/kielet/oppiaineet_kls/latina Ei sillä että asiasta mitään tietäisin, mutta koska ystäväni pääsi tänä vuonna lukemaan latinaa ja hän sanoo opiskelevansa maisteritasolle, niin ihmettelen vain että eikö tuo muka ole mahdollista? Vai olenko jotain ymmärtänyt väärin? Joka tapauksessa ei kuulosta kovin työllistävältä tai hyödylliseltä koulutukselta, mutta mikäpä minä koruartesaanina olen mitään puhumaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Näin kolme kertaa Nätyyn ja neljä kertaa Teakiin hakeneena ja lopulta järkiini tulleena (luovuttaneena) täytyy sanoa, että näyttelijän maisteriopinnot melkoisen turhat. Parhaat näyttelijät eivät synny koulun penkillä, vaan heissä on sitä tarvittavaa kipinää, joka kuulemma monesti sammuu opiskelun ohella, ja tarvittavat taidot opitaan käytännössä. Ikävä kyllä Suomessa annetaan aivan käsittämättömän liikaa painoarvoa tutkinnolle, vaikka entisten vuosikymmenien suurimmat näyttelijät ovat olleet kouluttamattomia teatterin suhteen, nykypäivänä harvemmin (ellei jotain Salkkari-sössöttäjää lasketa mukaan. Kyllä heitäkin löytyy muutamia, esimerkkinä vaikka tamperelainen Pablo Seppä, joka on tehnyt vuosikymmeniä teatteri- ja tv-alan töitä, hänelle on myönnetty taiteilijaneläkekin, mutta alan koulutusta hänellä ei ole, vain kokemusta.
Se on sääli, sillä Suomen näyttelijäkoulutuksiin kuitenkin hakee n. 1500 henkilöä per vuosi, heistä parikymmentä otetaan sisään ja viiden vuoden päästä pari heistä saattaa saada teatterialalta töitä muunakin kuin epätoivoisena freelancerina, esim. teatterin naulakosta tai näytelmän orkesterista yms.
Peräsuolentähystäjän jatkokoulutus 3vuotta, kaverini kävi ja on nyt työttömänä. Toki hän käyttää opittuja taitojaan harrastuksissaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Psykologia. Ei mitään käytännön taitoa pelkkää arvailua ja ihmisten pompottamista. Kukaan mielisairas ei ole vielä parantunut. Täysin turha ammatti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kosmetologi ym. turhanpäiväiset paskatutkinnot.
Kosmetologi sentään oppii koulutuksessa ihan käytännön työn ja taitoja. Pahimpia turhakkeita minusta juuri kaikki mukateemiset alemmat teoriatutkinnot, joissa se teoriaopetus on niin höttöä ja taso niin heikko ettei sillä tee työelämässä yhtään mitään.
Kuten?
No jos minulle lykättäisiin vaan vehkeet ja mössöt käteen ja sanottaisiin, että nyt teet tuolle asiakkaalle nämä ja nämä hoidot, niin en kyllä tietäis yhtään mitä pitäisi tehdä... Tulisi asiakas rumempana ulos liikkeestä kuin mitä oli alkujaan :D Ei se koulutus varmaan turha ole, mieluummin menen kosmetologille joka tietää mitä tekee ja on harjoitellut paljon. Samaten menen mieluummin parturikoulun käyneelle parturille kuin jollekin kotioppineelle, tai hierojakoulun käyneelle hierojalle.
Ei kun kysyin esimerkkiä mukateemisesta alemmasta teoriatutkinnosta, kun en tiedä mitä ne on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Laitoshuoltoa jups, kosmetologi, kampaaja, tradenomi, merkonomi. Aivan turha kouluttautua noihin ammatteihin. Miksi kouluttautua siivoojaksi? Kannattaa mielummin kouluttautua lähihoitajaksi. kampaajan ja kosmetologina ei enää elä, merkonomi ja tradenomina pääsee sivan kassaan.
Mun mies on tradenomi ja tekee työkseen ohjelmistosuunnittelua yli viidentonnin kk-palkalla. Tradenomilinjoja on melko moneen lähtöön.
Ei mikään ala ole turha, mutta monen alan osaajia on aivan liikaa. Esim. tiettyjen alojen opettajat ja Diplomi-Insinöörit eivät todellakaan ole turhia, mutta heidän ylikoulutus on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vartija. Ei muuten, mutta minusta tuntuu ettei siitä koulutuksesta jää näille ihmisille mitään päähän. Monet vartijat ainakin tuntuvat laiminlyövän oikeita tehtäviään ihan huolella.
Samaa mieltä siinä mielessä että 100h kestävä kurssi ei ehkä ihan aja asiaansa. On kuitenkin olemassa turvallisuus alan perustutkinto ja vartijan ammattitutkinto, jotka valmistaa pikkasen parempia vartijoita.
Jos suomi maan perustuisi (ja olisi historiallisestikin perustunut) pelkästään tuotantotalouden ihannointiin ja töihin jotka tuottavat eniten, olisi esimerkiksi Helsinki raakabetonista rakennettu kolhoosi. Nyt näin ei ole. Se ei johdu tietystä koulutusohjelmasta tai tutkinnosta, vaan kannustamisesta erilaisiin asioihin (jonka koulutusohjelmien laaja kirjo tuottaa itseisarvona). Painotus siis siinä, että ihmisten erilaisuus tuottaa yhteiskunnan jossa suurin osa meistä haluaa toimia ja elää - kuitenkin siten että "suuri osa" tästä suuresta osasta ei oikein kykene ymmärtämään minkälaisen yhteiskunnallisen dynamiikan se vaatii toteutuakseen. Dynamiikka, jos se on käsitteenä epäselvä, tarkoittaa ilmiön ääripäiden välistä etäisyyttä. Yhteiskunnassa dynamiikka tarkoittaa monenlaisia mielipiteitä ja näkemyksiä. Täsmäkouluttamalla ensi vuodella 500 lapiomiestä jotka lapioi hiekkaa, ja 650 jotka lapioi multaa, 60 asvaltoijaa kaksikaistaisille teille ja 200 nelikaistaisille teille pysäyttää kyllä kaiken kehityksen. Kyllä, hommiin pääsee kahden tunnin koulutuksella, mutta yksi tuhannesta joka käy pidemmän lapiomiehen koulutusohjelman voi olla se, joka keksii kokonaan uuden tienrakennusmenetelmän. Innovaatioita ei voi pakolla synnyttää, mutta niiden syntymisen tarvittavan maaperän voi kyllä myrkyttää hyvin lyhyessä ajassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Teatteri-ilmaisun ohjaaja (AMK), teatteri
Tosta kun erikoistut Nukketeatterihommiin, niin siinä on kyllä maksimaalinen turhuus lähellä. Yhteiskunta saa panostukselleen vastinetta...
Jossain kommenteissa jo puhuttiin teologeista. En ota kantaa nyt tutkintojen sisältöön tai teologien palkkatasoon tai työllisyystilanteeseen. Minusta kuitenkin on käsittämätöntä, että 2000-luvun Suomessa ylläpidetään valtion varoilla jumaluusopillisia tiedekuntia (teologia = jumaluusoppi).
Opiskelin vuoden AMKissa hotellialalla ulkomailla. Vastaa siis Suomen restotomitutkintoa.
Turhaa. Olen ollut seitsemässä maassa hotellissa töissä, esimerkiksi vastaanottopäällikkönä (vai mikähän se on på finska). Tällä alalla pärjää hyvällä kielitaidolla ja sosiaalisilla taidoilla.
Vierailija kirjoitti:
Jossain kommenteissa jo puhuttiin teologeista. En ota kantaa nyt tutkintojen sisältöön tai teologien palkkatasoon tai työllisyystilanteeseen. Minusta kuitenkin on käsittämätöntä, että 2000-luvun Suomessa ylläpidetään valtion varoilla jumaluusopillisia tiedekuntia (teologia = jumaluusoppi).
Ottamalla kantaa tutkinnon sisältöön, on vielä käsittämättömämpää että meillä on laitoksessa, jonka tarkoitus on ihmisiä sivistää, valtion tukema laitos jossa opetetaan kursseja joiden sisältö on käytännössä "Kuinka kaikki todistetaan kehäpäätelmillä" ja "Miksi tiede ei toimi?"
Restonomikoulutus on tietysti "turha" valtaosalle opiskelijoista ja muille työelämän edustajille. Mutta hotelli- ja ravintola-alan yrityksissä tarvitaan pätevää henkilöstöä. Moni restonomi on esimies, kuten itse olen keittiöpäällikkö.
Ammattikoulussa voisi tuoda enemmän esille liiketoiminnan perusedellytyksiä, kannattavuutta ja kustannuksia. Monelta nuorelta puuttuu suhteellisuudentaju, ei ymmärretä, jos joudutaan leikkaamaan tunteja tai yritys toivoo työntekijän tekevän samassa työajassa hieman enemmän. Restonomit työntekijöinä älyää jo hieman enemmän. Toki ammattitaito ei ole yhtä laajaa kuin ammattikoululaisilla.
Tämäkin koulutus on juuri niin turha kuin itse siitä sen teet; mikäli sinulla ei ole aitoa kiinnostusta matkailu- ja ravitsemusalaan, on varmaan turhaa äpistä, kun koulu oli pelkkää paskaa.
Nykyiset restonomit valmistuvat kaikki "esimiehiksi". Tämä on minusta hassua, sillä esimiestyö on rankkaa, eikä se ole mikään palkinto hyvin tehdystä työstä.
IISAK SONNI kirjoitti:
Peräsuolentähystäjän jatkokoulutus 3vuotta, kaverini kävi ja on nyt työttömänä. Toki hän käyttää opittuja taitojaan harrastuksissaan.
Mitä opittuja taitoja? :DD
Merkonomi on todella pätevä yleishyödyllinen tutkinto. Paras vaihtoehto lukiolle. Amiksesta on myös paljon helpompi hakea jatko-opiskeluihin: saa helpommin paremmat pisteet. Toki jos aikoo lääkikseen tai vastaavaan on lukio ainoa vaihtoehto.