Ei lapsi saa traumaa köyhästä joulusta.
Lapsuuteni joulut olivat köyhiä mutta onnellisia. Ei niistä mitään traumaa jäänyt. Tärkeintä oli ihana ja lämmin joulun tunnelma. Miksi nykyään luulette että lapselle jäisi trauma jos jouluna ei saisi kaikkia toivomiaan lahjoja?
Kommentit (37)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsuuteni joulut olivat köyhiä mutta onnellisia. Ei niistä mitään traumaa jäänyt. Tärkeintä oli ihana ja lämmin joulun tunnelma. Miksi nykyään luulette että lapselle jäisi trauma jos jouluna ei saisi kaikkia toivomiaan lahjoja?
Koska maailma on tänään eri kuin silloin joskus
Tottakai on erilainen. Mutta itse en ainakaan osta lapselleni kaikkea mitä hän toivoo lahjaksi vaikka varaa olisi. Tuskin muutkaan niin tekee.
Sinäkö sitten olet = kaikki ja koko totuus asiasta. Ja tätä oman pään pyhää totuutta pitää jakakaa kuten evankeliumia?! Ei ne muistot edellenkään tunnu kivalta, kun koulussa ensinmäisen päivän puheen aihe oli ne lahjat.
Vierailija kirjoitti:
Sinäkö sitten olet = kaikki ja koko totuus asiasta. Ja tätä oman pään pyhää totuutta pitää jakakaa kuten evankeliumia?! Ei ne muistot edellenkään tunnu kivalta, kun koulussa ensinmäisen päivän puheen aihe oli ne lahjat.
Pitäisikö kaiken olla kivaa? Lapsihan kasvaa kieroon, jos ei koskaan joudu kohtaamaan elämän realiteetteja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsuuteni joulut olivat köyhiä mutta onnellisia. Ei niistä mitään traumaa jäänyt. Tärkeintä oli ihana ja lämmin joulun tunnelma. Miksi nykyään luulette että lapselle jäisi trauma jos jouluna ei saisi kaikkia toivomiaan lahjoja?
Koska maailma on tänään eri kuin silloin joskus
Tottakai on erilainen. Mutta itse en ainakaan osta lapselleni kaikkea mitä hän toivoo lahjaksi vaikka varaa olisi. Tuskin muutkaan niin tekee.
Köyhän joulun ja "saa kaiken mitä haluaa" välissä on rajattomasti vaihtoehtoja. Et voi ottaa vertailuun vain kahta ääripäätä.
Tuskin kukaan saa oikeasti kaiken mitä haluaa.
Joo, quote pitäisi olla tohon aiempaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinäkö sitten olet = kaikki ja koko totuus asiasta. Ja tätä oman pään pyhää totuutta pitää jakakaa kuten evankeliumia?! Ei ne muistot edellenkään tunnu kivalta, kun koulussa ensinmäisen päivän puheen aihe oli ne lahjat.
Pitäisikö kaiken olla kivaa? Lapsihan kasvaa kieroon, jos ei koskaan joudu kohtaamaan elämän realiteetteja.
Niinpä. Eikös joku ole joskus sanonut, että vanhemman tehtävä on tuottaa lapselleen pettymyksiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinäkö sitten olet = kaikki ja koko totuus asiasta. Ja tätä oman pään pyhää totuutta pitää jakakaa kuten evankeliumia?! Ei ne muistot edellenkään tunnu kivalta, kun koulussa ensinmäisen päivän puheen aihe oli ne lahjat.
Pitäisikö kaiken olla kivaa? Lapsihan kasvaa kieroon, jos ei koskaan joudu kohtaamaan elämän realiteetteja.
Niinpä. Eikös joku ole joskus sanonut, että vanhemman tehtävä on tuottaa lapselleen pettymyksiä.
Näinpä. Pettymyksiä voi tuottaa joulunakin monella tavalla. Tolkuton viinanjuonti ja poliisien tulo paikalle voi olla melkoinen pettymys lapselle. Mutta toivottavasti sentään lahjat olivat kalliita, että niillä voi kehuskella koulussa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinäkö sitten olet = kaikki ja koko totuus asiasta. Ja tätä oman pään pyhää totuutta pitää jakakaa kuten evankeliumia?! Ei ne muistot edellenkään tunnu kivalta, kun koulussa ensinmäisen päivän puheen aihe oli ne lahjat.
Pitäisikö kaiken olla kivaa? Lapsihan kasvaa kieroon, jos ei koskaan joudu kohtaamaan elämän realiteetteja.
Niinpä. Eikös joku ole joskus sanonut, että vanhemman tehtävä on tuottaa lapselleen pettymyksiä.
Ei kovin terävä tyyppi.
Ei se köyhä joulu, vaan kaikki muu aika vuodesta. Jos ei juuri koskaan saa sitä mitä kaverit saa, niin kyllä siinä jonkinlainen alemmuuden tunne iskee jossain vaiheessa.
Sen mitä itse olen näin aikuisena kuunnellut ihmisten "joulutraumoja", niin poikkeuksetta ne ovat tulleet aikuisten ylettömästä ryyppäämisestä. Omat lapsuuden joulut olivat ihania ja lämminhenkisiä, vaikka vanhemmilla ei rahaa paljoa ollutkaan. Olemme mieheni kanssa melko hyvätuloisia, mutta emme siltikään ostele ylettömiä määriä lahjoja lapsillemme. Joulun muistot ja tunnelma tulevat jostain ihan muualta kuin tavaravuoresta.
Hyvä pontti! Nykyajan köyhyys on erilaista kuin ennen. Ennen oli niukkuutta tarvikkeista ja rahastakin. Nykyajan köyhät saavat toimeentulon, jouluavustuksia, mutta köyhyydessä,on lieveilmiönä kysymys myösavuttomuudesta ja elämän hallinnan puutteesta. Joulu tulee joka vuosi "yllätyksenä", kuten ensimmäiset liukkaat autoilijoille. Tavaran ja yltäkylläisyyden sekä kulutuskeskeisen yhteiskunnan keskellä myös köyhä ajattelee, että hänellä on oikeus markkinoiden uusimpiin älypuhelimiin, robottikoiriin, merkkilaukkuihin ja 60 tuuman televisioon, pidetään vain itsestäänselvyytenä, että joku muu sen maksaa.
Lisään vielä, että kärjistän, köyhyydessä ei aina ole kyse elämän hallinnan puutteesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinäkö sitten olet = kaikki ja koko totuus asiasta. Ja tätä oman pään pyhää totuutta pitää jakakaa kuten evankeliumia?! Ei ne muistot edellenkään tunnu kivalta, kun koulussa ensinmäisen päivän puheen aihe oli ne lahjat.
Pitäisikö kaiken olla kivaa? Lapsihan kasvaa kieroon, jos ei koskaan joudu kohtaamaan elämän realiteetteja.
Pitääkö kaiken sitten olla kurjaa? Eikö lapsella ole oikeus joskus johonkin kivaankin,eikä niitä pelkkiä kohtaamisia elämän realiteettien kanssa.
Omatkin lapsuuden jouluni oli materiaalisesti vaatimattomia. Sain lähinnä pehmeitä paketteja, jotka ei todellakaan sisältänyt mitään muotivaatteita. Ruoka oli aika vaatimatonta (halvinta kinkkua yms.), koristeet aina samoja vanhoja jne... Ei silti tuntunut pahalta, vaikka jäin koulussa lahjojen vertailussa häntäpäähän. Joulut oli aina ihania, koska koko perhe oli yhdessä ja tehtiin kaikenlaista mukavaa.
Kyllä muhun on vaikuttanut lapsuuden köyhät joulut jopa traumaattisestikin. Joka joulu vuosi vuoden jälkeen joutui aina vain pettymään kun ei saanut koskaan toivomaansa lahjaa. Joka joulu sai kuunnella "ei se raha puussa kasva" -saarnaa ja joulunaika tarkoitti meillä sitä, että hyvissä ajoin alettiin pelottelemaan että "tänä jouluna ei varmaan ole varaa viettää joulua ollenkaan". Kerrassaan ihanan rentouttavaa joulunodotusta, eikö?
Vierailija kirjoitti:
Lapsuuteni joulut olivat köyhiä mutta onnellisia. Ei niistä mitään traumaa jäänyt. Tärkeintä oli ihana ja lämmin joulun tunnelma. Miksi nykyään luulette että lapselle jäisi trauma jos jouluna ei saisi kaikkia toivomiaan lahjoja?
Kuka niin kuvittelee. Se ei ole köyhää, jos lapsi ei saa kaikkia lahjoja, mitä haluaa. Tyttöni kirjoitti pienenä joulupukille seitsemän sivuisen toivelistan. Ei saanut kaikkia vaan kolme lahjaa pelkästään. Ja emme ole köyhiä.
Tuntemissani köyhissä perheissä lapset ei saa oikein mitään. Korkeintaan äidin kutomia villasukkia ja lapasia.
Ja sitten hyvätuloiset vielä innoissaan vie joulupuukeräykseen niitä villasukkia lisää niille köyhille lapsille.
Onpa köyhää, kun on ilmainen terveydenhoito, koulutus, asunto, vaatteet ja ruokaa. Haistakaa paska köyhyytenne kanssa ja menkää töihin jos tarvitsette muovirojua nurkkiinne lojumaan.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä muhun on vaikuttanut lapsuuden köyhät joulut jopa traumaattisestikin. Joka joulu vuosi vuoden jälkeen joutui aina vain pettymään kun ei saanut koskaan toivomaansa lahjaa. Joka joulu sai kuunnella "ei se raha puussa kasva" -saarnaa ja joulunaika tarkoitti meillä sitä, että hyvissä ajoin alettiin pelottelemaan että "tänä jouluna ei varmaan ole varaa viettää joulua ollenkaan". Kerrassaan ihanan rentouttavaa joulunodotusta, eikö?
Mutta aiheutuiko traumasi materiaalisesta puutteesta vai vanhempiesi suhtautumisesta asiaan? Voin olla väärässä, mutta veikkaan syyksi jälkimmäistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä muhun on vaikuttanut lapsuuden köyhät joulut jopa traumaattisestikin. Joka joulu vuosi vuoden jälkeen joutui aina vain pettymään kun ei saanut koskaan toivomaansa lahjaa. Joka joulu sai kuunnella "ei se raha puussa kasva" -saarnaa ja joulunaika tarkoitti meillä sitä, että hyvissä ajoin alettiin pelottelemaan että "tänä jouluna ei varmaan ole varaa viettää joulua ollenkaan". Kerrassaan ihanan rentouttavaa joulunodotusta, eikö?
Mutta aiheutuiko traumasi materiaalisesta puutteesta vai vanhempiesi suhtautumisesta asiaan? Voin olla väärässä, mutta veikkaan syyksi jälkimmäistä.
Molempien perimmäinen syy on kuitenkin köyhyys ja siitä aiheutunut vanhempien käyttäytyminen ja asennevika sekä materian puute.
Omasta lapsuudesta minulla ei ole yhtään muistoa, jossa leluja ja lahjoja olisi vertailtu kouluiässä kavereitten kesken tai että joku olisi kalliilla lahjoilla leuhkinut tms. Nykyajan päiväkoti-ikäiset näyttävät jo olevan materialistisi ja kateellisia toisten leluille.
Koska maailma on tänään eri kuin silloin joskus