Te, jotka tunnette usein myötähäpeää: kertokaa tilanteita, joissa myötähäpeä iskee

Vierailija kirjoitti:

Myötähäpeää aiheuttaa esim. teinien vaatetus. Toinen toistaan idioottimaisempia muoti-ilmiöitä, kuten pipon käyttö kesälläkin ja roikkuvat housut.

Noloa on myös kun aikuinen mies pukeutuu kuin 12-vuotias poika, typerä lippis päässä ja 12-vuotialle sopivat kuteet muutenkin 🤦‍♂️

Komppaan. Neli-viiskymppisillä miehillä revityttyä farkkua ym. jotenkin noloa, naisilla ei pissisvaatteet mua oikeesti niin häiritse, pukeudun kyllä itse vanhahtavasti, ehkä joku tuntee myötähäpeää? No oikeesti oon niin nobody ettei ketään kiinnosta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Puolisoni alkoholinkäyttö tuottaa minulle myötähäpeän tunteen useinkin. Hän juo nopeammin kuin muu seurue, kaataa lisää vain omaan lasiinsa ja tietysti humaltuu. Sitten keskustelussa suuna päänä öyhöttää eikä kuuntele muiden mielipiteitä. Monesti jutut on jos nyt ei suoranaista valehtelua niin vahvaa liioittelua kun koittaa päteä tietämyksellään.

Humalassa myös mieluusti esiintyy soittaen kitaraa, joka ei sitten kovin hyvin suju. Tekisi mieli lähteä kotiin tilanteesta.

Tuo ei ole myötähäpeää vaan sitä että häpeät puolisoasi.

Aika hyvä huomio, tuli mieleen, että usein muukin myötähäpeä on sitä, että häpeää olla nolosti käyttäytyvän ihmisen seurassa julkisuudessa. Näin minullakin, jos esim. sukulaiset tai tuttavat kailottavat julkisissa tilanteissa tai puhuvat muuten lapsellisia, itsekeskeisiä kommenttejaan ja keskeyttävät kailotuksellaan toisten puheenvuorot.

Tosi-tv, hääohjelmat erityisesti. Mistä niitä vähä-älyisiä löytyy ja että ne vielä toisensa löytävät.

Vierailija kirjoitti:

Myötähäpeälle löytyy englanniksi selitys "shared sense if shame".

Eli jaettu häpeän tunne.

Mutta oikeastihan nämä, jotka myötähäpeää kokevat, häpeävät esimerkiksi sitä toisen ihmisen toimintaa ilman, että tämä kokee minkäänlaista häpeää itse.

Onko siis koko sana tai sen käyttö virheellinen? Pitäisikö kyseisen sanan käyttäjää kohtaan tuntea (virheellisesti) myötähäpeää?

Olet ihan oikeassa, koko sana on virheellinen. Nämä ylemmyydentuntoiset toisen puolesta häpeävät eivät häpeä toisen myötä (eli kanssa) vaan hänen puolestaan. Joku sijaishäpeä tms. olisi merkitykseltään oikeampi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulle ainakin tulee mieleen että myötähäpeää paljin kokevilla olisi empatiataidoissa kehittämistä

Juuri päinvastoin.

Yliempaattiset häpeää toistenkin puolesta.

Onkohan noin. En ole paljon pohtinut tätä asiaa, mutta mielestäni asia on monimutkaisempi tai erilainen. Empaattisuus on myötäelämistä. Häpeän takana on usein omat nöyryyttävät kokemukset. Ehkä ne jotenkin aktivoituvat myötähäpeässä. Kokeeko paljon nöyryytetty enemmän myötähäpeää. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulle ainakin tulee mieleen että myötähäpeää paljin kokevilla olisi empatiataidoissa kehittämistä

Juuri päinvastoin.

Yliempaattiset häpeää toistenkin puolesta.

Onkohan noin. En ole paljon pohtinut tätä asiaa, mutta mielestäni asia on monimutkaisempi tai erilainen. Empaattisuus on myötäelämistä. Häpeän takana on usein omat nöyryyttävät kokemukset. Ehkä ne jotenkin aktivoituvat myötähäpeässä. Kokeeko paljon nöyryytetty enemmän myötähäpeää. 

Jatka pohtimista.

Vierailija kirjoitti:

Tunnen myötähäpeää käytöstapojen puutteesta.

  Jotkut vielä näyttävät ylpeilevän tuolla.

Myötähäpeä on vain näennäissivistynyt termi muiden ihmisten paheksumiselle, väheksymiselle ja halveksunnalle. Sitä käyttävät ihmiset, jotka pitävät itseään muita parempina, mutta yrittävät olla sivistyneitä.

Toisen puolesta ei voi eikä tarvitse hävetä.

Silloin kun luen Trumpin twitteriä ja näen että joku oikeasti kannattaa ton imbesillin jorinoita.

Vierailija kirjoitti:

Silloin kun luen Trumpin twitteriä ja näen että joku oikeasti kannattaa ton imbesillin jorinoita.

Mä taas ainooooo pennasen temppuja ajatellessa. Nainen on vihreiden älykkäintä aatelia ja.... Myötistä!!

Vierailija kirjoitti:

Itse voisin mainita, että olen hyvin altis myötähäpeälle. Esimerkiksi opiskeluaikoina kompuroivien esitelmien seuraaminen oli hyvin vaikeaa. Sosiaalinen kömpelyys laukaisee tunteen helposti, samoin tyhmyys tai ns. hitaalla käyminen. Jos joku inttää ilmeisellä tavalla väärää mielipidettä, ja huomaan kaikkien muiden tietävän asian oikean laidan, myötähäpeän voimakkaasti.

Viimeksi päivällisillä eräs hieman juopunut tuttuni alkoi pitää jaarittelevaa, hyvin juustoista puheenvuoroa poikaystävälleen. Ele oli romanttinen, mutta punastelin ja painoin kynnen kämmeneeni, jotten olisi kiemurrellut paikallani.

Itse joudun esiintymään paljon työkseni, enkä tunne juurikaan häpeää töppäilyistäni. Ainoastaan muiden. Kumma juttu... -ap

Aika outoa että tunnet myötähäpeää tuossa tilanteessa. Itse tunnen myötätuntoa, ja ehkä vaivautuneisuutta, mutta en myötähäpeää.

Tunnen hyvin harvoin myötähäpeää mutta jonkun täällä mainitsema luokattoman huono stand up-show tai esiintyminen ja tyrkyllä olo joskus aiheuttaa sitä.

Vierailija kirjoitti:

Outoa, että aika moni potee myötähäpeää, jos joku on sosiaalisesti vähän heikkolahjaisempi tai muuten huono sosiaalisissa tilanteissa. Sille ei aina oikeasti voi mitään ja sitten on vain entistä pahempi kun tilanteessaolijat häpeilee ja suunnilleen pyörittelee silmiä vieressä.

Mulle usein myötähäpeää aiheuttaa, jos joku tekee jotain noloja teinien muotijuttuja, esim "däppää," "flossaa" jne. Ihan karmeeta ja en vaan voi sietää tollasia. Tuntemattomassa sotilaassa oli myös sellainen kohtaus, jossa joku lottajoukko marssi eteenpäin hoilaten jotakin "silmien välliin, silmien välliin, silmien välliin ryssää juu" tai jotain sinne päin. Tollaset myös aiheuttaa mulla myötähäpeää ja pahasti

  Tuo laulukohtaus aiheutti minullekin myötähäpeää.

Pahimmat myötähäpeäntunteet on tulleet siitä kun yksi hieman erikoinen sukulaismies laittaa facebookiin videoita joissa soittaa ja laulaa. Ne on jotain aivan kamalaa, taitoa ei ole ollenkaan mutta intoa valtavasti.

Eikö "secondhand embarrassment" tarkoita juuri myötähäpeää. Ainakin olen sen tähän asti niin mielessäni suomentanut.

Viimeksi koin myötähäpeää kun yksi kurssikaveri yo:lla kertoi seminaarissa (luennoitsijan kuunnellessa) todella härskiä seksivitsiä, jota itse piti ilmeisesti todella hyvänä. Jatkoi kertomistaan ihan innoissaan, vaikka kaikki muut katselivat seiniä. Minua olisi myötähävettänyt, vaikka luennoitsija ei olisi ollut läsnä. Nyt hänen läsnäolonsa toi myötähäpeään ihan uuden ulottuvuuden. Tuo kurssikaveri täräyttelee ilmoille muutenkin kaikenlaista tajuamatta itse lainkaan, että ihan kaikkea ei tarvitse joka paikassa sanoa. Joku filtteri vissiin puuttuu.

Vierailija kirjoitti:

Täällä ei taideta ymmärtää mitä myötähäpeä tarkoittaa. Silloin siis tuntee sen toisen ihmisen häpeän ja hankaluuden siinä tilanteessa. Itse tunnen sitä paljonkin. Viimeksi uutisvuodossa Reetta Rädystä.

Olet väärässä.

https://www.kotus.fi/nyt/kolumnit/ajan_sana_(1997_2012)/myotahapea

Suurin osa tuntuu puhuvan myötähäpeästä, vaikka tarkoittavat halveksuntaa.

Minä tunnen myötähäpeää ainoastaan silloin, kun aistin jonkun toisen nolostumisen. Se todellakin tuntuu siltä, niin kuin itseäkin hävettäisi.

Jos joku tekee sellaista, mitä itse ei kehtaisi tehdä, mutta tekee sen ylpeästi/suoraselkäisesti, niin ei siitä sellaista tunnetta tule. Silloin voi tuntea halveksuntaa tai ihailua.

Tutulle voisi näyttää Youtubesta niitä cringe kompilaatioita. Ovat välillä sellaista kamaa, että pitää hikeä melkein otsalta pyyhkiä. Ei aina osu aivan yhteen myötähäpeän kanssa, mutta monesti materiaali on juuri sellaista.

Vierailija kirjoitti:

Täällä ei taideta ymmärtää mitä myötähäpeä tarkoittaa. Silloin siis tuntee sen toisen ihmisen häpeän ja hankaluuden siinä tilanteessa. Itse tunnen sitä paljonkin. Viimeksi uutisvuodossa Reetta Rädystä.

Oikeastaan ne jota myötähävetään eivät minun nähdäkseni kovin usein tajua hävettävää tilannetta itse. Mitä taas tulee myötähäpeään, niin samalla tavalla kuin häpeä, minusta se on pienia poikkeuksia lukuunottamatta aika hyödytön ja toksinen tunne - se kun ei auta ketään. Ja se on myös eräänlainen ihmisten välisen rajattomuuden osoittava tunne. Eihän toisen tekemisistä tarvitse ottaa emotionaalista vastuuta ja päättää pitääkö sitä hävetä vai ei. Toisen teot ovat tämän tekoja ja omat on omia tekoja.

Myötähäpeällä tarkoitetaan tunnetta, joka syntyy katsojassa, kun joku nolaa itsensä. (Kotimaisten kielten laitos)

Eli kyllä, tunne joka syntyy blondin tuttavan postauksista on nimenomaan myötähäpeää, ei halveksuntaa. Hän on muuten ihan ok tyyppi, enkä halveksu häntä. En vaan tajua miten hän ei itse tajua päivitystensä olevan noloja.