Lue keskustelun säännöt.
Miten aikuinen voi olla surkea englannissa???
07.11.2015 |
Sitä kieltä on opiskeltu kaikki kouluvuodet ja siltikää ei osata tarpeeksi hyvin, että voisi hoitaa asioita englanniksi! Kielitaito rajoittuu suomiporukalla Turkkiin lähtemiseen, jossa suomalaiset oppaat hoitaa kaiken. Huhhuh, ei tossa maailma pääse kyllä avartumaan...
(Jätetään laskuista 60+ ihmiset)
Kommentit (91)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sitä kieltä on opiskeltu kaikki kouluvuodet ja siltikää ei osata tarpeeksi hyvin, että voisi hoitaa asioita englanniksi! Kielitaito rajoittuu suomiporukalla Turkkiin lähtemiseen, jossa suomalaiset oppaat hoitaa kaiken. Huhhuh, ei tossa maailma pääse kyllä avartumaan...
(Jätetään laskuista 60+ ihmiset)Englanti taisi tulla kuvioon vasta 80-luvulla kouluun nykylaajuudessa.
No sinähän sen kai sitten paremmin tiedät ja pystyt näin jälkeenpäin määrittelemään ,kun 70-luvulla koulussa olleiden kokemusta asista ei tässä keskustelussa siis edes noteerarata.
" Taisi kai"- luulo siis painaa tässä keskustelussa enemmän ,kuin "näin sen omalta kouluajaltani muistan" -tieto.
Eli siis luulo onkin nyt tässä 'tiedon väärtti' .
Hyvä,hyvä...
Taisit sivuuttaa sanan "nykylaajuudessaan". Et myöskään vaikuta ymmärtävän sitä, että aikoinaan englannista kirjoitettu L ei ole millään tavalla vertailukelpoinen tämän vuoden keväällä kirjoitettuun laudaturiin.
Minä olen 70-luvun lapsi ja aloittanut englannin 3. luokalla. Omat lapset ovat nyt yläasteella, enkä pysty vertaamaan, koska käyvät englanninkielistä koulua, mutta ala-asteella ainakin aivan samalla tavalla englantia opetettiin kuin meille aikanaan.
Tosin itselläni oli silloin 70-luvulla loistava enkunope, me esim. "näyttelimme" aina oppikirjan kappaleet luokan edessä ja hän painotti hyvin, hyvin paljon puhumista jo heti alkuvaiheessa, toki muita osa-alueita unohtamatta. Oli siis hyvin innostava opettaja, mikä on kielenoppimisessa minust tosi tärkeää. Omalla kuopuksellani on nyt samankaltainen ranskanope.
Mutta aivan samoja asioita opeteltiin, kuin omat lapset opettelivat 3. ja 4. luokilla.
Ehkä se edistys sitten tapahtuu nykyisessä yläkoulussa.
No, varsinaisesti englannin kyllä olen oppinut kunnolla ulkomailla asuessani, vaikka sen kirkkaan L:n kirjoitinkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sitä kieltä on opiskeltu kaikki kouluvuodet ja siltikää ei osata tarpeeksi hyvin, että voisi hoitaa asioita englanniksi! Kielitaito rajoittuu suomiporukalla Turkkiin lähtemiseen, jossa suomalaiset oppaat hoitaa kaiken. Huhhuh, ei tossa maailma pääse kyllä avartumaan...
(Jätetään laskuista 60+ ihmiset)Englanti taisi tulla kuvioon vasta 80-luvulla kouluun nykylaajuudessa.
No sinähän sen kai sitten paremmin tiedät ja pystyt näin jälkeenpäin määrittelemään ,kun 70-luvulla koulussa olleiden kokemusta asista ei tässä keskustelussa siis edes noteerarata.
" Taisi kai"- luulo siis painaa tässä keskustelussa enemmän ,kuin "näin sen omalta kouluajaltani muistan" -tieto.
Eli siis luulo onkin nyt tässä 'tiedon väärtti' .
Hyvä,hyvä...
Taisit sivuuttaa sanan "nykylaajuudessaan". Et myöskään vaikuta ymmärtävän sitä, että aikoinaan englannista kirjoitettu L ei ole millään tavalla vertailukelpoinen tämän vuoden keväällä kirjoitettuun laudaturiin.
No eipä tietenkään, sehän on sitä varhaisen asutuksen aikaista muinaisenglantia,eikö vaan !
...ja huom. enemmän silloin oli vielä koulussa oppilaita kuin nykyisin. Luokan normaali kokohan oli kaikkialla Suomessa silloin sen yli 30 oppilasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sitä kieltä on opiskeltu kaikki kouluvuodet ja siltikää ei osata tarpeeksi hyvin, että voisi hoitaa asioita englanniksi! Kielitaito rajoittuu suomiporukalla Turkkiin lähtemiseen, jossa suomalaiset oppaat hoitaa kaiken. Huhhuh, ei tossa maailma pääse kyllä avartumaan...
(Jätetään laskuista 60+ ihmiset)Englanti taisi tulla kuvioon vasta 80-luvulla kouluun nykylaajuudessa.
No sinähän sen kai sitten paremmin tiedät ja pystyt näin jälkeenpäin määrittelemään ,kun 70-luvulla koulussa olleiden kokemusta asista ei tässä keskustelussa siis edes noteerarata.
" Taisi kai"- luulo siis painaa tässä keskustelussa enemmän ,kuin "näin sen omalta kouluajaltani muistan" -tieto.
Eli siis luulo onkin nyt tässä 'tiedon väärtti' .
Hyvä,hyvä...
Taisit sivuuttaa sanan "nykylaajuudessaan". Et myöskään vaikuta ymmärtävän sitä, että aikoinaan englannista kirjoitettu L ei ole millään tavalla vertailukelpoinen tämän vuoden keväällä kirjoitettuun laudaturiin.
Minä olen 70-luvun lapsi ja aloittanut englannin 3. luokalla. Omat lapset ovat nyt yläasteella, enkä pysty vertaamaan, koska käyvät englanninkielistä koulua, mutta ala-asteella ainakin aivan samalla tavalla englantia opetettiin kuin meille aikanaan.
Tosin itselläni oli silloin 70-luvulla loistava enkunope, me esim. "näyttelimme" aina oppikirjan kappaleet luokan edessä ja hän painotti hyvin, hyvin paljon puhumista jo heti alkuvaiheessa, toki muita osa-alueita unohtamatta. Oli siis hyvin innostava opettaja, mikä on kielenoppimisessa minust tosi tärkeää. Omalla kuopuksellani on nyt samankaltainen ranskanope.
Mutta aivan samoja asioita opeteltiin, kuin omat lapset opettelivat 3. ja 4. luokilla.
Ehkä se edistys sitten tapahtuu nykyisessä yläkoulussa.
No, varsinaisesti englannin kyllä olen oppinut kunnolla ulkomailla asuessani, vaikka sen kirkkaan L:n kirjoitinkin.
Loistaako se sähköllä valaistuna neon-kirjaimena asuntosi katolla ?
Itse olin koulussa surkea kielissa, vaikka yrityksessa ei ollut puutetta. Voisin hyvinkin olla ap:n kammoama kielitaidoton aikuinen ellen olisi muuttanut englantiin heti lukion jalkeen. Itsellani in aikuisena todettu dyslexia, joka selittaa pitkalti vaikeudet kielten oppinisessa. Kielitaitoni on tottakai jo ihan hyva, mutta ei todellakaan natiivi, joten hieman epailen naita joilla on mielestaan natiivi tasoinen kielitaito vaikkei valttamatta ole koskaan natiiville puhunutkaan, saati asunut englannin kielisessa maassa. Ja kuten joku aiemmin sanoikin mita enemman osaa sita selvemmin huomaa myos omat puutteensa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä opiskelin aikoinaan englantia ihan peräti kaksi vuotta. Aloituskieli oli ruotsi sitten tuli saksa ja englanti viimeiseksi. Turistienglannin opin ihan käytännössä ja tarvittaessa sanakirjasta tutkimalla. Nyt on käytännössä hallussa vain hotellihuoneen varaus ja oluen/viinin/kahvin tilaus. Niinpä ottaakin ihan suunnattomasti nuppiin tuo, ettei elokuvien nimiä enää käännetä. No, eipä tarvitse viedä rahoja isojen leffateatteriketjujen kassaan. Voin käydä täällä kotikulmilla katsomassa huimaan 7 euron hintaan päivänäytöksissä kotimaisia leffoja. Kotona on hyvä valikoima DVD-leffoja, joiden nimet on käännetty suomeksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
> Varsinkin aikuisille eli joskus viime vuosituhannella on opetettu enemmän kielioppia kuin tavallista puhekieltä.
Voisitte ihan oikeasti jättää kommentoimatta, kun teillä ei ole tietoa asioista.
Mutta tämä on totta. Peruskoulun kävin 1980- luvulla ja kirjoitin englannista puhtaan ällän. Mutta puhua en osannut englantia. Osasin kyllä kieliopin täydellisesti. Puhumaan opin vasta työelämässä kun oli pakko uskaltaa avata suu ja puhua englantia (myös ruotsia ja nykyään italiaa ja saksaa)
Tämä ei ole totta. Ja muuten et varmasti osannut kielioppia täydellisesti. Otetaanpa muutamia faktoja:
- Kielioppi on kieltä.
- Puhekieli on erityisesti sitä kielioppia.
- Sanasto ei suurelta osin ole kieltä.
- Koulussa ei itse asiassa aina opeteta kielioppia tai kieltä.
- Pilkkusäännöt esimerkiksi eivät ole kieltä ollenkaan.
- Kirjoitus ei ole kieltä, se on epätäydellinen tapa esittää kieltä.
Lähde nyt jo provoamasta täältä
Mitä provoamista hänen kirjoituksessaan oli? Näin kielitieteilijänä voin sanoa, että kaikki asiat, jotka hän sanoi, ovat totta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miten joku aikuinen voi olla lukihäiriöinen? Tai värisokea? Tai ei osaa soittaa korvakuulolta kappaletta vaan tarvitsee nuotit, tai ei ymmärrä miten nuotteja luetaan? Ei hahmota oikeaa ja vasenta? Ei hahmota matemaattisia yhtälöitä? Ei hallitse rahan käyttöään? Ei osaa tulkita, milloin toista ei kiinnosta pätkääkään kyntesi katkeaminen, kun toiselta on aamulla kuollut rakas isä, ja on vielä täysin tietoinen tästä kuolemasta? Tai on kasvosokea? On huono avaruudellisessa hahmottamisessa? jne.
Ei kielien hahmottamisen ongelmat ole yhtään sen kummallisempia. Joillain ihmisillä aivot tai sinne informaatiota tuottavat ruumiinosat vain sattuvat toimimaan hieman eri tavoin muihin ihmisiin verrattuna. Osa on haitallisempia kuin toiset, joidenkin kanssa voi elää hyvän elämän ilman, että sitä taitoa koskaan tarvitsisi.
Muistan omilta kouluajoiltani sen, että kun oli aika aloittaa ensimmäisen kielen opiskelu, tuli kotiin kysely siitä, haluttiinko aloituskieleksi ruotsi vai englanti. Minulle valittiin englanti, mutta sitten vaihdoin koulua ja siellä oli ainut vaihtoehto ruotsi. Niinpä sitten sen aikaisessa oppikoulussakin opiskelin ensimmäiset kaksi luokkaa ruotsia, sitten tuli pitkä saksa ja viimeisenä englanti, jota todellakin opiskelin peräti kaksi vuotta silloisessa keskikoulussa. Kansakoulun aloitin vuonna 1964. Ruotsista muistan vielä vähemmän kuin englannista. Aikuisena aloitin sitten ihan harrastuksena italian opiskelut ja siihen on riittänyt motivaatiota.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap oletettavasti itse osaa englantia ainakin omasta mielestään ainakin "tarpeeksi hyvin". Eli oikeastaan tämä on palstan noin miljardis ketju aiheesta "miten on mahdollista, että joku on jossakin asiassa erilainen kuin minä?"
Hahhaa, luetun ymmärtäminen 10 +