Lue keskustelun säännöt.
Miten aikuinen voi olla surkea englannissa???
07.11.2015 |
Sitä kieltä on opiskeltu kaikki kouluvuodet ja siltikää ei osata tarpeeksi hyvin, että voisi hoitaa asioita englanniksi! Kielitaito rajoittuu suomiporukalla Turkkiin lähtemiseen, jossa suomalaiset oppaat hoitaa kaiken. Huhhuh, ei tossa maailma pääse kyllä avartumaan...
(Jätetään laskuista 60+ ihmiset)
Kommentit (91)
Vierailija kirjoitti:
Miksi pitäisi osata jos ei tarvitse eikä kiinnosta? Kaikki ei ole amiriikan perseennuolijoita.
Tässä haiskahtaa vahvasti elämäm koulu, lyhytnäköisyys ja suppea ajatusmaailma ja elämänpiiri.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minun työkieleni on englanti, ja osaan sitä sujuvasti. Mutta vastaavasti ruotsi ja saksa ovat käytön puutteessa ruostuneet pahasti. Ymmärrän hyvin, jos kieltä ei tarvitse, oppiminen on hankalaa tai ei vain kiinnosta.
Oli sitten kyse mistä tahansa asiasta, yleensä ne, jotka julistavat osaavansa asian hyvin, ovat vasta oppimisensa alkutaipaleella. Sillä mitä enemmän asiasta oppii, sitä paremmin käsittää että ei vielä ymmärrä asiasta mitään. Tämä viisaus sopii myös kielitaitoon. En kyllä paljon rehvastelisi suomalaisessa peruskoulussa ja lukiossa annetulla
englanninkielen taidolla. Se on vasta alku.
Esimerkiksi ihminen joka on sairauden vuoksi menettänyt osittain muistinsa.
t. aikanaan kympin oppilas
Englannin osaaminen kuuluu nykypäivänä perustaitoihin ja yleissivistykseen. Harmillista siksi, että taito voi jäädä monella heikoksi esimerkiksi oppimisvaikeuksien vuoksi. Vaatimaton englannin taso saattaa heikentää työllistymismahdollisuuksiakin, jos kaikki muut hakijat sattuvat hallitsemaan tuon perustaidon paremmin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Enemmän olisin huolissani matematiikan tasosta. Sitä ei näytä osaavan edes korkeakouluja käyneet.
Edes perus prosenttilaskuja ei osata ilman kynää, paperia ja laskinta. Jos silloinkaan.
Niinpä! Jotenkin säälittävää, kun vaatekaupassa myyjä laskee laskimella alennusvaatteen hinnan, jonka 50+ ikäinen on laskenut päässään.
Englannin osaamattomuuteen niin nuorilla kuin aikuisilla on yllättävän yksinkertainen syy: luokaton englanninopetus! Varsinkin aikuisille eli joskus viime vuosituhannella on opetettu enemmän kielioppia kuin tavallista puhekieltä. Siksi ei uskalleta puhua eikä ymmärretä englantia, eikä mitään muutakaan vierasta kieltä kun pelätään kielioppivirheitä ja väärinkäsityksiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksi ryhmä, jolla on ongelmia englannin kanssa, vaikka koulumenestys olisikin muuten hyvä, on lestadiolaiset ja muut uskovaiset, jotka eivät katso tv:tä eivätkä kuuntele maallista musiikkia. Kun kieltä ei kuule missään, on sen oppiminen huomattavasti vaikeampaa. Etenkin ääntäminen jää heikommaksi. Suomessa osataan englantia verrattain hyvin, koska ohjelmia ja leffoja ei ole dubattu.
Voiskohan tämän tekstitysten ylimaallisen vaikutuksen englannin osaamiseen -läpän jo lopettaa? Se on myytti. Ei pidä paikkaansa.
Tämä sinun kommenttisihan vasta surkea läppä olikin. Tekstityksillä on ihan tutkitusti positiivinen vaikutus kielten oppimiseen, eikä sinun mielipiteesi sitä muuksi muuta.
Ei ole kysymys mielipiteestä vaan faktasta. Tekstityslöpinä on niitä rakastetuimpia, joita papukoijataan kaikille kaikkialla. Pohjaa sillä ei ole ollenkaan. Antaapa tulla niitä tutkimuksia, joissa tätä vaikutusta todistellaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Englannin osaamattomuuteen niin nuorilla kuin aikuisilla on yllättävän yksinkertainen syy: luokaton englanninopetus! Varsinkin aikuisille eli joskus viime vuosituhannella on opetettu enemmän kielioppia kuin tavallista puhekieltä. Siksi ei uskalleta puhua eikä ymmärretä englantia, eikä mitään muutakaan vierasta kieltä kun pelätään kielioppivirheitä ja väärinkäsityksiä.
Tämä pitää kyllä paikkansa. Kirjoitin vuonna 1997 ja peruskoulussa & lukiossa tankattiin lähinnä kielioppia ja kaikkia sen kiemuroita. Puhua ei uskalla, kun pelkää, ettei kuitenkaan muista kaikkia sääntöjä. Itse muutin myöhemmin ulkomaille, joten englantia ja muitakin kieliä on ollut pakko oppia. Mutta suomalaisilla on oikeasti hyvä englanninkielen pohja (kun vertaa vaikka E-Eurooppaan), joten sääli, jos sitä ei uskalleta käyttää.
> Varsinkin aikuisille eli joskus viime vuosituhannella on opetettu enemmän kielioppia kuin tavallista puhekieltä.
Voisitte ihan oikeasti jättää kommentoimatta, kun teillä ei ole tietoa asioista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen asunut aikuisena neljä vuotta ulkomailla ja puhuin siellä englantia, mutta vaikka sillä pärjäänkin, niin en katso olevani siinä hyvä. Olen kuitenkin ihan tyytyväinen tilanteeseen ja en aseta itseäni englantia osaamattomien yläpuolelle niin kuin ap mukavasti tekee. Yritähän ap siis pärjätä oman erinomaisuutesi kanssa. :)
AP, oletko koskaan kuullut sanontaa "Harjoitus tekee mestarin"? Eli että mikä tahansa taito kehittyy vasta, kun sitä on harjoitellut tarpeeksi. Ihan sama koskee englantia. Jos sitä ei tarvitse missään, niin totta kai kielitaito ruostuu. Ensin oma tuottaminen, sitten myös lopulta ymmärtäminen. Mutta eiköhän taito kuitenkin vertyisi, jos sitä pitäisi jälleen ryhtyä käyttämään.
Uskalsin kirjoittaa tänne, vaikka olen asettamasi ikärajan ylittänyt. Luin koulussa ns. pitkän englannin, joka alkoi siis oppikoulun toiselta luokalta (yhteensä 7 vuotta). Ruotsihan alkoi siihen aikaan jo ensimmäisenä oppikouluvuonna. Lukiossa lisäsin valikoimaan vielä saksan. Olisin halunnut opiskella myös latinaa, sillä ymmärsin jo silloin, että sen osaamisesta olisi hyötyä muiden kielten oppimiselle, mutta meillä ei ollut sitä mahdollisuutta, joten sitä opiskelin vasta yliopistossa.
Vaikka englanti onkin maailmankieli, ei se minua koskaan kiinnostanut keskivertoa enemmän. Sen sijaan ruotsi ja erityisesti saksa olivat alusta asti mieluisia. Niitä sitten opiskelin yliopistossakin ja niiden osaamisella ansaitsin leipäni. Edes opiskeluaikana en tarvinnut englantia kuin kerran, sillä tutkinnon saadakseen piti suorittaa kielikokeita (minä suoritin saksan, englannin ja latinan). Koko elämäni aikana olen tarvinnut englantia vain pari kertaa, joten puhuminen ainakin on heikkoa. Uskallusta tosin ei varmasti puutu, sillä minua ei pelota vieraan kielen käyttö. Eli jos pakkorakonen tulee, niin kyllä sen verran solkkaan, etten jää taivasalle enkä kuole nälkään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksi ryhmä, jolla on ongelmia englannin kanssa, vaikka koulumenestys olisikin muuten hyvä, on lestadiolaiset ja muut uskovaiset, jotka eivät katso tv:tä eivätkä kuuntele maallista musiikkia. Kun kieltä ei kuule missään, on sen oppiminen huomattavasti vaikeampaa. Etenkin ääntäminen jää heikommaksi. Suomessa osataan englantia verrattain hyvin, koska ohjelmia ja leffoja ei ole dubattu.
Voiskohan tämän tekstitysten ylimaallisen vaikutuksen englannin osaamiseen -läpän jo lopettaa? Se on myytti. Ei pidä paikkaansa.
Tämä sinun kommenttisihan vasta surkea läppä olikin. Tekstityksillä on ihan tutkitusti positiivinen vaikutus kielten oppimiseen, eikä sinun mielipiteesi sitä muuksi muuta.
Ei ole kysymys mielipiteestä vaan faktasta. Tekstityslöpinä on niitä rakastetuimpia, joita papukoijataan kaikille kaikkialla. Pohjaa sillä ei ole ollenkaan. Antaapa tulla niitä tutkimuksia, joissa tätä vaikutusta todistellaan.
Mm. tässä yksi: http://www.mcu.es/cine/docs/Novedades/Study_on_use_subtitling.pdf Voit googletella itse lisää.
Minä olen aikoinaan lukiossa 35v sitten saanut kyllä loistavan kieliopin opetuksen, puhuminen kyllä oli toissijaista, kun opettaja sanoi etteivät ne siellä Walesissa kuitenkaan ymmärrä kun ääntämyksenne on niin huonoa, the ei tule juuri oikealla tavalla hampaitten välistä.
Sanojakin olisi varmasti vielä tuolloin ollut, mutta meni vuosikymmen- pari ennenkuin uskalsi edes hampurilaista lomamatkalla tilata ääneen vain näyttämällä listalta.
Nyt kun on rohkeutta ei enää muista noista opeista mitään ja käyttökin rajoittuu pariin ulkomaan lomamatkaan vuodessa, maihin joissa englanti ei ole äidinkieli.
Rohkeutta se kielitaidon puute usein on, täysin kieliä opiskelematon äitini pärjäsi ja hoitia asiansa hyvin Italiassa, suomella ja elekielellä. Isäni 80v toi sakset Puolasta käsimatkatavaroissa, hyvin pärjäsi suomella puolalaisen turvatarkastajan kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaikkia ei ole kielet napannut koulussa ja vaikka olisi koulussa ollut hyväkin, niin jos ei ole sen koomin kieltä käyttänyt, niin kyllä se on silloin umpiruosteessa.
Ja laskisin tuota ikärajaa vielä reilusti alemmaksi, ei ole vaikea löytää 50 vuotiata, joilla ei ole oikeastaan lainkaan englannin kielen taitoa. Alle 40 vuotiailla alkaa melkein kaikilla olla vähintään turistisanasto hallussa.
Miksi keilitaito ylipäätään olisi mikään poikkeus muihin taitoihin nähden. Tätäkin palstaa lukiessa saa todetta että äidinkieltäkään ei osata, eikä matematiikan perussääntöjä, fysiikasta puhumattakaan. Edes liikennesääntöjä ei tunnuta osaavan.
Vierailija kirjoitti:
No ei ole koulunkäynti ja opiskelu kiinnostanut. Tällainen henkilö ei ole välttämättä kovin lahjakas älyllisesti, tai sitten hän on laiska (sekin kyllä kertoo usein typeryydestä). Harvoissa tapauksissa taustalla on jotain muuta ongelmaa.
Näitä typeryksiä, koviksia tai pissiksiähän on jokaisessa koulussa jokaisella luokalla. Englanti ei ole mikään poikkeus aineiden joukossa. Tosin usein nämä oppimisongelmat kasautuvat tietyille ihmisille, eli on tavallista, että yksi ja sama tyyppi on huono englannissa, ruotsissa, äidinkielessä, matikassa, biologiassa ja kemiassa.
Just. Ja sitten nämä samat urpot lisääntyvät ja jatkavat kierrettä. Totuus on kyllä, että oppiminen lähtee kodista. Jos vanhemmat eivät lapseltaanm mitään vaadi, nämä menevät siitä, mistä aita on matalin.
T-ope
Suom kyllä sijoittuu korkealle maailman tilastoissa englannin kielen hallinnan suhteen. Oliko se nyt kuudes sija tällä kertaa. Joten ei mitään häpeämistä. Joten en ymmärrä ap:n poinntia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ei ole koulunkäynti ja opiskelu kiinnostanut. Tällainen henkilö ei ole välttämättä kovin lahjakas älyllisesti, tai sitten hän on laiska (sekin kyllä kertoo usein typeryydestä). Harvoissa tapauksissa taustalla on jotain muuta ongelmaa.
Näitä typeryksiä, koviksia tai pissiksiähän on jokaisessa koulussa jokaisella luokalla. Englanti ei ole mikään poikkeus aineiden joukossa. Tosin usein nämä oppimisongelmat kasautuvat tietyille ihmisille, eli on tavallista, että yksi ja sama tyyppi on huono englannissa, ruotsissa, äidinkielessä, matikassa, biologiassa ja kemiassa.
Just. Ja sitten nämä samat urpot lisääntyvät ja jatkavat kierrettä. Totuus on kyllä, että oppiminen lähtee kodista. Jos vanhemmat eivät lapseltaanm mitään vaadi, nämä menevät siitä, mistä aita on matalin.
T-ope
ja sitten löytyy näitä opeja jotka lyttäävät jo asenteellaan jo lytättyjä. Minulla on kaveri, 3 lapsen yh, johon lapsineen sopisi kaikki kelvottoman yh:n kliseet ja lapsetkin ovat juuri sellaisia kylän kauhuja kuin ulkopuolisen silmissä voi odottaa. Eli opettajakin voisi joskus ajatella että mitä minä voin tehdä että tuolle lapselle oppiminen olisi yhtä iloinen asia kuin sen perheen lapselle, jonka isä ei ole kuollut lapsen ollessa 8v sairasteltuaan koko lapsen lapsuuden.
Itse olin todella surkea kielissä koulussa. kun ei ole kielipäätä, niin ei ole. 20v. englanninkielisessä maassa on kyllä auttanut englanninkieleen... Ruotsia en muista juuri ollenkaan, en ole sitä 25v. tarvinnut.
Miksi pitäisi osata jos ei tarvitse eikä kiinnosta? Kaikki ei ole amiriikan perseennuolijoita.