Voiko nuori afrikkalainen mies oikeasti rakastua vanhempaan suomalaiseen naiseen?

Rakkaus on yliarvostettua. Jokainen tekee, mitä täytyy, jotta selviäisi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tunnen yhden tällaisen pariskunnan, joka vaikuttaa oikeasti onnelliselta. Nainen on noin 50 ja hyväpalkkaisessa työssä, mies 25 ja köyhästä maasta, ei kuitenkaan Afrikasta. Olin täysin vakuuttunut siitä, että kun oleskelulupa on taskussa, vaihtaa mies nuorempaan, mutta eipä vain ole vaihtanut. Hänellä on nykyään pysyvä oleskelulupa ja työpaikkakin, joten mitään ulkoista syytä jatkaa suhdetta ei käsittääkseni ole. Mies puhuu vaimostaan aina kauniisti ja he tekevät paljon asioita yhdessä.

 

Täähän on siis hyvä homma, en ymmärrä miksi joku alapeukuttaa sitä että joku on onnellinen ja ollaan saatu yksi veronmaksaja lisää suomeen! Toivon että ystävälleni kävisi samoin mutta epäilys on kova :(

 

-ap

 

 

Täytyy vielä lisätä, että tosi harvinainenhan tämä tarina on. Tätä yhtä pariskuntaa kohden tiedän valitettavasti noin kymmenen sellaista, joilla ei ollut yhtä onnellista loppua :/

 

Millaisia loppuja? Siis paljastunut että mies ollut rahan perässä vai jotain kulttuurieroja vai mitä?

Tunnen molempia kuvatunlaisia tapauksia, eli sellaisia, että on oltu rahan tai oleskeluluvan perässä, sekä sellaisia, että on oltu tosissaan, mutta kulttuurierot ovat osoittautuneet liian suuriksi molemmin puolin. Aina ajatellaan, että vika on ulkomaalaisten "oudoissa tavoissa", mutta kyllähän sosiaalisista, kollektiivisista kulttuureista tuleville voi arkielämä varautuneen ja omissa oloissaan viihtyvän suomalaisen kanssa olla aika haastavaa. Monikulttuurisissa liitoissa on kaikkiaan korkeampi riski avioerolle, mutta minusta tämä ei ole mikään syy olla antamatta suhteelle mahdollisuutta. Ei elämä ole laskelmointia. Tässäkin tapauksessa nainen on jo sen ikäinen, ettei hän esimerkiksi missaa mahdollisuutta perustaa perhe, koska tuhlasi hedelmälliset vuotensa turhaan tms. Jos mies allekirjoittaa avioehdon, en näe, että ap:n ystävä olisi menettämässä mitään.

Entäs sitten kun tulee ero eikä miehellä ole tuloja. Suomen valtio maksaa. Ajattelisi edes muita veronmaksajia jos ei omia rahojaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla on vähän samanlainen tilanne kuin aloittajalla. Oltiin ystäväni kanssa lomalla Gambiassa viime talvena ja hän haksahti mieheen. Paljon nuorempaan mieheen. Tiesimme kyllä mennessämme mikä maine maalla on noiden suhteiden kanssa ja etukäteen naureskeltiin että mitäs jos mekin löydetään rattopojat kun molemmat ollaan yksineläjiä. No en olisi kuitenkaan uskonut että jompikumpi oikeasti tekee sen.

Kaipuu on kova ja kaverin facebookissa on kaikenmaailman söpöjä kissankuvia I love you teksteillä mitä mies lähettelee. Itse mietin alkuun ettei kestä mutta näin vaan kohta vuosi on kulunut, ystäväni kävi siellä myös loppukesäsätä ja ensitalven matkakin on varattu. On tutustunut muihin suomalaisiin naisiin joilla sama tilanne ja jonkun uuden kaverinsa kanssa nyt lemmenlomalle yhdessä menevätkin katsomaan miehiään.

 

Jos ei ole vuottakaan kulunut, niin mitä tiedät kestosta? Kestohan paljastuu siinä kohtaa, kun on oleskelulupa/kansalaisuus saavutettu=makea elämä ilman vaimoa.

Ja muutenkin. Millainen ihminen lähtee lomalle Gambiaan? Kaksi vanhaa sinkkunaista? Nyt ei ihan mene läpi tää juttu. Taitaa kirjoittaja puhua itsestään. =)

Aika monetkin vanhat naiset :D Mutta ei kaikki sen seksin perässä. Käyn koska maa on edullinen, matkat on edullisia, ilmasto sopiva eli ei semmoinen kostea kuin esim aasiaan päin mentäessä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En usko, että yksikään viiskymppinen nainen olisi niin tyhmä, ettei tajua että kyseessä on win_win tilanne. Kumpikin osapuoli saa mitä haluaa ja hyvä niin.

Mikä win-win tilanne? Viisikymppinen nainen saa Suomestakin halvemmalla tai jopa ilmaiseksi kolmekymppisen rakastajan.

Joo jos haluaa mustan miehen kaikkine avuineen?

Vierailija kirjoitti:

Jos mun 57-vuotias mutsi roudais jonkun mun ikäisen ukon afrikasta himaan niin laittaisin sen hoitoon.

n32

No niin aikoivat erään tuttavani lapset tehdäkin kun äitinsä meni kihloihin sellaisen parikymppisen kreikkalaisen pojan kanssa.

Äiti oli n.50 v.

Minäkin näin pari kertaa tuon nuoren miehen, ihan oli mukavan näköinen ja oloinen.

Jonkin aikaa kesti suhde, en tiedä mihin kaatui mutta sai nainen kuitenkin muisteltavaa vanhuuden varalle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos mun 57-vuotias mutsi roudais jonkun mun ikäisen ukon afrikasta himaan niin laittaisin sen hoitoon.

n32

No niin aikoivat erään tuttavani lapset tehdäkin kun äitinsä meni kihloihin sellaisen parikymppisen kreikkalaisen pojan kanssa.

Äiti oli n.50 v.

Minäkin näin pari kertaa tuon nuoren miehen, ihan oli mukavan näköinen ja oloinen.

Jonkin aikaa kesti suhde, en tiedä mihin kaatui mutta sai nainen kuitenkin muisteltavaa vanhuuden varalle.

No onneksi ei kuitenkaan naimisiin. varsinkaan ilman avioehtoa!!

Gambiahan on ihana maa, oon mäkin käynyt monta kertaa. Toisaalta nuo vanhemman vaalean naisen ja nuoremman mustan miehen suhteet pilaa maan maineen. On siellä muutakin eikä kaikki sinne meneviä kiinnosta ottaa jotain bumsteria käsipuoleen. Itse olen myös vanhempi nainen. Tai no en mikään eläkeikäinen mutta pääle 40. Ne rakkaudentunnustukset kaikilta joita tervehtii lähinnä vaan naurattaa eli ei pitä otta niin vakavasti :D

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tunnen yhden tällaisen pariskunnan, joka vaikuttaa oikeasti onnelliselta. Nainen on noin 50 ja hyväpalkkaisessa työssä, mies 25 ja köyhästä maasta, ei kuitenkaan Afrikasta. Olin täysin vakuuttunut siitä, että kun oleskelulupa on taskussa, vaihtaa mies nuorempaan, mutta eipä vain ole vaihtanut. Hänellä on nykyään pysyvä oleskelulupa ja työpaikkakin, joten mitään ulkoista syytä jatkaa suhdetta ei käsittääkseni ole. Mies puhuu vaimostaan aina kauniisti ja he tekevät paljon asioita yhdessä.

 

Täähän on siis hyvä homma, en ymmärrä miksi joku alapeukuttaa sitä että joku on onnellinen ja ollaan saatu yksi veronmaksaja lisää suomeen! Toivon että ystävälleni kävisi samoin mutta epäilys on kova :(

 

-ap

 

 

Täytyy vielä lisätä, että tosi harvinainenhan tämä tarina on. Tätä yhtä pariskuntaa kohden tiedän valitettavasti noin kymmenen sellaista, joilla ei ollut yhtä onnellista loppua :/

 

Millaisia loppuja? Siis paljastunut että mies ollut rahan perässä vai jotain kulttuurieroja vai mitä?

Tunnen molempia kuvatunlaisia tapauksia, eli sellaisia, että on oltu rahan tai oleskeluluvan perässä, sekä sellaisia, että on oltu tosissaan, mutta kulttuurierot ovat osoittautuneet liian suuriksi molemmin puolin. Aina ajatellaan, että vika on ulkomaalaisten "oudoissa tavoissa", mutta kyllähän sosiaalisista, kollektiivisista kulttuureista tuleville voi arkielämä varautuneen ja omissa oloissaan viihtyvän suomalaisen kanssa olla aika haastavaa. Monikulttuurisissa liitoissa on kaikkiaan korkeampi riski avioerolle, mutta minusta tämä ei ole mikään syy olla antamatta suhteelle mahdollisuutta. Ei elämä ole laskelmointia. Tässäkin tapauksessa nainen on jo sen ikäinen, ettei hän esimerkiksi missaa mahdollisuutta perustaa perhe, koska tuhlasi hedelmälliset vuotensa turhaan tms. Jos mies allekirjoittaa avioehdon, en näe, että ap:n ystävä olisi menettämässä mitään.

Entäs sitten kun tulee ero eikä miehellä ole tuloja. Suomen valtio maksaa. Ajattelisi edes muita veronmaksajia jos ei omia rahojaan.

Ihan uskomatonta tämä "ajattelisi edes suomalaisia veronmaksajia" -valitus, joka alkaa aina, kun kyseessä on ulkomaalainen puoliso, mutta vain silloin. Ensinnäkin nainen on itsekin suomalainen veronmaksaja ja siten osallistuu sen kassan kartuttamiseen, josta näitä rahoja jaetaan. Toiseksi ei muiltakaan vaadita mitään täysin tuntemattomien veronmaksajien etujen ajamista heidän tehdessään elämäänsä koskevia valintoja: "Päätitte sitten lapsia tehdä? Kukas niiden koulut ja lääkärit maksaa? Suomalainen veronmaksaja!" tai "Aiot siis muuttaa ulkomaille? Tässäkö kiitos koulutuksesi kustantaneille suomalaisille veronmaksajille!" Kuulostaa typerältä, eikö? Mistä tahansa yksilön valinnoista saisi vastaavan syyllistämisen aiheen, tupakointi ja alkoholinkäyttö aiheuttavat kuluja valtiolle, samoin pitkät äitiys- ja vanhempainvapaat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tunnen yhden tällaisen pariskunnan, joka vaikuttaa oikeasti onnelliselta. Nainen on noin 50 ja hyväpalkkaisessa työssä, mies 25 ja köyhästä maasta, ei kuitenkaan Afrikasta. Olin täysin vakuuttunut siitä, että kun oleskelulupa on taskussa, vaihtaa mies nuorempaan, mutta eipä vain ole vaihtanut. Hänellä on nykyään pysyvä oleskelulupa ja työpaikkakin, joten mitään ulkoista syytä jatkaa suhdetta ei käsittääkseni ole. Mies puhuu vaimostaan aina kauniisti ja he tekevät paljon asioita yhdessä.

 

Täähän on siis hyvä homma, en ymmärrä miksi joku alapeukuttaa sitä että joku on onnellinen ja ollaan saatu yksi veronmaksaja lisää suomeen! Toivon että ystävälleni kävisi samoin mutta epäilys on kova :(

 

-ap

 

 

Täytyy vielä lisätä, että tosi harvinainenhan tämä tarina on. Tätä yhtä pariskuntaa kohden tiedän valitettavasti noin kymmenen sellaista, joilla ei ollut yhtä onnellista loppua :/

 

Millaisia loppuja? Siis paljastunut että mies ollut rahan perässä vai jotain kulttuurieroja vai mitä?

Tunnen molempia kuvatunlaisia tapauksia, eli sellaisia, että on oltu rahan tai oleskeluluvan perässä, sekä sellaisia, että on oltu tosissaan, mutta kulttuurierot ovat osoittautuneet liian suuriksi molemmin puolin. Aina ajatellaan, että vika on ulkomaalaisten "oudoissa tavoissa", mutta kyllähän sosiaalisista, kollektiivisista kulttuureista tuleville voi arkielämä varautuneen ja omissa oloissaan viihtyvän suomalaisen kanssa olla aika haastavaa. Monikulttuurisissa liitoissa on kaikkiaan korkeampi riski avioerolle, mutta minusta tämä ei ole mikään syy olla antamatta suhteelle mahdollisuutta. Ei elämä ole laskelmointia. Tässäkin tapauksessa nainen on jo sen ikäinen, ettei hän esimerkiksi missaa mahdollisuutta perustaa perhe, koska tuhlasi hedelmälliset vuotensa turhaan tms. Jos mies allekirjoittaa avioehdon, en näe, että ap:n ystävä olisi menettämässä mitään.

 

Paitsi uskonsa rakkauteen ja itsetuntonsa ja ylpeytensä kun käykin ilmi että mies lähtee lätkimään heti kansalaisuuden saatuaan kun ollaan ensi hehkutettu ikuista rakkautta koko maailmalle. Eikä se miehen tänne roudaaminenkaan ilmaista ole, luulen et sekin maksetaan ap:n ystävän pussista.

Vastaavat riskit ovat olemassa aina, kun parisuhteeseen ryhtyy. Se, että viisikymppinen nainen on sinkku, kertoo siitä, että takana on jo yksi tai useampi päättynyt suhde. Tuskin on kukaan sydänsuruilta välttynyt tuohon ikään mennessä. Riski ja todennäköisyys eroon ovat toki suurempia tällaisessa normeja rikkovassa suhteessa, mutta kuten jo aiemmin totesin, minusta parisuhdeasioissa ei kannata laskelmoida.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tunnen yhden tällaisen pariskunnan, joka vaikuttaa oikeasti onnelliselta. Nainen on noin 50 ja hyväpalkkaisessa työssä, mies 25 ja köyhästä maasta, ei kuitenkaan Afrikasta. Olin täysin vakuuttunut siitä, että kun oleskelulupa on taskussa, vaihtaa mies nuorempaan, mutta eipä vain ole vaihtanut. Hänellä on nykyään pysyvä oleskelulupa ja työpaikkakin, joten mitään ulkoista syytä jatkaa suhdetta ei käsittääkseni ole. Mies puhuu vaimostaan aina kauniisti ja he tekevät paljon asioita yhdessä.

 

Täähän on siis hyvä homma, en ymmärrä miksi joku alapeukuttaa sitä että joku on onnellinen ja ollaan saatu yksi veronmaksaja lisää suomeen! Toivon että ystävälleni kävisi samoin mutta epäilys on kova :(

 

-ap

 

 

Täytyy vielä lisätä, että tosi harvinainenhan tämä tarina on. Tätä yhtä pariskuntaa kohden tiedän valitettavasti noin kymmenen sellaista, joilla ei ollut yhtä onnellista loppua :/

 

Millaisia loppuja? Siis paljastunut että mies ollut rahan perässä vai jotain kulttuurieroja vai mitä?

Tunnen molempia kuvatunlaisia tapauksia, eli sellaisia, että on oltu rahan tai oleskeluluvan perässä, sekä sellaisia, että on oltu tosissaan, mutta kulttuurierot ovat osoittautuneet liian suuriksi molemmin puolin. Aina ajatellaan, että vika on ulkomaalaisten "oudoissa tavoissa", mutta kyllähän sosiaalisista, kollektiivisista kulttuureista tuleville voi arkielämä varautuneen ja omissa oloissaan viihtyvän suomalaisen kanssa olla aika haastavaa. Monikulttuurisissa liitoissa on kaikkiaan korkeampi riski avioerolle, mutta minusta tämä ei ole mikään syy olla antamatta suhteelle mahdollisuutta. Ei elämä ole laskelmointia. Tässäkin tapauksessa nainen on jo sen ikäinen, ettei hän esimerkiksi missaa mahdollisuutta perustaa perhe, koska tuhlasi hedelmälliset vuotensa turhaan tms. Jos mies allekirjoittaa avioehdon, en näe, että ap:n ystävä olisi menettämässä mitään.

Entäs sitten kun tulee ero eikä miehellä ole tuloja. Suomen valtio maksaa. Ajattelisi edes muita veronmaksajia jos ei omia rahojaan.

Ihan uskomatonta tämä "ajattelisi edes suomalaisia veronmaksajia" -valitus, joka alkaa aina, kun kyseessä on ulkomaalainen puoliso, mutta vain silloin. Ensinnäkin nainen on itsekin suomalainen veronmaksaja ja siten osallistuu sen kassan kartuttamiseen, josta näitä rahoja jaetaan. Toiseksi ei muiltakaan vaadita mitään täysin tuntemattomien veronmaksajien etujen ajamista heidän tehdessään elämäänsä koskevia valintoja: "Päätitte sitten lapsia tehdä? Kukas niiden koulut ja lääkärit maksaa? Suomalainen veronmaksaja!" tai "Aiot siis muuttaa ulkomaille? Tässäkö kiitos koulutuksesi kustantaneille suomalaisille veronmaksajille!" Kuulostaa typerältä, eikö? Mistä tahansa yksilön valinnoista saisi vastaavan syyllistämisen aiheen, tupakointi ja alkoholinkäyttö aiheuttavat kuluja valtiolle, samoin pitkät äitiys- ja vanhempainvapaat.

Loppu iäksi tukielätin tuominen Suomeen on hieman suurempi synti, mitä lapsen tekeminen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tunnen yhden tällaisen pariskunnan, joka vaikuttaa oikeasti onnelliselta. Nainen on noin 50 ja hyväpalkkaisessa työssä, mies 25 ja köyhästä maasta, ei kuitenkaan Afrikasta. Olin täysin vakuuttunut siitä, että kun oleskelulupa on taskussa, vaihtaa mies nuorempaan, mutta eipä vain ole vaihtanut. Hänellä on nykyään pysyvä oleskelulupa ja työpaikkakin, joten mitään ulkoista syytä jatkaa suhdetta ei käsittääkseni ole. Mies puhuu vaimostaan aina kauniisti ja he tekevät paljon asioita yhdessä.

 

Täähän on siis hyvä homma, en ymmärrä miksi joku alapeukuttaa sitä että joku on onnellinen ja ollaan saatu yksi veronmaksaja lisää suomeen! Toivon että ystävälleni kävisi samoin mutta epäilys on kova :(

 

-ap

 

 

Täytyy vielä lisätä, että tosi harvinainenhan tämä tarina on. Tätä yhtä pariskuntaa kohden tiedän valitettavasti noin kymmenen sellaista, joilla ei ollut yhtä onnellista loppua :/

 

Millaisia loppuja? Siis paljastunut että mies ollut rahan perässä vai jotain kulttuurieroja vai mitä?

Tunnen molempia kuvatunlaisia tapauksia, eli sellaisia, että on oltu rahan tai oleskeluluvan perässä, sekä sellaisia, että on oltu tosissaan, mutta kulttuurierot ovat osoittautuneet liian suuriksi molemmin puolin. Aina ajatellaan, että vika on ulkomaalaisten "oudoissa tavoissa", mutta kyllähän sosiaalisista, kollektiivisista kulttuureista tuleville voi arkielämä varautuneen ja omissa oloissaan viihtyvän suomalaisen kanssa olla aika haastavaa. Monikulttuurisissa liitoissa on kaikkiaan korkeampi riski avioerolle, mutta minusta tämä ei ole mikään syy olla antamatta suhteelle mahdollisuutta. Ei elämä ole laskelmointia. Tässäkin tapauksessa nainen on jo sen ikäinen, ettei hän esimerkiksi missaa mahdollisuutta perustaa perhe, koska tuhlasi hedelmälliset vuotensa turhaan tms. Jos mies allekirjoittaa avioehdon, en näe, että ap:n ystävä olisi menettämässä mitään.

Entäs sitten kun tulee ero eikä miehellä ole tuloja. Suomen valtio maksaa. Ajattelisi edes muita veronmaksajia jos ei omia rahojaan.

Ihan uskomatonta tämä "ajattelisi edes suomalaisia veronmaksajia" -valitus, joka alkaa aina, kun kyseessä on ulkomaalainen puoliso, mutta vain silloin. Ensinnäkin nainen on itsekin suomalainen veronmaksaja ja siten osallistuu sen kassan kartuttamiseen, josta näitä rahoja jaetaan. Toiseksi ei muiltakaan vaadita mitään täysin tuntemattomien veronmaksajien etujen ajamista heidän tehdessään elämäänsä koskevia valintoja: "Päätitte sitten lapsia tehdä? Kukas niiden koulut ja lääkärit maksaa? Suomalainen veronmaksaja!" tai "Aiot siis muuttaa ulkomaille? Tässäkö kiitos koulutuksesi kustantaneille suomalaisille veronmaksajille!" Kuulostaa typerältä, eikö? Mistä tahansa yksilön valinnoista saisi vastaavan syyllistämisen aiheen, tupakointi ja alkoholinkäyttö aiheuttavat kuluja valtiolle, samoin pitkät äitiys- ja vanhempainvapaat.

Lasten koulutus ja lääkärit maksetaan verorahoilla jotta hänestä tulisi aikoinaan myös veronmaksaja. Jos näin ei olis tehny niin työttömyys ja bkt suomessa olisi samaa tasoa kuin jossain kehitysmaassa ja mistäs nää hyvinvointivaltion edut sitten revittäis?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tunnen yhden tällaisen pariskunnan, joka vaikuttaa oikeasti onnelliselta. Nainen on noin 50 ja hyväpalkkaisessa työssä, mies 25 ja köyhästä maasta, ei kuitenkaan Afrikasta. Olin täysin vakuuttunut siitä, että kun oleskelulupa on taskussa, vaihtaa mies nuorempaan, mutta eipä vain ole vaihtanut. Hänellä on nykyään pysyvä oleskelulupa ja työpaikkakin, joten mitään ulkoista syytä jatkaa suhdetta ei käsittääkseni ole. Mies puhuu vaimostaan aina kauniisti ja he tekevät paljon asioita yhdessä.

 

Täähän on siis hyvä homma, en ymmärrä miksi joku alapeukuttaa sitä että joku on onnellinen ja ollaan saatu yksi veronmaksaja lisää suomeen! Toivon että ystävälleni kävisi samoin mutta epäilys on kova :(

 

-ap

 

 

Täytyy vielä lisätä, että tosi harvinainenhan tämä tarina on. Tätä yhtä pariskuntaa kohden tiedän valitettavasti noin kymmenen sellaista, joilla ei ollut yhtä onnellista loppua :/

 

Millaisia loppuja? Siis paljastunut että mies ollut rahan perässä vai jotain kulttuurieroja vai mitä?

Tunnen molempia kuvatunlaisia tapauksia, eli sellaisia, että on oltu rahan tai oleskeluluvan perässä, sekä sellaisia, että on oltu tosissaan, mutta kulttuurierot ovat osoittautuneet liian suuriksi molemmin puolin. Aina ajatellaan, että vika on ulkomaalaisten "oudoissa tavoissa", mutta kyllähän sosiaalisista, kollektiivisista kulttuureista tuleville voi arkielämä varautuneen ja omissa oloissaan viihtyvän suomalaisen kanssa olla aika haastavaa. Monikulttuurisissa liitoissa on kaikkiaan korkeampi riski avioerolle, mutta minusta tämä ei ole mikään syy olla antamatta suhteelle mahdollisuutta. Ei elämä ole laskelmointia. Tässäkin tapauksessa nainen on jo sen ikäinen, ettei hän esimerkiksi missaa mahdollisuutta perustaa perhe, koska tuhlasi hedelmälliset vuotensa turhaan tms. Jos mies allekirjoittaa avioehdon, en näe, että ap:n ystävä olisi menettämässä mitään.

Entäs sitten kun tulee ero eikä miehellä ole tuloja. Suomen valtio maksaa. Ajattelisi edes muita veronmaksajia jos ei omia rahojaan.

Ihan uskomatonta tämä "ajattelisi edes suomalaisia veronmaksajia" -valitus, joka alkaa aina, kun kyseessä on ulkomaalainen puoliso, mutta vain silloin. Ensinnäkin nainen on itsekin suomalainen veronmaksaja ja siten osallistuu sen kassan kartuttamiseen, josta näitä rahoja jaetaan. Toiseksi ei muiltakaan vaadita mitään täysin tuntemattomien veronmaksajien etujen ajamista heidän tehdessään elämäänsä koskevia valintoja: "Päätitte sitten lapsia tehdä? Kukas niiden koulut ja lääkärit maksaa? Suomalainen veronmaksaja!" tai "Aiot siis muuttaa ulkomaille? Tässäkö kiitos koulutuksesi kustantaneille suomalaisille veronmaksajille!" Kuulostaa typerältä, eikö? Mistä tahansa yksilön valinnoista saisi vastaavan syyllistämisen aiheen, tupakointi ja alkoholinkäyttö aiheuttavat kuluja valtiolle, samoin pitkät äitiys- ja vanhempainvapaat.

Loppu iäksi tukielätin tuominen Suomeen on hieman suurempi synti, mitä lapsen tekeminen.

Miten tuo mainitsemani ulkomaille muuttaminen? Esimerkiksi Suomessa kouluttautunut sairaanhoitaja, joka muuttaa Norjaan paremman palkan perässä pian valmistumisen jälkeen? Siitähän koituu väistämättä miinusmerkkinen tulos suomalaisten veronmaksajien näkökulmasta. Pitäisikö ulkomaille muuttaminen kieltää tai sallia vasta, kun koulutukseen ym. käytetyt verorahat on maksettu takaisin?

Miksei voisi, mutta meillä on perhepiirissä tapaus, jossa mies vedätti naista juuri niin kauan kuin luuli saaneensa pysyvän oleskeluvan avioliiton perusteella. Sitten loppui rakkaus. Mies vaan ei tiennyt, että kun eroa haettiin niin meni oleskelulupakin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tunnen yhden tällaisen pariskunnan, joka vaikuttaa oikeasti onnelliselta. Nainen on noin 50 ja hyväpalkkaisessa työssä, mies 25 ja köyhästä maasta, ei kuitenkaan Afrikasta. Olin täysin vakuuttunut siitä, että kun oleskelulupa on taskussa, vaihtaa mies nuorempaan, mutta eipä vain ole vaihtanut. Hänellä on nykyään pysyvä oleskelulupa ja työpaikkakin, joten mitään ulkoista syytä jatkaa suhdetta ei käsittääkseni ole. Mies puhuu vaimostaan aina kauniisti ja he tekevät paljon asioita yhdessä.

 

Täähän on siis hyvä homma, en ymmärrä miksi joku alapeukuttaa sitä että joku on onnellinen ja ollaan saatu yksi veronmaksaja lisää suomeen! Toivon että ystävälleni kävisi samoin mutta epäilys on kova :(

 

-ap

 

 

Täytyy vielä lisätä, että tosi harvinainenhan tämä tarina on. Tätä yhtä pariskuntaa kohden tiedän valitettavasti noin kymmenen sellaista, joilla ei ollut yhtä onnellista loppua :/

 

Millaisia loppuja? Siis paljastunut että mies ollut rahan perässä vai jotain kulttuurieroja vai mitä?

Tunnen molempia kuvatunlaisia tapauksia, eli sellaisia, että on oltu rahan tai oleskeluluvan perässä, sekä sellaisia, että on oltu tosissaan, mutta kulttuurierot ovat osoittautuneet liian suuriksi molemmin puolin. Aina ajatellaan, että vika on ulkomaalaisten "oudoissa tavoissa", mutta kyllähän sosiaalisista, kollektiivisista kulttuureista tuleville voi arkielämä varautuneen ja omissa oloissaan viihtyvän suomalaisen kanssa olla aika haastavaa. Monikulttuurisissa liitoissa on kaikkiaan korkeampi riski avioerolle, mutta minusta tämä ei ole mikään syy olla antamatta suhteelle mahdollisuutta. Ei elämä ole laskelmointia. Tässäkin tapauksessa nainen on jo sen ikäinen, ettei hän esimerkiksi missaa mahdollisuutta perustaa perhe, koska tuhlasi hedelmälliset vuotensa turhaan tms. Jos mies allekirjoittaa avioehdon, en näe, että ap:n ystävä olisi menettämässä mitään.

Entäs sitten kun tulee ero eikä miehellä ole tuloja. Suomen valtio maksaa. Ajattelisi edes muita veronmaksajia jos ei omia rahojaan.

Ihan uskomatonta tämä "ajattelisi edes suomalaisia veronmaksajia" -valitus, joka alkaa aina, kun kyseessä on ulkomaalainen puoliso, mutta vain silloin. Ensinnäkin nainen on itsekin suomalainen veronmaksaja ja siten osallistuu sen kassan kartuttamiseen, josta näitä rahoja jaetaan. Toiseksi ei muiltakaan vaadita mitään täysin tuntemattomien veronmaksajien etujen ajamista heidän tehdessään elämäänsä koskevia valintoja: "Päätitte sitten lapsia tehdä? Kukas niiden koulut ja lääkärit maksaa? Suomalainen veronmaksaja!" tai "Aiot siis muuttaa ulkomaille? Tässäkö kiitos koulutuksesi kustantaneille suomalaisille veronmaksajille!" Kuulostaa typerältä, eikö? Mistä tahansa yksilön valinnoista saisi vastaavan syyllistämisen aiheen, tupakointi ja alkoholinkäyttö aiheuttavat kuluja valtiolle, samoin pitkät äitiys- ja vanhempainvapaat.

Loppu iäksi tukielätin tuominen Suomeen on hieman suurempi synti, mitä lapsen tekeminen.

Miten tuo mainitsemani ulkomaille muuttaminen? Esimerkiksi Suomessa kouluttautunut sairaanhoitaja, joka muuttaa Norjaan paremman palkan perässä pian valmistumisen jälkeen? Siitähän koituu väistämättä miinusmerkkinen tulos suomalaisten veronmaksajien näkökulmasta. Pitäisikö ulkomaille muuttaminen kieltää tai sallia vasta, kun koulutukseen ym. käytetyt verorahat on maksettu takaisin?

No työvoima liikkuu valtiosta toiseen ja esimerkiksi Suomi "varastaa" Virosta vasta valmistuneita lääkäreitä, kun täällä elintaso on parempi. Afrikasta harvemmin tullaan tänne työn perässä ja näkeehän sen työllistymisasteesta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tunnen yhden tällaisen pariskunnan, joka vaikuttaa oikeasti onnelliselta. Nainen on noin 50 ja hyväpalkkaisessa työssä, mies 25 ja köyhästä maasta, ei kuitenkaan Afrikasta. Olin täysin vakuuttunut siitä, että kun oleskelulupa on taskussa, vaihtaa mies nuorempaan, mutta eipä vain ole vaihtanut. Hänellä on nykyään pysyvä oleskelulupa ja työpaikkakin, joten mitään ulkoista syytä jatkaa suhdetta ei käsittääkseni ole. Mies puhuu vaimostaan aina kauniisti ja he tekevät paljon asioita yhdessä.

 

Täähän on siis hyvä homma, en ymmärrä miksi joku alapeukuttaa sitä että joku on onnellinen ja ollaan saatu yksi veronmaksaja lisää suomeen! Toivon että ystävälleni kävisi samoin mutta epäilys on kova :(

 

-ap

 

 

Täytyy vielä lisätä, että tosi harvinainenhan tämä tarina on. Tätä yhtä pariskuntaa kohden tiedän valitettavasti noin kymmenen sellaista, joilla ei ollut yhtä onnellista loppua :/

 

Millaisia loppuja? Siis paljastunut että mies ollut rahan perässä vai jotain kulttuurieroja vai mitä?

Tunnen molempia kuvatunlaisia tapauksia, eli sellaisia, että on oltu rahan tai oleskeluluvan perässä, sekä sellaisia, että on oltu tosissaan, mutta kulttuurierot ovat osoittautuneet liian suuriksi molemmin puolin. Aina ajatellaan, että vika on ulkomaalaisten "oudoissa tavoissa", mutta kyllähän sosiaalisista, kollektiivisista kulttuureista tuleville voi arkielämä varautuneen ja omissa oloissaan viihtyvän suomalaisen kanssa olla aika haastavaa. Monikulttuurisissa liitoissa on kaikkiaan korkeampi riski avioerolle, mutta minusta tämä ei ole mikään syy olla antamatta suhteelle mahdollisuutta. Ei elämä ole laskelmointia. Tässäkin tapauksessa nainen on jo sen ikäinen, ettei hän esimerkiksi missaa mahdollisuutta perustaa perhe, koska tuhlasi hedelmälliset vuotensa turhaan tms. Jos mies allekirjoittaa avioehdon, en näe, että ap:n ystävä olisi menettämässä mitään.

Entäs sitten kun tulee ero eikä miehellä ole tuloja. Suomen valtio maksaa. Ajattelisi edes muita veronmaksajia jos ei omia rahojaan.

Ihan uskomatonta tämä "ajattelisi edes suomalaisia veronmaksajia" -valitus, joka alkaa aina, kun kyseessä on ulkomaalainen puoliso, mutta vain silloin. Ensinnäkin nainen on itsekin suomalainen veronmaksaja ja siten osallistuu sen kassan kartuttamiseen, josta näitä rahoja jaetaan. Toiseksi ei muiltakaan vaadita mitään täysin tuntemattomien veronmaksajien etujen ajamista heidän tehdessään elämäänsä koskevia valintoja: "Päätitte sitten lapsia tehdä? Kukas niiden koulut ja lääkärit maksaa? Suomalainen veronmaksaja!" tai "Aiot siis muuttaa ulkomaille? Tässäkö kiitos koulutuksesi kustantaneille suomalaisille veronmaksajille!" Kuulostaa typerältä, eikö? Mistä tahansa yksilön valinnoista saisi vastaavan syyllistämisen aiheen, tupakointi ja alkoholinkäyttö aiheuttavat kuluja valtiolle, samoin pitkät äitiys- ja vanhempainvapaat.

 

Lasten koulutus ja lääkärit maksetaan verorahoilla jotta hänestä tulisi aikoinaan myös veronmaksaja. Jos näin ei olis tehny niin työttömyys ja bkt suomessa olisi samaa tasoa kuin jossain kehitysmaassa ja mistäs nää hyvinvointivaltion edut sitten revittäis?

Sitähän ei lapsentekoon ryhtyessään voi tietää, tuleeko lapsesta aikanaan veronmaksaja vai ei. Voi olla, että lapsesta tulee vaikka narkkari tai lapsi muuttaa ulkomaille. Samoin tässä keskustelussa pidetään jotenkin itsestäänselvyytenä, että suomalaisen puolisoksi muuttavat olisivat automaattisesti loppuikänsä taakka yhteiskunnalle, vaikka näinhän ei tietenkään ole. Maahanmuuttajat työllistyvät suomalaista heikommin, mutta ei tällä perusteella voi vaikuttaa kenenkään puolisonvalintaan. Lisäksi on hyvä muistaa, että ulkomailla tavattu puoliso tulee harvoin vaikeiten työllistyvistä maista, kuten Somalia. Kukaan suomalainen ei käy siellä lomailemassa. Ylipäätään suomalaisten naisten pariutuminen ulkomaalaisten miesten kanssa niin, että pari asettuisi Suomeen, on todella marginaalinen ilmiö sekä verrattuna miesten ulkomaalaistaustaisten puolisoiden lukumäärään että tarkasteltaessa maahanmuuttoa ja sen kustannuksia kokonaisuutena. Lisäksi naiset, joilla on varaa lomailla jossain Gambiassa tai Karibialla, eivät ole köyhimmästä päästä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tunnen yhden tällaisen pariskunnan, joka vaikuttaa oikeasti onnelliselta. Nainen on noin 50 ja hyväpalkkaisessa työssä, mies 25 ja köyhästä maasta, ei kuitenkaan Afrikasta. Olin täysin vakuuttunut siitä, että kun oleskelulupa on taskussa, vaihtaa mies nuorempaan, mutta eipä vain ole vaihtanut. Hänellä on nykyään pysyvä oleskelulupa ja työpaikkakin, joten mitään ulkoista syytä jatkaa suhdetta ei käsittääkseni ole. Mies puhuu vaimostaan aina kauniisti ja he tekevät paljon asioita yhdessä.

 

Täähän on siis hyvä homma, en ymmärrä miksi joku alapeukuttaa sitä että joku on onnellinen ja ollaan saatu yksi veronmaksaja lisää suomeen! Toivon että ystävälleni kävisi samoin mutta epäilys on kova :(

 

-ap

 

 

Täytyy vielä lisätä, että tosi harvinainenhan tämä tarina on. Tätä yhtä pariskuntaa kohden tiedän valitettavasti noin kymmenen sellaista, joilla ei ollut yhtä onnellista loppua :/

 

Millaisia loppuja? Siis paljastunut että mies ollut rahan perässä vai jotain kulttuurieroja vai mitä?

Tunnen molempia kuvatunlaisia tapauksia, eli sellaisia, että on oltu rahan tai oleskeluluvan perässä, sekä sellaisia, että on oltu tosissaan, mutta kulttuurierot ovat osoittautuneet liian suuriksi molemmin puolin. Aina ajatellaan, että vika on ulkomaalaisten "oudoissa tavoissa", mutta kyllähän sosiaalisista, kollektiivisista kulttuureista tuleville voi arkielämä varautuneen ja omissa oloissaan viihtyvän suomalaisen kanssa olla aika haastavaa. Monikulttuurisissa liitoissa on kaikkiaan korkeampi riski avioerolle, mutta minusta tämä ei ole mikään syy olla antamatta suhteelle mahdollisuutta. Ei elämä ole laskelmointia. Tässäkin tapauksessa nainen on jo sen ikäinen, ettei hän esimerkiksi missaa mahdollisuutta perustaa perhe, koska tuhlasi hedelmälliset vuotensa turhaan tms. Jos mies allekirjoittaa avioehdon, en näe, että ap:n ystävä olisi menettämässä mitään.

Entäs sitten kun tulee ero eikä miehellä ole tuloja. Suomen valtio maksaa. Ajattelisi edes muita veronmaksajia jos ei omia rahojaan.

Ihan uskomatonta tämä "ajattelisi edes suomalaisia veronmaksajia" -valitus, joka alkaa aina, kun kyseessä on ulkomaalainen puoliso, mutta vain silloin. Ensinnäkin nainen on itsekin suomalainen veronmaksaja ja siten osallistuu sen kassan kartuttamiseen, josta näitä rahoja jaetaan. Toiseksi ei muiltakaan vaadita mitään täysin tuntemattomien veronmaksajien etujen ajamista heidän tehdessään elämäänsä koskevia valintoja: "Päätitte sitten lapsia tehdä? Kukas niiden koulut ja lääkärit maksaa? Suomalainen veronmaksaja!" tai "Aiot siis muuttaa ulkomaille? Tässäkö kiitos koulutuksesi kustantaneille suomalaisille veronmaksajille!" Kuulostaa typerältä, eikö? Mistä tahansa yksilön valinnoista saisi vastaavan syyllistämisen aiheen, tupakointi ja alkoholinkäyttö aiheuttavat kuluja valtiolle, samoin pitkät äitiys- ja vanhempainvapaat.

 

Lasten koulutus ja lääkärit maksetaan verorahoilla jotta hänestä tulisi aikoinaan myös veronmaksaja. Jos näin ei olis tehny niin työttömyys ja bkt suomessa olisi samaa tasoa kuin jossain kehitysmaassa ja mistäs nää hyvinvointivaltion edut sitten revittäis?

Sitähän ei lapsentekoon ryhtyessään voi tietää, tuleeko lapsesta aikanaan veronmaksaja vai ei. Voi olla, että lapsesta tulee vaikka narkkari tai lapsi muuttaa ulkomaille. Samoin tässä keskustelussa pidetään jotenkin itsestäänselvyytenä, että suomalaisen puolisoksi muuttavat olisivat automaattisesti loppuikänsä taakka yhteiskunnalle, vaikka näinhän ei tietenkään ole. Maahanmuuttajat työllistyvät suomalaista heikommin, mutta ei tällä perusteella voi vaikuttaa kenenkään puolisonvalintaan. Lisäksi on hyvä muistaa, että ulkomailla tavattu puoliso tulee harvoin vaikeiten työllistyvistä maista, kuten Somalia. Kukaan suomalainen ei käy siellä lomailemassa. Ylipäätään suomalaisten naisten pariutuminen ulkomaalaisten miesten kanssa niin, että pari asettuisi Suomeen, on todella marginaalinen ilmiö sekä verrattuna miesten ulkomaalaistaustaisten puolisoiden lukumäärään että tarkasteltaessa maahanmuuttoa ja sen kustannuksia kokonaisuutena. Lisäksi naiset, joilla on varaa lomailla jossain Gambiassa tai Karibialla, eivät ole köyhimmästä päästä.

Gambiahan on tunnettu kalliina lomakohteena, jota verrataan hintatasossa Monacoon. Eliittihän siellä ainoastaan matkustaa...

Ketjua lukematta muistutettakoon, että naistenkin rakastumista helpottaa, jos vastapuolella on suuri varallisuus. Se peittää alleen monia epäkohtia. Ja monissa Afrikan maissa kaikkia länsimaalaisia pidetään sikarikkaina.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tunnen yhden tällaisen pariskunnan, joka vaikuttaa oikeasti onnelliselta. Nainen on noin 50 ja hyväpalkkaisessa työssä, mies 25 ja köyhästä maasta, ei kuitenkaan Afrikasta. Olin täysin vakuuttunut siitä, että kun oleskelulupa on taskussa, vaihtaa mies nuorempaan, mutta eipä vain ole vaihtanut. Hänellä on nykyään pysyvä oleskelulupa ja työpaikkakin, joten mitään ulkoista syytä jatkaa suhdetta ei käsittääkseni ole. Mies puhuu vaimostaan aina kauniisti ja he tekevät paljon asioita yhdessä.

 

Täähän on siis hyvä homma, en ymmärrä miksi joku alapeukuttaa sitä että joku on onnellinen ja ollaan saatu yksi veronmaksaja lisää suomeen! Toivon että ystävälleni kävisi samoin mutta epäilys on kova :(

 

-ap

 

 

Täytyy vielä lisätä, että tosi harvinainenhan tämä tarina on. Tätä yhtä pariskuntaa kohden tiedän valitettavasti noin kymmenen sellaista, joilla ei ollut yhtä onnellista loppua :/

 

Millaisia loppuja? Siis paljastunut että mies ollut rahan perässä vai jotain kulttuurieroja vai mitä?

Tunnen molempia kuvatunlaisia tapauksia, eli sellaisia, että on oltu rahan tai oleskeluluvan perässä, sekä sellaisia, että on oltu tosissaan, mutta kulttuurierot ovat osoittautuneet liian suuriksi molemmin puolin. Aina ajatellaan, että vika on ulkomaalaisten "oudoissa tavoissa", mutta kyllähän sosiaalisista, kollektiivisista kulttuureista tuleville voi arkielämä varautuneen ja omissa oloissaan viihtyvän suomalaisen kanssa olla aika haastavaa. Monikulttuurisissa liitoissa on kaikkiaan korkeampi riski avioerolle, mutta minusta tämä ei ole mikään syy olla antamatta suhteelle mahdollisuutta. Ei elämä ole laskelmointia. Tässäkin tapauksessa nainen on jo sen ikäinen, ettei hän esimerkiksi missaa mahdollisuutta perustaa perhe, koska tuhlasi hedelmälliset vuotensa turhaan tms. Jos mies allekirjoittaa avioehdon, en näe, että ap:n ystävä olisi menettämässä mitään.

Entäs sitten kun tulee ero eikä miehellä ole tuloja. Suomen valtio maksaa. Ajattelisi edes muita veronmaksajia jos ei omia rahojaan.

Ihan uskomatonta tämä "ajattelisi edes suomalaisia veronmaksajia" -valitus, joka alkaa aina, kun kyseessä on ulkomaalainen puoliso, mutta vain silloin. Ensinnäkin nainen on itsekin suomalainen veronmaksaja ja siten osallistuu sen kassan kartuttamiseen, josta näitä rahoja jaetaan. Toiseksi ei muiltakaan vaadita mitään täysin tuntemattomien veronmaksajien etujen ajamista heidän tehdessään elämäänsä koskevia valintoja: "Päätitte sitten lapsia tehdä? Kukas niiden koulut ja lääkärit maksaa? Suomalainen veronmaksaja!" tai "Aiot siis muuttaa ulkomaille? Tässäkö kiitos koulutuksesi kustantaneille suomalaisille veronmaksajille!" Kuulostaa typerältä, eikö? Mistä tahansa yksilön valinnoista saisi vastaavan syyllistämisen aiheen, tupakointi ja alkoholinkäyttö aiheuttavat kuluja valtiolle, samoin pitkät äitiys- ja vanhempainvapaat.

 

Lasten koulutus ja lääkärit maksetaan verorahoilla jotta hänestä tulisi aikoinaan myös veronmaksaja. Jos näin ei olis tehny niin työttömyys ja bkt suomessa olisi samaa tasoa kuin jossain kehitysmaassa ja mistäs nää hyvinvointivaltion edut sitten revittäis?

Sitähän ei lapsentekoon ryhtyessään voi tietää, tuleeko lapsesta aikanaan veronmaksaja vai ei. Voi olla, että lapsesta tulee vaikka narkkari tai lapsi muuttaa ulkomaille. Samoin tässä keskustelussa pidetään jotenkin itsestäänselvyytenä, että suomalaisen puolisoksi muuttavat olisivat automaattisesti loppuikänsä taakka yhteiskunnalle, vaikka näinhän ei tietenkään ole. Maahanmuuttajat työllistyvät suomalaista heikommin, mutta ei tällä perusteella voi vaikuttaa kenenkään puolisonvalintaan. Lisäksi on hyvä muistaa, että ulkomailla tavattu puoliso tulee harvoin vaikeiten työllistyvistä maista, kuten Somalia. Kukaan suomalainen ei käy siellä lomailemassa. Ylipäätään suomalaisten naisten pariutuminen ulkomaalaisten miesten kanssa niin, että pari asettuisi Suomeen, on todella marginaalinen ilmiö sekä verrattuna miesten ulkomaalaistaustaisten puolisoiden lukumäärään että tarkasteltaessa maahanmuuttoa ja sen kustannuksia kokonaisuutena. Lisäksi naiset, joilla on varaa lomailla jossain Gambiassa tai Karibialla, eivät ole köyhimmästä päästä.

Gambiahan on tunnettu kalliina lomakohteena, jota verrataan hintatasossa Monacoon. Eliittihän siellä ainoastaan matkustaa...

Oliko tämä olevinaan jotain outoa sarkasmia? Paikallinen hintataso on edullinen, mutta lentoliput varmaan tonnin luokkaa. Yhtä Gambian-matkaajaa kohti on kymmenen Kanarian-, Turkin- ja Bulgarian-matkaajaa. Näissä paikoissa koko lomasta selviää tuolla tonnilla.

Mielestäni kaikki on mahdollista.

Meneväthän kauniit naiset naimisiin erittäin rumien ja lihavien miesten kanssa.

Avioliitto on ok. Avioehto on MUST.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä tuo naistenkin touhu joissakin tapauksissa on hyväksikäyttöä eikä mitään muuta, käytetään toisen taloudellista ja muuta tilannetta hyväksi rikkaana länsimaalaisena. Toki höpistään rakkaudesta ja muusta, mutta pelkkää ihmisten hyväksikäyttöä tuo vain on eikä mitään muuta.

Miten köyhää käytetään hyväksi

Kysytkö tosissasi? Ostetaan se ihminen rahalla. Tämähän on mitä perinteisin hyväksikäytön muoto. 

Jos asuisin lehmänpaskasta tai aaltopellistä tehdyssä majassa ja pääsisin minne vain Eurooppaan, jossa saisin katon pään päälle ja ruuan seksiä vastaan, olisin melko tyytyväinen.

Vaikka pitäisi panna jotain oman äitisi ikäistä kurppanaa?