Lue keskustelun säännöt.
Vanhempi tyttö söi pikkusiskon 4v joulukalenterin tyhjäksi, annanko vanhemman koskemattoman kalenterin pienemmälle?
06.11.2015 |
Mitä tekisitte? Vanhempi 7v oli tarkkaillut mihin kaupasta tullessamme piilotimme kalenterit. Salaa ottanut ja syönyt siskon suklaat.
Kommentit (207)
Ikävä temppu isosiskolta, mutta on sitä itsekin joskus tullut syöneeksi lapsille ostetut joulukalenterisuklaat (meillä omatehty pussikalenteri). Aikuisena on vain niin helppo mennä uudestaan kauppaan ja ostaa uudet tilalle. Ja sitten vielä vaikka toiseenkin kertaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mikähän siinäkin muuten on,että nämä "kasvatustieteilijä" usein haluavat korvata rangaistukset "keskustelemalla". Eihän ne poissulje toisiaan.Lapsi tietää että jos tekee jotain pahaa tarkoituksella,siitä seuraa rangaistus.Sen lisäksi voidaan jutella,miksi lapsi teki niin kuin teki ja mitä ensi kerralla pitäisi tehdä toisin. Ei pelkkä ymmärtäminen ja lässyttäminen opeta lasta kunnolliseksi saati "tue itsetunnon kasvua".Lapsi oppii vain,että voi tehdä mitä vain kun kuitenkin siitä saa vain päänsilityksiä ja ymmärtävää jutustelua. Viimeistään koulussa kuitenkin tulee jälki-istunnot ym "nöyryyttävät häpeärangaistukset" vastaan.Parempi se on opettaa jo pienestä asti miten olla ihmisiksi.
Lapselle suklaakalenteri on melkein kuin joululahjat. Jätätkö lapsen lahjat ostamatta, jos lapsi on ollut tuhma? En minä ainakaan. Joulun idea kun ei ole punnita ketä on parempi kuin joku toinen vasn se on perhejuhla, jossa jokaisen pitäisi saada olla onnellinen. Lapsi on onnellinen lahjoista tai enemmänkin siitä, että salaperäinen joulupukki ne hänelle toi, koska hän on kuitenkin sen verran kiltti ollut, että saa lahjan. Se parantaa lapsen itsetuntoa.
Ramgaistuksen antaisin, mutten koko joulukuun kestävää. Eri asia, jos olisi jo joulukuu ja kalenterit seinällä. Jos olet jo kesällä ostanut kalenterit ja lapsi syö salaa, etkä osta uutta?
Sanomattakin selvä että kalenterin syönyt saa sen minkä halusi ja toiselle hankitaan uusi.
Siinäpä saa sitten availla niitä jo syömiään luukkuja.
Äippä voi syödä sen toisen kalenterin, joka jää nyt yli. Mutta muistaa näyttää esimerkkiä ja syö vain luukun päivässä kuten kuuluu.
Tässä vielä yksi kasvatustietelijä ja ope, jonka mielestä 7-vuotiaalle on opetettava tekojen seuraukset. Vanhemman tärkeä tehtävä on myös opettaa sietämään pettymyksiä.
Paras esitetty ratkaisu on mielestäni melko välitön rangaistus eli karkkipäivän rahan käyttö siskon uuteen kalenteriin. Pikkusisko saa normaalisti karkkipäivän karkit + uuden kalneterin. Tällöin yksi viikonloppu menee isosiskolla ilman namuja ja joulukuussa ei joka päivä tarvitse muistuttaa virheestä.
Tämä ei ole mikään häpeärangaistus kuten tuo yks kasvatustietelijä ajattelee!
Vierailija kirjoitti:
Miettikää itse, jos olisit 7 vuotias lapsi. Tarviiko sitä syyllisyyttä hieroa naamaan sen 24 luukkua, kun näkee, että sisko syö hänen suklaansa? Lapsi on saattanut syödä siskonsa suklaat, koska on mustasukkainen tälle. En veisi koko kalenteria vaan ostaisin siskolle uuden ja sen jälkeen ehkä viikonlopun karkkipäivä lähtisi ja saisi vaikka ansaita oman kalenterinsa kotitöillä. Ja tietysti pitkä puhuttelu asiasta ja kysytään miksi söit toisen suklaat. Jos olisi omansa syönyt, en ostaisi uutta, mutta tämä toisen kalenterin syöminen voi olla mustasukkaisuudesta johtuva tai lapsi vaan luuli, ettei kukaan huomaa.
Ja sen jälkeen sanotaan, että jos syö vielä yhdenkin suklaan toisen kalenterista, saa antaa omansa toiselle.
Eiköhän me kaikki olla joskus oltu 7-vuotiaita.Söin sen ikäisenä oman suklaakalenterini tyhjäksi kerralla,ei olisi tullut mieleenkään syödä toisen kalenteria.Jos olisin tehnyt niin,aivan varmaasti äiti olisi antanut minun kalenterini sisarukselle.Ei 7-vuotias ole niin pieni,ettei ymmärrä mitä tekee,eikä paapomalla saa mitään hyvää aikaiseksi.Mitä tulee "naamaan hieromiseen",viestissä 107 vastattiin mielestäni hyvin:
"Vanhemmalle kuvakalenteri, nuoremmalle uusi Frozen ja kuvakalenteri. Saavat vertailla kuvia sitten.
Ei sitä rangaistusta tarvitse hieroa 7-vuotiaan naamaan koko joulukuuta, vaan ystävällisesti muistuttaa, että hän söi jo kalenterisuklaat, jos mitään kitinää kuuluu."
Ehkä jos ap tekee näin,ensi vuonna isosisko ei syö toisen suklaita.Rangaistuksen idea on,että virheestä oppii,ei mikään kostaminen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikähän siinäkin muuten on,että nämä "kasvatustieteilijä" usein haluavat korvata rangaistukset "keskustelemalla". Eihän ne poissulje toisiaan.Lapsi tietää että jos tekee jotain pahaa tarkoituksella,siitä seuraa rangaistus.Sen lisäksi voidaan jutella,miksi lapsi teki niin kuin teki ja mitä ensi kerralla pitäisi tehdä toisin. Ei pelkkä ymmärtäminen ja lässyttäminen opeta lasta kunnolliseksi saati "tue itsetunnon kasvua".Lapsi oppii vain,että voi tehdä mitä vain kun kuitenkin siitä saa vain päänsilityksiä ja ymmärtävää jutustelua. Viimeistään koulussa kuitenkin tulee jälki-istunnot ym "nöyryyttävät häpeärangaistukset" vastaan.Parempi se on opettaa jo pienestä asti miten olla ihmisiksi.
Lapselle suklaakalenteri on melkein kuin joululahjat. Jätätkö lapsen lahjat ostamatta, jos lapsi on ollut tuhma? En minä ainakaan. Joulun idea kun ei ole punnita ketä on parempi kuin joku toinen vasn se on perhejuhla, jossa jokaisen pitäisi saada olla onnellinen. Lapsi on onnellinen lahjoista tai enemmänkin siitä, että salaperäinen joulupukki ne hänelle toi, koska hän on kuitenkin sen verran kiltti ollut, että saa lahjan. Se parantaa lapsen itsetuntoa.
Ramgaistuksen antaisin, mutten koko joulukuun kestävää. Eri asia, jos olisi jo joulukuu ja kalenterit seinällä. Jos olet jo kesällä ostanut kalenterit ja lapsi syö salaa, etkä osta uutta?
Tietenkään lasta ei opeta siihen että voi tehdä mitä huvittaa ja vanhemmat hyvittelee ja paikkailee virheitä. Minkälaista paskaväkeä teillä kasvatetaan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miettikää itse, jos olisit 7 vuotias lapsi. Tarviiko sitä syyllisyyttä hieroa naamaan sen 24 luukkua, kun näkee, että sisko syö hänen suklaansa? Lapsi on saattanut syödä siskonsa suklaat, koska on mustasukkainen tälle. En veisi koko kalenteria vaan ostaisin siskolle uuden ja sen jälkeen ehkä viikonlopun karkkipäivä lähtisi ja saisi vaikka ansaita oman kalenterinsa kotitöillä. Ja tietysti pitkä puhuttelu asiasta ja kysytään miksi söit toisen suklaat. Jos olisi omansa syönyt, en ostaisi uutta, mutta tämä toisen kalenterin syöminen voi olla mustasukkaisuudesta johtuva tai lapsi vaan luuli, ettei kukaan huomaa.
Ja sen jälkeen sanotaan, että jos syö vielä yhdenkin suklaan toisen kalenterista, saa antaa omansa toiselle.
Eiköhän me kaikki olla joskus oltu 7-vuotiaita.Söin sen ikäisenä oman suklaakalenterini tyhjäksi kerralla,ei olisi tullut mieleenkään syödä toisen kalenteria.Jos olisin tehnyt niin,aivan varmaasti äiti olisi antanut minun kalenterini sisarukselle.Ei 7-vuotias ole niin pieni,ettei ymmärrä mitä tekee,eikä paapomalla saa mitään hyvää aikaiseksi.Mitä tulee "naamaan hieromiseen",viestissä 107 vastattiin mielestäni hyvin:
"Vanhemmalle kuvakalenteri, nuoremmalle uusi Frozen ja kuvakalenteri. Saavat vertailla kuvia sitten.
Ei sitä rangaistusta tarvitse hieroa 7-vuotiaan naamaan koko joulukuuta, vaan ystävällisesti muistuttaa, että hän söi jo kalenterisuklaat, jos mitään kitinää kuuluu."
Ehkä jos ap tekee näin,ensi vuonna isosisko ei syö toisen suklaita.Rangaistuksen idea on,että virheestä oppii,ei mikään kostaminen.
Se on vain joulukalenteri, jos sen syö etukäteen, niin sitä ei voi syödä jälkikäteen. Tyhmemmällekkin pitäisi mennä viesti perille. Seuraavana jouluna idia on ehkä mennyt perille, jos ei niin kasvatusmetodit uusiksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikähän siinäkin muuten on,että nämä "kasvatustieteilijä" usein haluavat korvata rangaistukset "keskustelemalla". Eihän ne poissulje toisiaan.Lapsi tietää että jos tekee jotain pahaa tarkoituksella,siitä seuraa rangaistus.Sen lisäksi voidaan jutella,miksi lapsi teki niin kuin teki ja mitä ensi kerralla pitäisi tehdä toisin. Ei pelkkä ymmärtäminen ja lässyttäminen opeta lasta kunnolliseksi saati "tue itsetunnon kasvua".Lapsi oppii vain,että voi tehdä mitä vain kun kuitenkin siitä saa vain päänsilityksiä ja ymmärtävää jutustelua. Viimeistään koulussa kuitenkin tulee jälki-istunnot ym "nöyryyttävät häpeärangaistukset" vastaan.Parempi se on opettaa jo pienestä asti miten olla ihmisiksi.
Lapselle suklaakalenteri on melkein kuin joululahjat. Jätätkö lapsen lahjat ostamatta, jos lapsi on ollut tuhma? En minä ainakaan. Joulun idea kun ei ole punnita ketä on parempi kuin joku toinen vasn se on perhejuhla, jossa jokaisen pitäisi saada olla onnellinen. Lapsi on onnellinen lahjoista tai enemmänkin siitä, että salaperäinen joulupukki ne hänelle toi, koska hän on kuitenkin sen verran kiltti ollut, että saa lahjan. Se parantaa lapsen itsetuntoa.
Ramgaistuksen antaisin, mutten koko joulukuun kestävää. Eri asia, jos olisi jo joulukuu ja kalenterit seinällä. Jos olet jo kesällä ostanut kalenterit ja lapsi syö salaa, etkä osta uutta?
No sitä suuremmalla syyllä sen vanhemman ja viisaamman pitäisi miettiä,miten pahalta pikkusiskosta tuntuu,kun hän syö siskon joulukalenterin,joka on siskolle iso juttu.Eikä se vanhempi ole jäänyt ilman joulukalenteria,hän on vain tehnyt valinnan että syökin siskon suklaat marraskuussa eikä omiaan yksitellen joukukuussa.Saman verran he saavat suklaata.Jos suklaavaras saisi pitää myös oman kalenterinsa,hän saisi tuplamäärän suklaata ja ei oppisi virheestään vaan syö toisen suklaat tulevinakin vuosina.
Vierailija kirjoitti:
Tässä vielä yksi kasvatustietelijä ja ope, jonka mielestä 7-vuotiaalle on opetettava tekojen seuraukset. Vanhemman tärkeä tehtävä on myös opettaa sietämään pettymyksiä.
Paras esitetty ratkaisu on mielestäni melko välitön rangaistus eli karkkipäivän rahan käyttö siskon uuteen kalenteriin. Pikkusisko saa normaalisti karkkipäivän karkit + uuden kalneterin. Tällöin yksi viikonloppu menee isosiskolla ilman namuja ja joulukuussa ei joka päivä tarvitse muistuttaa virheestä.
Tämä ei ole mikään häpeärangaistus kuten tuo yks kasvatustietelijä ajattelee!
Kyllä minusta oikeudenmukaisinta on se että jos on syönty kalenterin etukätteen, niin se on nyt sitten syöty, eikä sitä syödä toiseen kerttan.
Tämä on kuitenkin pieni asia ja hyvä opetus siitä miten maailmassa toimitaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En jaksa lukea kaikkia vastauksia, mutta itse tekisin niin, että isomman tytön oman kalenterin hävittäisin ja ostaisin pienelle uuden, jonka saisi myös avata heti. Sitten sanoisin, että kaikki ovat nyt saaneet mitä halunneet, eikä jouluksi tule enää uusia kalentereita.
Ne jotka ajattelevat, ettei lasta saa rangaista niin pahasti, että menetää koko suklaa/tavara kalenterinsa joulukuulta taitavat olla niitä, jotka luulevat lasten olevan tyhmiä? Itse sain 3 vuotiaana 3 viikon porttikiellon kauppaan, kun heittäydyin lattialle itku-potku-raivaroimaan, kun halusin jotain, mitä en saanut. Toinen vanhemmista jäi kanssani kotiin kun isoveljeni pääsivät ostoksille mukaan ja se harmitti ja aina kysyin miksi en päässyt mukaan. Vastaus oli, että et osannut silloin kaupassa käyttäytyä, niin nyt et pääse mukaan.
Mitä tästä opin? En käyttäytynyt huononsti kaupoilla. JA voin sanoa olevani aina vaikea lapsi aina, minun piti oppia kaikki vain kantapään kautta. Onneksi minulla oli hyvät vanhemmat, jotka eivät pelänneet minun "traumaantuvan" kaikesta mahdollisesta, toisin kuin nykyään.
Siksi kannatan, ettei isompi saa muuta kuin kuvakalenteria, MUTTA hänelle on syy perusteltava hyvin ymmärrettävästi, että hän oppii sen, ettei noin saa tehdä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä vielä yksi kasvatustietelijä ja ope, jonka mielestä 7-vuotiaalle on opetettava tekojen seuraukset. Vanhemman tärkeä tehtävä on myös opettaa sietämään pettymyksiä.
Paras esitetty ratkaisu on mielestäni melko välitön rangaistus eli karkkipäivän rahan käyttö siskon uuteen kalenteriin. Pikkusisko saa normaalisti karkkipäivän karkit + uuden kalneterin. Tällöin yksi viikonloppu menee isosiskolla ilman namuja ja joulukuussa ei joka päivä tarvitse muistuttaa virheestä.
Tämä ei ole mikään häpeärangaistus kuten tuo yks kasvatustietelijä ajattelee!
Kyllä minusta oikeudenmukaisinta on se että jos on syönty kalenterin etukätteen, niin se on nyt sitten syöty, eikä sitä syödä toiseen kerttan.
Tämä on kuitenkin pieni asia ja hyvä opetus siitä miten maailmassa toimitaan.
Juuri näin! Ja joku vertasi joulukalenteria lahjoihin,että jätetäänkö lahjat ostamatta jos lapsi on "ollut tuhma". Ei ole sama asia.Rangaistukset pitää suhteuttaa tekoon.Isosisko syös pikkusiskon suklaakalenterin.Isosisko ei saa toista suklaakalenteria jo syömänsä lisäksi vaan esimerkiksi kuvakalenterin.Se on johdonmukainen,opettavainen ja reilu seuraus töppäilystä.Se että jätettäisiin tuollaisen takia ilman joululahjoja,on jo ihan eri asia.Ja se että "joulukalenteri on lapsille iso juttu." Aivan,siksi odotetaan joulukuuta ja silloinkin avataan yksi luukku päivässä kun lasketaan päiviä jouluun,se on se kalenterin juttu.Jos joku vaan vetelee - varastetun - suklaakalenterin suklaat naamaan,hän ei varmaan pidä joulukalenteria pyhänä asiana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä tekisitte? Vanhempi 7v oli tarkkaillut mihin kaupasta tullessamme piilotimme kalenterit. Salaa ottanut ja syönyt siskon suklaat.
Miten kalenterit oli yksilöity kuukausi ennen käyttöönottoa?
Mitä vittua te tätä miinustatte. Vastasin avausviestiin ja oletin että kalenterit on samanlaisia, jos niillä voi korvata toisen.
Jos kummallekkin oli hankittu erilaiset kalenterit, niin ei tietenkään väärintekijän kalenterilla voi korvata sen kalenteria, joka oli halunnut eri kalenterin ja se oli hänelle hankittu.
Väärin tekijä saa pitää sen kalenterin jonka on jo syönyt, eli ei periaatteessa saa edes mitään rangaistusta ja toinen saa tietysti uuden kalenterin tilalle.
Vaikka väärntekijä ei suoranaisesti saanut edes mitään rangaistusta, niin varmaan oppii jotain siitä että väärin tekemällä ei kuitenkaan saavuta suoranaista etua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ikävä temppu isosiskolta, mutta on sitä itsekin joskus tullut syöneeksi lapsille ostetut joulukalenterisuklaat (meillä omatehty pussikalenteri). Aikuisena on vain niin helppo mennä uudestaan kauppaan ja ostaa uudet tilalle. Ja sitten vielä vaikka toiseenkin kertaan.
Ok. Jos vanhemmilla ei ole sekärankaa, niin miksi lapsillakaan olisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä tekisitte? Vanhempi 7v oli tarkkaillut mihin kaupasta tullessamme piilotimme kalenterit. Salaa ottanut ja syönyt siskon suklaat.
Miten kalenterit oli yksilöity kuukausi ennen käyttöönottoa?
Mitä vittua te tätä miinustatte. Vastasin avausviestiin ja oletin että kalenterit on samanlaisia, jos niillä voi korvata toisen.
Jos kummallekkin oli hankittu erilaiset kalenterit, niin ei tietenkään väärintekijän kalenterilla voi korvata sen kalenteria, joka oli halunnut eri kalenterin ja se oli hänelle hankittu.
Väärin tekijä saa pitää sen kalenterin jonka on jo syönyt, eli ei periaatteessa saa edes mitään rangaistusta ja toinen saa tietysti uuden kalenterin tilalle.
Vaikka väärntekijä ei suoranaisesti saanut edes mitään rangaistusta, niin varmaan oppii jotain siitä että väärin tekemällä ei kuitenkaan saavuta suoranaista etua.
Sitä "vittua" että et lukenut ketjua, missä selvisi useaan otteeseen että kalenterit olivat erilaiset.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jotenkin kuvaavaa, että neuvoani (4) nuhdellaan ja olen tässä ketjussa kaiketi ainoa, joka on lukenut kasvatustieteitä. Itsetunto on paras lahja, minkä vahnemmat voivat antaa lapselle. Kurin ja tuollaiset nöyryytysrangaistukset ehtii saamaan koulu- ja työmaailmassa. Parempi, mitä vanhempi ihminen on ennen kuin tuohon joutuu.
Just! Että muiden pitää sitten kasvattaa v-mäiset kakarat ja niistä kehkeytyneet "aikuiset", kun vanhemmat ei viitsi? Luepas vielä vähän lisää sitä kasvatustiedettä. Helvetti on irti, kun näitä hyvällä itsetunnolla varustettuja minä tahdon ja tiedän ja haluan ja osaan ja saan kakaroita laitetaan 20 kpl samaan luokkaan tai 75 samaan työpaikkaan.
niinpä, juuri tällaiset hyvällä itsetunnolla varustetut, tekivät elämästäni helvettiä koko yläasteen ajan ja ammatikoulunkin, ihan kiva heille, mitä minun vieläkin rikkinäisestä itsetunnostani (36) hyvä että on näitä kasvatustietetälukeneia opettamasa !
Ja sinä tiedät minkälaiset vanhemmat ja minkälainen perhe-elämä näillä sinun kiusaajilla oli? Aivan, et tiedä.
Vaikka asia on periaatteessa pieni niin olemme kuitenkin kasvattamisen perimmäisten kysymysten äärellä. Jo hyvin pieni lapsi ( alle 2 v. ) oppii ymmärtämään oikean ja väärän teon kun se hänelle opetetaan. Tähän riittää useimmiten vakavalla ilmeellä tehty sanallinen huomautus. Jo tämän ikäiselle voi ja pitää opettaa ettei toista saa lyödä, toisen leikkejä ei saa rikkoa tai ottaa tavaraa luvatta toisen kädestä jne.
Näiden asioiden opettaminen pienestä pitäen ja tarvittessa toistaen on helppoa, mutta vaikeutuu kun lapsi kasvaa vanhemmaksi. Teini- ikäiselle oikean ja väärän opettaminen voi olla hyvin vaikeaa, ellei mahdotonta jos niitä ei ole aiemmin opetettu.
Joissakin kommenteissa on puhuttu joidenkin sosiaaliluokkien huonosta lasten kasvatuksesta mutta kriisiperheen vanhempana olen huomannut, että lasten kanssa voi olla vaikeuksia missä sosiaaliluokassa tahansa. Tavallista on se, miten lapsilta ovat kotona puuttuneet turvalliset rajat ja säännöt joka sitten näkyy monenlaisena häiriökäyttäytymisenä.
7 vuoden ikäinen on jo niin iso että lapsi ymmärtää mitä on tekemässä. En ymmärrä niitä kommentteja joissa lapsen tekoa silotellaan ettei hänelle vain tulisi paha mieli. Tulihan varmasti pikkusiskollekin paha mieli kun isosisko söi hänen kalenterinsa. Eli siis jokin tuntuva seuraus väärästä teosta pitää olla, muuten lapsi saa sen virheellisen viestin että vääriä tekoja voi tehdä ilman että sillä on seuraamuksia. Jos lapsi saa tällaisen käsityksen, on vaarana että hän jatkaa vastaavanlaista toimintaa jolla on sitten vaara laajentua.
Mielestäni työ ei ole hyvä rangaistus, sillä meidän kaikkien tulisi aikuisena tehdä työtä ja sen olisi parempi olla miellyttäväksi kuin rangaistukseksi koettua. Sen sijaan voisi jättää jotain mukavaksi koettua asiaa pois, kuten esimerkiksi ruutuaikakielto määräajaksi tai muuta vastaavaa. Pääasia on että lapsi ymmärtää sen että jos tekee väärin sillä on seuraamuksensa.
4 vuotias on aivan liian nuori syömään suklaata ja karkkia!!! Menee hampaat pilalle. Täysin vastuutonta käytöstä vanhemmilta!!!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä tekisitte? Vanhempi 7v oli tarkkaillut mihin kaupasta tullessamme piilotimme kalenterit. Salaa ottanut ja syönyt siskon suklaat.
Miten kalenterit oli yksilöity kuukausi ennen käyttöönottoa?
Mitä vittua te tätä miinustatte. Vastasin avausviestiin ja oletin että kalenterit on samanlaisia, jos niillä voi korvata toisen.
Jos kummallekkin oli hankittu erilaiset kalenterit, niin ei tietenkään väärintekijän kalenterilla voi korvata sen kalenteria, joka oli halunnut eri kalenterin ja se oli hänelle hankittu.
Väärin tekijä saa pitää sen kalenterin jonka on jo syönyt, eli ei periaatteessa saa edes mitään rangaistusta ja toinen saa tietysti uuden kalenterin tilalle.
Vaikka väärntekijä ei suoranaisesti saanut edes mitään rangaistusta, niin varmaan oppii jotain siitä että väärin tekemällä ei kuitenkaan saavuta suoranaista etua.
Sitä "vittua" että et lukenut ketjua, missä selvisi useaan otteeseen että kalenterit olivat erilaiset.
Onko täällä joku sääntö että saa kommentoida vasta kun on lukenut kaikki viestit, varmaan myös muista ketjuista? Tehkää parempia avauksia.
Miten kalenterit oli yksilöity kuukausi ennen käyttöönottoa?