Jos lihoisit 20kg nykypainosta, jättäisikö miehesi sinut?
Kommentit (59)
Ei jättäisi, sillä painoin n. 30kg enemmän kun tapasimme ja sitten laihduin normaali painoon tässä yhteisien vuosien varrella. Mutta uskoisin hänen kuitenkin huolestuvan ja kannustavan laihduttamaan.
1. Ei todellakaan jättäisi, vaan olisi iloinen. Olen tällä hetkellä alipainoinen. 2. En todellakaan olisi sellaisen miehen kanssa, joka jättäisi mut ulkonäöllisen syyn takia.
Keskustelin asiasta mieheni kanssa tämän keskustelun innoittamana. Lopputulemana oli, että "Varmasti meiän elämät lähtis eri suuntaan jos oisit oikeesti lihava".
En usko, että syynä olisi niinkään se vaa'an lukema, vaan enemmän se, että voiko tietyt arvot olla samankaltaiset jos toinen paisuu kuin pullataikina? Jos liikunta ei enää kiinnosta, ja aina ollaan sisällä mättämässä sipsiä? Me ollaan käyty yhdessä ulkoilemassa ja harrastamassa. Painoa ei pitäisi kertyä huomaamatta montaa kymmentä kiloa ekstraa jos liikkuu ja syö terveellisesti. Jos lihoo, niin ongelmana on joko liikkumattomuus, ylensyönti tai näiden yhdistelmä. Ja oli syy kumpi tahansa, niin siinä vaiheessa meidän ajatusmaailmat alkaisi erota radikaalisti, ja se olisi enemmän se eron aiheuttaja.
Tietenkin tästä poisluetaan sairaudet, raskaus, ja ohimenevät elämänvaiheet (esim. läheisen kuolemasta johtunut masennus jne).
No ei, vaikka sitten painaisin 150kg, olisi todella huolissaan mun terveydestä, kuten ollaan nytkin molemmat molempien terveydestä, minä nyt en ole vielä sairastunut, mutta kyllä polvea jo juilii. Ei jättänyt kun lihoin 30kg, enkä minä häntä kun hän on lihonut ainakin 20kg, ja sairastunut reumaan ja muutenkin rupsahtanut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun ex jätti kun lihoin. No laihdutin nopeasti ja ex jäi kuolaamaan perään, kun muut miehet piirittivät mua ja piirittävät edelleen. Nyt vaan odotan, kenet valitsen.
Joopa joo. Kyllä kyllä. Kaikki kuolaa varmasti ja kun on niiiin varaa valkata niin siksi olet sinkku, vain siksi että olet ronkeli vaikka kaaaaiiikki sua haluu.Tottakai.
En mä sanonut, et kaikki haluaa mua tai kuolaa. Mä vaan odotan, et joku sellanen sattuu, jonka ite haluan. Oon nimittäin oppinut elämässäni jotain miehistä mm. sen takia, mitä tuo ex teki.
Ei jättäisi, mutta tekisi kaikkensa että laihtuminen terveydellisistä syistä, olen nyt 162/78, aika lihaksikas ja ihmiset veikkaa kevyemmäksi. Joka tapauksessa, lähemmäs 100 kiloa on jo aito riski terveydelle.
En usko että jättäisi. Enemmän asia varmasti häiritsisi itseäni ja vaikuttaisi sitä kautta parisuhteeseenkin. Painoin vajaa vuosi sitten 15kg enemmän kuin nyt, ja jos siihen tulisi vielä vitonen päälle niin olisin kyllä syvissä pohjamudissa.
En tiedä miten mies reagoisi painooni, sehän olisi vain painoa ja jos muut asiat olisivat ja toimisivat kuten ennenkin, niin minun häpeähän se olisi. Ei tässä ulkonäkökorteilla ole tähänkään saakka pelattu.
Vierailija kirjoitti:
Jättäisi. Todennäköisesti tulee jättämään jossain vaiheessa joka tapauksessa. Mieheni pitää nimittäin hoikista nuorista naisista. Tämä asia ahdistaa minua jo nyt. Taisin valita väärän miehen.
Kuule, jätä sä tuo mies!
Tuskin, se on niin kiltti ja taitaa rakastaa minua oikeasti.
Mutta itse en voisi elää itseni kanssa, jos lihoisin edes 10 kg. Painan nyt 65 ja olen 163 cm pitkä. Mieheni tykkää normaalipainoisista ihmisistä, kuten minäkin, siis ulkonäöllisesti. Olemme molemmat visuaalisia ihmisiä enkä usko, että kumpikaan kokisi lihavaa kumppania haluttavana.
Ja ymmärrän hyvin, että jotkut pitävät. Mutta emme me, emmekä ole mielestäni pinnallisia. Meistä lihava ihminen ei ole terve.
Minusta lihominen suhteessa on petos kumppania kohtaan. Ensin kahlitaan toinen ja sitten ei välitetä enää mistään. Niin ja olen viisikymppinen nainen.
Olin 20kg painavampi kun tavattin. Nyt ihan normi. :) tykkää kun on jotain mistä otta kiinni kuulemma.
Vierailija kirjoitti:
Tuskin, se on niin kiltti ja taitaa rakastaa minua oikeasti.
Mutta itse en voisi elää itseni kanssa, jos lihoisin edes 10 kg. Painan nyt 65 ja olen 163 cm pitkä. Mieheni tykkää normaalipainoisista ihmisistä, kuten minäkin, siis ulkonäöllisesti. Olemme molemmat visuaalisia ihmisiä enkä usko, että kumpikaan kokisi lihavaa kumppania haluttavana.
Ja ymmärrän hyvin, että jotkut pitävät. Mutta emme me, emmekä ole mielestäni pinnallisia. Meistä lihava ihminen ei ole terve.
Minusta lihominen suhteessa on petos kumppania kohtaan. Ensin kahlitaan toinen ja sitten ei välitetä enää mistään. Niin ja olen viisikymppinen nainen.
Sun painoindeksi on kylä ihan normaalipainon ylirajoilla kuitenkin. Toisille se sopii, toisille ei. Mä olen myös viiskymppinen ja mun hyvän olon paino on painoindeksissä 22 about.
En tiedä jättäisikö, mutta se voisi silti olla kuolinisku tälle avioliitolle. Miehelle on tärkeää, että olen hoikka ja hyvännäköinen ja 20 kg lihomisen jälkeen en sitä välttämättä olisi. Ja jos mies ei enää himoitsisi mua, siltä saattaisi loppua viimeinen mielenkiinto kompromisseihin tai ystävälliseen käytökseen.
Eipä tuo jättänyt, vaikka olen painanut 30 kiloa enemmän kuin nyt. Ja en lihonut mistään 50 kilosta ylöspäin, vaan lähtö oli about melkein sata. Vielä -30 kg pois, niin ok. Kova urakka.
Tuossa on kaveri vierellä seissyt ja rakastanut, seksiäkin vonkaa koko ajan. Ja ei ole ollut tilaisuutta vieraisiin, tiedän sen. Tai joo, on varmaankin, kaupan sovituskopissa. No mutta, oishan jo ehtinyt jättääkin jos ois halunnut, kun 30 yhteistä vuottakin jo takana...
Miettikääs Bibsukkaa, kuinkas sen mies pysyy mukana matkassa? Joku täällä tiesi vielä kertoa, että ihan hyvän näköinen uros on.
En usko.Olisi varmaan tyytyväinen, sillä olen melkoinen luuviulu.
Jättäisin naiseni jos hän antaisi minun kerätä 20kiloa ihraa itseeni.
Vierailija kirjoitti:
Tuskin, se on niin kiltti ja taitaa rakastaa minua oikeasti.
Mutta itse en voisi elää itseni kanssa, jos lihoisin edes 10 kg. Painan nyt 65 ja olen 163 cm pitkä. Mieheni tykkää normaalipainoisista ihmisistä, kuten minäkin, siis ulkonäöllisesti. Olemme molemmat visuaalisia ihmisiä enkä usko, että kumpikaan kokisi lihavaa kumppania haluttavana.
Ja ymmärrän hyvin, että jotkut pitävät. Mutta emme me, emmekä ole mielestäni pinnallisia. Meistä lihava ihminen ei ole terve.
Minusta lihominen suhteessa on petos kumppania kohtaan. Ensin kahlitaan toinen ja sitten ei välitetä enää mistään. Niin ja olen viisikymppinen nainen.
:D Naurettava kirjoitus! Toivottavasti teillä ei ole lapsia tai jos on, niin toivottavasti he ovat täydellisiä! Samoin myös sukulaiset, naapurit, työkaverit jne. Ei kai kukaan uskaltaisi rikkoa täydellisyyden auraa ympärillänne. XD
Ei jättäisi. Olen painanutkin raskaana ollessani juuri ennen synnytystä yli 20 kg enemmän kuin nyt. Paino meni silloin hitusen lievän ylipainon puolelle, joten olin pullukka muutenkin kuin vauvan vuoksi.
Tosi rakkaus ei katso ulkonäköä. Olen itse rakastanut sekä vakavasti ylipainoista että alipainoista miestä, eikä ulkonäöllä ollut minulle mitään väliä. En minäkään jättäisi miestäni ulkonäöllisistä syistä enkä ikinä lähtisi niin pinnalliseen kulissisuhteeseen.
Ihmiset ovat nykyään niin hanakoita vain vaihtamaan kumppania kuin sukkia sen sijaan että korjaisivat suhdettaan kun siihen tulee ongelma. Jos oikeasti rakastaa, jaksaa nähdä vaivaa.
Ei jättäisi, ei hän ole tähänkään asti mua ulkonäön perusteella valinnut enkä minä häntä. Mutta vaikuttaisi varmasti omaan itsetuntooni ja sitä kautta koko suhteeseen tuollainen painonnousu.
Testattu on: ei jättäisi. Painoin viime talvena 106 kiloa ja nyt 75 kiloa. Enkä laihduta miehen takia, vaan verensokerit oli koholla. .