Naisten kotiorjuus on saanut nimen = metatyö!

Vierailija kirjoitti:

 

Vierailija kirjoitti:

 

 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti: 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se on hienoa, kuinka paljon löytyy perheitä, joissa mies itsenäisesti syksyllä penkoo lasten vaatekaapit ja kartoittaa talvivaatteet ja tarkastaa luistimien koot ja muut talvivehkeet. Käy itsenäisesti ostamassa uudet vaatteet ja hoitaa vanhat vaatteet kiertoon. Tai jos on vähän köyhempi, kiertää kirppareilta hakemassa ne luistimet ja sukset ja suunnittelee tämän koko homman.

Samoin lukee aktiivisesti wilmaviestit ja sopii opettajan kanssa vanhempainvartit ja kouluterveydenhoitajat. Hoitaa lasten hammaslääkäriajat yms. Siinä muiden hommien sivussa hoitaa anopille ja apelle joululahjat ja joulukortit ja kipaisee herkkukorit koulun ja päiväkodin opettajille ja hoitajille ja muistaa vaimon veljen perheelle laittaa kivan lahjan.

Olen iloisesti yllättynyt, kuinka aktiivisia isiä täällä on.

No ei mun mies näitä ainakaan itsenäisesti hoida (enjä minäkään) vaan me hoidamme tällaiset asiat. Minä ehkä useammin tajuan ajatella vaikka tuollaisia talvivaatejuttuja, mutta otan asian puheeksi miehen kanssa niin sitten sovimme milloin asian hoidamme/kumpi hoitaa. Mutta mies vastaavasti tajuaa ajatella vaikka rännien tyhjennyksiä, polkupyörien talviteloille laittamista, suksien voitelua...ja ottaa puolestaan asian puheeksi minun kanssa.

Siis ihan oikeastiko et ymmärrä itsenäisesti sitä, milloin pyörät viedään talviteloille ja sitä, että sukset pitää voidella (todennäköisesti et myös niitä voitele, jos et ymmärrä tätä asiaa itse) ja et tajua, että rännit pitää tyhjentää ainakin pari kertaa vuodessa.

Miten naiset voi olla näin avuttomia. Jos miehesi kuolisi, sinun olisi pakko hommata pikaisesti uusi mies. Et kyllä pärjäisi yksin.

:D:D:D Ymmärrän kyllä. Jos osaisit lukea, niin sulle olisi selvinnyt että mies usein tajuaa tuoda nämä asiat esille ensimmäisenä.

Ihan tosi?

Itse asiassa olen kyllä tottunut siihen, että minä ja moni ystäväni kyllä voitelee suksensa ja lasten sukset ihan itse, kun huomaavat, että pito on kulunut. Sutaisevat tervaa pohjaan käytön jälkeen ilman, että miehen pitää tulla erikseen sanomaan, että "vaimo hei, otan nyt puheeksi, että olet hiihtänyt 200km ja sinun pitäisi varmaan panna lisää sinistä pohjaan". 

Tai jos pyörät ovat ulkona, niin ihan naisten olen nähnyt itsenäisesti ne vievän varastoon. Ei kai siihen herranen aika tarvi odottaa, että mies tulee ensimäisenä ottamaan puheeksi, että "kulta, oletko huomannut, että polkupyöräsi rengas on puoli metriä lumessa, että se kannattaa viedä varastoon"

Tai jotku rännit. Jos omakotitaloon muuttaa, tällaiset perusasiat pitää olla selvillä ilman, että mies tulee ensimäisenä keskustelemaan, että "kulta, rännit on täynnä, kun vesi roiskuaa tuolla tavalla yli ja seinässä on kosteusvaurio, kun vesi tulee katon kautta yli"

Toiseksi, miksi miehesi ottaa asiat ekana puheeksi. Siksikö, että sinä osaat ne tehdä. Jotku sukset ja rännit kyllä hoitaa se, joka ehtii. Omat sukseni voitelen aina itse.

 

Tälläisen avautumisen jälkeen en yhtään ihmettele, että naiset saavat joissain perheissä hoitaakin "kaiken", eli mm. nämä metatyöt. "Asiat pitää tajuta ilman että mies tulee ensimmäisenä niistö keskutelemaan". Miksi ihmessä pitää? Siellä omakotitalossa asuu minun lisäksi myös se mies, joka arjesta ihan yhtä paljon vastuussa kuin minäkin. Mutta toinen huomaa toiset asiat ja toinen toiset. Kuten esimerkissäkin sanoit että polkupyörä puolimetriä lumessä ja ylivuotavat rännit pitää tajuta itsekin. Kyllähän ne tuossa vaiheessa huomaa jokainen, mutta meillä nämä asiat huomataan ennen kuin tilanne on tuo.

 

Ymmärrän. Sinä haluat olla se miehen avuton ja heikko nainen, joka ei ymmärrä tällaisia asioita, jotka itse otit puheeksi eli suksien voitelu, pyörien varastoon vienti ja rännien puhdistus. 

Olisin ymmärtänyt, jos olisit puhunut vaikka (minun on vaikea oikeasti miettiä esimerkkiä, mitä en osaisi tehdä, koska olen elänyt kolmen veljen kanssa ja oppinut tekemään kaikki) hmm..että pitää kohta miettiä tuota rumpua tuossa tien alla, ehtiikö se sulata, ettei sulavedet tulvi pihalle (tämä esimerkikin on sellainen, minkä ymmärrän itse tarkistaa, mutta parempaa en keksinyt)

Sen takia minusta tuntui sinun esimerkit niin käsittämättömiltä. Ei kai kukaan nainen ole noin avuton, mitä itse mainitsit. Anteeksi paasaus, mutta repesin nauruun, kun luin postauksesi.

Vierailija kirjoitti:

 

Vierailija kirjoitti:

 

Ihan tosi?

Itse asiassa olen kyllä tottunut siihen, että minä ja moni ystäväni kyllä voitelee suksensa ja lasten sukset ihan itse, kun huomaavat, että pito on kulunut. Sutaisevat tervaa pohjaan käytön jälkeen ilman, että miehen pitää tulla erikseen sanomaan, että "vaimo hei, otan nyt puheeksi, että olet hiihtänyt 200km ja sinun pitäisi varmaan panna lisää sinistä pohjaan". 

Tai jos pyörät ovat ulkona, niin ihan naisten olen nähnyt itsenäisesti ne vievän varastoon. Ei kai siihen herranen aika tarvi odottaa, että mies tulee ensimäisenä ottamaan puheeksi, että "kulta, oletko huomannut, että polkupyöräsi rengas on puoli metriä lumessa, että se kannattaa viedä varastoon"

Tai jotku rännit. Jos omakotitaloon muuttaa, tällaiset perusasiat pitää olla selvillä ilman, että mies tulee ensimäisenä keskustelemaan, että "kulta, rännit on täynnä, kun vesi roiskuaa tuolla tavalla yli ja seinässä on kosteusvaurio, kun vesi tulee katon kautta yli"

Toiseksi, miksi miehesi ottaa asiat ekana puheeksi. Siksikö, että sinä osaat ne tehdä. Jotku sukset ja rännit kyllä hoitaa se, joka ehtii. Omat sukseni voitelen aina itse.

 

 

Mies nyt sattuu huomaamaan jotkut asiat ennen minua ja minä puolestani jotkut toiset asiat. Yhdessä ne kuitenkin hoidamme. Tiedätkö miksi? Juuri siksi, ettei sitten tarvitse vauva-palstalla ulista että "yhyy kun mä teen niiiiiin paljon tällaista näkymätöntä orjatyötä, meta-työtä!!!". Eli kun otetaan asiat puheeksi toisen kanssa, niin molemmilla vanhemmilla säilyy käsitys siitä, että miten paljon erilaista työtä tässä arjessa oikein on. Jos tekisimme kuten teillä, että työt vaan tekee se joka ne ensimmäisenä ehtii puhumatta lainkaan toiselle, niin varmaan muakin vituttaisi ;)

Ja ajattele, meilläpä ei tarvitse kummankin osapuolen olla heti kartalla kaikesta mahdollisesta, koska olemme juurikin jakaneet vastuuta mieheni kanssa. Eikä tarvitse mistään raskaasta arjesta ja metatöiden teosta valitaa :)

Minä en ole metatöistä valittanut. Mutta esimerkkisi oli niin korni, että repesin nauramaan.

Itse osaan hoitaa omakotitaloasiat ja autoni itse, että tiedän pärjääväni yksinkin, jos miehelle tapahtuu jotain. Mutta oli niin käsittämätöntä lukea aihevapaa palstalta naisesta, joka ei ymmärrä pyörän varastoon viemisestä syksyllä mitään, ellei mies siitä mainitse.

Jatkakaa rauhassa keskusteluanne. Minun pitää lähteä iltavuoroon.

Vierailija kirjoitti:

Mitä tapahtuu jos uikkarit homehtuu... eikö hän joka ne unohti voi käydä ostamassa uudet... todennäköisesti hän seuraavalla kerralla ne muistaa. Jos taas nainen ottaa niistä vastuun miksi mies niistä kantaisi huolta.

Mut kyllä opetettiin ne ihan itse ripustamaan kuivumaan lapsena. En tiedä miten uusavuttomia teillä on oikein oltu? 

Vierailija kirjoitti:

 

Vierailija kirjoitti:

 

 

Vierailija kirjoitti:

Antakaa niille miehillenne vastuuta ja hyväksykää, että asiat voi tehdä monella tapaa. Ja sietäkää se, että lopputulos voi olla erilainen ja erinäköinen kuin teidän tavallanne tehtynä, mutta silti homma on tullut hoidettua. 

Kyllä miehetkin osallistuvat, jos kaikesta ei aina valiteta. 

Mitä jos se "omalla tavallaan" tarkoittaa vaikka neuvola-aikojen varaamisen tai passien pakkaamisen unohtamista?
Eihän tässä puhuta käytännön työstä tai tavoista vaan siitä, että vastuu kokonaisuudesta ja "metatyöstä" (järjestäminen, kaiken muistaminen) jää yleensä äidille.

 

 

Ja entä jos ei vaan PYSTY jättämään edes kerran asioita oman onnensa (miehen) nojaan...
Esim. jos miehen sovitaan hoitavan yhden lapsista lomareissukamojen pakkaaminen, niin kukakohan siinä on loppupeleissä kärsijä, jos unohtuu kotiin tämän lapsen rantakengät, auringolta suojaavat mutta vilpoisat vaatteet, mukavat kävelykengät, rakkain unilelu, ym...? Kärsijä on se lapsi, eikä sellainen ole mikään "hyvä näpäytys" miehelle tai oppimistilanne tyyliin "ähäkutti, ehkä ens kerralla sitten muistat".
Ja en oikein hyväksy selitystä asioiden hoitumisesta vain vähän ERI tavalla. Yleensä tämä tarkoittaa kalliin pikapassin hankkimista, koko perheen reissun peruuntumista ilman rahanpalautusta, uuden vaatekerran ostamista reissun päällä lapselle isolla rahalla, lapsen kylmettymistä viikon ajan päiväkodissa, uimakoulun viivästymistä siihen kun lapsi on jo koulussa joutunut naurunalaiseksi puutteellisten taitojensa vuoksi.
Perheessä rahat ovat yhteiset. Välinpitämättömyyden ja suunnittelemattomuuden vuoksi rahalla selviäminen tilanteesta on pois ihan jokaiselta perheenjäseneltä, ei vain siltä syypäältä. Kuka äiti taas antaisi lasten kärsiä nahoissaan isän ajattelemattomuuden.. Niinpä nainen "metatyöskentelee" koko ajan, skannaa tilannetta päässään, pohtii ja arvioi tulevaa, ennakoi, suunnittelee, valmistautuu ja tekee etukäteen.

Tässäpä juuri kerrottiin miten saa haalittua itselleen enemmän töitä, kuin ehtii tehdä. Sitten pääsee valittamaan kun joutuu tekemään kaiken itse. Työpaikkani seinällä oli muutama juliste työssä jaksamisesta. Eräässä luki "Tee se itse, muut mokaavat kumminkin"

Uskomatonta paskaa. Jos joku haluaa stressata jostain synttärien teemasta niin siinäpä sitten stressaat... Metatyö... hahaha läski akka keksinyt jonkun uuden termin millä saa ulkoistettua omat elämänhallinnan puutteet muille. Kultsi oon niin väsynyt kun olen tänään käyttänyt energiaa huomatakseni, että poikamme täytyy ilmoittaa uimakouluun.

Meneeks tää näin:

Mies tekee, se on väärin

Mies ei tee, se on väärimmin?

Kumpikaan ei tee, se on kaikkein vääriten!

Mutta ketä kohtaan?

Kysymyshän onkin siitä, että tämä "ymmärtäminen" johtaa naisen työ- ja vastuutaakan moninkertaistumiseen mieheen nähden. Sukupuolet saavat olla, ja yksilöt erityisesti, erilaisia, mutta se ei ole oikein, että kokonaistaakkaa ei jaeta kohtuullisesti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihan tosi?

Itse asiassa olen kyllä tottunut siihen, että minä ja moni ystäväni kyllä voitelee suksensa ja lasten sukset ihan itse, kun huomaavat, että pito on kulunut. Sutaisevat tervaa pohjaan käytön jälkeen ilman, että miehen pitää tulla erikseen sanomaan, että "vaimo hei, otan nyt puheeksi, että olet hiihtänyt 200km ja sinun pitäisi varmaan panna lisää sinistä pohjaan". 

Tai jos pyörät ovat ulkona, niin ihan naisten olen nähnyt itsenäisesti ne vievän varastoon. Ei kai siihen herranen aika tarvi odottaa, että mies tulee ensimäisenä ottamaan puheeksi, että "kulta, oletko huomannut, että polkupyöräsi rengas on puoli metriä lumessa, että se kannattaa viedä varastoon"

Tai jotku rännit. Jos omakotitaloon muuttaa, tällaiset perusasiat pitää olla selvillä ilman, että mies tulee ensimäisenä keskustelemaan, että "kulta, rännit on täynnä, kun vesi roiskuaa tuolla tavalla yli ja seinässä on kosteusvaurio, kun vesi tulee katon kautta yli"

Toiseksi, miksi miehesi ottaa asiat ekana puheeksi. Siksikö, että sinä osaat ne tehdä. Jotku sukset ja rännit kyllä hoitaa se, joka ehtii. Omat sukseni voitelen aina itse.

Mies nyt sattuu huomaamaan jotkut asiat ennen minua ja minä puolestani jotkut toiset asiat. Yhdessä ne kuitenkin hoidamme. Tiedätkö miksi? Juuri siksi, ettei sitten tarvitse vauva-palstalla ulista että "yhyy kun mä teen niiiiiin paljon tällaista näkymätöntä orjatyötä, meta-työtä!!!". Eli kun otetaan asiat puheeksi toisen kanssa, niin molemmilla vanhemmilla säilyy käsitys siitä, että miten paljon erilaista työtä tässä arjessa oikein on. Jos tekisimme kuten teillä, että työt vaan tekee se joka ne ensimmäisenä ehtii puhumatta lainkaan toiselle, niin varmaan muakin vituttaisi ;)

Ja ajattele, meilläpä ei tarvitse kummankin osapuolen olla heti kartalla kaikesta mahdollisesta, koska olemme juurikin jakaneet vastuuta mieheni kanssa. Eikä tarvitse mistään raskaasta arjesta ja metatöiden teosta valitaa :)

Minä en ole metatöistä valittanut. Mutta esimerkkisi oli niin korni, että repesin nauramaan.

Itse osaan hoitaa omakotitaloasiat ja autoni itse, että tiedän pärjääväni yksinkin, jos miehelle tapahtuu jotain. Mutta oli niin käsittämätöntä lukea aihevapaa palstalta naisesta, joka ei ymmärrä pyörän varastoon viemisestä syksyllä mitään, ellei mies siitä mainitse.

Jatkakaa rauhassa keskusteluanne. Minun pitää lähteä iltavuoroon.

Käsittämätöntä että osaat kuitenkin kirjoittaa koska lukea et ainakaan näytä osaavan...

Opettakaa ne lapsenne myös hoitamaan asiansa. Kyllä kouluikäiset osaa pakata vaikka luistimet tai uikkarit mukaan, kun kerran opettaa tai kerran unohtuu tavarat kotiin. 

Vierailija kirjoitti:

Kysymyshän onkin siitä, että tämä "ymmärtäminen" johtaa naisen työ- ja vastuutaakan moninkertaistumiseen mieheen nähden. Sukupuolet saavat olla, ja yksilöt erityisesti, erilaisia, mutta se ei ole oikein, että kokonaistaakkaa ei jaeta kohtuullisesti.

Tajuatko sinä, että nainen keksii sitä taakkaa itselleen. Monesti se mikä naisen mielestä on pakko tehdä ei miehen mielestä ole ollenkaan pakko tehdä. Lisäksi asiat voi tehdä järkevästi.

Kumma, että nyt muka löytyy miehiä, jotka suunnittelee ja tekee itsenäisesti kotityöt ja hoitavat lasten juoksevia asioita.

Silti joka päivä mammat ruikuttaa, kuinka mies ei tee mitään ja kaikki kaatuu heidän päälleen.

Vierailija kirjoitti:

 

Vierailija kirjoitti:

 

 

Vierailija kirjoitti:

Antakaa niille miehillenne vastuuta ja hyväksykää, että asiat voi tehdä monella tapaa. Ja sietäkää se, että lopputulos voi olla erilainen ja erinäköinen kuin teidän tavallanne tehtynä, mutta silti homma on tullut hoidettua. 

Kyllä miehetkin osallistuvat, jos kaikesta ei aina valiteta. 

Mitä jos se "omalla tavallaan" tarkoittaa vaikka neuvola-aikojen varaamisen tai passien pakkaamisen unohtamista?
Eihän tässä puhuta käytännön työstä tai tavoista vaan siitä, että vastuu kokonaisuudesta ja "metatyöstä" (järjestäminen, kaiken muistaminen) jää yleensä äidille.

 

Mä ainakin voin muistuttaa miehelle että lapselle pitäisi varata aika neuvolaan. Enkä koe sitä kovin rakkaaksi. Sitten sovitaan kumpi sen hoitaa varaamisen itselleen sopivaan aikaan ja käynnin. Aika merkitään kalenteriin enkä edelleenkään koe ylivoimaisen raskaaksi vaikka edellisenä iltana muistuttaa että Maijalla on muuten sitten huomenna se neuvola.

 

Tää on justiinsa sitä meta-työtä: Sinä mietit, miten toi homma tulee VARMASTI hoidettua. Ei minustakaan mitään 'rakettitiedettä' tai kuormittavaa, mutta duunia, jota mun mies ei vaan osaa...

Osaa se kyllä omassa esimiesasematyössään hommansa hoitaa ja organisoida, mutta vaikka meillä näkyvät kotityöt jakautuvat tasaisesti, ei tpi metatyöosuus kotona kolahda juurikaan miehen kontolle.

nimim. toinen, joka sai päiväkodista noottia, että voisiko lapsella olla säänmukainen varustus (mies hoitaa lapsen päiväkotiin viennin ja sille oltiin useampana päivänä päiväkodista asiasta huomautettu)

Vierailija kirjoitti:

Opettakaa ne lapsenne myös hoitamaan asiansa. Kyllä kouluikäiset osaa pakata vaikka luistimet tai uikkarit mukaan, kun kerran opettaa tai kerran unohtuu tavarat kotiin. 

Kouluikäisenä pelattiin jo katupelejä ja käytiin omatoimisesti jäällä. Kaikki varustehuollot tehtiin itse. Uikkarit yms. huolehdittiin itse.

M32

Mammoilla on kilpailu, kenen mies on paras hoitamaan asioita :D

Tietenkin joskus ne säärisuojat ja polvisuojatkin saattoi löytyä pelistä tultua keskeltä oman huoneen lattiaa, mutta sehän on vain kosmeettista. Lisäksi niitä itse pestiin käsin kun alkoivat haisemaan.

M32

Vierailija kirjoitti:

 

Vierailija kirjoitti:

 

Opettakaa ne lapsenne myös hoitamaan asiansa. Kyllä kouluikäiset osaa pakata vaikka luistimet tai uikkarit mukaan, kun kerran opettaa tai kerran unohtuu tavarat kotiin. 

 

 

Kouluikäisenä pelattiin jo katupelejä ja käytiin omatoimisesti jäällä. Kaikki varustehuollot tehtiin itse. Uikkarit yms. huolehdittiin itse.

M32

Ja meidän perheessä se oli isä, joka osti ne uikkarit ja luistimet ja vei teroitukseen ne ajoissa ja hoisi uimakouluasiat ja kuskasi sinne, kun ei bussilla päästy. Pakkasi eväät treeneihin matkaan ja leipoi urheiluseuran myyjäisiin ja myi vessapaperia, että seura sai rahaa.

M28

Sopii hyvin naisten hypergamiateoriaan tämä. Kun vaikka fiksu diplomi-insinööri ottaa jonkun kauniin, mutta vähän yksinkertaisen lähihoitajan tms vaimokseen, niin tottakai on luonnollista että fiksumpi osapuoli keskityttää vaikka perheen talouden suunniteluun, lainojen/sähköjen kilpailutukseen. Vaimon metatyöt voivat olla sitten vaikka jannican uimakoulun suunnittelu tai pohtimista menevätkö nämä kuomat vielä tämän talven jalkaan vai eivät, tai muuta toissijaista. Hyvät naiset ,kun pyritte naimaan ylöspäin niin hyväksytte roolinne perheen "paskaduunin" tekijänä samaan aikaan kun puolisonne pohtii tärkeämpiä asioita.

Alapeukuttamalla olet samaa mieltä.

Vierailija kirjoitti:

Ja meidän perheessä se oli isä, joka osti ne uikkarit ja luistimet ja vei teroitukseen ne ajoissa ja hoisi uimakouluasiat ja kuskasi sinne, kun ei bussilla päästy. Pakkasi eväät treeneihin matkaan ja leipoi urheiluseuran myyjäisiin ja myi vessapaperia, että seura sai rahaa.

M28

Oliko vessapaperi käytettyäkin?

M32

Vierailija kirjoitti:

 

Vierailija kirjoitti:

 

Opettakaa ne lapsenne myös hoitamaan asiansa. Kyllä kouluikäiset osaa pakata vaikka luistimet tai uikkarit mukaan, kun kerran opettaa tai kerran unohtuu tavarat kotiin. 

 

 

Kouluikäisenä pelattiin jo katupelejä ja käytiin omatoimisesti jäällä. Kaikki varustehuollot tehtiin itse. Uikkarit yms. huolehdittiin itse.

M32

Minä laitan meidän kuusivuotiaan uimakoululaisen (heh, miten tuo esimerkki oli suoraan meidän elämästä) tarkistamaan itse, että uimakassissa on se mitä pitääkin ja purkamaan sen itse uimakoulun jälkeen. Ja se tarkoittaa, että uimahousut ja pyyhe eivät ole mytyssä saunan lauteilla vaan viivasuoraan kuivumassa pyykkinarulla.

Uimakoululaisemme on nimittäin poika.

En aio luovuttaa tässä, vaan koulin hänestä Kunnon Kansalaisen, ihanan puolison jollekin onnelliselle :) 

Vierailija kirjoitti:

 

Vierailija kirjoitti:

 

Vierailija kirjoitti:

Opettakaa ne lapsenne myös hoitamaan asiansa. Kyllä kouluikäiset osaa pakata vaikka luistimet tai uikkarit mukaan, kun kerran opettaa tai kerran unohtuu tavarat kotiin. 

Kouluikäisenä pelattiin jo katupelejä ja käytiin omatoimisesti jäällä. Kaikki varustehuollot tehtiin itse. Uikkarit yms. huolehdittiin itse.

M32

 

 

Minä laitan meidän kuusivuotiaan uimakoululaisen (heh, miten tuo esimerkki oli suoraan meidän elämästä) tarkistamaan itse, että uimakassissa on se mitä pitääkin ja purkamaan sen itse uimakoulun jälkeen. Ja se tarkoittaa, että uimahousut ja pyyhe eivät ole mytyssä saunan lauteilla vaan viivasuoraan kuivumassa pyykkinarulla.

Uimakoululaisemme on nimittäin poika.

En aio luovuttaa tässä, vaan koulin hänestä Kunnon Kansalaisen, ihanan puolison jollekin onnelliselle :) 

Ööö, eikö tuo ole normaalia, että tuon ikäiset jo panematta tekee tuollaiset ja koulimatta. Ihan normihommaa kai tuollainen on.