Lue keskustelun säännöt.
Naisten kotiorjuus on saanut nimen = metatyö!
31.10.2015 |
Nyt tälle mun raatamiselle on nimi: metatyö! Tiedättehän tän, et sä periaatteessa teet kaiken himassa, mut sit kun töitä aletaan listata, niin näyttää kuin tekisitte miehen kans saman verran. Mies ehkä kokkaa, sä teet kaiken muun siihen liittyvän.
http://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/10/29/jenny-lehtinen-metatyo-kunniaan
Marja Hintikka shown Jenny Lehtinen kiteytti asian suorastaan nerokkaasti. Uimahallikohtaus oli suoraan mun elämästä.
Kommentit (292)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Antakaa niille miehillenne vastuuta ja hyväksykää, että asiat voi tehdä monella tapaa. Ja sietäkää se, että lopputulos voi olla erilainen ja erinäköinen kuin teidän tavallanne tehtynä, mutta silti homma on tullut hoidettua.
Kyllä miehetkin osallistuvat, jos kaikesta ei aina valiteta.
Mitä jos se "omalla tavallaan" tarkoittaa vaikka neuvola-aikojen varaamisen tai passien pakkaamisen unohtamista?
Eihän tässä puhuta käytännön työstä tai tavoista vaan siitä, että vastuu kokonaisuudesta ja "metatyöstä" (järjestäminen, kaiken muistaminen) jää yleensä äidille.Mä ainakin voin muistuttaa miehelle että lapselle pitäisi varata aika neuvolaan. Enkä koe sitä kovin rakkaaksi. Sitten sovitaan kumpi sen hoitaa varaamisen itselleen sopivaan aikaan ja käynnin. Aika merkitään kalenteriin enkä edelleenkään koe ylivoimaisen raskaaksi vaikka edellisenä iltana muistuttaa että Maijalla on muuten sitten huomenna se neuvola.
Miksi sinun pitää muistuttaa miehelle, että tilaa aika neuvolaan? Olet kuin äiti miehellesi, joka pitää huolen, että mies ymmärtää tehdä noinkin yksinkertaisen tehtävän. Eikö miehellä pitäisi olla tasavertaisena vanhempana homma yhtä lailla hallussa, että ymmärtäisi itse tilata ajan, ilman että äiti...ei ku vaimo siihen muistuttaa ja kehoittaa
En ole ylempi mutta meillä toimitaan pitkälti samalla tavalla. Sovitaan asioista jottei käy esim. niin että molemmat varaa neuvola-ajan. Sitten muistutellaan ja varmistetaan, koska unohtaminen on ihan inhimillistä ja sitä sattuu meille molemmille. Minä muistutan miestä vaikka neuvola-ajan varaamisesta, mies vastaavasti minua vaikka uusien polttimoiden ostamisesta tai pesukoneen laittamisesta päälle töiden jälkeen tms. Enkä koe tätä miksikään ylimääräiseksi metatyöksi vaan ihan normaaliksi arjen pyörittämiseksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Antakaa niille miehillenne vastuuta ja hyväksykää, että asiat voi tehdä monella tapaa. Ja sietäkää se, että lopputulos voi olla erilainen ja erinäköinen kuin teidän tavallanne tehtynä, mutta silti homma on tullut hoidettua.
Kyllä miehetkin osallistuvat, jos kaikesta ei aina valiteta.
Kun ottaisikin vastuuta ja tekisi jotain, millä tavalla tahansa. Alkaa siinä kärsivällisinkin jo valittamaan kun toistakymmentä vuotta saa odottaa että mieskin ottaisi vastuuta kodinhoidosta yms -sen lisäksi että käy töissä ja tuo rahaa kotiin. Mitä teen muuten minäkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En mä tiedä olenko jotenkin huono, tai kenties isämäinen äiti, kun en jaksa kiinnostua synttäriteemojen suunnittelusta eikä meidän 5v lapsi edes harrasta mitään koska sen ikäisten kuuluu leikkiä päiväkodin jälkeen kotona, ei juosta harrastukseen. Synttärit on kerta vuoteen, sitä varten voi hakea vähän jädeä ja namia kaupasta ja pistää Fröbelin palikat päälle. Sokeriöverit ja hyvää musaa niin lapset on tyytyväisiä. Mieheni pistäisi varmaan saman vaivan hommaan. Leipomisesta nautin, sitä voin tehdä muutenkin. Mutta hei, kyllä puolisonikin leipoo. Talvivaatteet minä ostan lapselle kyllä, etsin halvalla netistä ja pistän ostoskoriin ja posti tuo ovelle. Samalla vaivalla mies hoitaa autoon talvirenkaat. Mä en kyllä helvetti soikoon keksi että mitä metatyötä mä tässä tekisin erityisesti?? Ehkä ekstrana luonnollisesti minä hoidan lapsen sairastamiseen liittyvän päälliköinnin koska ammattini on sellainen että mies ei vaan siitä asiasta tiedä juuri mitään verrattuna minuun. Mutta me voidaan kyllä sitä sairasta lastakin vuorotellen kotona hoitaa.
No sulla on yksi lapsi joka ei harrasta vielä mitään. Lisää siihen vielä pari eri-ikäistä lasta, kaikille joku harrastus tietysti koulunkäynnin lisäksi, itsellesi vaativa työ ja pitkähkö työmatka, yhdelle lapselle paljon huolehtimista ja huolta aiheuttava perussairaus, ikääntyvät vanhemmat joilla terveysvaikeuksia ja toisella muistisairaus, ja lisäksi anoppi jonka asioista mies ei jaksa kiinnostua edes sen vertaa kuin minä. Minä siis kannan enemmän huolta ja vastuuta hänenkin sukulaissuhteistaan (ovathan he lasteni sukulaisia myös) kuin hän itse, enkä taida olla ainoa nainen maailmassa joka niin tekee. Jne jne. Ja tähän miksiin sitten huoletonta elämäänsä elävä mies, jonka ajatus osallistumisesta on tiskaaminen pari kertaa viikossa ja jos viikonloppuna tekee pitkän kaavan mukaan ruokaa niin suunnilleen pitäisi sillä kiitollisuudella elää taas seuraavat kaksi kuukautta.
No lapsilukukin on ihan oma valinta. Ei meille tule koskaan kahta lisää, nyt on yksi tulossa suht isolla ikäerolla (5.5v). Puoliso on hoitanut äitiään jo kuuden vuoden ajan. Ihana mies kun hoitaa myös minun pappani kukkien ym hoidon kun pappa on matkoilla. Kumpikin käymme töissä, toinen vie ja toinen hakee lapsen. Mies hoitaa viikonloppuisin itsekseen kauppareissut koska hänellä on auto, minulla ei ole korttia emmekä kaikki jaksa kauppaan mennä. Viikonloppusiivous hoidetaan puoliksi, ei siitä tarvitse edes neuvotella. Mies korjaa jälkensä ja hoitaa lapsensa siinä missä minäkin. Mies oli kotona vauvan kanssa keittämässä soseita pakastimeen ja myöhemmin taaperon kanssa kotiarkea elämässä. En minä muunlaista miestä hyväksyisikään, kun sellaisen joka hoitaa puolet hommista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naiset naukuu siitä ettei heidän tekemää metatyötä huomioida mutta eipä ollut tekstissä tai ketjussa yhtä ainoaa esimerkkiä sellaisesta metatyöstä, jota miehet ovat perinteisesti tehneet: tarkkaillaan auton huoltotarvetta, sovitaan katsastuksista, hankitaan ja ylläpidetään kodin- ja pihan huoltovälineistöä, hoidetaan kunnostustyöt, korjataan ja huolletaan lasten polkupyöriä...
Höpöhöpö. Meillä minä pidän varastot järjestyksessä ja taatusti tiedän miestä paremmin mistä esim työkalut löytyvät. Hänellä kun on tapana heitellä kaikki minne sattuu tai jättää lojumaan niin että tavarat menevät pilalle. Mies voi ehkä paikata sen pyörän renkaan, mutta minä etsin hänelle kaikki tarvikkeet valmiiksi.
Mitä naisen logiikkaa...kun teille tehdään jotain, niin se on sitten yleistettävissä kaikkiin perheisiin...Ja on ihan sun oma valinta etsiä ne työkalut sun miehelle, varmasti löytäisi ne itsekin mutta kun arvon rouva haluaa tuntea itsensä kuin miksi-lie projektinjohtajaksi.
Myönnän, oma hermoni ei kestä katsoa kun mies kaivaa varastoja ärtyneenä (samalla mylläten paikat sekasotkuun) ja tuhraa tähän puoli päivää, kun ajan voisi mielestäni käyttää paremminkin.
No tottakai se niitä myllää kun ei tiedä mihin sinä olet siivonnut tavarat. Ihan teidän oma valinta järjestellä vaikka kodin työkalut niin että vain sinä tiedät missä mikin on. Ajan voisi tosiaan käyttää paremminkin mutta teillä on päätetty tehdä noin joten ei kannata valittaa, että sinä joudut olemaan joku kävelevä tietokanta.
Luuletko tosissasi että mies löytäisi omilta jäljiltään olevat tavarat paremmin? Ehei, ne vasta hukassa ovatkin. Joka aamu hän etsii lompakkoaan, avaimiaan jne. Kun kamat laskee minne sattuu, niitä ei tosiaankaan löydä. Aamulla hänen energiansa meneekin lähinnä itsensä valmisteluun, koska kaikki on hukassa.
Turhaan yrität tehdä itsestäsi korvaamatonta. On se mies osannut näköjään aikuiseksikin kasvaa ilman sinua ja käy ilmeisesti jossain töissäkin (=osaa toimia ilman jatkuvaa ohjausta), joten eiköhän se osaisi laittaa tavaratkin vaikka sinne yhteisesti päätettyyn työkalukaappiin. Mutta kuten sanottu, olet valinnut tuollaisen kävelevän tietokannan roolin teidän perheessä niin ei pidä valittaa.
Vierailija kirjoitti:
No lapsilukukin on ihan oma valinta. Ei meille tule koskaan kahta lisää, nyt on yksi tulossa suht isolla ikäerolla (5.5v). Puoliso on hoitanut äitiään jo kuuden vuoden ajan. Ihana mies kun hoitaa myös minun pappani kukkien ym hoidon kun pappa on matkoilla. Kumpikin käymme töissä, toinen vie ja toinen hakee lapsen. Mies hoitaa viikonloppuisin itsekseen kauppareissut koska hänellä on auto, minulla ei ole korttia emmekä kaikki jaksa kauppaan mennä. Viikonloppusiivous hoidetaan puoliksi, ei siitä tarvitse edes neuvotella. Mies korjaa jälkensä ja hoitaa lapsensa siinä missä minäkin. Mies oli kotona vauvan kanssa keittämässä soseita pakastimeen ja myöhemmin taaperon kanssa kotiarkea elämässä. En minä muunlaista miestä hyväksyisikään, kun sellaisen joka hoitaa puolet hommista.
Kyllä, lapsiluku on oma valinta (ja valinta jota en kadu hetkeäkään) ja mieskin on ollut oma valinta, mutta tuo jeesustelu ei muuta sitä asiaa että kun yhteen mennään lapsettomana menevänä pariskuntana, niin on aika hankala ennakoida tarkalleen, kuinka asiat tulevaisuudessa tulevat sujumaan ja millainen perhetalouden pitäjä miehestä kuoriutuu - monesti ei ihan niin hyvä kuin ehkä olisi itse ajatellut tai toivonut. Nuorena, lapsettomana ihmisenä sitä arvostaa niin eri asioita kuin perheellisenä kiireisenä keski-ikäisenä naisena. Oma miehesi vaikuttaa kyllä ihanalta ja mukava kuulla että kohdallasi asiat ovat lutviutuneet noin hyvin ja arki sujuu. Ethän kuitenkaan ummista silmiäsi siltä tosiasialta, että useissa perheissä tämä asia aiheuttaa melkoista mielipahaa ja ristiriitoja, ja peiliin katsomisen paikkaa löytyisi varmasti. En kiistä etteikö sitä monesti löytyisi molemmista osapuolista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No lapsilukukin on ihan oma valinta. Ei meille tule koskaan kahta lisää, nyt on yksi tulossa suht isolla ikäerolla (5.5v). Puoliso on hoitanut äitiään jo kuuden vuoden ajan. Ihana mies kun hoitaa myös minun pappani kukkien ym hoidon kun pappa on matkoilla. Kumpikin käymme töissä, toinen vie ja toinen hakee lapsen. Mies hoitaa viikonloppuisin itsekseen kauppareissut koska hänellä on auto, minulla ei ole korttia emmekä kaikki jaksa kauppaan mennä. Viikonloppusiivous hoidetaan puoliksi, ei siitä tarvitse edes neuvotella. Mies korjaa jälkensä ja hoitaa lapsensa siinä missä minäkin. Mies oli kotona vauvan kanssa keittämässä soseita pakastimeen ja myöhemmin taaperon kanssa kotiarkea elämässä. En minä muunlaista miestä hyväksyisikään, kun sellaisen joka hoitaa puolet hommista.
Kyllä, lapsiluku on oma valinta (ja valinta jota en kadu hetkeäkään) ja mieskin on ollut oma valinta, mutta tuo jeesustelu ei muuta sitä asiaa että kun yhteen mennään lapsettomana menevänä pariskuntana, niin on aika hankala ennakoida tarkalleen, kuinka asiat tulevaisuudessa tulevat sujumaan ja millainen perhetalouden pitäjä miehestä kuoriutuu - monesti ei ihan niin hyvä kuin ehkä olisi itse ajatellut tai toivonut. Nuorena, lapsettomana ihmisenä sitä arvostaa niin eri asioita kuin perheellisenä kiireisenä keski-ikäisenä naisena. Oma miehesi vaikuttaa kyllä ihanalta ja mukava kuulla että kohdallasi asiat ovat lutviutuneet noin hyvin ja arki sujuu. Ethän kuitenkaan ummista silmiäsi siltä tosiasialta, että useissa perheissä tämä asia aiheuttaa melkoista mielipahaa ja ristiriitoja, ja peiliin katsomisen paikkaa löytyisi varmasti. En kiistä etteikö sitä monesti löytyisi molemmista osapuolista.
???? Hankala ennakoida? Etkö vaivautunut tutustumaan mieheesi ollenkaan ennen lastentekoa, vai miten voi tulla yllätyksenä että millainen taloudenpitäjä tyypistä kuoriutui?
Se on hienoa, kuinka paljon löytyy perheitä, joissa mies itsenäisesti syksyllä penkoo lasten vaatekaapit ja kartoittaa talvivaatteet ja tarkastaa luistimien koot ja muut talvivehkeet. Käy itsenäisesti ostamassa uudet vaatteet ja hoitaa vanhat vaatteet kiertoon. Tai jos on vähän köyhempi, kiertää kirppareilta hakemassa ne luistimet ja sukset ja suunnittelee tämän koko homman.
Samoin lukee aktiivisesti wilmaviestit ja sopii opettajan kanssa vanhempainvartit ja kouluterveydenhoitajat. Hoitaa lasten hammaslääkäriajat yms. Siinä muiden hommien sivussa hoitaa anopille ja apelle joululahjat ja joulukortit ja kipaisee herkkukorit koulun ja päiväkodin opettajille ja hoitajille ja muistaa vaimon veljen perheelle laittaa kivan lahjan.
Olen iloisesti yllättynyt, kuinka aktiivisia isiä täällä on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No lapsilukukin on ihan oma valinta. Ei meille tule koskaan kahta lisää, nyt on yksi tulossa suht isolla ikäerolla (5.5v). Puoliso on hoitanut äitiään jo kuuden vuoden ajan. Ihana mies kun hoitaa myös minun pappani kukkien ym hoidon kun pappa on matkoilla. Kumpikin käymme töissä, toinen vie ja toinen hakee lapsen. Mies hoitaa viikonloppuisin itsekseen kauppareissut koska hänellä on auto, minulla ei ole korttia emmekä kaikki jaksa kauppaan mennä. Viikonloppusiivous hoidetaan puoliksi, ei siitä tarvitse edes neuvotella. Mies korjaa jälkensä ja hoitaa lapsensa siinä missä minäkin. Mies oli kotona vauvan kanssa keittämässä soseita pakastimeen ja myöhemmin taaperon kanssa kotiarkea elämässä. En minä muunlaista miestä hyväksyisikään, kun sellaisen joka hoitaa puolet hommista.
Kyllä, lapsiluku on oma valinta (ja valinta jota en kadu hetkeäkään) ja mieskin on ollut oma valinta, mutta tuo jeesustelu ei muuta sitä asiaa että kun yhteen mennään lapsettomana menevänä pariskuntana, niin on aika hankala ennakoida tarkalleen, kuinka asiat tulevaisuudessa tulevat sujumaan ja millainen perhetalouden pitäjä miehestä kuoriutuu - monesti ei ihan niin hyvä kuin ehkä olisi itse ajatellut tai toivonut. Nuorena, lapsettomana ihmisenä sitä arvostaa niin eri asioita kuin perheellisenä kiireisenä keski-ikäisenä naisena. Oma miehesi vaikuttaa kyllä ihanalta ja mukava kuulla että kohdallasi asiat ovat lutviutuneet noin hyvin ja arki sujuu. Ethän kuitenkaan ummista silmiäsi siltä tosiasialta, että useissa perheissä tämä asia aiheuttaa melkoista mielipahaa ja ristiriitoja, ja peiliin katsomisen paikkaa löytyisi varmasti. En kiistä etteikö sitä monesti löytyisi molemmista osapuolista.
???? Hankala ennakoida? Etkö vaivautunut tutustumaan mieheesi ollenkaan ennen lastentekoa, vai miten voi tulla yllätyksenä että millainen taloudenpitäjä tyypistä kuoriutui?
Tämä kai sitten kuulostaa todella tyhmältä ja omituiselta, mutta mieheni osaa ja on aina kyllä osannut hoitaa omat asiansa ihan hyvin. Ongelmia tulee siinä, kun perheessä on neljä muutakin tyyppiä, joiden asioiden hoitoon voisi jollain lailla osallistua.
Noniin, nyt kyllä av palsta löysi maskottina, ihan ajatusmaailmaa ja rasvaprosenttia myöten.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Se on hienoa, kuinka paljon löytyy perheitä, joissa mies itsenäisesti syksyllä penkoo lasten vaatekaapit ja kartoittaa talvivaatteet ja tarkastaa luistimien koot ja muut talvivehkeet. Käy itsenäisesti ostamassa uudet vaatteet ja hoitaa vanhat vaatteet kiertoon. Tai jos on vähän köyhempi, kiertää kirppareilta hakemassa ne luistimet ja sukset ja suunnittelee tämän koko homman.
Samoin lukee aktiivisesti wilmaviestit ja sopii opettajan kanssa vanhempainvartit ja kouluterveydenhoitajat. Hoitaa lasten hammaslääkäriajat yms. Siinä muiden hommien sivussa hoitaa anopille ja apelle joululahjat ja joulukortit ja kipaisee herkkukorit koulun ja päiväkodin opettajille ja hoitajille ja muistaa vaimon veljen perheelle laittaa kivan lahjan.
Olen iloisesti yllättynyt, kuinka aktiivisia isiä täällä on.
No ei mun mies näitä ainakaan itsenäisesti hoida (enjä minäkään) vaan me hoidamme tällaiset asiat. Minä ehkä useammin tajuan ajatella vaikka tuollaisia talvivaatejuttuja, mutta otan asian puheeksi miehen kanssa niin sitten sovimme milloin asian hoidamme/kumpi hoitaa. Mutta mies vastaavasti tajuaa ajatella vaikka rännien tyhjennyksiä, polkupyörien talviteloille laittamista, suksien voitelua...ja ottaa puolestaan asian puheeksi minun kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Se on hienoa, kuinka paljon löytyy perheitä, joissa mies itsenäisesti syksyllä penkoo lasten vaatekaapit ja kartoittaa talvivaatteet ja tarkastaa luistimien koot ja muut talvivehkeet. Käy itsenäisesti ostamassa uudet vaatteet ja hoitaa vanhat vaatteet kiertoon. Tai jos on vähän köyhempi, kiertää kirppareilta hakemassa ne luistimet ja sukset ja suunnittelee tämän koko homman.
Samoin lukee aktiivisesti wilmaviestit ja sopii opettajan kanssa vanhempainvartit ja kouluterveydenhoitajat. Hoitaa lasten hammaslääkäriajat yms. Siinä muiden hommien sivussa hoitaa anopille ja apelle joululahjat ja joulukortit ja kipaisee herkkukorit koulun ja päiväkodin opettajille ja hoitajille ja muistaa vaimon veljen perheelle laittaa kivan lahjan.
Olen iloisesti yllättynyt, kuinka aktiivisia isiä täällä on.
Ja kuinka mukavaa on, että isä hakee lapsen hoidosta ja laittaa keittiössä heti ruokaa ja vaimo voi tulla kotiin ja moikata lasta ja rojahtaa koneen ääreen ja tulee syömään, kun mies kutsuu. Mies siinä sivussa pesee kurapuvun ja katsoo seuraavan päivän päiväkotivaatteet ja siivoaa keittiön ja jos on koira, lenkityttää sen. Panee vaatteet kuivumaan ja järjestelee eteisen kengät riviin ja ohimennen pesaisee lavuaarin, mihin on jäänyt aamun hammastahnat kuivumaan.
Vaimo katselee telkkaria rauhassa ja lepää työpäivän jälkeen ja kun mies ärähtää, että tekisit jotain lapsen kanssa, vaimo ottaa legolaatikon ja rakentaa pari linnaa ja menee kiehauttamaan itselleen kahvit.
Kun väsyttää vaimolla, se köllähtää sängylle ja panee silmät kiinni ja ihmettelee, että mitä se mies kuppasee. Samalla kun mies käy kuudetta kertaa peittelemässä lapsen ja tarkistaa ulko-oven, että on lukossa ja ripustaa viimeiset pyykit ja varmistaa, että kummankin eväät ovat jääkaapissa ja oikaisee pari mattoa ja pyyhkäisee keittiön pöydän ja laittaa koiralle kylmää vettä kuppiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se on hienoa, kuinka paljon löytyy perheitä, joissa mies itsenäisesti syksyllä penkoo lasten vaatekaapit ja kartoittaa talvivaatteet ja tarkastaa luistimien koot ja muut talvivehkeet. Käy itsenäisesti ostamassa uudet vaatteet ja hoitaa vanhat vaatteet kiertoon. Tai jos on vähän köyhempi, kiertää kirppareilta hakemassa ne luistimet ja sukset ja suunnittelee tämän koko homman.
Samoin lukee aktiivisesti wilmaviestit ja sopii opettajan kanssa vanhempainvartit ja kouluterveydenhoitajat. Hoitaa lasten hammaslääkäriajat yms. Siinä muiden hommien sivussa hoitaa anopille ja apelle joululahjat ja joulukortit ja kipaisee herkkukorit koulun ja päiväkodin opettajille ja hoitajille ja muistaa vaimon veljen perheelle laittaa kivan lahjan.
Olen iloisesti yllättynyt, kuinka aktiivisia isiä täällä on.
No ei mun mies näitä ainakaan itsenäisesti hoida (enjä minäkään) vaan me hoidamme tällaiset asiat. Minä ehkä useammin tajuan ajatella vaikka tuollaisia talvivaatejuttuja, mutta otan asian puheeksi miehen kanssa niin sitten sovimme milloin asian hoidamme/kumpi hoitaa. Mutta mies vastaavasti tajuaa ajatella vaikka rännien tyhjennyksiä, polkupyörien talviteloille laittamista, suksien voitelua...ja ottaa puolestaan asian puheeksi minun kanssa.
Siis ihan oikeastiko et ymmärrä itsenäisesti sitä, milloin pyörät viedään talviteloille ja sitä, että sukset pitää voidella (todennäköisesti et myös niitä voitele, jos et ymmärrä tätä asiaa itse) ja et tajua, että rännit pitää tyhjentää ainakin pari kertaa vuodessa.
Miten naiset voi olla näin avuttomia. Jos miehesi kuolisi, sinun olisi pakko hommata pikaisesti uusi mies. Et kyllä pärjäisi yksin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se on hienoa, kuinka paljon löytyy perheitä, joissa mies itsenäisesti syksyllä penkoo lasten vaatekaapit ja kartoittaa talvivaatteet ja tarkastaa luistimien koot ja muut talvivehkeet. Käy itsenäisesti ostamassa uudet vaatteet ja hoitaa vanhat vaatteet kiertoon. Tai jos on vähän köyhempi, kiertää kirppareilta hakemassa ne luistimet ja sukset ja suunnittelee tämän koko homman.
Samoin lukee aktiivisesti wilmaviestit ja sopii opettajan kanssa vanhempainvartit ja kouluterveydenhoitajat. Hoitaa lasten hammaslääkäriajat yms. Siinä muiden hommien sivussa hoitaa anopille ja apelle joululahjat ja joulukortit ja kipaisee herkkukorit koulun ja päiväkodin opettajille ja hoitajille ja muistaa vaimon veljen perheelle laittaa kivan lahjan.
Olen iloisesti yllättynyt, kuinka aktiivisia isiä täällä on.
Ja kuinka mukavaa on, että isä hakee lapsen hoidosta ja laittaa keittiössä heti ruokaa ja vaimo voi tulla kotiin ja moikata lasta ja rojahtaa koneen ääreen ja tulee syömään, kun mies kutsuu. Mies siinä sivussa pesee kurapuvun ja katsoo seuraavan päivän päiväkotivaatteet ja siivoaa keittiön ja jos on koira, lenkityttää sen. Panee vaatteet kuivumaan ja järjestelee eteisen kengät riviin ja ohimennen pesaisee lavuaarin, mihin on jäänyt aamun hammastahnat kuivumaan.
Vaimo katselee telkkaria rauhassa ja lepää työpäivän jälkeen ja kun mies ärähtää, että tekisit jotain lapsen kanssa, vaimo ottaa legolaatikon ja rakentaa pari linnaa ja menee kiehauttamaan itselleen kahvit.
Kun väsyttää vaimolla, se köllähtää sängylle ja panee silmät kiinni ja ihmettelee, että mitä se mies kuppasee. Samalla kun mies käy kuudetta kertaa peittelemässä lapsen ja tarkistaa ulko-oven, että on lukossa ja ripustaa viimeiset pyykit ja varmistaa, että kummankin eväät ovat jääkaapissa ja oikaisee pari mattoa ja pyyhkäisee keittiön pöydän ja laittaa koiralle kylmää vettä kuppiin.
No meillä ainakin tuollaiset kenkien ja mattojen suoristelut hoitaa ihan just se jota asia enemmän häiritsee. Muutenkin esimerkit on jälleen tällaisia perinteisesti naisen hoitamia juttuja (enkä nyt sano etteikö niitä mieskin voisi hoitaa, mutta tää ulina olisi uskottavampaa jos mainittaisii jotain perinteisesti miesten hoitamia asioita).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se on hienoa, kuinka paljon löytyy perheitä, joissa mies itsenäisesti syksyllä penkoo lasten vaatekaapit ja kartoittaa talvivaatteet ja tarkastaa luistimien koot ja muut talvivehkeet. Käy itsenäisesti ostamassa uudet vaatteet ja hoitaa vanhat vaatteet kiertoon. Tai jos on vähän köyhempi, kiertää kirppareilta hakemassa ne luistimet ja sukset ja suunnittelee tämän koko homman.
Samoin lukee aktiivisesti wilmaviestit ja sopii opettajan kanssa vanhempainvartit ja kouluterveydenhoitajat. Hoitaa lasten hammaslääkäriajat yms. Siinä muiden hommien sivussa hoitaa anopille ja apelle joululahjat ja joulukortit ja kipaisee herkkukorit koulun ja päiväkodin opettajille ja hoitajille ja muistaa vaimon veljen perheelle laittaa kivan lahjan.
Olen iloisesti yllättynyt, kuinka aktiivisia isiä täällä on.
No ei mun mies näitä ainakaan itsenäisesti hoida (enjä minäkään) vaan me hoidamme tällaiset asiat. Minä ehkä useammin tajuan ajatella vaikka tuollaisia talvivaatejuttuja, mutta otan asian puheeksi miehen kanssa niin sitten sovimme milloin asian hoidamme/kumpi hoitaa. Mutta mies vastaavasti tajuaa ajatella vaikka rännien tyhjennyksiä, polkupyörien talviteloille laittamista, suksien voitelua...ja ottaa puolestaan asian puheeksi minun kanssa.
Siis ihan oikeastiko et ymmärrä itsenäisesti sitä, milloin pyörät viedään talviteloille ja sitä, että sukset pitää voidella (todennäköisesti et myös niitä voitele, jos et ymmärrä tätä asiaa itse) ja et tajua, että rännit pitää tyhjentää ainakin pari kertaa vuodessa.
Miten naiset voi olla näin avuttomia. Jos miehesi kuolisi, sinun olisi pakko hommata pikaisesti uusi mies. Et kyllä pärjäisi yksin.
:D:D:D Ymmärrän kyllä. Jos osaisit lukea, niin sulle olisi selvinnyt että mies usein tajuaa tuoda nämä asiat esille ensimmäisenä.
Meillä mies hoitaa - ja en valita. Itse tekisin monta asiaa toisin (omasta mielestäni paremmin), mutta en siitä miehelle koskaan sano, kun kerran omatoimisesti kantaa vastuun. Meillä tilanne muutenkin eri. Asutaan ulkomailla ja tienaan perheen rahat. Tienasin jo tavatessamme tuplasti mieheen nähden. Mies tekee vain osa alaista työtä ja hoitaa lapsen. Täällä oli äitiysloma 3kk, jonka jälkeen mies hoiti vauvan yösyötöt (oli pakko lopettaa imetys) ja muun hoidon, että pääsin töihin. Hyvin toimii! Töiden jälkeen teen ruuan ja olen perheen kanssa.
Moni äiti haluaa tehdä itsestään korvaamattoman. Ei anneta edes miehen "epäonnistua". Kyllä se mies oppii katsomaan wilman ja muut (jos ne on miehen vastuulle sovittu) jos opettaja soittaa jo kotiin asiasta. Ja kaiken muunkin. Silloin ei vaan
pidä mennä sinne väliin pätemään vaan antaa olla. Sama koskee kaikkea muutakin
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se on hienoa, kuinka paljon löytyy perheitä, joissa mies itsenäisesti syksyllä penkoo lasten vaatekaapit ja kartoittaa talvivaatteet ja tarkastaa luistimien koot ja muut talvivehkeet. Käy itsenäisesti ostamassa uudet vaatteet ja hoitaa vanhat vaatteet kiertoon. Tai jos on vähän köyhempi, kiertää kirppareilta hakemassa ne luistimet ja sukset ja suunnittelee tämän koko homman.
Samoin lukee aktiivisesti wilmaviestit ja sopii opettajan kanssa vanhempainvartit ja kouluterveydenhoitajat. Hoitaa lasten hammaslääkäriajat yms. Siinä muiden hommien sivussa hoitaa anopille ja apelle joululahjat ja joulukortit ja kipaisee herkkukorit koulun ja päiväkodin opettajille ja hoitajille ja muistaa vaimon veljen perheelle laittaa kivan lahjan.
Olen iloisesti yllättynyt, kuinka aktiivisia isiä täällä on.
No ei mun mies näitä ainakaan itsenäisesti hoida (enjä minäkään) vaan me hoidamme tällaiset asiat. Minä ehkä useammin tajuan ajatella vaikka tuollaisia talvivaatejuttuja, mutta otan asian puheeksi miehen kanssa niin sitten sovimme milloin asian hoidamme/kumpi hoitaa. Mutta mies vastaavasti tajuaa ajatella vaikka rännien tyhjennyksiä, polkupyörien talviteloille laittamista, suksien voitelua...ja ottaa puolestaan asian puheeksi minun kanssa.
Siis ihan oikeastiko et ymmärrä itsenäisesti sitä, milloin pyörät viedään talviteloille ja sitä, että sukset pitää voidella (todennäköisesti et myös niitä voitele, jos et ymmärrä tätä asiaa itse) ja et tajua, että rännit pitää tyhjentää ainakin pari kertaa vuodessa.
Miten naiset voi olla näin avuttomia. Jos miehesi kuolisi, sinun olisi pakko hommata pikaisesti uusi mies. Et kyllä pärjäisi yksin.
:D:D:D Ymmärrän kyllä. Jos osaisit lukea, niin sulle olisi selvinnyt että mies usein tajuaa tuoda nämä asiat esille ensimmäisenä.
Ihan tosi?
Itse asiassa olen kyllä tottunut siihen, että minä ja moni ystäväni kyllä voitelee suksensa ja lasten sukset ihan itse, kun huomaavat, että pito on kulunut. Sutaisevat tervaa pohjaan käytön jälkeen ilman, että miehen pitää tulla erikseen sanomaan, että "vaimo hei, otan nyt puheeksi, että olet hiihtänyt 200km ja sinun pitäisi varmaan panna lisää sinistä pohjaan".
Tai jos pyörät ovat ulkona, niin ihan naisten olen nähnyt itsenäisesti ne vievän varastoon. Ei kai siihen herranen aika tarvi odottaa, että mies tulee ensimäisenä ottamaan puheeksi, että "kulta, oletko huomannut, että polkupyöräsi rengas on puoli metriä lumessa, että se kannattaa viedä varastoon"
Tai jotku rännit. Jos omakotitaloon muuttaa, tällaiset perusasiat pitää olla selvillä ilman, että mies tulee ensimäisenä keskustelemaan, että "kulta, rännit on täynnä, kun vesi roiskuaa tuolla tavalla yli ja seinässä on kosteusvaurio, kun vesi tulee katon kautta yli"
Toiseksi, miksi miehesi ottaa asiat ekana puheeksi. Siksikö, että sinä osaat ne tehdä. Jotku sukset ja rännit kyllä hoitaa se, joka ehtii. Omat sukseni voitelen aina itse.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se on hienoa, kuinka paljon löytyy perheitä, joissa mies itsenäisesti syksyllä penkoo lasten vaatekaapit ja kartoittaa talvivaatteet ja tarkastaa luistimien koot ja muut talvivehkeet. Käy itsenäisesti ostamassa uudet vaatteet ja hoitaa vanhat vaatteet kiertoon. Tai jos on vähän köyhempi, kiertää kirppareilta hakemassa ne luistimet ja sukset ja suunnittelee tämän koko homman.
Samoin lukee aktiivisesti wilmaviestit ja sopii opettajan kanssa vanhempainvartit ja kouluterveydenhoitajat. Hoitaa lasten hammaslääkäriajat yms. Siinä muiden hommien sivussa hoitaa anopille ja apelle joululahjat ja joulukortit ja kipaisee herkkukorit koulun ja päiväkodin opettajille ja hoitajille ja muistaa vaimon veljen perheelle laittaa kivan lahjan.
Olen iloisesti yllättynyt, kuinka aktiivisia isiä täällä on.
No ei mun mies näitä ainakaan itsenäisesti hoida (enjä minäkään) vaan me hoidamme tällaiset asiat. Minä ehkä useammin tajuan ajatella vaikka tuollaisia talvivaatejuttuja, mutta otan asian puheeksi miehen kanssa niin sitten sovimme milloin asian hoidamme/kumpi hoitaa. Mutta mies vastaavasti tajuaa ajatella vaikka rännien tyhjennyksiä, polkupyörien talviteloille laittamista, suksien voitelua...ja ottaa puolestaan asian puheeksi minun kanssa.
Siis ihan oikeastiko et ymmärrä itsenäisesti sitä, milloin pyörät viedään talviteloille ja sitä, että sukset pitää voidella (todennäköisesti et myös niitä voitele, jos et ymmärrä tätä asiaa itse) ja et tajua, että rännit pitää tyhjentää ainakin pari kertaa vuodessa.
Miten naiset voi olla näin avuttomia. Jos miehesi kuolisi, sinun olisi pakko hommata pikaisesti uusi mies. Et kyllä pärjäisi yksin.
:D:D:D Ymmärrän kyllä. Jos osaisit lukea, niin sulle olisi selvinnyt että mies usein tajuaa tuoda nämä asiat esille ensimmäisenä.
Ihan tosi?
Itse asiassa olen kyllä tottunut siihen, että minä ja moni ystäväni kyllä voitelee suksensa ja lasten sukset ihan itse, kun huomaavat, että pito on kulunut. Sutaisevat tervaa pohjaan käytön jälkeen ilman, että miehen pitää tulla erikseen sanomaan, että "vaimo hei, otan nyt puheeksi, että olet hiihtänyt 200km ja sinun pitäisi varmaan panna lisää sinistä pohjaan".
Tai jos pyörät ovat ulkona, niin ihan naisten olen nähnyt itsenäisesti ne vievän varastoon. Ei kai siihen herranen aika tarvi odottaa, että mies tulee ensimäisenä ottamaan puheeksi, että "kulta, oletko huomannut, että polkupyöräsi rengas on puoli metriä lumessa, että se kannattaa viedä varastoon"
Tai jotku rännit. Jos omakotitaloon muuttaa, tällaiset perusasiat pitää olla selvillä ilman, että mies tulee ensimäisenä keskustelemaan, että "kulta, rännit on täynnä, kun vesi roiskuaa tuolla tavalla yli ja seinässä on kosteusvaurio, kun vesi tulee katon kautta yli"
Toiseksi, miksi miehesi ottaa asiat ekana puheeksi. Siksikö, että sinä osaat ne tehdä. Jotku sukset ja rännit kyllä hoitaa se, joka ehtii. Omat sukseni voitelen aina itse.
Tälläisen avautumisen jälkeen en yhtään ihmettele, että naiset saavat joissain perheissä hoitaakin "kaiken", eli mm. nämä metatyöt. "Asiat pitää tajuta ilman että mies tulee ensimmäisenä niistö keskutelemaan". Miksi ihmessä pitää? Siellä omakotitalossa asuu minun lisäksi myös se mies, joka arjesta ihan yhtä paljon vastuussa kuin minäkin. Mutta toinen huomaa toiset asiat ja toinen toiset. Kuten esimerkissäkin sanoit että polkupyörä puolimetriä lumessä ja ylivuotavat rännit pitää tajuta itsekin. Kyllähän ne tuossa vaiheessa huomaa jokainen, mutta meillä nämä asiat huomataan ennen kuin tilanne on tuo.
Vierailija kirjoitti:
Ihan tosi?
Itse asiassa olen kyllä tottunut siihen, että minä ja moni ystäväni kyllä voitelee suksensa ja lasten sukset ihan itse, kun huomaavat, että pito on kulunut. Sutaisevat tervaa pohjaan käytön jälkeen ilman, että miehen pitää tulla erikseen sanomaan, että "vaimo hei, otan nyt puheeksi, että olet hiihtänyt 200km ja sinun pitäisi varmaan panna lisää sinistä pohjaan".
Tai jos pyörät ovat ulkona, niin ihan naisten olen nähnyt itsenäisesti ne vievän varastoon. Ei kai siihen herranen aika tarvi odottaa, että mies tulee ensimäisenä ottamaan puheeksi, että "kulta, oletko huomannut, että polkupyöräsi rengas on puoli metriä lumessa, että se kannattaa viedä varastoon"
Tai jotku rännit. Jos omakotitaloon muuttaa, tällaiset perusasiat pitää olla selvillä ilman, että mies tulee ensimäisenä keskustelemaan, että "kulta, rännit on täynnä, kun vesi roiskuaa tuolla tavalla yli ja seinässä on kosteusvaurio, kun vesi tulee katon kautta yli"
Toiseksi, miksi miehesi ottaa asiat ekana puheeksi. Siksikö, että sinä osaat ne tehdä. Jotku sukset ja rännit kyllä hoitaa se, joka ehtii. Omat sukseni voitelen aina itse.
Mies nyt sattuu huomaamaan jotkut asiat ennen minua ja minä puolestani jotkut toiset asiat. Yhdessä ne kuitenkin hoidamme. Tiedätkö miksi? Juuri siksi, ettei sitten tarvitse vauva-palstalla ulista että "yhyy kun mä teen niiiiiin paljon tällaista näkymätöntä orjatyötä, meta-työtä!!!". Eli kun otetaan asiat puheeksi toisen kanssa, niin molemmilla vanhemmilla säilyy käsitys siitä, että miten paljon erilaista työtä tässä arjessa oikein on. Jos tekisimme kuten teillä, että työt vaan tekee se joka ne ensimmäisenä ehtii puhumatta lainkaan toiselle, niin varmaan muakin vituttaisi ;)
Ja ajattele, meilläpä ei tarvitse kummankin osapuolen olla heti kartalla kaikesta mahdollisesta, koska olemme juurikin jakaneet vastuuta mieheni kanssa. Eikä tarvitse mistään raskaasta arjesta ja metatöiden teosta valitaa :)
Jos noin paljon saa keksittyä ongelmia elämäänsä, niin en käsitä mitä niillä paskatuubeilla oikein tekee.
Mielummin silloin vela ja käyttää aikansa mökkeilyyn, retkeilyyn, matkusteluun, hyvään ruokaan ja hyvään elokuvaan iltaisin.
Sanoisin silti että miehet ovat paljon suoraviivaisempia ja asiat järjestetään insinööritarkkuudella. Joillekin naisille jo miettiminenkin näyttää olevan ongelma, vaikka sitä voi tehdä kirjaa lukiessa tai punaviinilasin ääressä. Samoin kun palstailun ohella voi lähettää sähköpostin tai kaksi. Voi hui kun on kauheata työmäärää.
M32
No meillä ei suoraan sanottuna ihan kauheasti mitään "hommia" ole. En tiedä mistä ihmiset näitä "hommia" keksii. Me siivotaan kerta viikkoon, mies on meidän ruokaorganisaattori ja minä pyykki. Ei siis ole oikein "jätettävää". Mutta jos jotain pitäisi "jättää" niin jäätelöpaketin ostaminen lapsen synttäreille tai talvihaalarin osto. Ne minä hoidan. Mies hoitaa ne autonrenkaat, joten 50-50. Ehkä mä noi voisin sille siis jättää, tosin sitten joutuisin ottamaan ne autonrenkaat itse.