Lue keskustelun säännöt.
Surkein lahja, jonka olet saanut?
29.10.2015 |
Ja tänne ei nyt tarvitse tulla sanomaan "jokainen lahja on arvokas!!1" vaan kertokaa ihan suoraan, mikä on surkein saamanne lahja? Kuka antoi ja mikä lahja kyseessä?
Itse sain tädiltä hänen ulkomaille muuttaneen tyttärensä (eli serkkuni) vanhoja vaatteita. Ei kai siinä muuta kun että serkku painaa reilut sata kiloa ja itse olen s-kokoa. Täti vielä sanoi "No kun te olette *Katrin kanssa suunnilleen samaa kokoa" ja hymyili vittumaisesti päälle. Että hyvää syntymäpäivää minulle vain :D
Kommentit (636)
Lapsena hammasharja ja hammastahnaa isältä joululahjaksi. Olin jo 10-vuotiaana niin hyvin käyttäytyvä, että sanoin vain: "Kiitos, nämähän ovat tarpeellisia. "
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mikä vika kivissä on? :D Itse rakastan kiviä. Vanhemmat toi Lapista tuliaiseksi perus soikean harmaan kiven, ja tykkäsin kovasti. Siinä tosin oli teksti pohjassa, mistä se oli poimittu ja milloin kellonaikaa myöten. Jostain tunturista se oli löytynyt.
Huonoin lahja oli kaverilta "itsensäpiristämis kirja", saatesanoin "kun sinulla on nyt näköjään tuollainen möks-möks-angstikausi". Ihan kiva muuten, siinä oli söpöjä eläinkuvia yms. mutta ne saatesanat loukkasi. Olin sairastunut vakavaan masennukseen pari vuotta aiemmin, ja minulle oli määrätty itsemurhariskin takia rankka lääkitys. Kirjan antaja tiesi tämän, muttei ilmeisesti ottanut tosissaan. Kohteliaisuudesta katsoin kirjan kerran läpi, jonka jälkeen se unohtui kirjahyllyn alle ja tuhoutui koirankuseen (hankin tämän jälkeen koiranpennun, jonka pissipaperit olivat kirjahyllyn edessä), jolloin kirja meni onnellisesti roskiin.
Pari lahjaa tulee mieleen.
Joulujuhlassa sai lahjan, kun vei kuusen alle oman lahjan. Arvo piti olla 10 markkaa. Vein kivan omilla rahoillani kustantaman paketin ja sain toisen vaihdossa. Sisältä löytyi jonkun aikuisen huopakankaasta ja langasta askartelemia joulu-ukkoja 3 kpl. Olin ihan kamalan pettynyt, kun lapsena varsinkaan raha ei kasvanut puissa. Olisin voinut ostaa sillä summalla itselleni jotain mukavaa.
Toinen oli oma äiti ja isä, kun muistivat minua muutamankin kerran säkkimäisellä miesten XL koon T-paidalla, kun olin 15-vuotias ja mitat 165/55, eli en mikään telttaa vailla oleva tonnikeijukainen. Vanhempani pitivät minua kuitenkin lihavana ja osoittivat sitä tuollaisilla ihanilla eleillä... Joskus kysyinkin asiasta, että miksi? Noh, vastaukset olivat mitä olivat ja telttoja tuli jatkossakin.
Vierailija kirjoitti:
"Lahjakortit" vien sut syömään tai vien lapsesi leffaan, yksikään näistä ei ole toteutunut koskaan ja monen vuoden kokemus. Esim pojan kummi ja mun sisko harrastaa näitä
Odottavatkohan, että "lunastat" itse lahjan? Eli soitat ja sanot, että käyttäisit nyt esim. tuon leffalahjakortin.
Parhaat koululaisvitsit -kirjan joskus 18-vuotiaana. Ihan hyvä lahja, ajoitus vain oli pielessä. Alakouluikäisenä olisin varmaan ollut todella mielissäni, koska lukemaan opittuani suorastaan ahmin isän vitsikirjoja. Harmitti ja hävetti vähän äidin puolesta, kun hän oli turhaan tuhlannut rahaa sellaiseen kirjaan ja ilmeisesti kuvitellut sen joksikin muuksi. Kirjan nimi oli joku Pig Brotherin parhaat ja koska sinä vuonna olin innoissani katsonut Big Brotheria, oli äiti laskenut päässään 1+1. Luin kirjan kerran ihan kohteliaisuudesta. En nauranut kyllä yhdellekään vitsille. :D
13-14-vuotiaana toivoin Haluatko miljonääriksi -lautapeliä. Sainkin sellaisen, mutta lastenversion, joka oli suunnattu 8-14-vuotiaille. Kysymykset olivat aivan liian helppoja, joten eipä ollut mielenkiintoa pelata kovin montaa kertaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En käsitä sitä kun näissä usein mainitaan että "*jotain suht halpaa* rikkaalta/paremmin tienaavalta tädiltä/äidiltä/miltä vaan". Onks siis ajatuksena, että rikkaalla ihmisellä on jonkinlainen velvollisuus ostaa kalliita lahjoja? Varsinkin jos kyseessä on joku siskon lapsenlapsi, en paljoa sille plasma-tv:tä ostais.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mieheltä pyysin flanellista yöpukua. Siis sellaista ihanaa, isoa, seksikästä, ruudullista pyjamaa, jossa voisi oleskella viikonloppuna vaikka koko päivän.
Sain jostain halpahallista ostetun tönkön yöpaidan, jossa oli pieniä ruusuja ja ylhäällä sellainen kaarros, jonka reunassa vielä varmuudeksi pitsiröyhelö. Tunsin itseni niiin mummoksi, niiin mummoksi. Olin 42.
Tämä nyt on lähinnä surullinen, ei niinkään huono lahja. Tuli vain 5 vuotta myöhässä.
Sain toisessa kaupungissa asuvalta alkoholisti-isältäni (nyt jo poissa) 10-vuotiaana lahjaksi sellaisen lasten kuvakirjan jossa on käännettäviä luukkuja.
Isä oli nähnyt minut viimeksi siinä 6-vuotiaana ja ei ollut siinä ryyppäämisensä keskellä tajunnut etten ollut enää pikkulapsi.
En kuitenkaan muista häntä pahalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
334, voi kauhea miten surullista :( Menkoilla saattaa olla osuutta asiaan mutta aloin itkeä. Hyvä kuitenkin ettet ole katkera.
334:stä tuli mieleen omat vanhempani.
Lähes joka joulu ja syntymäpäivät toistui sama kaava.
"Nyt on kyllä ollut niin tiukkaa ettei tule mitään lahjoja"
Todellisuudessa toinen pelasi ja toinen joi rahansa. Nyt kun itselläni on jo omia lapsia, vähän katkeroituneena mietin vaan, että paljonko olisi vaatinut jättää muutama peli tai olut väliin edes sen kerran vuodessa.
Joskus kyllä sainkin lahjoja. Kerran äiti antoi valita lahjan stockmannilta. Katselin haltioissani leluosastolla vaikka ja mitä, mutta päädyin silti pienimpään tarravihkoon, jonka arvelin halvimmaksi, ettei äiti joutuisi "tuhlaamaan" vuokseni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Pupujen itsemurhakirja joululahjaksi, olin päässyt kuukautta aiemmin osastolta itsemurhayrityksen vuoksi.
Täh, pupujen itsemurha??
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pupujen itsemurhakirja joululahjaksi, olin päässyt kuukautta aiemmin osastolta itsemurhayrityksen vuoksi.
Täh, pupujen itsemurha??
Sarjakuva kyseessä, Bunny Suicides.
Syntymäpäivälahjaksi lintulaidan mieheltäni!!! 😁
Vierailija kirjoitti:
Syntymäpäivälahjaksi lintulaidan mieheltäni!!! 😁
...piti tietysti olla LINTULAUDAN.
Itseensä tyytyväisenä myhäili, kun oli keksinyt niin persoonallisen lahjan..
Noihan on tosi söpöt!
Ihanat yöhousuiksi
Sä olit sanonut, et vanha on hajalla ja hän ajatteli ilahduttaa ostamalla uuden-
mikä ongelma?
Mitä itse annoit hänelle?
En tajua miehiä (no okei, ainakaan tuota miestä) sitten yhtään. :D Luulisi äijän olevan innoissaan, jos tyttöystävä haluaisi seksikkään yöasun, koska siitä luulisi olevan miehelle itselleenkin silmänruokaa. ;) Vaan ei, tyyppi hankkii jotain Nukkumatti-settiä. Tai no mitäs minä tiedän, mistä kukin kiihottuu... ehkä ko. miehelle Nukkumatti just on se juttu....