Surkein lahja, jonka olet saanut?
Ja tänne ei nyt tarvitse tulla sanomaan "jokainen lahja on arvokas!!1" vaan kertokaa ihan suoraan, mikä on surkein saamanne lahja? Kuka antoi ja mikä lahja kyseessä?
Itse sain tädiltä hänen ulkomaille muuttaneen tyttärensä (eli serkkuni) vanhoja vaatteita. Ei kai siinä muuta kun että serkku painaa reilut sata kiloa ja itse olen s-kokoa. Täti vielä sanoi "No kun te olette *Katrin kanssa suunnilleen samaa kokoa" ja hymyili vittumaisesti päälle. Että hyvää syntymäpäivää minulle vain :D
Kommentit (636)
Miksi sun isäsi pitäis ostaa sun äidille äitienpäivälahja?
Ei se ole sen äiti.
Osta sinä omalle äidillesi
Kankaiset saunpefletit joululahjaksi anopilta. Lahjarasian sisällä oli 60-vuotisonnittelulappu yritykseltä appiukolle. Meillä ei edes ole saunaa.
Miksi sä ajattelet, et sulla on "oikeus" saada lahja vaan siksi, että kutsut jonkun kylään?
Sinä olet järjestänyt ja kutsunut, vieras saa päättää tuoko mitään.
Vai järjestätkö juhlia vain saadaksesi lahjoja?
Mitä mitä mitä?
Miksi tuo on huono lahja?
Pidittekö häät siis vain lahjojen takia? Ja jos ne lahjat eivät miellytä,
niin valitatte?
Ovat syöneet ja juoneet häissänne. OK. Kutsuitte vieraita, syötitte ja juotitte.
Oma valintanne, ei kukaan ole teille mitään velkaa siitä
Mitä täällä nyt tapahtuu, mihin nuo kaikki vastaukset on?
Vierailija kirjoitti:
Joskus kyllä sainkin lahjoja. Kerran äiti antoi valita lahjan stockmannilta. Katselin haltioissani leluosastolla vaikka ja mitä, mutta päädyin silti pienimpään tarravihkoon, jonka arvelin halvimmaksi, ettei äiti joutuisi "tuhlaamaan" vuokseni.
Muistan itse samanlaisia jouluja lapsuudestani. Meilllä tosin syynä ei ollut pelaaminen tai juominen, vaan nuukuus. Aina piti miettiä, mitä pyytää lahjaksi, jottei tulisi "liian kalliiksi" ja saisi valitusta joko suoraan päin naamaa tai seläntakana (vanhempani eivät koskaan tajunneet, että heidän makuuhuoneessaan käymät keskustelut kuuluivat minun huoneeseen).
Lapsena olisin oikeasti halunnut legoja tai esim. radio-ohjattavan auton tai pelikonsolin, mutta tyydyin aina toivomaan vihkoja, sarjakuvia yms. halpaa.
Vierailija kirjoitti:
Tahtoisin tietää, mitä liikkuu semmoisen ihmisen päässä, joka antaa kiven lahjaksi. Ja jos kyseessä on joku suht random kivi, eikä mikään koristekivi/ametisti. Ja sellaiselle henkilölle, joka ei kiviä kerää.
Ehkä nämä miehet ovat lukeneet pingviineistä ja ajatelleet että romanttista... :D Siis kun urospingviini rakastuu naaraspingviiniin, hän etsii rannalta hienoimman mahdollisen pikkukiven ja vie sen rakkauden kohteelleen, ikään kuin kosintana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tahtoisin tietää, mitä liikkuu semmoisen ihmisen päässä, joka antaa kiven lahjaksi. Ja jos kyseessä on joku suht random kivi, eikä mikään koristekivi/ametisti. Ja sellaiselle henkilölle, joka ei kiviä kerää.
Ehkä nämä miehet ovat lukeneet pingviineistä ja ajatelleet että romanttista... :D Siis kun urospingviini rakastuu naaraspingviiniin, hän etsii rannalta hienoimman mahdollisen pikkukiven ja vie sen rakkauden kohteelleen, ikään kuin kosintana.
Aah, tämä selitys kyllä ihan paras, hyvä ettei mehut lentänyt rinnuksille. :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tahtoisin tietää, mitä liikkuu semmoisen ihmisen päässä, joka antaa kiven lahjaksi. Ja jos kyseessä on joku suht random kivi, eikä mikään koristekivi/ametisti. Ja sellaiselle henkilölle, joka ei kiviä kerää.
Ehkä nämä miehet ovat lukeneet pingviineistä ja ajatelleet että romanttista... :D Siis kun urospingviini rakastuu naaraspingviiniin, hän etsii rannalta hienoimman mahdollisen pikkukiven ja vie sen rakkauden kohteelleen, ikään kuin kosintana.
Tää oli jotenkin ihana :') Tämän selityksen kera mullekin saisi tuoda kiven!
Vierailija kirjoitti:
Mieheltä pyysin flanellista yöpukua. Siis sellaista ihanaa, isoa, seksikästä, ruudullista pyjamaa, jossa voisi oleskella viikonloppuna vaikka koko päivän.
Sain jostain halpahallista ostetun tönkön yöpaidan, jossa oli pieniä ruusuja ja ylhäällä sellainen kaarros, jonka reunassa vielä varmuudeksi pitsiröyhelö. Tunsin itseni niiin mummoksi, niiin mummoksi. Olin 42.
Meni ohi, onko siis iso flanellinen pyjama seksikäs?? Toki varmasti jonkun mielestä, mutta... :D
Liityn nyt kerhoon, missä mummot ovat antaneet alushousuja lahjaksi:
Olin teini-iässä, ehkä 15-16 vuotias ja sain mummoltani joululahjaksi paketillisen pinkkejä prinsessakuvioituja alushousuja jotka ovat tarkoitettu suurinpiirtein ala-astetta käyvälle. :D Mä en tiennyt olisko siinä tilanteessa pitänyt itkeä vai nauraa, mitä se on oikein ajatellut kun on kuvitellut teini-ikäisen käyttävän tollasia... tai sitten se oli vain jotain alkavaa vanhuudenhöperyyttä.
Olen kyllä itsekin antanut paskoja lahjoja, parhaiten mielessäni on kun kaveri nimenomaan sanoi, että ei halua lahjaksi _mitään_ vihkoja koska niitä on jo ihan liikaa. No mähän menin fiksuna kauppaan ja ostin just jonkun vihon mitä se ei tosiaankaan halunnut. :D Toivottavasti sitä lohdutti kuitenkin se, että ostin mukaan kalliita piirtämiseen tarkoitettuja kyniä, koska kaverini muutenkin piirsi todella paljon. :D
Pystyn tuskin naurulta kirjoittamaan kun mietin erittäin paskaa itse antamaani lahjaa.
Isoveljelläni oli lakkiaiset niin minäpä oikein hartaudella valitsin velikullalle lahjan. Pitkän mietinnän jälkeen löysin (omasta mielestäni) parhaan lahjan :D Ei helv... Kukapa 19-vuotias poika ei ihastuisi posliiniseen... kissapatsaaseen. Olin vaan järkeillyt 9-vuotiaan päässäni, että veljellä on kissa ja täten tykkää kissoista. Kyseistä patsasta en enää koskaan nähnyt, mikä on näin jälkeen päin ajatellen oikein hyvä juttu :D
Jos naisten surkein lahja on rikkaimuri, niin miehenä voin sanoa, että samaa tasoa on saamani hylsysarja.
semmone 500euron tietekone ihan huono oli sitte sanoin et osta 5000tonnin nii osti
Ala-asteella sain käytettyjä ponnareita, joissa oli katkenneita hiuksia.
Ja minäkin sain kerran jätkältä kiven, jonka tosin pystyi hyvällä mielikuvituksella kuvittelemaan sydämenmuotoiseksi ja siinä taisi olla jopa ketju. En voi siis valittaa.
Mummolta sain yhtenä jouluna jotakin karjaeläintä muistuttavan metallikasan; annoin sen äidille säilytettäväksi.
Poikakaverilta en saanut mitään ekana jouluna tai synttärinä.
Yleisestiottaen olen saanut kyllä mieluisia lahjoja, aika hirvittäviä osa näistä...
Eksäni ei oikein hallinnut käsitettä "sopiva lahja". Kun täytin 19, hän toi minulle hamsterin kotiin, koska "sanoit et haluaisit jonkun lemmikin". No ei sitä hamsteria raaskinut takaisinkaan viedä, hoidin sitä sitten sen pari vuotta kun se eli. Seuraavana vuonna eksä taas osti minulle kalliit rullaluistimet, koska olin taas sanonut kerran jotain kuinka joku uusi liikuntaharrastus olisi kiva. En kauheasti käyttänyt niitä luistimia...
Jollain ihmeen tavalla eksä aina nappasi jostain sivulauseessa mainitsemani asian ja osti sen mulle lahjaksi.
Vanha väljähtänyt römppä.